kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Yhteistä ymmärrystä lastensuojelun käytäntöihin
Uutiset
23.11.2021 9:00

Yhteistä ymmärrystä lastensuojelun käytäntöihin

Lapsen oikeuksien päivän aattona ilmestyi kaivattu oppikirja lastensuojelussa käytettävistä rajoitustoimenpiteistä. Kirjassa kuuluu myös lasten oma ääni.


Suomessa asuu yli 13 000 lasta kodin ulkopuolella joko huostaanotettuna tai kiireellisesti sijoitettuna. Heidän parissaan sijaishuollon kentällä työskentelee laaja kirjo eri alan ammattilaisia kuten sosiaalityöntekijöitä, sosionomeja ja muita hoito- ja kasvatusalan ammattilaisia.

Keskustelu lastensuojelun rajoitustoimenpiteistä painottuu usein oikeudellisiin kysymyksiin. Niiden lisäksi juuri ilmestynyt oppikirja valottaa rajoitustoimenpiteitä ammatillisen arjen, käytännön ja kokemusten kautta.

- Lastensuojelu ja sijaishuolto ovat yksi vaativimmista sosiaalialan kentistä, joilla esimerkiksi ammattikorkeakouluista valmistuvat sosionomit työskentelevät, kertoo sosiaalialan lehtori Susanna Helavirta Lapin ammattikorkeakoululta.

Katse arkeen

Päätös tehdä oppikirja syntyi havainnosta, että sijaishuollon ammatillinen arki jää vähäisemmälle huomiolle niin julkisessa keskustelussa kuin tutkimuksessakin. Susanna Helavirta, kollegansa Sari Halttunen Lapin AMKista ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa tutkijana toiminut Riitta Laakso päättivät käynnistää kirjaprojektin, jonka tuloksena syntyi teos Sijaishuollon rajoitustoimenpiteet ammatillisina käytöntöinä ja kokemuksina.

Tarve kirjalle kumpusi sijaishuollon kentältä, ja tekijät saivat siellä toimivilta ammattilaisilta arvokasta kannustusta vaativaan kirjaprojektiin.

- Kirjan tarpeellisuudesta kertoo ehkä jotain sekin, että kaikki kirjoittajiksi kutsutumamme lähtivät oitis projektiin mukaan, Sari Halttunen huomauttaa.

Näkökulmien kirjo esille

Huostaanotettujen tai kiireellisesti sijoitettujen lasten suojelussa voidaan joutua käyttämään rajoitustoimenpiteitä kun lapsen suojelu ja etu sitä vaatii. Rajoitustoimenpiteet ovat sijaishuollon erityisiä ja vaativia työvälineitä, koska niillä rajoitetaan lasten ja nuorten perus- ja ihmisoikeuksia, esimerkiksi lapsen tai nuoren liikkumisvapautta. Mutta työntekijöiden velvollisuus on turvata rajoitustoimenpiteiden avulla lapsen hyvinvointi ja välttämätön huolenpito.

- Missä määrin näitä keinoja käytetään, millaisia käytäntöjä niihin liittyy ja millaisia kokemuksia osapuolilla niiden käytöstä on – tästä on vain sirpaleista tietoa, kirjan toimittajat kertovat.

Oppikirja koostuu kahdeksasta artikkelista, joissa sijaishuollon rajoitustoimenpiteitä käsitellään sekä lainsäädännön, ammatillisten käytäntöjen että osallisten näkökulmista. Äänensä saavat kuuluviin sekä nuoret ja heidän vanhempansa että lastensuojelun työntekijät.

- Myös ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijat osallistuivat kirjan sisällön tuotantoon osana opinnäytetyöprojektejaan ja muita opintojaan, Helavirta täydentää.

Teos on avoimesti saatavilla

Oppikirja on suunnattu ensi sijassa lastensuojelun sijaishuollossa toimiville, rajoitustoimenpiteiden tarvetta arvioiville ja niitä toteuttaville ammattilaisille eli lastensuojelulaitosten työntekijöille ja sosiaalityöntekijöille sekä sosiaalityön ja sosiaalialan opiskelijoille.

- Toivomme teoksen puhuttelevan myös kaikkia lastensuojelusta kiinnostuneita ja lisäävän ymmärrystä lastensuojelun laitostyön arjesta ja rajoitustoimenpiteiden käyttöön liittyvistä näkökulmista.

Kirja on julkaistu Lapin ammattikorkeakorkeakoulun julkaisusarjassa, ja se on vapaasti luettavissa ja ladattavissa ammattikorkeakoulun verkkosivuilla. Siitä on otettu myös pieni painos. Painettuja kappaleita voi tiedustella kirjan toimittajilta.

 Kirjan kansikuvassa nuori tyttö istuu ikkunalaudalla ja katselee vakavana ulos.  

Nimi: Sijaishuollon rajoitustoimenpiteet ammatillisina käytäntöinä ja kokemuksina
Toimittajat: Susanna Helavirta, Sari Halttunen & Riitta Laakso
Kirjoittajat: Noora Aarnio, YTM, erikoissosiaalityöntekijä, tutkija, Tampereen yliopisto; Sari Halttunen, YTM, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu; Susanna Helavirta, YTT, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu; Laura Kalliomaa-Puha, OTT, professori, Tampereen yliopisto; Riitta Laakso, YTT, tutkija (emerita); Tarja Pösö, YTT, professori, Tampereen yliopisto; Jaana Tervo, YTM, OTK, erityisasiantuntija THL; Virve Toivonen, OTT, VT, hyvinvointioikeuden ja lainsäädäntö tutkimuksen ma. professori, Itä-Suomen yliopisto; Maiju Tolonen, sosionomi AMK, Lapin ammattikorkeakoulu; Maritta Törrönen, VTT, professori Helsingin yliopisto.

Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja 12/2021 • 162 s. • Nidottu, Sähköinen
ISBN 978-952-316-402-4 (nid.) • ISBN 978-952-316-403-1 (pdf)
Hinta: Ilmainen


Tiedustelut

lehtori, YTT Susanna Helavirta, p. 050 310 9491, susanna.helavirta(a)lapinamk.fi
lehtori, YTM Sari Halttunen, p. 050 310 9361, sari.halttunen(a)lapinamk.fi



Kirjan toimittajat seisovat koulun aulassa oppikirjat käsissään.

Susanna Helavirta ja Sari Halttunen saivat yli kahden vuoden työn tuloksen painosta sopivasti juuri Lapsen oikeuksien päivän aattona.