Villikasveja voi käyttää elintarvikealan ja ravintolaruuan raaka-aineena

Villiruoasta on muodostunut viime vuosina tuoreen, terveellisen ja sesonginmukaisen lähiruoan sanomaa julistava ilmiö. Julkisia keittiöitä kannustetaan tuomaan lautasille paikallista ja sesonkien mukaista ruokaa. Tuttujen metsämarjojen ja -sienten lisäksi elintarvikkeissa hyödynnetään yhä enemmän myös luonnonkasveja.

Villit ja uudet villit kasvit

EU:n uuselintarvikeasetus koskee villikasvien käyttöä elintarvikealan yrityksissä, mutta myös ammattikeittiöissä. Asetuksen tavoitteena on turvata kuluttajien terveyttä ja sen perusajatus on selkeä: merkittävässä määrin EU-alueella käytetyt elintarvikkeet voidaan käyttöhistoriansa perusteella katsoa turvallisiksi ja luokitella ”ei-uuselintarvikkeiksi” (NOT NF, not novelfood).

Uuselintarvikkeet puolestaan ovat - nimensä mukaisesti - uusia, vuoden 1997 jälkeen elintarvikemarkkinoille tulleita tai tulevia tuotteita. Osalla syötävistä villikasveista on olemassa todennettua käyttöhistoriaa perinteisenä ihmisravintona, osalla ei.

Luonnonkasvien turvallisen käytön edistämiseksi Evira laati jo vuonna 2014 listan elintarvikekäytön kannalta tärkeimmistä suomalaisista luonnonvaraisista kasveista ja niille sallituista käyttötavoista. Elintarvikekäytössä olevia villikasveja ajatellen oli Eviran (alun perin alle 40 kasvin) luettelo oli liian suppea sekä lajivalikoimansa että etenkin hyväksyttyjen käyttötapojen puolesta.

- Ihmetystä aiheutti esimerkiksi se, etteivät mustaherukan lehdet olleet viralliselta taholta elintarvikekäyttöön hyväksyttyjä huolimatta siitä, että niitä tiedettiin perinteisesti käytetyn ihmisravintona. Olennaista asiassa oli kuitenkin se, että tarpeellinen käyttöhistoriatieto puuttui viranomaisilta, kertoo projektisuunnittelija Johanna Kinnunen Lapin ammattikorkeakoululta.

Pettua ja kuusenkerkkää

Ammattikorkeakoulussa on koottu ja toimitettu maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta Eviralle kasvinosakohtaista aineistoa sekä kotimaisen käyttöhistoriatiedon että muiden maiden kasvilistausten osalta. Toimitetun aineiston perusteella Evira täydensi kasviluetteloaan syyskuun lopussa lisäämällä siihen 25 uutta lajia sekä uusia käyttötapoja monelle kasville tai kasvinosalle.

- Tehtävää hyväksyttyjen kasvilajien ja käyttötapojen laajentamiseksi on jäljellä vielä runsaasti, mutta keskustelu jatkuu, ja lisätietoa villikasvien käyttöhistoriasta voidaan toimittaa Eviralle joustavasti jatkossakin, Johanna Kinnunen lupaa.

Elintarvikekäytössä sallittuja ovat muun muassa voikukkien maanpäälliset osat ja juuret, niittysuolaheinän ja maahumalan maanpäälliset osat, vuohenputken ja väinönputken lehdet lehtiruoteineen, kuusen kerkät, nokkosen versot ja lehdet, maitohorsman versot, ruiskaunokin kukat, mustaherukan lehdet ja marjat sekä pettu. Lisäksi useille kasveille on sallittu kansallinen pienimuotoinen käyttö eli yrttitee-, mauste- ja/tai annoskoristekäyttö.

Lisätietoa

- Opas elintarvikealan yrittäjille luonnonkasvien käytöstä – Luonnontuotealan uuselintarvikekysymykset. Kinnunen, Johanna ja Niemi, Seija. Lapin AMKin julkaisuja 2016
- Luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäytöstä Eviran www-sivuilla.
- Luonnontuotealan uuselintarvikekysymykset -selvitystyöstä Lapin AMKin www-sivuilla.

Seija Niemi, puh. 040 181 3296, seija.niemi(ät)lapinamk.fi
Johanna Kinnunen, puh. 040 646 2474, johanna.kinnunen(ät)lapinamk.fi