Uusi tekniikka parantaa kirjaston palveluja

RFID (Radio Frequency Identification) on radiotaajuinen etätunnistusmenetelmä, jota käytetään jatkossa myös kirjastojen niteiden tunnistuksessa.

Kirjaston asiakkaille muutos tarkoittaa ennen kaikkea nopeampaa lainaamista ja palautusta. Näkyvin muutos tulee olemaan se, että jatkossa lainat voi palauttaa myös automaatilla – ja saada kuitin palautuksista niin halutessaan.

Kirjaston henkilökunnan kannalta järjestelmä vähentää rutiinitehtäviä. Laadukas asiakaspalvelu voidaan näin turvata paremmin tiukentuneessa henkilökuntatilanteessa.

Muita RFID-järjestelmän etuja ovat parantunut varkauksien esto ja hävikin seuranta sekä tehokkaampi inventointi ja kokoelmanhallinta.

Järjestelmään siirtyminen tarkoittaa, että kaikkien kirjastoyksiköiden kaikki niteet on konvertoitava. Konvertointi tarkoittaa kirjojen ja lehtien varustamista RFID-tarroilla ja tietojen siirtoa vanhoista viivakoodeista RFID-tunnisteeseen.

AMKin kirjastoyksiköissä on käsiteltäviä niteitä huimat 150 000.

Työ aloitettiin joulukuun alussa Jokiväylän kirjastossa ja seuraavana Kemissä terveysalan kirjastossa. Minervakirjastossa konvertoitiin ahkerasti jopa joululoman aikana ja hyllyissä oleva aineisto on pääasiassa konvertoitu. Kemi-Tornion suurimmassa yksikössä Kosmoskirjastossa henkilökunta ahkeroi vielä lähiviikkoinakin konvertoinnin parissa ja sen vuoksi asiakaspalveluaukioloaikoja lyhennetään.

Sen jälkeen asennetaan lainaus/palautusautomaatit, hälytysportit ja virkailijoiden työasemien RFID-lukijat. Käyttöönottovaiheessa käynnistyvät henkilökunnan koulutukset ja asiakkaille tiedottaminen ja opastus.

Sama tekniikka on käytössä monissa muissa korkeakoulukirjastoissa.

Voyager-kirjastojärjestelmästä luovuttaneen muutaman vuoden kuluttua, joten hankinnassa on huomioitu, että RFID ei saa olla sidottu mihinkään kirjastojärjestelmään.

Minna Buska ja Teija Hendriksson tarroittavat kirjoja Kosmoskirjastossa.