Terveysteknologiaa on, mutta toimiiko se?

Kotiin tuodulla älykkäällä terveysteknologialla voidaan saada apua turvallisuuteen, terveyteen, arjesta selviytymiseen ja kotona asumiseen, joihin ihmisen hyvinvointi vahvasti liittyy. Teknologian kotikäyttöä varten on myös teknisen tuen ja kunnossapidon oltava teknologian edellyttämällä tasolla.

Sairaudesta huolimatta ihminen haluaa yleensä olla mieluummin kotona kuin laitoksessa ja terveysteknologian avulla sairaalassaoloaikaa voidaan lyhentää tarkkailemalla terveydentilaa kotona. Kotioloihin tuodun terveysteknologian avulla saadaan vapautettua sairaanhoidon resursseja niitä eniten tarvitseville sekä vähennettyä potilaan ja yhteiskunnan sairaanhoitokuluja.

Älykkäällä terveysteknologialla tarkoitetaan potilasmonitorointiin, anturiteknologiaan ja tiedon analysointiin tarkoitettuja laitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi mittaamaan potilaan sydämen toimintaa, hengitystä, verenpainetta, veren happipitoisuutta, veren glukoosipitoisuutta, fyysistä aktiivisuutta tai tajunnan tasoa.

Potilaan terveydentilaa aktiivisesti seuraamalla saadaan ajoissa kohdennettua hoitoa sitä tarvitseville, jolloin voidaan estää komplikaatiot, liitännäissairauksien syntyminen, jopa kuolema.

Sosiaali- ja terveysalan rakenteiden muutosten yhteydessä on mahdollista luoda uusia toimintamalleja myös terveysteknologian käyttöön. Jotta tämä onnistuu, tulee palvelun järjestäjän määritellä tulevaisuuden terveysteknologian käytön tarvitsemat tukitoimet ja niiden organisointi.

Sodankylän kunnalle on luotu neljä toimintamallia siitä miten terveysteknologian kunnossapito ja tekninen tuki voidaan järjestää.

Ensimmäisessä toimintamallissa muodostetaan sote-alueelle oma tekninen organisaatio, jossa on huomioitu sairaalateknologian lisäksi kotona käytettävän terveysteknologian kunnossapidon ja teknisen tuen tarve.

Toisessa toimintamallissa sote-alueen lisäksi toimijana on yksityinen huoltopalvelu, jonka vastuulla on kotona käytettävien laitteiden käyttöönotto, koulutus, kunnossapito ja tekninen tuki.

Kolmannessa toimintamallissa käytetään kunnossapidon ja teknisen tuen sisältävää laite-leasing sopimusta, jolloin sote-alue ei omista laitteita, mutta hallinnoi niitä.

Neljännessä toimintamallissa kunnossapito ja tekninen tuki huomioidaan hankintavaiheessa, jolloin koko elinkaaren kustannukset maksetaan jo laitteen käyttöönottovaiheessa. Jokaisessa toimintamallissa sote-alueella on kokonaisvastuu terveysteknologian kotikäyttöön liittyvistä järjestelyistä.

Toimintamallit on kehittänyt insinööri (AMK) Jaana Kauppi ylempään AMK-tutkintoon liittyvänä opinnäytetyönään. Opinnäytetyö tehtiin Sodankylän kunnan toimeksiannosta.

Kehittämistehtävässä selvitettiin mitä vaatimuksia uudet tulevaisuuden kotona käytettävät terveysteknologian laitteet tuovat tullessaan terveydenhuollosta vastaaville julkisille toimijoille, ja laadittiin ehdotuksia siitä minkä organisaation alaisuuteen tekninen tuki ja kunnossapito on suositeltavaa järjestää.

Lisätietoja:
Jaana Kauppi, Jaana.Kauppi(ät)lapinamk.fi, puh. 050 449 9482, insinööri (ylempi AMK), Lapin AMK
Harri Tiuraniemi, harri.tiuraniemi(ät)sodankyla.fi, puh. 040 5644 988, perusturvajohtaja, Sodankylän kunta.

Kuva: Lasse Kauppi