Teho-osaston hoitohenkilökunnan työelämätaidot tarkastelussa

Johanna Yrjänheikki kartoitti YAMK-opinnäytetyössään hoitohenkilökunnan työelämätaitoja heikentäviä ja vahvistavia tekijöitä sekä niihin liittyviä kehittämistarpeita. Johanna opiskelee Terveyspalvelujen johtaminen ja kehittäminen YAMK-koulutuksessa.

Teho-osasto valmistautuu siirtymään uusiin tiloihin vuoden 2025 alussa. Toimintaympäristön muuttuessa teho-osaston toiminta yhdistyy sydänvalvomon kanssa. Vaikutukset ulottuvat henkilöstöstä työssä tarvittaviin osaamisiin ja taitoihin. Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin hoitohenkilökunnan työelämätaitoja heikentäviä ja vahvistavia tekijöitä sekä niihin liittyviä kehittämistarpeita. Aineistoa kerättiin sähköisellä kyselyllä ja työpajoilla, joiden tavoitteena oli osallistaa hoitohenkilökuntaa yhdessä ideoimaan keinoja työelämätaitojen vahvistamiseksi. Tuloksia voidaan hyödyntää työelämätaitojen kehittämiseen ja tulevissa muutoksissa.

Työelämätaidot työelämän muutoksessa

Tuloksista selviää, että hoitohenkilökunta suhtautuu muutokseen enimmäkseen myönteisesti. Viestintä-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot nähdään merkittävimpänä muutoksessa tukevina työelämätaitoina. Muutokseen sopeutumista vahvistavat rehellisyys ja avoimuus sekä perustelut muutokselle. Asiantuntijataidot, ammattiosaaminen ja ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaidot ovat hoitohenkilökunnan vahvuuksia. Uudelle teho-osastolle siirryttäessä näitä vahvuuksia tulisi hyödyntää toimintatapojen ja käytänteiden suunnittelussa.

Tuloksista voidaan päätellä, että viestintä-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä itseohjautuvuutta ja itsensä johtamista edistävät positiivinen, luottamuksellinen, arvostava, erilaisuuden hyväksyvä ilmapiiri sekä ammatillinen ja asiallinen kohtaaminen. Toisen työtä ja osaamista tulisi arvostaa, myös uusien ja toisesta yksiköstä tulleiden ja vasta valmistuneiden. Näihin tekijöihin tulisi kiinnittää huomiota, sillä teho-osastolla työskentelevät jatkossa kahden eri yksikön hoitotyöntekijät.

Tulokset osoittavat, että rakentava ja myönteinen suhtautuminen palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen edistävät uuden oppimista. Yhteisesti sovitut käytänteet mahdollistavat viestinnän oikeanlaisen kohdentamisen. Työnohjaus olisi hyvä keino pohtia ammatillista ja asiallista kohtaamista sekä arvostavaa ja positiivista vuorovaikutusta. Työnohjausta voitaisiin hyödyntää, kun sovitaan yhteisiä käytänteitä, etenkin kahden yksikön yhdistäessä toimintansa. Mentorointia puolestaan työntekijän itseohjautuvuuden ja asiantuntijuuden vahvistamisessa. Mentoroinnissa uusi työntekijä perehtyy toimintatapoihin ja -ympäristöön kokeneemman kollegan ohjauksessa. Mentorointi ei ole uusi malli osastolla, sillä se on ollut käytössä osastolla aikaisemminkin. Sen uudelleen käyttöönottoa valmistellaan.

Empatia- ja tunnetaidot ovat tärkeitä osaamisalueita tehohoitajan työssä. Taidot korostuvat etenkin potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisessa. Kohtaaminen koetaan haastavaksi, mutta tärkeäksi potilaan kannalta. Koulutus ja työnohjaus antaisivat varmuutta potilaan ja hänen omaisensa kohtaamiseen.

Tutkimuksessa käy ilmi koulutuksen merkitys digitaitoja vahvistavana tekijänä. Myönteinen asenne ja motivaatio digiteknologian käyttämiseen edistävät taitoja ja myös laadukasta hoitoa. Hoitohenkilökunta toivoo oikeasti hyödyllistä digikoulutusta, mahdollisuutta henkilökohtaiseen ohjaukseen ja käyttäjäystävällisiä tietojärjestelmiä. Uudelle teholle siirryttäessä digitaitojen merkitys kasvaa, kun uusia laitteita ja järjestelmiä otetaan käyttöön.

Lisätietoja

Johanna Yrjänheikki, 050 342 3177, heyrjanh(at)edu.lapinamk.fi

Kuva 1.Teho-osasto työskentelyä, Teemu Pekkala, Kati Sakaranaho, Elina Ranta ja Amanda Löflund.