Sakari valmistui insinööriksi kaikesta huolimatta

Rovaniemelle vuonna 2017 paluumuuttanut Sakari ei vähästä hätkähdä. Toimittuaan 15 vuotta talonrakentajana hän aloitti rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööriopinnot melko vaativilla lähtöasetelmilla. Opintojen yhdistäminen työssäkäyvän yksinhuoltajan arkeen ei ollut aivan ongelmatonta. Aikuisiällä saatu ADHD-diagnoosi on sekin tuonut oman sävynsä tekemiseen.

- Minulla pitää olla koko ajan tekemistä, mutta sählätä ei auta. Olen oppinut järjestelmälliseksi, ja pidän kiinni päivärytmistä.

Tutkinto-opiskelu on Sakarin arjessa tarkoittanut lähes jokaisen liikenevän hetken pyhittämistä opinnoille. Kamppailulajien harrastaminen on ollut kolme vuotta tauolla.

- Usein aloitin päivän opiskelemalla. Sitten tyttöjen kanssa aamupala, tytöt kouluun ja itse töihin. Iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina opiskelin enemmän.

Tyttäret ovat nyt 11, 13, 14 ja 16-vuotiaita. Perheeseen kuuluu myös kolme koiraa. Lomilla lapsia on viisi, kun kuopus liittyy joukkoon.

- Lapset ovat onneksi sen verran isoja, että ymmärtävät. Kymmen vuotta sitten tämä ei olisi onnistunut, Sakari laskee.

Viimeisenä sisään, ensimmäisten joukossa ulos

Sakari aloitti AMK-opinnot kohta Rovaniemelle muuton jälkeen syksyllä 2017. Kevään valintakokeet menivät häneltä ohi, mutta reitti tutkinto-opintoihin löytyi Avoimen AMKin polkuopinnoista.

- Ilmoittauduin avoimeen ammattikorkeakouluun, koska muutimme Etelä-Suomesta takaisin Rovaniemelle vasta saman vuoden kesäkuussa. En vain kerennyt kevään pääsykokeisiin kaiken kiireen keskellä.

Sisään pääsy polkuopintoihin oli täpärällä, sillä paikkoja oli vain viisi ja ne täytettiin ilmoittautumisjärjestyksessä. Sakari pääsi viiden joukkoon varasijalta.

Kunnioitusta herättävästi hän sai kuitenkin insinööri AMK-tutkinnon valmiiksi ensimmäisten joukossa etuajassa, vain reilun kolmen vuoden opiskelun jälkeen. Sakari miettii hetken, ennen kuin vastaa kysymykseen millaiselta ihmiseltä tämä onnistuu.

- Sopeutuva pitää olla. Pitää hyväksyä se, ettei kaikki mene heti niin kuin itse ajattelee. Ja luottaa siihen, että vaikka nyt asiat ei ole hyvin, niin kohta on paremmin. Ongelmien päälle ei pidä jäädä makaamaan.

Onnea onnettomuuksissa

Töitä Sakari teki koko opiskeluajan viime vuoden loppuun asti. Tammikuussa alkoi opintojen loppukiri.

- Viime vuoden syksyllä olin töissä Pallas Rakennus Oy:llä määräaikaisena työmaamestarina. Syksy oli töiden puolesta kiireinen, ja sain hädin tuskin viisi opintopistettä kasaan.

Keväällä Suomi meni poikkeustilaan ja tyttäret jäivät kotiin käymään etäkoulua. Ajoitus osui onnekkaasti Sakarin työttömyysjaksolle.

- En hakenutkaan töitä, sillä halusin kiriä opinnoissa. Hain tytöille lounaat koululta 3,5 kilometrin päästä ja pidin heidän kanssaan lounastauon. Kahden aikaan lopetimme koulunkäynnin. Iltaisin palasin vielä verkkoluennoilla. Sain opiskeltua kahdeksan tuntia päivässä.

AMKin ”myötäisyys” teki vaikutuksen

Opintojen loppukiri tämän vuoden puolella tarkoitti sitä, että Sakari teki keväällä syksyltä rästiin jääneet ja keväälle muutoinkin kuuluneet opinnot. Tänä syksynä oli opinnäytetyön vuoro. Monimuoto-opetuksessa pystyy hänen kokemuksensa mukaan oikeasti etenemään omaan tahtiin.

- Haluan kehua ammattikorkeakoulua myötäisyydestä. Opiskelijan elämäntilanne otetaan hienosti huomioon. Ymmärrystä ja joustoa löytyi, kun en viime vuoden syksyllä ehtinyt opiskella ja sitten taas keväällä, kun aikaa oli paremmin, opintojen nopeuttaminen onnistui.

Tuoreen rakennusinsinöörin työmotivaatiokin on kova. Työmaamestarin tehtävät kiinnostaa, ja kiertotalous. Paluu kamppailulajien pariinkin tekee tuloaan. Mutta nyt Sakari aikoo levätä pari viikkoa.

Teksti: Heli Lohi
Kuva: Julia Autio

Sakari, tutkintotodistus ja kaikkein kalleimmat: tyttäret Luna, Mia, Tea ja Jasmin sekä perheen koirat Vili, Kero ja neiti Tara.