Pyöräetu kannustaa liikkumaan ja arjen ympäristötekoihin

Sosiologian yliopistonlehtori Heikki Huilaja ja laskentatoimen lehtori Kaisa Lammi liikkuvat lähes kaikki kodin ja työpaikan väliset matkat pyöräillen.

– Sähköpyörällä on helppoa ja kätevää kulkea työmatkat ympäri vuoden, Kaisa Lammi sanoo.

Lapin ammattikorkeakoulussa laskentatoimen lehtorina työskentelevä Lammi on pyöräillyt nyt ensimmäistä kertaa koko talven ajan. Sen on osaltaan mahdollistanut työnantajan tarjoama työsuhdepolkupyöräetu, jonka kautta Lammi otti käyttöönsä sähköpyörän.

Myös sosiologian yliopistonlehtori Heikki Huilaja Lapin yliopistosta on alkanut työsuhdepyörän myötä liikkua kodin ja työpaikan väliset matkat pääasiassa sähköpyörällä.

– Otin sähköpyörän sen takia, ettei tarvitse ajaa autolla. Vajaassa puolessa vuodessa on tullut 600 kilometriä pyöräilyä pelkkinä työmatkoina. Nämä kaikki kilometrit ovat pois autoilusta, Huilaja kertoo.

– Työmatkapyöräilystä on tullut yllättävän nopeasti käytäntö, molemmat toteavat.

Pyrkimyksenä tukea henkilöstön hyvinvointia

Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu ovat tarjonneet työntekijöilleen työsuhdepolkupyöräedun syyskuusta lähtien. Työsuhdepyörä on verovapaa luontoisetu, joka on osa työntekijän kokonaispalkkaa.

Hyvinvoinnin kehittämispäällikkö Mervi Alatalo iloitsee, että korkeakoulujen väki on ottanut edun vastaan hyvin ja siitä on saatu myönteistä palautetta.

– Tähän mennessä etua on hakenut noin 170 työntekijää, mikä on noin 15 prosenttia yliopiston ja ammattikorkeakoulun henkilöstöstä, Alatalo summaa.

Alatalo kannustaa kaikkia, joille pyöräily on mahdollista työ- tai vapaa-ajalla, ottamaan edun käyttöön.

– Työsuhdepyöräetu on yksi korkeakoulujemme strategiaan sisältyvän Work+ -kehittämisohjelman toimenpiteistä. Ohjelman avulla haluamme muun muassa tukea henkilöstömme hyvinvointia, Alatalo taustoittaa.

– Työsuhdepyörä voi omalta osaltaan esimerkiksi kannustaa liikkumaan. Lisäksi pyöräilyn kautta voi vähentää omaa ja myös korkeakoulujen hiilijalanjälkeä, jos sitä käyttää matkoihin kodin ja työpaikan välillä autoilun sijasta, Alatalo toteaa.

Ulkoilua ja ympäristötekoja

Kaisa Lammi ja Heikki Huilaja ottivat työsuhdepyöräedun käyttöön viime syksynä ensimmäisten joukossa.

– Prosessi oli tosi helppo ja nopea. Mietit vain, mistä ja millaisen pyörän haluat hankkia, sovit asiasta kaupan kanssa ja täytät muutamat lomakkeet, jotka työnantaja ja työsuhdepolkupyörien palveluntarjoaja käsittelevät. Kun asia on käsitelty molemmissa, siitä menee tieto kaupalle ja kauppa tiedottaa työntekijälle, että pyörän voi hakea, Huilaja listaa.

– Parhaimmillaan prosessi voi hoitua yhden päivän aikana, jos pyörä on valmiiksi katsottu ja löytyy kaupalta varastosta, Lammi kertoo.

Molemmat näkevät työsuhdepyörissä monia hyötyjä.

– Työsuhdepyörä mahdollistaa sen, ettei kerralla tarvitse laittaa isoa summaa pyörään; työnantaja perii palkasta kuukausittain verotusarvon, maksimissaan sata euroa. Lisäksi itselleni on tärkeää etenkin se, että työsuhdepyörässä on kyse leasingista, sillä en halua tarpeettomasti omistaa asioita, Huilaja toteaa.

Lammin kohdalla sähköpyörän käyttöönotto puolestaan poisti viimeisenkin tarpeen perheen toiselta autolta, joka oli ollut vähäisellä käytöllä.

Molemmat pitävät pyöräilyä helppona ympäristötekona ja vaihtoehtona työmatka-autoilulle. Samalla tulee ulkoiltua.

– Se, että työnantajalla on käytössään työsuhdepyöräetu, on pieni positiivinen asia, joka voi kannustaa liikkumaan, Lammi arvioi.

– Työnantajalle työsuhdepyöräetu on pientä imagon rakennusta ja osoitusta työntekijöiden huolenpidosta. Ei se toki yksinään hoida hyvinvointia kuntoon, mutta on yksi osa siinä, Huilaja mainitsee.

Kuva: Ville Rinne