kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Poronlihan lähituotanto halutaan varmistaa suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä
15.5.2020 13:00

Poronlihan lähituotanto halutaan varmistaa suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Poikkeusolot paljastivat totuuden: paikallista tuotantoa tarvitaan enemmän kuin koskaan.


Ruokaturva ja ruokaturvallisuus koetaan Pohjoismaissa helposti itsestäänselvyytenä. Alkutuotantoa ja elintarvikkeita valvotaan hyvin ja laatupoikkeamat on helppo jäljittää. Ruokaa on riittävästi tarjolla kaikille.

Lapin ammattikorkeakoulussa lehtorina ja projektipäällikkönä toimiva Kirsi Muuttoranta kuitenkin kertoo, että pandemia on osoittanut alku- ja elintarviketuotannon haavoittuvuuden.

- Suuressa maailmassa sikoja on lopetettu kaatopaikalle, kun teurastajat ovat sairaina eikä tuotanto toimi. Työvoimapula voi iskeä myös Suomeen. Nyt jos koskaan tarvitaan lisää osaajia pohjoiseen ruokaketjuun lisää.

 

Haavoittuva porotalous

Porotalous on erityisen herkkä työvoimapulalle, koska poromiehet toimivat itse aktiivisesti ketjun jokaisessa vaiheessa. He teurastavat itse suurimman osan eläimistä. Lisäksi he jalostavat ja myös myyvät itse yli puolet tuotetusta poronlihasta. Teurastus-, leikkaus- ja jalostus- sekä myyntityöt ajoittuvat päällekkäin poronhoidon syyssesongin aikana.

Jo nyt porotaloudessa on pula osaavista tekijöistä. Ulkopuolisia työntekijöitä ei käytännössä ole.

- Poromiehen sairastuessa osaava sijainen on kiven alla. Perhepiiristä sen voi löytää, mutta ei sieltäkään ole aina ottaa tekijää, kertoo Muonion poroisäntä Vili Kurki.

- Muutenkin vähät työntekijät ovat kiinni teurastamoilla ja lihanleikkuussa. Siihen hommaan on helpompi kouluttaa uusia työntekijöitä kuin porotöihin. Osaaville apukäsille olisi varsinkin teurastuksessa ja lihanleikkuussa tarvetta.

 

Apukäsiä työntekijävarannosta

Kirsi Muuttorannan mukaan poronhoitajien perheenjäsenet voitaisiin kouluttaa mukaan työhön perheen ulkopuolellekin. Lisäksi muiden alojen yrittäjät ja työntekijät voisivat toimia sesonkiaikana teurastamoilla ja lihankäsittelyssä.

- Esimerkiksi matkailukeskukseen töihin tuleva voisi aloittaa kautensa poronhoidon sadonkorjuussa syyskuun lopulla ja siirtyä rinteisiin, kun sesonki siellä alkaa.

Suunnitteilla onkin pohjoismainen työntekijävaranto, johon teurastus- ja lihankäsittelykurssin käyneet henkilöt ovat helposti tarjolla kiireavuksi. Työntekijäpooli yhdistää kysynnän ja tarjonnan.

- Poroteurastamot ja poronlihaa käsittelevät laitokset hyötyvät, kun ne saavat käyttöönsä ammattitaitoista työvoimaa, ja työvoiman tarjoajien on helppo löytää työnantajat, Muuttoranta valottaa.

 

Koulutusta elinkeinon tueksi

Huhtikuun alussa aloitettiin Interreg-projekti, jonka kohderyhmänä on poronhoitoalueen yrittäjät sekä poronhoitajat Suomessa ja Ruotsissa. Hankkeessa vahvistetaan Suomen ja Ruotsin poronhoitoalueen pienyrityksiä ja turvataan poroelinkeinon kannattavuutta lisäkoulutuksen avulla.

Työntekijöiden koulutuksella varmistetaan, että tuotteiden laatu pysyy hyvänä. Osaavan työvoiman hajautettu käyttö puolestaan levittää hyviä käytänteitä eri puolille poronhoitoaluetta.

Sivutuotteiden käsittely on yksi koulutuksen aiheista. Niiden jalostamisen avulla voidaan parantaa porotalouden kannattavuutta.

- Sivutuotemarkkina on heikko. Esimerkiksi taljojen hinta romahti pari vuotta sitten. Teurastuksen sivutuotteissa olisi tosiaan kehittämiselle tarvetta, Vili Kurki kuvaa tilannetta.

Luulajan teknillinen yliopisto vetää ”Resurspool för entreprenörskap inom rennäringen med binäringar: Kvalitet i slakt och styckning” -hanketta, jossa ovat mukana hankkeen ideoija, Sápmi Innovations AB, sekä Lapin ammattikorkeakoulu. Lapin liitto rahoittaa hanketta Suomen puolella.

Lisätietoja

projektipäällikkö
Kirsi Muuttoranta
kirsi.muuttoranta(ät)lapinamk.fi
p. 040 669 2200



Porot syömässä.jpg



Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK