11.11.2014 16:00

Perusturvan suuret muutokset puhuttivat Sosiaalialan ajankohtaisfoorumilla

Sosiaalihuoltolain muutos, toimeentulotuen siirtyminen Kelaan ja osallistava sosiaaliturva olivat tämänvuotisen Sosiaalialan ajankohtaisfoorumin pääaiheet. Foorumi järjestettiin tiistaina 11. marraskuuta Kemissä Lapin ammattikorkeakoulun Terveysalan toimipisteessä.

 

Foorumiyleisö ei päästänyt helpolla STM:n osastonjohtaja Kari Ilmosta.

STM:n hallitussihteeri Milja Tiainen uskoo, että osallistava sosiaaliturva ehkäisee syrjäytymistä ja kannustaa eteenpäin.

Leena Leväsvirta ja Anne Huotari ehtivät jakaa aamu- kahvihetken ennen foorumia.

Sirpa Karjalainen esitteli foorumissa lisensiaattityönsä Tukea elämän käänteissä – nuori aikuinen sosiaalityön asiakkaana.

Kehitysjohtaja Kaisa Kostamo- Pääkkö odottaa vielä vuoroaan, jonka aikana kuultiin Pohjois- Suomen osaamiskeskuksen tuoreet kuulumiset.

Toimeentulotuen laskenta ja maksatus siirretään vuoden 2017 alusta kunnilta Kelan tehtäväksi. Lisäksi uudistamisen kohteena on sosiaalihuoltolaki ja noin 20 sosiaalihuollon erityislakia. Lainsäätäjän tavoitteena on asiakkaan kannalta ehyempi ja johdonmukaisempi kokonaisuus.

Samaan aikaan ovat käynnissä myös osallistavan sosiaaliturvan pilottikokeilut. Osallistavalla sosiaaliturvalla tarkoitetaan tuen saajan osallistumista joko kuntouttavaan työtoimintaan tai vapaaehtoistoimintaan.

Länsi-Pohjan sote-tuotantoalue valmisteilla

Meri-Lapin kehittämiskeskus antoi Meri-Lapin sote-selvitystyön Keminmaan kunnan perusturvajohtaja Seija Parviaisen ja Lapin AMKin erikoissuunnittelija Leena Leväsvirran tehtäväksi joulukuussa 2013.

Leena Leväsvirta avasi foorumi alkajaisiksi selvitystyön tuloksia ja sote-yhteistoiminta-alueen erikoispiirteitä ja merkitystä alueen kuntalaisille. Länsi-Pohjan tai Meri-Lapin sote-yhteistoiminta-alueen perustaminen edellyttäisi kuuden kunnan kuntayhtymän perustamista.

Tavoitteena on turvata tasavertaiset lähipalvelut, säilyttää paikallistuntemus palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa ja varmistaa resurssien yhteiskäyttö ja toiminta yli sektorirajojen samoin kuin laatia yhteinen palvelujen tuottamisrakenne ja palveluprosessit.

Alueen erityispiirteisiin kuuluu, että väestö sairastaa Lappia ja muuta maata enemmän ja että mielenterveys- ja riippuvuusongelmia on tavanomaista enemmän. Meri-Lapin väestön ikärakenne taas tulee muuttumaan niin, että aktiiviväestön määrä vähenee etenkin pienemmissä kunnissa ja vanhusväestön määrä lisääntyy sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Syntyvien lasten määrä sen sijaan pysyy suunnilleen ennallaan, mutta huoltosuhde heikkenee vuoteen 2030 saakka, koska väestö vanhenee.

- Aktiiviväestö käyttää paljon sote-palveluja, eli siltä sektorilta on siirrettävissä voimavaroja vanhusväestön tarvitsemien sote-palveluiden tuotantoon, Leena Leväsvirta arvioi.

Länsi-Pohjan sote-tuotantoalueen valmistelu jatkuu Lapin sote-savotta-hankkeessa, jota vetää Tommi Lepojärvi.

”Sosiaalityön katoava olemus”

Toimeentulotuen käsittely siirtyy kunnilta Kelan tehtäväksi vuoden 2017 alusta. Muutoksen vaikutuksista kunnalliseen sosiaalihuoltoon kertoi Sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osastolta johtaja Kari Ilmonen.

Toimeentulotuen yksi nykyongelma Kari Ilmosen mukaan on, ettei niin kutsuttu trampoliiniefekti toimi, vaan tuki on muotoutunut lyhytaikaisesta vähimmäisturvasta kohti pitempiaikaista perusturvaa.

Yhden luukun periaate, päätöksenteon nopeus ja leimautumisen vähentyminen puoltavat käsittelyn siirtämistä Kelaan. Samoin etuisuuksista viestiminen ja siten tietoisuus tuesta tavoittaa kaikki kansalaiset tasapuolisesti.

Tuen myöntämisessä on Ilmosen mukaan ongelmana, että hakijat ovat eriarvoisessa asemassa eri kunnissa, koska tuen myöntämisperusteet ja kuntien taloustilanteet vaihtelevat.

- Myös toimeentulotuen saajamäärät ovat kasvaneet lintukoto-ajoista, lisää Kari Ilmonen muutoksen perustelujen listaan.

Foorumin osanottajia huolestutti ennen muuta sosiaalityön ulottuvuudet ja rooli, kun toimeentulotuki irrotetaan asiointipalveluksi ilman asiakkaan kohtaamista ja mahdollisuutta holistiseen sosiaalityöhön. Epätietoisuutta on edelleen myös siitä, miten erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat käytännössä saadaan Kelan asiointipalvelun piiriin ja kenen tehtäväksi siitä huolehtiminen jää.

Muutoksesta tulee seuraamaan kuntien, jatkossa sote-alueiden, sosiaalialan henkilöstön vähennyksiä.

– Henkilöstömäärä vähenee koska Kela tekee työn pienemmällä väkimäärällä ja tehokkaammilla järjestelmillä, mutta tarkkaa väkimäärän vähenemistä on mahdoton sanoa, Kari Ilmonen kertoi.

Viime vuonna toimeentulotukea myönnettiin Suomessa yhteensä 703 miljoonaa euroa 370 000 eri henkilölle.

Osallistumisen ilo ja pakko

Sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteeri Milja Tiainen avasi Osallistava sosiaaliturva- uudistuksen taustaa ja esitteli uudistukseen liittyviä selvityksiä.

Uudistuksen taustalla on ajatus, että osallistavalla sosiaaliturvalla ehkäistään syrjäytymistä, lisätään sosiaaliturvan kannustavuutta ja vahvistetaan sen yleistä legitimiteettiä.

Osallistava sosiaaliturva on STM:n työryhmän väliraportissa rajattu koskemaan pitkään työttömänä olleita ja pelkän toimeentulotuen varassa eläviä.

Osallistavan sosiaaliturvan pilottikuntakokeilusta Paltamon kunnassa kertoi toiminnanjohtaja Anne Huotari Paltamon työvoimayhdistyksestä, jonka mukaan tärkeintä on että aktivointitoimilla lunastetaan työttömien luottamus.

- Olemme matkanneet 50-luvun sisu-yhteiskunnasta 2010-luvun pakko-yhteiskuntaan, Anne Huotari tiivisti suomalaisen työelämän muutoksen.

Työelämän muutoksesta on seurannut että nuorten maailmat ovat eriytyneet, ja Huotarin mukaan on vaara, että pelkkää keppiä käyttämällä ne eriytyvät lisää. Viisivuotinen täystyöllisyyskokeilu toi lisäksi näkyväksi päihde- ja huumeongelman laajuuden.

Työllisyyskokeilussa oli käytössä mestari-kisälli-malli, jossa vanhemmat neuvoivat ja opettivat nuoria työssään, mikä koettiin molemmin puolin antoisaksi.

Osallistavan sosiaaliturvan pilotti on käynnistynyt Paltamossa viime elokuussa ja siinä hyödynnetään täystyöllisyyskokeilussa saatuja kokemuksia.

Kansalaiskeskustelua osallistamisen velvoittavuuden ja kannustavuuden suhteesta käydään muun muassa facebook-ryhmissä Kuka kuuntelee köyhää? ja Ei pakkotyölle! Keskusteluun voi osallistua myös sivustolla otakantaa.fi. Paltamon täystyöllisyyskokeilussa tehtiin muun muassa video Laulu työvoimatalosta.

Sosiaalialan ajankohtaisfoorumiin osallistui reilut 160 sosiaalialan tekijää ja toimijaa Lapista ja Pohjois-Pohjanmaalta, sekä julkiselta että kolmannelta sektorilta.

Tapahtuman järjesti Sociopolis yhteistyörakenne, johon kuuluvat Lapin ammattikorkeakoulun sosiaaliala, Lapin yliopiston sosiaalityön oppiainepooli ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Ajankohtaispäivän järjestelyistä vastasi Lapin AMK.

Sosiaalialan ajankohtaisfoorumiin osallistui reilut 160 sosiaalialan tekijää ja toimijaa Lapista ja Pohjois-Pohjanmaalta, sekä julkiselta että kolmannelta sektorilta.