Palvelujen digitalisoituminen syrjäyttää heikommassa asemassa olevia ikäihmisiä tarpeettoman aikaisin, jos ei ole mahdollisuutta käyttää palveluja digitaalisesti

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tekijöitä, joiden vuoksi heikommassa asemassa olevien ikäihmisten digisyrjäytymisen riski kasvaa. Tavoitteena oli tuoda näkyville tilanteita, joissa heikommassa asemassa olevilla ikäihmisillä on vaikeuksia saavuttaa tai ottaa käyttöön digitaalisia palveluja. Aineisto kerättiin gerontologisen sosiaalityön työntekijöiltä.

Tulosten mukaan heikommassa asemassa olevilla ikäihmisillä oli vaikeuksia saavuttaa tai ottaa käyttöön digitaalisia palveluja kognitiivisen ja fyysisen toimintakyvyn heiketessä. Tulokset osoittivat, että riittämätön resursointi digitaalisten palveluiden käytön tukemisen edellyttämään ajan käyttöön sekä käytön edellyttämiin välineisiin vaikeutti ja esti ikäihmisen digitaalisten palvelujen käyttöön ottamista. Tulokset osoittivat myös, että palvelujen digitalisoituminen ja vaikeus käyttää palveluja muulla tavoin syrjäyttivät oman elämän hallinnasta tarpeettoman aikaisin.

Toimintakyvyn heikentyessä digitaalisten palvelujen itsenäinen käyttäminen ei usein enää onnistu. Ottaakseen käyttöön sekä käyttääkseen digitaalisia palveluja heikommassa asemassa olevat ikäihmiset tarvitsevat runsaasti tukea. Palvelujen käytön ohjaaminen on yksittäisten ohjauskertojen sijaan jatkuva tarve.

Heikommassa asemassa olevat ikäihmiset tarvitsevat taloudellista tukea sekä apua digitaalisten palvelujen käyttämisen mahdollistavien välineiden hankintaan. Ikääntymisen myötä toimintakyvyn aletessa tai sairastuessa esimerkiksi aivotapahtumaan tai muistisairauteen, digitaalinen asiointi voi muuttua vaikeaksi tai mahdottomaksi, vaikka olisi aiempaa kokemusta digitaalisten palvelujen käytöstä. Selkokäyttöisempien palveluiden ja puolesta asioinnin kehittämiselle on tarve. Digitaalisten palveluiden rinnalla tulisi olla sujuva mahdollisuus hoitaa asioita myös muulla tavoin.

Opinnäytetyö toi näkyville heikommassa asemassa olevia ikäihmisiä kohtaavien ammattilaisten kokemukseen perustuvia eettisiä näkökulmia. Puutteet digitaalisissa palveluissa eivät saisi rajoittaa ikäihmisen toimijuutta, jos toimintakyky mahdollistaa vielä itsenäisen asioiden hoitamisen.

Palveluita kehitettäessä olisi tärkeä käydä arvokeskustelua avun tarpeen ja inhimillisen riippuvuuden tunnustamisesta ja tunnistamisesta. Onko ikäihmisillä palveluiden itsenäisen käytön oltava tavoite vai onko ikääntyneen mahdollista saada jatkuvaa tukea asioidensa hoitamiseen? Miten paljon olemme valmiita resursoimaan ikäihmisten tukemiseen, jotta heillä on mahdollisuus olla osallisia omien asioidensa hoitamisessa mahdollisimman pitkään?

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä yhä saavutettavampia ja eettisesti kestävämpiä vanhuspalveluja.

Yhteystiedot: paananen.virpi(at)gmail.com

Paananen, V. 2021. Etsivällä työtavalla heikommassa asemassa olevien ikäihmisten digisyrjäytymisen tekijöitä tutkimassa. Opinnäytetyö. Digitaalisten terveyspalveluiden ja hyvinvointiteknologian asiantuntija, ylempi AMK. Lapin Ammattikorkeakoulu.

Uutisen kuvituskuva: Unsplash / Clément Falize.