kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Uutisarkisto / Oululainen oppilas osallisena koulun arjessa
26.2.2020 9:00

Oululainen oppilas osallisena koulun arjessa

Osallisuudella on suora vaikutus oppilaan koulussa kokemaan hyvinvointiin ja viihtyvyyteen.


Osallisuus on kokemusta kuulluksi tulemisesta. Osalliseksi itsensä tuntevalla on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä, yhteisönsä ja elinympäristönsä asioihin. Se rakentuu kanssakäymisessä toisten kanssa. 

Lapsen tulee saada ilmaista näkemyksensä ja olla osallisena häntä itseään koskevissa asioissa.

- Tämä on lapsen perusoikeus ja samalla ihmisoikeus. Tärkeintä on lapsen subjektiivinen kokemus osallisuudesta, onko hän tullut mielipiteineen kuulluksi, onko mielipiteillä ollut merkitystä ja onko hän saanut liittyä itselleen merkitykselliseen ryhmään, kertoo terveydenhoitaja YAMK Johanna Kangas.

Koululaiset kokevat osallisuutta Oulussa

Kangas tutki oppilaiden kokemuksia osallisuudesta Lapin ammattikorkeakoululle tekemässään YAMK-opinnäytetyössä. Opinnäytetyö tehtiin Oulun kaupungin toimeksiannosta, ja osana sitä tehtiin kyselytutkimus oululaisille 6. ja 9. luokan oppilaille.

Tuloksista käy ilmi, että suurin osa lapsista viihtyy koulussa hyvin ja kokee osallisuutensa toteutuvan koulun arjessa. Oppilaat myös kokevat saavansa apua koulun aikuisilta silloin, kun sitä tarvitsevat. He saavat aikuiselta arvostusta mielipiteilleen.

Kyselytutkimukseen osallistuneet lapset ja nuoret kokevat tulevansa hyväksytyksi ja kuulluksi myös luokkakavereidensa keskuudessa. Oppilaat näkevät itsensä osaksi luokkayhteisöä, jossa vallitsee sopuisa yhteishenki.

Kerro, kerro, aikuinen

Vaikka päätöksentekomahdollisuudet arvioitiin erinomaisiksi, pitää Johanna Kangas oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia kapea-alaisina ja rajoittuneena.

- Tulevaisuuden koulussa oppilaan osallistumista tulee vahvistaa. Koulun päätökset voidaan tehdä läpinäkyvästi ja panostaa voi myös epämuodolliseen osallistavaan toimintaan, jotta kaikille oppilaille avautuu mahdollisuus olla mukana yhteisen hyvän rakentamisessa.

Oppilaiden mielestä aikuiset eivät ole erityisen hyviä luomaan yhteisen toiminnan ilmapiiriä. Osallisuutta heikentää heidän mielestään myös eri-ikäisten oppilaiden välisen yhteistyön vähyys. Oppilailta pyydetään ideoita, mutta aikuiset eivät kerro, miten ideoiden käsittely etenee.

Vaikka oppilaat kokevat aikuisten arvostavan heidän mielipiteitään, ei sama toteudu yhtä hyvin oppilaiden välisessä kommunikaatiossa.

- Huomionarvoista oli myös, ettei luokkakavereilta juuri heltiä kiinnostusta oppilaan omia kuulumisia kohtaan, Johanna Kangas.

Osallisuus ei tarkoita aikuisen vastuun siirtoa lapselle

Aikuisella on iso rooli lapsen osallisuuden mahdollistajana. Oppilaat kokevat, että aikuinen on osallisuuden kokemuksessa tärkeä tekijä.

- Itseohjautuvuutta korostavassa ajassamme tulee muistaa, että lapset eivät ole pieniä aikuisia. Lapset ja nuoret tarvitsevat lähelleen sensitiivisiä aikuisia, jotka kantavat vastuun, mutta jotka uskaltavat luovuttaa sitä sopivan määrän oikealla hetkellä.

Huolten kuuntelijana koulun aikuisella on oma tehtävänsä. Oppilaat ovat yhteydessä huolistaan niihin koulun aikuisiin, jotka olivat aidosti saatavilla ja fyysisesti läsnä.

- Koulun aikuisten saatavuutta ja vastuunjakoa on syytä pohtia tulevaisuudessa entistä vakavammin.

Yhteisöllisen oppilashuollon avulla voidaan vahvistaa oppilaan osallisuutta.

- Aidot ja kiireettömät kohtaamiset ovat arvokkaita niin aikuisten ja lasten välillä kuin lasten välisessä kommunikoinnissa. Oppilaiden sosioemotionaalisten taitojen kehittäminen on avainasemassa, Johanna Kangas muistuttaa.

Osallisuuden kokemukset ehkäisevät ennalta syrjäytymistä ja osattomuuden kokemuksia.

- Koulun hyvinvointi- ja osallisuustyön tehtävänä on luoda ja jakaa tasavertaisuutta kaikille.

Lisätietoja

Johanna Kangas, terveydenhoitaja (ylempi AMK)
p. 040 5087322, kangas.johanna(ät)hotmail.com

Opinnäytetyö, ylempi AMK. Lapin AMK
YHTENÄISKOULUN OPPILAAN OSALLISUUS KOULUN ARJESSA - Kyselytutkimus 6. ja 9. luokan oppilaille koulun hyvinvointityön näkökulmasta

Kirjallisuutta

Araneva, M. 2017. Lapsen osallisuus suojelee lasta. Viitattu 23.11.18. https://www.lapsenoikeudet.fi/blogi/lapsen-osallisuus-suojelee-lasta/
Isola, A-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T., Valtari, S. & Keto- Tokoi, A. 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. THL. Viitattu
28.12.18. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135356/URN_ISBN_978-952-302- 917-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Paju, P. 2007. Nuorten valtakunnallinen osallisuushanke. Nuorisotutkimusverkosto.
Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 18, 4-34. Viitattu 18.9.19. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/osallisuushanke.pdf
Tahkokallio, K. 2019. Psykologi. Luento - Lasten itsesäätelykyvyn tukeminen 25.9.19. THL. 2018. Lastensuojelun käsikirja. Lapsen osallisuus. Viitattu 30.11.18.
https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lasten-osallisuus
Turja, L. 2016. Lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa. Teoksessa E. Hujala & L. Turja (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus, 41-54.



Koululapset liitutaulu uutiskuva.jpg



Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK