Onnellisesti syrjässä

Kyläläisten mukaan Saijan kylän elinvoimaisuuden ja asukkaiden onnellisuuden edellytyksiä ovat ihmisten aktivoituminen, paikallisen elinkeinotoiminnan kehittäminen, kylälähtöinen kulttuuritoiminta ja ympäristön hyödyntäminen.

Tiedot perustuvat Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelijoiden Maria Kanalan ja Riku Ollikaisen opinnäytetyöhön, jota varten kehitettiin osallistava kehittämistyöpaja. Siinä aktivoitiin Saijan kylän asukkaita ennakoimaan tulevaisuutta yhdistämällä perinteinen SWOT-analyysi ja Learning café -menetelmä.

- Tapahtumassa painottuivat yhteisöllisyys, osallistava ote sekä visuaalinen ilmaisutyyli. Kehittämistyöpaja koettiin innostavaksi ja toimivaksi menetelmäksi kylän elinvoimaisuuden ja asukkaiden onnellisuuden edistämiseksi, ja kyselymme mukaan kaikki 13 osallistujaa suosittelisivat sitä muillekin sivukylille, Maria Kanala kertoo.

Ennakoimalla elinvoimaiseen tulevaisuuteen

Kehittämistyöpajan osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, ja myönteisen tunnelman virittämiseksi työpaja aloitettiin piirrä ja arvaa -herättelyleikillä. Tämän jälkeen tarkasteltiin historiasta kumpuavia kylän vahvuuksia, mistä siirryttiin pohtimaan nykyhetken heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Viimeiseen vaiheeseen valikoitui osallistujien äänestyksen perusteella jokaisesta SWOT-nelikentästä teema, jonka pohjalta ideoitiin kehittämisehdotuksia.

Aineistoksi muodostui kartonkipaperista tehty kylätalo, joka symboloi Saijan kylää. Vahvuudet tuotiin esiin perustuksissa, mahdollisuuksia kuvastivat kylätalon seinät, joihin liitetyt myrskypisarat esittelivät uhkia ja homelaikut heikkouksia. Tulevaisuussävytteisen keskustelun aikaansaamat ideat kirjoitettiin ylös kattotiiliin, jotka asetettiin ylimmäiseksi kylätalon viimeistelemiseksi.

- Kylätalo on usein se paikka, joka pienissä kylissä yhdistää paikallisia ihmisiä toimien areenana tapahtumille ja harrastustoiminnalle. Vertauskuvallinen kylätalo jäi muistoksi Saijan kylään, ja kyläyhteisö voi halutessaan hyödyntää aineistoa kylän kehittämistoiminnassa. Ehdotamme, että kyläyhteisöt voisivat verkostoitua ja pitää yhteisen kehittämistyöpajan keskenään, esimerkiksi Sallan kunnan sivukylät yhdessä, Riku Ollikainen kannustaa.

Ennakoiva menetelmä lappilaisille kylille

Laadullisen tapaustutkimuksen tavoitteena oli löytää kylien kehittämisen menetelmä Lappilaiset kylät ry:lle ja lappilaisille kyläyhteisöille. Samalla tuotettiin tietoa lappilaisen sivukylän asukkaiden näkemyksistä kylän elinvoimaisuuden ja asukkaiden onnellisuuden edellytyksistä.

- Aiempien tutkimusten mukaan maaseudun sivukylä on houkutteleva asuinpaikka, jonka asukkaille tärkeintä on hyvä elämä rauhallisessa ympäristössä luonnon lähellä, ja jossa yrittäjille tärkeintä on voiton maksimoinnin sijaan riittävä toimeentulo. Lisäksi pienissä sivukylissä on yhteisöllisyyttä, ja asukkaat auttavat toisiaan arjessa, Ollikainen kuvaa.

Kyläyhteisöt voivat ennakoimalla kehittää kylän elinvoimaisuutta ja edistää asukkaiden onnellisuutta tuottamalla palveluita itse yhteisöllisyyteen ja vapaaehtoisuuteen perustuen.

Kanalan ja Ollikaisen mukaan elinvoimaisuus vahvistuu yhdessä tekemisestä ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaa kylää koskeviin päätöksiin. Paikkaperustainen kylätoiminta sivukylien kehittämiseksi on vastavoima julkisen talouden haasteille ja keskittämiskehitykselle. Jotta voidaan kehittää tulevaisuutta, tulee ymmärtää historiaa, eli kehittämisessä tulisi myös huomioida paikalliset lähtökohdat ja arvot.

- Lapin sivukylissä on historiasta muovautuneita ainutlaatuisia piirteitä, joiden valjastaminen esimerkiksi matkailun käyttöön voisi lisätä työmahdollisuuksia, ja sitä kautta myös elinvoimaa ja asukkaiden onnellisuutta, Kanala kiteyttää.

Lisätietoja:
Maria Kanala, 044 033 0455, maria.kanala(ät)gmail.com
Riku Ollikainen, 050 597 4722, rilpo(ät)hotmail.com