Ohjelmistorobotti digityökaverina

Automaation ja robotiikan hyödyntäminen yleistyy työelämässä. Monen työntekijän työnkuva tulee muuttumaan suorittavasta työstä enemmän ajattelua ja soveltamista vaativaksi. Muutoksiin joustavasti suhtautuva henkilö on valmiimpi kohtaamaan työelämän muutoksia ja pystyy sopeutumaan niihin säilyttäen oman suoriutumisen tasonsa.

Kelassa on otettu käyttöön ohjelmistorobotteja suorittamaan määriteltyjä tehtäviä. Emilia Erol ja Aapo Kakkola ottivat tutkimukseensa mukaan tiimejä kahdesta Kelan yksiköstä, joissa ohjelmistorobotti jo työskentelee työntekijöiden digityökaverina. Kyselyllä selvitettiin työntekijöiden suhtautumista ohjelmistorobottiin, sen käyttöön Kelassa sekä sen vaikutuksia omaan työhön.

Ohjelmistorobotti on hyväksytty työkaveriksi

Kyselyn kohderyhmässä ohjelmistorobottiin suhtaudutaan myönteisesti ja sen käyttö on hyväksytty. Ohjelmistorobotiikan käytön tarve Kelassa ymmärretään ja siitä koetaan olevan hyötyä omassa työssä.

Lähes kaikki vastaajat (91 %) suhtautuivat ohjelmistorobotiikkaan myönteisesti ja kokivat ohjelmistorobotin tekevän hyödyllistä työtä. Valtaosa (79 %) koki ohjelmistorobotista olevan hyötyä omassa työssään. Myös luotto ohjelmistorobotin tekemään työn laatuun oli korkea, vaikka kolmasosan mielestä ohjelmistorobotti teki virheitä.

Vain 7 prosenttia vastanneista ei kokenut oman suhtautumisen ohjelmistorobotiikkaa kohtaan parantuneen työskenneltyään sen työkaverina. Suhtautuminen muuttui positiivisemmaksi, kun ohjelmistorobotin kanssa työskentelystä kertyi kokemusta.

Ohjelmistorobottia ei pidetty uhkana omalle työtehtävälle vaan pikemminkin mielekkäämmän työn mahdollistajana tulevaisuudessa. Sen lisäksi suurimmalta osalta löytyi halu kehittää omaa osaamista tulevaisuuden työssä pärjäämistä varten.

Tehokkuudessa ohjelmistorobotin koettiin vielä olevan omaa tehokkuutta jäljessä, joten ohjelmistorobotin koettiin olevan lähempänä assistenttia kuin tasavertaista kollegaa.

Työympäristö tukee muutosjoustavuutta

Valtaosa kyselyyn vastanneista oli työskennellyt ohjelmistorobotin työkaverina jo pidemmän aikaa. Suhtautuminen ohjelmistorobotiikkaa kohtaan ei kuitenkaan ollut heikentynyt, vaan vahvistunut.

Emilia Erolin ja Aapo Kakkolan mukaan tutkimukseen osallistuneet kokivat itsensä lisäksi myös tiiminsä suhtautuvan ohjelmistorobotiikkaan positiivisesti. Tämä lisää muutosjoustavuutta niin yksilö- kuin organisaatiotasolla.

Moni kyselyyn vastanneista koki työnsä edelleen mielekkääksi, työtä ei koettu rutiininomaisena. Muutosjoustavuudesta kertoi vastaajien valmius muuttaa omia työtapoja ohjelmistorobotin kanssa työskentelemisen mahdollistamiseksi myös jatkossa.

Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää hyödyksi tulevaisuudessa tiimeissä, joissa ohjelmistorobotiikka ollaan ottamassa käyttöön. Viestintään, koulutukseen ja tiedotukseen kannattaa Emilia Erolin ja Aapo Kakkolan mukaan kiinnittää erityistä huomiota.

Lisätietoja

Emilia Erolin ja Aapo Kakkolan Lapin ammattikorkeakoululle Kelan toimeksiannosta tekemä opinnäytetyö on nimeltään Ohjelmistorobotiikan vaikutus työntekijään muutosjoustamisen näkökulmasta. Tuloksista on kerrottu saman nimisessä artikkelissa, joka on julkaistu kokoomateoksessa Tiedolla johtaminen osana työn tekemisen muutosta. (sivut 39-69) 

Emilia Erol, tradenomi YAMK, p. 044 503 5090, emilia.erol(a)hotmail.com

Aapo Kakkola, tradenomi YAMK, p. 044 321 0340, aapo.kakkola(a)gmail.com