kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Muistelu toimii lääkkeettömänä hoitomuotona
8.1.2020 14:00

Muistelu toimii lääkkeettömänä hoitomuotona

Muistelu ja vuorovaikutus parantavat muistisairaan ikäihmisen toimintakykyä. Muistelua voi hyödyntää lääkkeettömänä hoitokeinona kun muistisairas on hoitovastainen tai käytöshäiriöinen.


Käytöshäiriöt ovat yleisiä muistisairailla, niitä esiintyy 90 prosentilla sairastuneista.

 

Muistelu on paluuta hyvän mielen lähteille

Muistelu muistisairaan ikäihmisen kanssa vaatii hoitohenkilökunnalta vuorovaikutustaitoja ja jäsentynyttä toimintamallia.

Muistelun tulee perustua ikäihmisen kokemaan. Taustatiedot voi antaa ikäihminen itse tai henkilö, joka hänet parhaiten tuntee eli omainen tai muu läheinen. Jos ikäihmisellä ei ole omaisia eikä läheisiä voi tiedot antaa kotihoidon hoitaja.

Taustatiedoilla tarkoitetaan tässä entistä ammattia, lapsia ja lastenlapsia, harrastuksia, mielekästä tekemistä, hyvän olon ja mielen lähteitä sekä viimeaikaisia tapahtumia, joita voivat olla esimerkiksi lastenlasten syntymä tai läheisen sairastuminen tai kuolema.

Aloitteena voi käyttää eri herätteitä kuten valokuvia, mielimusiikkia, esineitä tai hajuja ja makuja. Vuorovaikutuksessa tärkeää ovat rauhallisuus ja lämminhenkisyys, sillä niissä välittyy turvallisuus ja kokemus välittämisestä ja huolenpidosta. Pakottaminen ja hoputtaminen saattavat estää toiminnan.

Muistelua voi hyödyntää eri hoito- ja hoivatilanteissa esimerkiksi aamu- ja iltatoimissa. Hoitajan hyräilyllä tai laulamisella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia ikäihmisen mielialan kohoamiseen. Muistelua voi hyödyntää myös ryhmätoiminnassa.

Tiedot käyvät ilmi sairaanhoitaja Annika Laukkasen Lapin ammattikorkeakoululle tekemästä YAMK-opinnäytetyöstä.

Opinnäytetyössä kuvataan muistelumenetelmää muistisairaan ikäihmisen viriketoimintana.
Laukkanen on myös kehittänyt viriketoiminnan menetelmiä ja luonut keinoja parantaa hoitohenkilökunnan osaamista ja mahdollisuutta hyödyntää omaa ammatillista osaamista monipuolisesti ikäihmisen hoivassa.

Lisäksi tavoitteena oli uudistaa henkilökunnan työtapoja ja innostaa työyhteisöä oman työn kehittämiseen.

 

Case Näsmänkieppi

Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Rovaniemen kaupungin ikäihmisten lyhytaikaishoidon osasto 2 Näsmänkiepin palvelutalossa.

Lyhytaikaishoidon yksikössä luetaan sanomalehteä päivittäin hoitohenkilökunnan toimesta. Palvelutalossa on käytössä myös Sävelsirkku-sovellus, jonka käyttöön henkilökunta on saanut koulutusta. Sävelsirkku toimii erinomaisesti muistelutuokioiden tukena ja mahdollistajana. Fysioterapeutti järjestää viikoittain tuolijumppaa yksiköissä ja lisäksi lyhytaikaishoidon yksikössä toiminnallisia ryhmiä kaksi kertaa viikossa. Palvelutalossa käy eri esiintyjiä laulamassa.

Hoitohenkilökunta osallistui kehittämistyöhön aivoriihessä ja teemahaastatteluin. Kehittämistyön tuloksena syntyi muistelumenetelmän toimintamalli lyhytaikaishoidon yksikköön.

Tulosten perusteella muistelun tulee perustua asiakaslähtöisyyteen ja vuorovaikutukseen. Lisäksi henkilökunta toivoo saavansa koulutusta sekä viriketoiminnan järjestämisestä että vuorovaikutuksesta muistelun yhteydessä.

Tekijän mukaan kehittämistyön tulosta voi hyödyntää muistisairaiden ikäihmisten kanssa lyhytaikaishoitojaksolla ja lisäksi niissä paikoissa, missä muistisairaan ikäihmisten hoito tai hoiva tapahtuu, kuten palvelutalon pitkäaikaisyksiköissä, kotihoidossa, terveyskeskusten akuuteilla osastoilla tai erikoissairaanhoidossa.

Muistisairaiden ikäihmisten omaiset ja läheiset voivat hyödyntää myös muistelua kotona tai käydessään muistisairaan läheisensä luona.

Lisätietoja: sairaanhoitaja YAMK Annika Laukkanen, p. 016 32 28312, annika.laukkanen(ät)rovaniemi.fi



Vanha mies muistelee net.jpg



Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK