Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Uutisarkisto / Monikulttuurisuus jalostaa hoitotyötä, sen koulutusta, tutkimusta ja johtamista
29.3.2019 14:00

Monikulttuurisuus jalostaa hoitotyötä, sen koulutusta, tutkimusta ja johtamista

Lähes 200 hoitoalan asiantuntijaa kokoontui ammattikorkeakoululle Kemiin Pohjois-Suomen Hoitotiedepäiville 28.-29.3.2019.


Päivien teemaksi valittiin tänä vuonna monikulttuurisuus, jota käsiteltiin neljästä eri näkökulmasta: monikulttuurisuus hoitotyön koulutuksessa, johtamisessa, tutkimuksessa ja käytännön hoitotyössä. Haasteen sijaan monikulttuurisuus halutaan nähdä voimavarana.

Päiville osallistui noin 200 hoitotyön ammattilaista eri puolilta maata. Mukana oli käytännön hoitotyötä tekeviä, hyvinvointisektorin esimiehiä ja johtajia, opettajia, opiskelijoita, tutkijoita, muissa alan kehittämistehtävissä toimivia ja kehittämisestä kiinnostuneita.

 

Monikulttuurisuus hoitotyön koulutuksessa ja tutkimuksessa

Omaltakin taustaltaan monikulttuurinen ja -kielinen Kristina Mikkonen on tutkinut väitöskirjassaan suomen kielen merkitystä kansainvälisten hoitotyön opiskelijoiden ammatilliselle kehittymiselle erityisesti kliinisessä harjoittelussa.

Hänen tutkimuksensa mukaan ulkomaalaistaustaiset hoitotyön opiskelijat arvioivat suomalaisten ammattikorkeakoulujen oppimisympäristöt ja –ilmapiirin paremmaksi kuin suomalaistaustaiset. Toisaalta kansainväliset opiskelijat ovat kokeneet kielteistä suhtautumista työharjoittelupaikoillaan.

Suomen kielen taidoiltaan heikommat opiskelijat kokevat harjoittelupaikan ilmapiirin huonompana ja arvioivat, että heillä oli vähemmän mahdollisuuksia oppimiseen.

- Kieli on portti kulttuuriin, ja opiskelijalähtöinen pedagogiikka parantaa kummankin omaksumista. Jos kansainvälinen opiskelija lähetetään harjoittelemaan ilman minkäänlaista suomen kielen taitoa, lähetetään hänet epäonnistumaan.

Ongelma on tiedostettu muun muassa Lapin ammattikorkeakoulussa, jossa muun kielisten opiskelijoiden suomen kielen opiskelu alkaa heti ensimmäisenä vuotena, ja ensimmäinen työharjoittelu käynnistyy myöhemmin kuin suomalaisopiskelijoilla.

IMG_4504.jpg

Kristina Mikkonen toimii tutkijatohtorina Oulun yliopistossa.

 

Älylaitteet, perheiden riemu vai riesa?

TtT Niko Männikkö Oulun ammattikorkeakoulusta loi puheenvuorossaan katsauksen puhelinten, viestintäteknologian ja sosiaalisen pelaamisen lähihistoriaan.

Elinolotutkimuksissa internet, sosiaalinen media ja pelaaminen – muu kuin TV:n katseluu liittyvä ”ruutuaika” - on ollut mukana vasta verrattain vähän aikaa, ja luotettavien ja vertailukelpoisten tutkimustulosten saaminen eri maista on haastavaa.

Niko Männikkö tutkimusryhmineen on kuitenkin koonnut näitä tutkimusaineistoja eri länsimaista, ja tiedetään, että alle 18-vuotiaiden valveillaoloajasta kuluu fyysisesti passiivisissa toimissa 3-9 tuntia päivässä.

Lisäksi tiedetään, että koululaisten ajankäyttö on selvästi muuttunut ja että se muuttaa muotoaan lapsen kasvaessa.

Teknologisiin innovaatioihin ja uutuuksiin liittyy aina sekä innostusta, huolta että liioittelua. Tutkimusten mukaan yli 50 prosenttia vanhemmista uskoo, että älylaitteiden parissa vietetty aika on vahingollista lapsen kehittymiselle. Vanhempien usein esittämä kysymys kuuluukin, kuinka paljon on sopiva määrä ja mikä on liikaa.

- Vauva- ja taaperoikäisten kasvuun ei tablettien pitäisi kuulua ollenkaan, Niko Männikkö tiivistää.

Kun lapsen tai nuoren älylaitteen käyttö muuttuu pakonomaiseksi, on syytä huoleen. Niko Männikön mukaan on myös totta, että lihavuus ja masennus korreloivat positiivisesti ruutuajan kanssa, mutta:

- On myös merkityksellistä, mitä ruutuajalla tapahtuu ja millaisten sisältöjen parissa se kuluu.

IMG_4525.jpg
Niko Männikkö YLEn toimittajan haastattelussa.


Päätöksentekijöitä saa ja tulee voimaannuttaa hoitotieteellisellä tutkimustiedolla

Eduskunnan puhemies Paula Risikko käsitteli puheenvuorossaan tutkitun tiedon asemaa päätöksenteon perustana.

Risikko toi esiin, että päätöksenteon valmistelussa käydään paljon erilaisia keskusteluja ja usein punnitaan, kenen tieto on kaikista luotettavinta. Poliittisen päätöksenteon tulee hänen mukaansa kuitenkin aina perustua tutkittuun tietoon, kun sellaista on saatavilla.

- Tutkijakoulutuksen saaneena poliitikkona olen itse tottunut luottamaan tieteelliseen tutkimustietoon. Moni kansanedustajista saattaa kuunnella enemmän etujärjestöjen ääntä, joku toinen luottaa enemmän omiin kokemuksiinsa tai torilla kuulemiinsa tarinoihin. Demokratiassa jokainen edustaja voi itse valita, keneen tai mihin luottaa, Risikko totesi.

Päätöksenteossa ei silti ole kyse ole vain faktoista vaan – erityisesti keinojen valinnassa – vaikuttavat myös päätöksentekijän arvot ja moraali. Tutkimustiedon tuottajien ja päättäjien yhteistyöstä syntyy yhteiskunnan kannalta paras lopputulos.


IMG_4532.jpg

Puhemies Paula Risikko kannusti seminaariosallistujia käyttämään asiantuntijaääntään ja tuomaan näkemyksensä osaksi julkista keskustelua. Vasemmalla kuvassa Lapin AMKin rehtori Riitta Rissanen.

IMG_4550.jpg

Iltapäivän paneelikeskustelu käytiin aiheesta Monikulttuurisuus, pääoma vai rasite hoitotyössä? Keskusteluun osallistuivat rehtori Riitta Rissanen (Lapin AMK) kansanedustaja Katri Kulmuni, tutkijatohtori Kristina Mikkonen (Oulun yliopisto), opiskelija Shirley Nykänen ja lehtori Hannele Pietiläinen (Lapin AMK).

Kulttuurisensitiivisyys ja kulttuurisesti turvattu

YTT Lydia Heikkilän (Lapin yliopisto) on tutkinut saamelaisasiakkaiden kokemuksia hoitotyöstä. Saamelaiset ovat aina eläneet melko kosmopoliittisessa ympäristössä ja kulttuurin taju on siksi hyvin kehittynyt.

- Me valtakulttuurin edustajat kasvamme helposti yksikulttuuriseen ajatteluun, vähemmistöt kasvavat jo lähtökohtaisesti monikulttuurisuuteen.

Sosiaalisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden käsitteet ovat tärkeitä itsessään. Reflektointia voi opetella ja kokemuksiaan työstää.

- Kulttuurisensitiivisyyteen kuulu myös toisen kuuleminen ja ymmärtäminen, monikulttuurisuuden käsitteessä se ei vielä ole mukana, Heikkilä havainnollistaa.

Kulttuurinen kompetenssi hoitotyössä tarkoittaa, että ammattihenkilöstö tuntee ja ymmärtää asiakkaan kulttuurisen taustan. Kyseessä on jatkuva prosessi, joka perustuu sosiaaliseen oikeuteen ja oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Kulttuurista hoitotyötä varten on luotu omia kehitysmalleja.

TtT Soili Vesterinen on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja. Alustuksen aiheena hänellä oli erilaisten kulttuurien kirjo terveydenhuollossa.

- Jokainen osa kulttuuriaan, jonka ilmentymiä toistetaan tiedostamatta. Kulttuurit myös muuttuvat, ja alakulttuureja syntyy.

Vesterisen mukaan muutos näkyy myös työ- ja organisaatiokulttuureissa. Vuosikymmenet ovat muokanneet muun muassa käsitystämme työstä.

Organisaatiokulttuuri tuottaa kontekstin, jossa organisaation identiteetti todentuu. Nuoren sairaanhoitajan työidentiteettiin puolestaan vaikuttavat tarjolla olevat roolimallit.

- Aito vuorovaikutus ja aito kohtaaminen tulevat haastamaan koulutuksen kehittämisen ja käytännön, Soili Vesterinen päättää.

Hoitotiedepäivät järjestetään joka toinen vuosi Pohjois-Suomen eri kaupungeissa. Kemin päivät olivat järjestyksessään seitsemännet.

Lisämateriaaleja ja -sisältöjä

Hoitotiedepäivien sisällöistä on koottu tiivistelmäkirja, joka on luettavissa ja ladattavissa osoitteessa: https://issuu.com/lapinamk/docs/d_1_2019_paloste_saarnio

 


Kumpanakin päivänä järjestettiin myös oheisohjelmaa ja rinnakkaissessioita. Postereita oli päivien aikana esillä lähes 40 ja iltapäivien rinnakkaissessioiden aiheet liikkuivat laajasti koulutuksen kehittämisestä hyvinvoinnin edistämiseen.

- Torstain posterien aiheet
- Perjantain posterien aiheet
- Torstain rinnakkassessioiden aiheet
- Perjantain rinnakkaissessioiden aiheet

Ohjelma kokonaisuudessaan ja muu tapahtumainfo on julkaistu verkkosivulla www.lapinamk.fi/hoitotiedepaivat2019.

Järjestäjä ja lisätietopyynnöt

Tapahtuman järjesti Lapin ammattikorkeakoulu, Tulevaisuuden terveyspalvelut, yhteistyökumppaniensa tuella.
Yhteistyökumppanit: Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Kemin kaupunki, Tehy ja Sairaanhoitajaliitto ja Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö.

Lisätietoja antaa lehtori Marita Turulin, p. 050 310 9363 ja yliopettaja Airi Paloste, 040 741 2905 ja yliopettaja Reetta Saarnio p. 0405846781. Sähköposti ovat muotoa etunimi.sukunimi@lapinamk.fi



uutiskuva



Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK