Maailmanperintöä kehitetään yli rajojen

Struven ketju on kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sillä selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla.

Ketju ulottuu kaikkiaan kymmenen maan alueelle, ja pohjoisin osuus Tornio-Haaparannasta Hammerfestiin kulkee Suomen ja Ruotsin rajan yli useita kertoja päätyen lopulta Norjaan.

Struven ketju. Kuva: Maanmittauslaitos

- Voidaankin sanoa, että Struven ketju ei ole vain yksi kohde, vaan se on matka. Pohjoiset maailmanperintölistalla olevat 11 pistettä ovat suurelta osin hankalasti saavutettavia joko maastosta tai pohjoisista luonnonoloista johtuen. Se on aiheuttanut haasteita ketjun hyödyntämisen osalta, vaikka kyse on maailmanperinnöstä ja siten kansainvälisestikin merkittävästä asiasta, kertoo projektipäällikkö Eila Seppänen Lapin ammattikorkeakoululta.

Interreg Pohjoinen -ohjelma rahoittaa Lapin ammattikorkeakoulun koordinoiman Maailmanperintö Struven ketjun pohjoiset osat -hankkeen.

Eila Seppänen kertoo, että hankkeen idea on kummunnut tarpeesta parantaa Struven ketjun saavutettavuutta ja lisätä tietoa siitä.

- Hankala saavutettavuus on yksi keskeisistä haasteista, jota pyritään ratkomaan yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa.

Pelillisyyttä ja muita digitaalisia ratkaisuja

Yksi ratkaisuista on lisätä digitaalisesti saavutettavissa olevaa monikielistä materiaalia eri pisteistä ja myös paikoista, joista on hyvä näköyhteys pisteille, kuten vaikkapa Viktoriantorilta näkee Alatornion kirkon ja Perävaaran.

Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään myös Struven ketjun pelillistämisessä ja kolmiomittauksen mallintamisessa. Yhteiset innovaatiot muhivat tietoisuuden lisäämisessä, valmiuksien kehittämisessä ja jaetussa oppimisessa, älykkäitä teknologioita hyödyntäen.

Toteutuksessa halutaan löytää uusia näkökulmia tiedon jakamiseen Struven ketjun mittauspisteistä, jotka eivät ole kovin paljon houkutelleet vierailijoita tai alueen asukkaita aikaisemmin. Kun kriittiset tiedot ja taidot ovat hallussa, voi ketjun pisteitä hyödyntää niin oppimisalustoina kuin matkailussakin.

Arvojen muutos luo kysyntää kestäville matkailutuotteille ja -palveluille

Tämän päivän matkailija on tietoinen ja etsii seikkailua, mutta myös mahdollisuuksia oppia ja löytää paikallisia kiinnostavia kohteita.

Hankkeessa tuotetaan tietoa niin matkailuyritysten kuin matkailijoidenkin tarpeisiin, ja järjestetään yrityksille työpajoja kestävän kehityksen mukaisten palvelutuotteiden ja fyysisten tuotteiden ideoimiseksi.

- Tämä työ lähtee käyntiin jo keväällä järjestettävissä infotilaisuuksissa, jatkuen syksyllä työpajojen merkeissä, Eila Seppänen valottaa.

Teemallisesti alun perin tieteellishistoriallinen ketju tarjoaa puitteet niin matematiikan, historian, biologian, maantieteen, taiteen, liikunnan kuin monen muunkin asian oppimiselle.

- Oravivuorella kehitetystä Haluatko tutkimusmatkailijaksi -konseptista otetaan mallia peruskoulujen kanssa toteutettavalle oppimismatkalle. Kyseisessä Struven jalanjäljissä toteutetussa projektissa saavutettiin kolme perusopetuksen yleistä tavoitetta: kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, ajattelu ja oppimaan oppiminen sekä työelämätaidot ja yrittäjyys.

Kansainvälistä yhteistyötä hyödynnetään myös tuotteistamisessa ja oppimisratkaisuissa

- Kun kansainvälistymiseen sanana voi assosioitua työläys ja byrokratia, Struven ketjun yhteistyöverkostossa tähdätään konkreettisiin toimiin, joilla myös rajat ylittäviä ratkaisuja voidaan kehittää sulavasti.

Ruotsissa hankkeen kumppanina on Haaparannan kunta, Norjassa Altan museo ja Suomessa Tornionlaakson maakuntamuseo eli Tornion kaupunki.

Rahoittajia ovat Interreg Pohjoinen (EAKR) -ohjelman ohella Lapin liitto, Region Norrbotten, Maanmittauslaitos, Tornionlaakson neuvosto ja Lapin ammattikorkeakoulu.

Mukana toteutuksessa on lisäksi lukuisa joukko yhteistyöhankkeita ja muita toimijoita, mm. toteutusalueen kunnista suurin osa osallistuu hankkeen toimintaan jollakin tavoin. Hankkeen volyymi on noin 1,4 miljoonaa euroa, ja toteutus kestää syksyyn 2022 asti.

Lisätietoja:

Eila Seppänen 040 502 2413 eila.seppanen(ät)lapinamk.fi

Aiheesta aiemmin:

Kansainvälinen seurue tutustuu Lapin ainoaan maailmaperintökohteeseen. Lapin AMKin uutinen 19.9.2018

Eri alueiden Leader-toimijat ovat tukeneet maailmanperinnön tunnettuuden lisäämistä. Kuvassa Pirjo Ikäheimonen, Leader Jyväsriihi, Aivar Niinemägi, PAIK (Viro) ja Anne Anttila, Outokaira Tuottahman ry Pullingin näköalatornissa.