Lapin AMKin opiskelijavalmentajat kartuttavat arvokasta osaamista Urheiluakatemiassa

Tänä syksynä yhteistyötä on laajennettu aiempaa enemmän vahvistamaan opiskelijoiden osaamispolkuja jo varhaisessa vaiheessa opintoja. Hyöty toimijatahoille on molemminpuolinen.

Yhteistyö Lapin urheiluakatemian ja Lapin ammattikorkeakoulun välillä on jatkunut jo pitkälti toista kymmentä vuotta. Urheiluakatemiatoiminnassa korkeakouluopiskelijat ovat voineet olla mukana joko urheilijana hyväksi lukien urheilemista oman koulutuksen opetussuunnitelmaan tai sitten harjoittelijana, kuten ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajaopiskelijat ovat ansiokkaasti toimineet. Urheiluakatemian valmennustehtävissä on aiempina vuosina nähty pääsääntöisesti vain kolmannen vuosikurssin opiskelijoita, jotka suorittavat erikoistumistaan urheiluvalmennukseen. Tälle syksylle yhteistyötoimintaa on kuitenkin laajennettu toiselle vuosikurssille ja tavoitteena tulevaisuudessa onkin, että opiskelijoiden ensikosketus akatemiaympäristöön tapahtuisi jo ensimmäisenä opiskeluvuotena.

Lapin AMK:n liikunnanohjaajakoulutuksen yliopettaja Heikki Hannolan mukaan yhteistyö perustuu ketjuajatteluun, jossa opiskelija tulee jopa ensimmäisenä opiskeluvuotenaan tekemään harjoittelua urheiluakatemia- ja valmennuskeskusympäristöön, missä hän oppii tarvittavat työelämäkompetenssit ja saa vastuulleen sellaisia perustehtäviä, joita liikunnanohjaajakoulutuksen opetussuunnitelmaan kuuluu.–Me nähdään tämä asia ammattikorkeakoulun näkökulmasta ketjuttamisena ja polkuna aina jonnekin. Meillä liikunnan puolella opintoihin on sisällytetty kasvatustieteen perusopintoja ja urheiluakatemiayhteistyön avulla me luodaan meidän opiskelijoille polkua liikuntatieteiden maisterivaiheeseen.–Ideaalitilanteessa ensikosketus akatemiatoimintaan tapahtuu jo varhaisessa vaiheessa, minkä jälkeen seuraavana vuonna sekä opiskelija että organisaatio ovat pidemmällä sillä tavoin, että opiskelijalle voidaan asettaa vaativampia tehtäviä, kun joka vuosi ei tarvitse aloittaa ikään kuin nollista, Hannola kertoo harjoittelun ketjutuksesta.

Tänä syksynä ensipuraisun käytännön valmennustehtäviin ovat saaneet toisen vuosikurssin liikunnanohjaajaopiskelijat, jotka ovat olleet mukana Lapin urheiluakatemian yläkoululeirityksissä. Lajiharjoituksissa opiskelijat ovat päässeet toimimaan muun muassa apuvalmentajan roolissa, mutta esimerkiksi taitoharjoittelussa sekä elämisen taidoissa vastuu on ollut isompaa. Hannolan mukaan yläkoulutoiminta on tuonut positiivisen lisäaspektin siihen, että se mahdollistaa opiskelijoille hyvät ja kattavat harjoittelupaikat, vaikkakin opettajiston puolella työsarkaa lisää teoriaopintojen ja harjoittelun yhteensovittaminen koko lukuvuoden rytmiin.–Keskiössä ovat nykypäivänä kuitenkin opiskelijat ja yksilölliset osaamispolut. Tässäkin harjoitteluketjussa opiskelija pääsee itse muodostamaan oman osaamispolkunsa ja syventymään koulutuksemme kompetenssikentässä niille sektoreille, jotka hän itse kokee tarpeellisiksi. Pääasia on, että opiskelija tekee osaamisensa näkyväksi, sillä silloin hänellä on mahdollisuus työllistyä, Hannola avaa liikunnanohjaajakoulutuksen tarkoitusta nykypäivänä.

Lapin urheiluakatemiassa opiskelijavalmentajat nähdään arvokkaina ja yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa molempia osapuolia hyödyttävänä. Yläkoulukoordinaattori Terhi-Maria Mäkikyrö uskoo, että akatemiaharjoittelu sulautuu korkeakouluopiskelijoiden oppimiskokonaisuuksiin hyvin.–Meillä toiminta on niin monipuolista, että tässä päästään hyvin käsiksi urheilijan kokonaisvaltaiseen valmennukseen. Opiskelijaharjoittelun laajassa kirjossa lähdetään liikkeelle aluksi ryhmänhallintataidoista, sitten tulee laji- ja fyysinen valmennus, mutta myöskin elämisen taidot, mitkä ovat meillä täällä isossa roolissa, Mäkikyrö kertoo.

Vastuuta tulee ja osaaminen karttuu vinhaa vauhtia, sillä jo pelkästään yläkoululeirityksissä urheilijamassat ovat sen verran isoja, että käsipareja tarvitaan avuksi. Urheiluakatemian näkökulmasta katsottuna opiskelijat ovat tärkeä resurssi jo siihen haasteeseen – mutta mikä parasta – opiskelijoista kasvaa uutta valmennussukupolvea, joka kykenee viemään suomalaista urheilua tulevaisuudessa eteenpäin.–Yksi meidän isoimmista voimavaroista on, että opiskelijamme pystyvät suorittamaan harjoittelujaan täällä saman katon alla, missä opiskelemme. Emme ehkä itse tiedosta sen arvoa, mutta meidän tulisi nähdä tämä ainutlaatuisena innovaatioympäristönä isommassakin perspektiivissä, jossa urheilijat, koulutuspuoli, yritykset ja muut tekevät töitä saman asian eteen, Hannola päättää ja avaa samalla keskustelua yhä tiiviimmästä siteestä toimijoiden välillä.