Laaja selvitys kertoo: Lapista AMK-tutkinnon saaneilla menee hyvin

YLE on tehnyt laajan selvityksen, jossa on tutkailtu korkeakoulujen menestymistä viidellä eri kriteerillä: sisäänpääsyn helppous/vaikeus, opintojen eteneminen, valmistumisen jälkeinen palkka, valmistumisen jälkeisen työpaikan sijainti ja työllisyys.

Selvityksessä ovat mukana Suomen kaikkien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kaikki koulutusohjelmat. Lähdeaineistona on käytetty Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen tilastoja.

Aineistot ovat ajalta, jolloin Rovaniemen ja Kemi-Tornion AMKit olivat erillisiä oppilaitoksia, mutta antanevat suuntaa myös Lapin AMKin nykytilanteesta ja lähitulevaisuudesta.

Yksi kolmesta sai viime kevään yhteishaussa opiskelupaikan

Kun huomioidaan kaikki korkeakoulussa olevat koulutusohjelmat, on sisäänpääsy ollut viime vuoden kevään yhteishaussa vaikeinta Taideyliopistoon, jonne pääsi vain viisi prosenttia hakijoista. Helpoiten opiskelupaikka irtosi Yrkeshögskola Noviasta.

Koko maassa oli viime kevään yhteishaussa AMK-aloituspaikkoja 23 500 ja niihin hakijoita 77 400, eli opiskelupaikan sai 30 prosenttia hakijoista. Yliopistoissa vastaava osuus oli 24 prosenttia. Kemi-Tornion AMKiin pääsi sisään 18 prosenttia ja Rovaniemen AMKiin 15 prosenttia hakijoista.

Opinto-ohjaus ja tuutorointi vie opinnoissa eteenpäin

Opetusministeriö käyttää yhtenä korkeakoulurahoituksen mittarina 55 opintopistettä vuodessa suorittavien opiskelijoiden osuutta opiskelijoista.

Viime vuonna AMK-opinnot etenivät rivakimmin Oulun AMKissa, jossa 59 prosenttia opiskelijoista suoritti vuoden aikana vähintään 55 opintopistettä. RAMKissa heidän osuus oli 47 prosenttia ja KTAMKissa 46 prosenttia.

Ammattikorkeakoulut johtavat yliopistoja tällä mittarilla näytöstyyliin: ammattikorkeakoulujen keskiarvo on 46 prosenttia, kun yliopistoissa samaan yltää vain 27 prosenttia opiskelijoista. Selitys piilee luultavasti poikkeavissa koulutusfilosofioissa, sillä AMKeissa opiskelijat saavat opintojen ohjausta ja tukea ammatilliseen kasvuun opintojen alusta alkaen, mikä ei perinteisesti ole kuulunut yliopisto-opetukseen. Syventävät maisteri-opinnot, eli yliopisto-opintojen viimeinen vuosi on toki myös astetta vaativampi.

Kemin koneinsinöörit pistävät palkassa dippainssejä päihin

AMKeista valmistuneista tilipussi karttuu nopeimmin poliisipäällystön ja merenkulun insinöörin tutkinnon suorittaneilla, joiden mediaanipalkka vuodessa on 54 000 – 57 000 euroa. Vuosittain valmistuvien määrätkin ovat tosin näissä koulutuksissa varsin pienet.

Seuraavaksi parhaiten AMK-insinööreistä tienaavat uransa alkuvaiheessa tietoliikennetekniikkaa opiskelleet (41 900 euroa), energiatekniikkaa (39 100 euroa) tai sähkötekniikkaa (37 600 euroa).

Koneinsinöörien vuosipalkan mediaani on koko maassa 37 200 euroa vuodessa, mutta Kemistä valmistuneilla peräti 42 500.

Osaamisalajohtaja Matti Uusimäki tai konetekniikan pitkäaikainen yliopettaja Ari Kyyhkynen eivät osaa antaa ilmiölle selitystä.

”Panimme saman merkille jo kymmenkunta vuotta sitten”, Matti Uusimäki kertoo, mutta yllättyy silti kuullessaan että jopa konetekniikan diplomi-insinöörit jäävät Kemistä valmistuneiden vuosipalkasta tuhat euroa. Taakse jäävät myös muun muassa kauppatieteiden maisterit, sähkö- ja prosessitekniikan DI:t ja eläinlääketieteen lisensiaatit.

Kehnoimmat vuosiansiot ovat kuvataidetta yliopistossa opiskelleilla, jotka ansaitsevat keskimäärin 10 000 euroa vuodessa. Vaikka palkat ovat pääsääntöisesti sitä pienempiä mitä pohjoisemmassa Suomessa ollaan, lyövät Torniosta valmistuneet kuvataiteilijat 17 800 euron vuosituloillaan eteläsuomalaiset kollegansa yli 4000 eurolla.

Palkkaselvitykseen oli otettu mukaan 2007–2010 valmistuneiden bruttopalkka vuonna 2011. Vastavalmistuneiden palkkatasosta se antaa hyvän kuvan, mutta ei kerro paljoakaan palkkakehityksestä työvuosien karttuessa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysaloilla palkkakehitys jää huomattavasti jälkeen vaikkapa insinöörien palkkakehityksestä.

Katso kaikkien Kemi-Tornion ja Rovaniemen AMKeista 2007–2010 valmistuneiden vuosipalkat vuonna 2011. Taulukossa on mukana myös OAMKista vastaaviin tutkintoihin valmistuneiden palkat.

Medianomit lähtee Helsinkiin - teollisuus ja kaivannaisala pitävät insinöörit Lapissa

Koneinsinöörien kovia palkkoja ei selitä se, että he matkustaisivat pois haasteellisten töiden perässä. Päinvastoin, sillä 90 prosenttia Kemistä valmistuneista koneinsinööreistä jää valmistumisensa jälkeen Lappiin töihin. Lappiin työllistyvien osuus on suurempi kuin missään muussa Kemi-Tornion tai Rovaniemen koulutusohjelmassa.

Toiseksi useimmin Lappiin ovat jääneet valmistumisen jälkeen Rovaniemeltä valmistuneet IT-tradenomit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja koneinsinöörit. Kaikista Rovaniemeltä valmistuneista ja työelämässä mukana olevista 61 prosenttia on töissä Lapissa. Oulun AMKista peräti 76 prosenttia löytää työn Pohjois-Pohjanmaalta. Kemi-Tornion maantieteellinen sijainti Lapin etelärajalla selittänee sen, että valmistuneista jää Lappiin töihin 51 prosenttia ja kolmannes suuntaa Pohjois-Pohjanmaalle.

Rovaniemellä tekevät poikkeuksen liikunnanohjaajiksi ja metsätalousinsinööreiksi valmistuneet, joista peräti kaksi kolmasosaa muuttaa muualle töihin. Uudenmaan maakunta taas on jo vanhastaan vetänyt leijonanosan Tornion kulttuurialalta valmistuneista.

Katso kaikkien Kemi-Tornion ja Rovaniemen AMKeista vuonna 2010 valmistuneiden työssäolomaakunta vuonna 2011. Taulukossa on mukana myös OAMKista vastaaviin tutkintoihin valmistuneiden tiedot.

Kahdeksan prosenttia työttömänä valmistumista seuraavana vuonna

Vaikka ruotsinkielisiin korkeakouluihin on keskimäärin helpompaa päästä kuin suomenkielisiin, on valmistuneiden työttömyys harvinaisempaa. Työttömyys kiusaa kaikkein vähiten Arcada AMK:sta (1 %), Åbo Akademista (1 %) ja Yrkeshögskola Noviasta (2 %) valmistuneita.

Sama paradoksi toistuu kääntäen myös tilaston toisessa päässä, sillä työttömiä on eniten Teatterikorkeakoulusta (22 %) ja Kuvataideakatemiasta (12 %) valmistuneissa.

RAMKista, KTAMKista ja OAMKista vuonna 2010 valmistuneista oli seuraavana vuonna työttömänä kahdeksan prosenttia. Paras työllisyystilanne oli agrologeilla, kuvataiteilijoilla, sähköinsinööreillä ja terveysalalle valmistuneilla.

Heikoin tilanne oli Rovaniemeltä valmistuneilla IT-tradenomeilla, Tornion medianomeilla ja Kemistä valmistuneilla tuotantotalouden insinööreillä. Edellä mainittuihin koulutuksiin on tosin jo lakattu ottamasta uusia opiskelijoita.

Katso kaikkien Kemi-Tornion ja Rovaniemen AMKeista vuonna 2010 valmistuneiden työttömyysaste vuonna 2011. Taulukossa on mukana myös OAMKista vastaaviin tutkintoihin valmistuneiden tiedot.