Laaja hyvinvointiselonteko valmistui: Lapin kunnat rakennemuutoksen edessä

Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteistyössä toteuttamassa Pohjoisen hyvinvoinnin tietopaikka -hankkeessa tavoiteltiin käyttäjälähtöistä, vuorovaikutteista ja monitasoista hyvinvointitietoa. Hankkeessa hyvinvointibarometrien ja -selontekojen laatiminen oli Lapin ammattikorkeakoulun toteuttamisvastuulla. Kirjoittajien ydinryhmään kuuluivat Leena Viinamäki, Asko Suikkanen ja Arto Selkälä.

Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Rovaniemen ja Tunturi-Lapin seutukuntiin kohdentuvat hyvinvointibarometrit sisältävät tilastokatsauksen kuntalaisten hyvinvoinnista, kuntalaiskyselyn sekä asiantuntija-arvio-osion.

Hyvinvointibarometrit ja -selonteot sisältävät jokaisesta lappilaiskunnasta kuntakohtaiset viranomaisarviot, aluehallintoviranomaisten arvioita sekä 82 tilastoa, joissa kuvataan lappilaiskuntien hyvinvoinnin tilaa. Lisäksi hyvinvointibarometrit sisältävät kuntalaiskyselyn, johon vastasi 2031 lappilaista14  eri kunnasta. Kokonaisvastausprosentti oli 46.

Kestääkö Lappi muutokset?

Lapin väestöllinen ja taloudellinen kehitys on merkittävien uhkien alainen ja väestön väheneminen voi nykyisestä hitaasti alenevan väestökehityksen kaudesta muuttua uudestaan jopa väestöromahduksen kaudeksi, mikäli monissa lappilaiskunnissa jatkuva yleinen työvoimaosuuksien aleneminen jatkuu.

Lappi on kestänyt ja kestää aikaisempien kokemusten mukaan suhteellisen korkeitakin työttömyyslukuja, mutta alenevat työvoimaosuudet ja myös miesten työvoimaosuudet voivat jatkossa koitua kohtalokkaiksi.

Lappilaiskuntien hyvinvoinnin tila on varsin voimakkaasti eriytynyt seutukunnittaisen eriytymisen lisäksi myös saman seutukunnan sisällä – jopa naapurikuntien tilanteet voivat olla toistensa vastakohtia. Tutkijaryhmän mukaan esimerkiksi nykyisin yli 65 prosentin työvoimaosuutta voidaan pitää kohtuullisena, joskaan ei hyvänä. Lapissa tämän rajan ylitti kolme kuntaa vuonna 2012; Kittilä (69,6 %), Rovaniemi (66,6 %) ja Keminmaa (66,1 %). Kittilä ylitti ainoana Lapin kuntana koko maan työvoimaosuuden keskiarvon sekä sukupuolen mukaan eriteltynä että yhteenlaskettuna vuonna 2012. Erityinen huomio tulisi kyselyn mukaan kiinnittää alhaisimpien työvoimaosuuksien kuntiin (alle 56 %) eli Utsjokeen, Pelloon, Ylitornioon ja Posioon.

Koko maan ja Lapin osalta työttömyysaste on laskenut vuodesta 2000 vuoteen 2012. Vuonna 2012 Lapissa työttömyysaste oli 14,4 ja koko maassa 10,7 prosenttia. Tästä huolimatta alueelliset ja paikalliset erot ovat sukupuolittaisten erojen lisäksi suuria.

Lappilaiskunnista Sodankylässä, Utsjoella, Kittilässä ja Muoniossa miesten työttömyysprosentti oli 17,5 kun se vuonna 2012 oli koko maassa 12,4. Lappilaismiesten työttömyysaste oli koko maata matalampi Sodankylässä, Muoniossa ja Keminmaassa. Lappilaisnaisten työttömyysprosentti oli 11, kun koko maassa se oli 9. Naisten työttömyysaste Lapissa vuonna 2012 oli koko maata matalampi Pelkosenniemellä, Inarissa, Sodankylässä, Utsjoella, Kittilässä ja Muoniossa.

Leena Viinamäki, Asko Suikkanen  ja Arto Selkälä korostavat edellisiin esimerkkeihin viitaten, että Lapin kuntiin kohdistuu tällä hetkellä voimakas eriytymis- ja polarisoitumiskehitys suhdanneherkkien toimialojen (kaivos- ja matkailualat) strategisesta asemasta johtuen, mikä heijastuu myös väestökehitykseen ja hyvinvointipalveluiden tuottamiseen.

Lappi tienhaarassa

Kaiken kaikkiaan Lapin lähitulevaisuutta ohjaavat tutkijaryhmän mukaan suuruuden ekonomiaa korostavat kansalliset rakenneuudistukset, jotka välillisesti tai välittömästi murtavat perinteistä lappilaista kuntakarttaa ja hyvinvointipalvelujen tuottamisen mallia.

Pohjoisen hyvinvoinnin tietopaikka –hankkeen vastuullisena johtajana toimiva emeritusprofessori Asko Suikkanen korostaa, että kunta- ja valtionosuusjärjestelmien uudistamiseen liittyvät haasteet kuntataloudelle, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen mukanaan tuomat haasteet edellyttävät lappilaisia hyvinvointipalveluiden tuottamisesta vastuussa olevia viranomaisia ja poliittisia päättäjiä uudentyyppisten ja ennakkoluulottomien ratkaisuvaihtoehtojen etsimiseen.

Lapin väestökehitys on mitä ilmeisemmin päätynyt tienhaaraan: edessä on joko hidas tai varsin nopeasti aleneva väestökehitys. Molemmille kehityssuunnille on perusteita ja heikkoja signaaleja.

Työvoimaosuuksien aleneminen, ikäryhmien suhteiden muutokset, palvelurakenteiden keskittyminen suuriin keskuksiin, väestön ikääntyminen sekä valtion roolin ohenemisen jatkuminen Lapissa voivat yhdessä synnyttää kiihtyvän väestön alenemisen jakson.

Taloudellisten mahdollisuuksien onnistunut hyödyntäminen voi houkutella Lappiin uutta elinkeinotoimintaa ja alueelle muuttoa.
Tutkijaryhmä toivoo hyvinvointibarometrien ja -selontekojen tutkimustulosten edistävän lappilaisväestön hyvinvointipalveluiden entistä paremmiksi kehittämistä sekä helpottavan lakisääteisten kuntakohtaisten hyvinvointikertomusten laatimista.

Julkaisukokonaisuuden kirjoittajat haluavat osallistua hyvinvointitutkimuksesta käytävään keskusteluun sekä erityisesti Lappia koskevan hyvinvointikehityksen pohdintoihin. Julkaisukokonaisuus lähetetään postitse muun muassa jokaiseen lappilaiskuntaan kunnanjohtajalle, perusturvajohtajalle sekä johtavalle lääkärille.

Pohjoisen hyvinvoinnin tietopaikka on Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelman kärkihanke, joka kokoaa yhteen hyvinvointitietoja. Lapin yliopisto, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu käynnistivät hankkeen syyskuussa 2011 tarkoituksena koota yhteen monitasoinen hyvinvointitieto kaikkien saataville. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama.

Kaikkiaan Pohjoisen hyvinvoinnin tietopaikka -hankkeessa on laadittu seuraavat neljä seutukunnallista hyvinvointibarometria ja kaksi seutukunnallista hyvinvointiselontekoa: Itä-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri, Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri, Rovaniemen seutukunnan hyvinvointibarometri, Tunturi-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri, Kemi-Tornion seutukunnan hyvinvointiselonteko ja Tornionlaakson seutukunnan hyvinvointiselonteko.  Julkaisut ovat vapaasti luettavissa ja ladattavissa täällä.

Lisätietoja:
Asko Suikkanen, Sosiologian emeritusprofessori, Lapin yliopisto
p.040 5442 744
etunimi.sukunimi@ulapland.fi

ja
Leena Viinamäki, yliopettaja, Lapin AMK
p. 0400 142 445
etunimi.sukunimi@lapinamk.fi