Kotouttaminen kiteyttää suomalaisuuden ytimen

Tehokas kotouttaminen ei ole luennoilla istumista

Tervola-mallissa kotouttaminen ei ole paperinpyörittelyä ja luentoja, vaan yhdessä tekemistä. Luontolähtöinen kotouttaminen on siis kotouttamista parhaimmillaan. Tervolan maahanmuuttotyössä hyödynnetään Lapin ammattikorkeakoulun Polut ja KUPO-hankkeissa kehittämiä luontolähtöisiä kotouttamisen malleja.

Luontolähtöisestä mallissa kotoutuminen hoidetaan tutustumalla paikalliseen lähiympäristöön ja luontoon hyvinvoinnin ehtymättömänä lähteenä. Luonto on myös runsas, monipuolinen ruoka-aitta. Yhteisen aktiviteetin kautta tutustutaan toisiin ihmisiin. Tervolassa malli on ollut käytössä jo vuodesta 2020.

Norrbotten satsaa kotoutumiskoulutukseen

Pohjois-Ruotsista 11 kuntaa lähetti edustajansa opintomatkalle Tervolaan. Erityisesti ruotsalaisia kiinnostaa kehittämämme edistyksellinen kotouttamismalli.

Ruotsin ja Suomen kotouttamismallit eroavat tällä hetkellä toisistaan. Ruotsissa kaikkien kuntien pitää vastaanottaa maahanmuuttajia, kun Suomessa kunnat voivat itsenäisesti päättää vastaanotosta. ELY jakaa maahanmuuttajat Suomen alueelle ja joka alueella on oma ELY-keskuksensa.

Ruotsissa kotoutumisaika on lyhyempi kuin Suomessa, jossa se on nyt kaksi vuotta. Suomessa opiskellaan ensin kieltä ja sen jälkeen ammattia ja kahden vuoden jälkeen ihminen on valmis työelämään ja pärjäämään itse. Ruotsissa työelämä kytketään kotoutumisprosessiin mukaan alusta saakka.

Aistit siivittävät matkaa elämykselliseen hetkeen

Luontolähtöiseen kotouttamiseen vieraat pääsivät tutustumaan tekemällä samoja tehtäviä, joita Tervolassa tehdään asiakkaiden kanssa.

Ensimmäisessä tehtävässä käytössä oli Sibelius-laatikko, joka on käytännössä tulitikkuaski. Säveltäjä Jean Sibeliuksen kerrotaan kantaneen mukanaan pientä laatikkoa, jossa oli tuoretta sammalta. Sammaleen tuoksun avulla hän saattoi palata metsään missä tahansa kulkiessaan.

Tehtävässä jokainen vieras keräsi laatikkoon itselle mielenkiintoisia luontoesineitä. Vaikka jokainen hyödynsi saman alueen luontoesineitä, tuli jokaisesta uniikki kokonaisuus: jokaisen omanlainen syksyinen tuoksu, joka on ainutlaatuinen kuten ihminen itse.

Toisessa tehtävässä tehtiin paikalle tuoduista luonnonmateriaaleista yhteinen Mandala ohikulkijoiden ihasteltavaksi. Sana Mandala on sanskritin kieltä ja tarkoittaa ympyrää, keskustaa tai yhteyttä.


Mandala on pyöreä kuvio, joka esittää symbolisesti kosmosta.

Viimeisessä tehtävässä osallistujat saivat kokea Suomen luonnon rauhan ja hiljaisuuden pysähtymällä mielipaikkaansa. Ohje kuului: Tunne kasvoillasi raikas syyssää ja kuule puunlehtien heikko värinä. Pysy hiljaa ja kuuntele.


Osallistujien aistimukset ja ajatukset kerättiin kollaasiksi.

Vertaistuen voima

Asiakkaat ja palveluverkostot hyötyvät monialaisesta verkostoitumisesta. On nuoria, joilla on sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Heille on tärkeä voida toimia läheisen ihmisen kanssa, joka lievittää jo läsnäolollaan tilanteen ahdistavuutta.

– Tietotaitoa jakamalla syntyy hyviä käytänteitä alueiden toimijoiden välille, jolloin saadaan monipuolinen osaaminen käyttöön, projektipäällikkö Laura Jokela Lapin ammattikorkeakoululta kertoo.

Yhteistyöprojektit avaavat uusia näkökulmia

Opintomatka oli vastavierailu viime syksynä tehdystä KUPO - Kulttuurit yhteisillä poluilla -projektin opintomatkasta. Se innosti ruotsalaiskuntia perehtymään tarkemmin Suomen innovatiiviseen kotouttamiseen. Yhteistyöprojektit ovat mahdollistaneet uusien tuulien etsimisen kuntouttamiseen ja kotouttamiseen.

Opintomatka Tervolaan oli LuovaLumot-hankkeen yhteistyön aikaansaannos. LuovaLumot-ryhmähankkeessa kokeillaan ja kehitetään luontoon tukeutuvaa yhteisöllistä taidetoimintaa. Kohderyhmänä on erityistä ja vahvistettua tukea tarvitsevat, kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat kuntoutuvat ja kotoutuvat ihmiset.

-Yksittäisillä hankkeilla voidaan saavuttaa paljon hyvää, mutta meidän kokemuksemme on, että jatkuvalla kehittämisellä tulokset ovat vaikuttavampia ja pysyvämpiä, Laura Jokela muistuttaa.