Kosteusvauriot: rakentaminen on taitelua energiatehokuuden ja rakennepaksuuksien välillä

Rakennusten osuus kaikesta energiankäytöstä on Suomessa yli 40 prosenttia. Rakentamisen tiukentuneet energiatehokkuusvaatimukset ohjaavat myös betoniteollisuuden ja eristevalmistajat kehittämään energiatehokkaampia rakentamisen ratkaisuja. Energiatehokkuutta parannetaan lisäämällä seiniin paksuutta tai kehittämällä tehokkaampia eristetyyppejä.

Energy Efficient Concrete Structures in Arctic Environment eli EFCONE on Lapin ammattikorkeakoulun hanke, jossa tutkitaan Kittilässä sijaitsevan betonielementtirakenteisen koulutus- ja työhyvinvointikeskus Wellevin lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa.

Taustalla lappilaisten yritysten tarve tutkitulle tiedolle

Hanke käynnistettiin yritysosapuolten tarpeesta, kun ne halusivat vastuullisina toimijoina tutkituttaa nykyisten tuotteidensa kosteusturvallisuutta todellisessa käyttöympäristössä.

Wellevin käyttö tutkimuskohteena huomioitiin jo rakennusvaiheessa. Rakennuksen seinäelementteihin valittiin siksi viisi erilaista rakenteellista ratkaisua. Elementeissä käytetyt eristeet ovat erityyppisiä, mutta eristysarvoltaan samanlaisia. Seinäelementit varusteltiin lämpötila- ja kosteusantureilla jo rakennusvaiheessa.

YBT:n toimitusjohtaja Juha Alapuranen pitää hanketta erittäin hyödyllisenä.

- Tämä on ollut ainutlaatuinen tilaisuus testata rakenteita aidoissa olosuhteissa, muuten eristeiden toimivuuksia testaan enimmäkseen laboratorio-olosuhteissa.

Betonielementtitutkimuksen lisäksi hankkeeseen kuuluu ikkunatutkimus, jossa tutkitaan muun muassa huurtumattomia ikkunoita sekä ikkunoiden syvyyssuuntaisen sijoittamisen merkitystä rakennusfysikaaliseen toimintaan. Rakennus on tehty modulaariseksi ja seinäelementtejä ja ovia ja ikkunoita voidaan vaihtaa helposti.

Liiallisen energiatehokkuuden kääntöpuolella kosteusongelmat

Tutkittavat rakenteet ovat nykyisten, vuodesta 2010 voimassa olleiden, rakennusmääräysten mukaisia. Betonielementtien lämpö- ja kosteusteknistä toimivuutta on analysoitu reilun vuoden ajan. Mittausdatan perusteella on arvioitu muun muassa lämpö- ja kosteusjakaumaa, kosteusvaurioriskiä ja homeriskiä.

Lapin AMKin projektipäällikkö Tuomas Alakunnaksen mukaan elementtien lämpötekninen toimivuus ja kosteusturvallisuus ovat kunnossa ja betonielementit toimivat suunnitellulla tavalla.

- Mittausten perusteella elementtien lämpötekninen toiminta on suunnitellun kaltaista. Myös elementtien alueella suhteellisen kosteuden lukemat ovat pysyneet hyvin hallinnassa. Elementeissä ei myöskään esiinny riskiä homeenkasvulle. Toisin sanoen elementit toimivat lämpöteknisesti suunnitellulla ja kosteusteknisesti turvallisella tavalla, hän kertoo mittaustuloksista.

Rakenteet ja elementit ovat siis Wellevissä kunnossa ja rakennusosaaminen Suomessa yleensäkin hyvällä tasolla. Juha Alapurasen ei silti ole vaikea ennustaa tulevia ongelmia.

Kosteusongelmia on hänen mukaansa luvassa mikäli eristeet paksunevat ja liian nopean rakentamisen vuoksi rakenteet eivät ehdi kuivua. Wellevissä eristevahvuudet ovat normaalit.

Energiansäästö saattaa myös kostautua ylilämpönä. Passiivitalo saattaa yli lämmetä jos joku föönaa hiuksensa.

- Eristevahvuuden pitää olla nyt puolet suurempi kuin aikaisemmin ja samaan aikaan ikkunoita pienennetään. Passiivitalot eivät sentään ole tulleet pakollisiksi, Juha Alapuranen toteaa.

EFCONE-hankkeessa kerätty tieto ei jää vain ammattikorkeakoulun ja mukana olevien yritysten käyttöön, vaan tieto tutkimustuloksista leviää tehokkaasti kun Betoniteollisuus ry. ja Tekes ovat mukana.

- AMK on tehnyt loistavaa työtä koska tämmöistä kenttätutkimusta ei ole nykyisillä rakenteilla ennen tehty, Juha Alapuranen kiittää.

Tutkimukset Kittilässä jatkuvat vielä ensi keväälle.

EFCONE-hankkeen toteutus ja osapuolet

Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään uusien energiatehokkaiden betonielementtien kosteusturvallisuutta lämpö- ja kosteusteknisten mittausjärjestelyiden avulla 3/2015–05/2017

Päärahoittajana toimii Tekes. Yritysrahoituksesta vastaavat seuraavat toimijat.

• YBT Oy – Tutkimuskohteen betonielementtien valmistaja
• Kingspan Insulation Oy – Tutkimuskohteen seinäelementtien polyuretaanieristeet
• Paroc Oy – Tutkimuskohteen seinäelementtien kivivillaeristeet
• Rovaniemen insinööritoimisto Oy – Tutkimuskohteen elementtisuunnittelu
• Skaala Oy – Tutkimuskohteen täydentävät rakenneosat
• Betoniteollisuus ry – Projektin tulosten tiedottaminen ja tiedon jalkauttaminen rakennusalalle
• Lapin AMK – Projektin koordinointi ja tutkimuksen toteutus.

Wellevi

• Rovaniemen koulutuskuntayhtymän koulutus- ja hyvinvointikeskus Levillä
• Valmistui vuonna 2014 lähes kokonaan Lapin ammattiopiston oppilastyönä
• Testi- ja mittauskäyttö huomioitiin jo rakentamisen suunnitteluvaiheessa
• Rakentamisessa huomioitiin myös tilojen muunneltavuus, energiatalous ja kestävä kehitys
• www.wellevi.fi
  
  

Lisätietoja ja tiedustelut:

Tuomas Alakunnas, projektipäällikkö, Lapin ammattikorkeakoulu, ACE-tutkimusryhmä, puh. 0400 164 471, tuomas.alakunnas(ät)lapinamk.fi

Juha Alapuranen, toimitusjohtaja, YBT, puh. 0400 696 695, juha(ät)ybt.fi

Verhouslaudat ovat peräisin Rovaniemen koulutuskuntayhtymän metsästä, josta ne kaadettiin ammattiopiston harvesterilla. Kuva: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Wellevi oli todellinen oppimisen työmaa mm. talonrakentajaksi, LVI-asentajaksi, pintakäsittelijäksi ja sähköasentajaksi opiskeleville. Kuva: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä