Kaivoksissa syntyvät rikkiyhdisteet vaarattomiksi ja hyötykäyttöön

Vuodenvaihteessa päättynyt Sulka-projekti oli Oulun yliopiston koordinoima hanke, jossa tutkittiin rikin yhdisteitä kaivostoiminnassa. Pääpaino hankkeessa oli rikkiyhdisteiden ympäristövaikutusten arvioinnissa sekä rikkiyhdisteiden mittausmenetelmien ja minimointikeinojen tutkimisessa ja kehittämisessä.

Lapin ammattikorkeakoulu osallistui hankkeeseen tavoitteenaan kehittää uudenlainen analyysimenetelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa sekä turvallisuuden että ympäristön kannalta vaarallisten rikkiyhdisteiden esiintyminen kaivosten tuotantoprosesseissa. Toisin sanoen, analyysimenetelmän avulla voidaan tunnistaa mistä kohtaa tuotantoprosessia haitallisia rikkiyhdisteitä tulisi mitata, jotta henkilö- ja ympäristöturvallisuus saataisiin säilytettyä myös tuotantoprosessin vikatilanteissa.

Tuotantoprosesseja tarkastellaan jo nyt erilaisten analyysien avulla. Vika-vaikutus-kriittisyysanalyysi (VVKA) tarkastelee tuotantoprosessin laiterikkojen taloudellista sekä turvallisuus- ja ympäristövaikutusta. Poikkeamatarkastelu (HAZOP) tutkii prosessisuureiden muuttumisen vaikutusta turvallisuuteen. Myös erilaisilla riskianalyysimenetelmillä kartoitetaan prosessin käyttöön liittyviä turvallisuusriskejä.

- Lapin AMKin toteuttamissa tutkimushankkeissa on havaittu, ettei näistä analyysimenetelmistä mikään riitä yksinään tuotantoprosessin kokonaisvaltaiseen turvallisuus-, ympäristö- ja taloudellisten riskien hallintaan. Toisaalta nämä eri analyysimenetelmät sisältävät myös samoja elementtejä, jolloin tietyt asiat joudutaan käsittelemään useaan kertaan eri menetelmiä käytettäessä, kertoo projektipäällikkö Aslak Siimes ammattikorkeakoulun Käynnissäpidon tutkimusryhmästä.

- Tästä heräsi ajatus ja tarve koota eri analyysimenetelmistä parhaat puolet yhteen ja rakentaa yksi menetelmä turvallisuus-, ympäristö- ja taloudellisten riskien hallintaan, hän jatkaa.

Uutta menetelmää kutsutaan TPA:ksi eli tuotannonpoikkeama analyysiksi, joka kokoaa eri analyysien parhaat puolet yhteen ja täten täydentää yksittäisissä menetelmissä havaittuja puutteita. TPA myös karsii eri analyysien samoja vaiheita ja täten vähentää päällekkäistä työtä.

- Toisin sanoen, TPA-menetelmän avulla turvallisuus-, ympäristö- ja taloudellisten riskien arviointi ja hallinta on mahdollista toteuttaa samalla kertaa entistä helpommin ja luotettavammin, Aslak Siimes selventää.

Lue aiheesta myös

Raportti: TP4: Kriittisyysanalyysi ympäristönäkökulmasta ja tietämyksen hallinta rikkipäästöjen ehkäisyssä
Arja Kotkansalo, Leena Parkkila, Ville Rauhala, Aslak Siimes, Jani Sipola ja Jaana Tarvainen

Oulun yliopiston tiedote "Kaivostoiminnan sivutuotteena kertyvää rikkiä voidaan hyödyntää".

Lisätietoja
Käynnissäpidon tutkimusryhmän vetäjä, projektipäällikkö Aslak Siimes, puh 050 4276 421
projekti-insinööri Arja Kotkansalo, puh. 040 6529 389