Hyvinvointia Lappiin teknologisilla ratkaisuilla

Hyvinvointiyrittäjyys ja palveluinnovaatiot syntyvät moniammatillisena yhteistyönä ja eri alojen opiskelijoiden kohtaamisissa. Hyvinvointiteknologian hyödyntämistä ja kehittämistä käsittelevä seminaari järjestettiin torstaina 31.5. Lapin AMKin Terveysalalla Kemissä.

Seminaarissa alan kehittäjät tapasivat kouluttajia ja teknologian hyödyntäjiä kehittävässä hengessä. Tapahtuman järjestivät Lapin AMK ja Innovaatioalusta hyvinvoinnin kehittämiseen Lapissa –hanke.

Ulos ammatillisista siiloista

Ammattikorkeakoulussa on tänä vuonna käynnistynyt Demola Lapland-toiminta, mutta tapahtuman yhteyshenkilön hankekoordinaattori Janne Hirvosen mukaan ammattikorkeakoulun täytyy luoda myös muita arjen tapoja kohtauttaa opiskelijoita yli koulutusalojen. Liiketoimintapotentiaali ja uudet oivallukset piilevät juuri rajapinnoissa, joita esimerkiksi hyvinvointialoilla on sekä tekniikkaan, matkailuun että liiketoimintaosaamiseen.

Green Care, etäkuntoutus, maaseudun palvelut, naisyrittäjyys, sosiaalinen kuntoutus, liikuntamatkailu, kotihoito, ikäihmisten kotona selviytyminen, hyvinvoinnin ja taiteen ja kulttuuri yhteys ovat teemoja, joita ammattikorkeakoulu on hanketoiminnassaan kehittänyt viime vuosina. Hankekumppaneita on kotimaan ja Pohjois-Suomen lisäksi ollut Norjasta, Ruotsista, Venäjältä ja Euroopasta yleensäkin.

Vararehtori Reijo Tolpin mukaan kaikkiin hankkeisiin olisi hyvä ottaa mukaan vähintään kolme opiskelijaa.

Innovaatiot ”putkeen”

Innovaatioalusta hyvinvoinnin kehittämiseen Lapissa –hankkeessa luodaan malli, jolla voidaan kehittää uusia hyvinvointipalveluja ja -teknologiaa. Hankkeen piloteissa ja innovaatiotyöpajoissa on tähän mennessä ollut mukana jo satakunta geronomi-, fysioterapia- ja insinööriopiskelijaa.

Käytännössä yrityksen tai muun toimijan ideaa tai tarvetta jalostetaan ”innovaatioputkessa”. Pilottituote tai –palvelu myös testataan. Joskus on tarpeen tehdä erillinen tuotekehitysprojekti. Lopputulos myös voi tulla, että idea ei ole toteutuskelpoinen, mutta ainakin se tuli testattua joustavasti ja yrittäjälle maksuttomasti.

Janne Hirvosen mukaan innovaatiotehtävässä auttavat AMKin hyvin varustellut tilat, oppimisympäristöt, henkilökunta, verkostot ja ennen kaikkea opiskelijat.

Oulu ja OAMK ovat Lapin AMKille erityisen tärkeitä kumppaneita hyvinvointiteknologian saralla, koska siellä on aiheen parissa tehty jo pitkään kehittämisen kärkityötä. Tästä saatiin vakuuttava ja innostava näyte, kun yrittäjä Terhi Holappa Usbimed Oy:stä kertasi vaiheikasta uraansa ja oululaisia teknologiainnovaatioita, joiden kehittämisessä hän on ollut mukana.

Moniammatillinen yhteistyö ei käynnisty itsestään

Pirjo Lappalainen, joka on lehtorina Oulun AMKissa, kertoi seminaariyleisölle Arki lähemmäs –hankekokemuksista. Hankkeessa kehitetään ikäihmisten ja nuorten maaseudun asukkaiden etäkuntoutusta.

Pirjo Lappalaisen mukaan haasteet etäteknologian käyttöönotossa ovat ennen kaikkea asenteissa. Haasteita asettavat myös tietoturva, potilasturvallisuus ja eettiset kysymykset. Kielteisten asenteiden seurauksena etäohjauksen edellyttämät uudenlaiset vuorovaikutustaidot, moniammatillinen työskentelyote ja etälaitteiden käytön hallinta eivät toteudu parhaalla mahdollisella tavalla.

Pohjois-Suomen alueelle olisikin hänen mukaansa luotava etäkuntoutuksen osaamiskeskittymä, eräänlainen osaamisvaranto ja verkosto, jossa voitaisiin luoda kansallisestikin merkittäviä etäteknologian hyödyntämistapoja. Lapin AMKin hankeosaamiselle olisi Lappalaisen mukaan tässä käyttöä.

Etäohjauksessa on tärkeää käyttää selkeää kieltä ja rauhallista tahtia. Ohjaajalla on hyvä olla myös huulipunaa, jotta puhetta on helpompi tulkita huulilta. Pirjo Lappalaiselta ja Sari Arolaaksolta sitä ei kuitenkaan seminaaripuhujina edellytetty.

Ikääntyneet innostuvat etäohjauksesta

Vanhustyön lehtori Sari Arolaakso mukaan ikääntyneet suhtautuvat positiivisesti etäohjaukseen, kunhan heillä varataan riittävästi aikaa ja opastusta totutella palvelun käyttöön. Toimiva kotihoito Lappiin kokeiltiin mm. etälääkäritoimintaa Kolarissa.

Kaikkea ei kuitenkaan kannata tehdä etänä. Ensitapaaminen on tärkeää järjestää kasvokkain myös sen takia, että esimerkiksi fysioterapeutti näkee asiakkaan elinympäristön ja sen mahdollisuudet kuntoutuksen järjestämisessä.

Paneelissa keskusteltiin siitä, miten yritykset voisivat entistä tehokkaammin käyttää AMKin oppimis- ja kehittämisympäristöjä tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Kuvassa vasemmalta Janne Hirvonen (seisomassa), Terhi Holappa (Usbimed Oy), Timo Kortesoja (Valtori), Reijo Tolppi (Lapin AMK), TKI-päällikkö Martti Ainonen (Lapin AMK) ja yrityskehittäjä Tiina Pelimanni (Team Botnia Oy).

Oppimisympäristöt päivitetään muuton yhteydessä

Ammattikorkeakoulun terveysalan ja vanhustyön koulutus muuttaa ensi vuonna keskustan kiinteistöstä muun ammattikorkeakoulun kanssa saman katon alle Kosmos-taloon.

Samassa yhteydessä päivitetään myös alan kehittämis- ja oppimisympäristöt vastaamaan tulevaisuuden simulaatiotarpeita. Työnimellä ”Digistudio” kulkevaan kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa nykyisen hyvinvointipysäkin toiminta, muunneltava älykoti, aistihuone eli multisensorinen tila, sairaala ja kaikenikäisille soveltuva DigiTV.

Tietosuoja-asioissa kannattaa hakea tukea

Hanketoiminnassa tietosuoja ja tietoturvakysymykset ovat entistä ajankohtaisempia.
Tietosuojasta ja henkilötietojen käsittelystä TKI-hankkeissa alusti seminaariväelle Timo Kortesoja, joka on hankinta-asiantuntija ja tietosuojavastaava Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorissa.

Tutustumassa hoitotyön SKY-simulaatioympäristöön.

Lisätietoja:
janne.hirvonen(ät)lapinamk.fi, p. 040 584 7553