Hybridityöllä on useita vaikutuksia työhyvinvointiin

Paula Romppanen ja Sanna Sadinmaa tutkivat YAMK-opinnäytetyössään hybridityön vaikutuksia työhyvinvointiin.

Hybridityö on yleistynyt työnteon muotona viime vuosina, jonka myötä on muodostunut tarve tutkia hybridityön vaikutuksia työhyvinvointiin. Hybridityö on vaikuttanut myös esihenkilötyöhön ja johtamiseen. Opinnäytetyössämme “Hybridityön vaikutukset esihenkilöiden työhyvinvointiin” selvitettiin hybridityön positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia esihenkilöiden työhyvinvointiin.

Tutkimuksessa havaittiin useita esihenkilöiden työhyvinvointiin positiivisesti vaikuttavia tekijöitä hybridityössä. Hybridityö koettiin pääsääntöisesti mielekkääksi ja työn imua koettiin enemmän hybridityössä kuin perinteisessä toimistotyössä. Vapaa-ajan ja hybridityön yhteensovittaminen oli suurimmalle osalle esihenkilöistä vaivatonta. Työyhteisön yhteishenki hybridityössä koettiin hyvänä ja sosiaalinen vuorovaikutus digitaalisilla alustoilla luontevana, eikä valtaosa kokenutkaan yksinäisyyden lisääntyneen hybridityön myötä. Myös esihenkilöiden ja alaisten välinen luottamus koettiin hyväksi. Esihenkilöt kokivat organisaation tiedonkulun ja viestinnän toimivaksi, sekä roolit ja vastuut selkeiksi hybridityössä. Nämä olivat yhteydessä useisiin työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin.

Myös negatiivisia vaikutuksia esihenkilöiden työhyvinvointiin hybridityössä tunnistettiin. Esihenkilöt vastasivat taukojen vähentyneen ja työpäivien venyneen kotona työskenneltäessä. Lisäksi negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä olivat työpisteen fyysisen ergonomian haasteet ja ongelmat käytössä olevien työvälineiden toimivuudessa.

Toteutimme opinnäytetyömme määrällisenä tutkimuksena yksityisen terveyspalveluita tuottavan yrityksen vastaaville työterveyshoitajille, jotka toimivat esihenkilöinä ja työskentelivät pääasiassa hallinnollisissa tehtävissä. Keräsimme tutkimusaineiston verkkokyselyn avulla. Toimeksiantajaorganisaatio voi hyödyntää tutkimustuloksia kehittämistyössään. Lisäksi tutkimuksemme tuloksia voidaan hyödyntää suuntaa antavina hybridityön työhyvinvoinnin kehittämisessä myös muun alan organisaatioissa.

Näiden tutkimustulosten mukaan esihenkilöiden työhyvinvointia hybridityössä voitaisiin edistää panostamalla työpisteen fyysiseen ergonomiaan sekä työvälineisiin. Lisäksi työpäivien venymisestä ja taukojen vähentymisestä aiheutuviin työhyvinvointivaikutuksiin tulisi miettiä ratkaisuja esimerkiksi esihenkilöitä kouluttamalla itsensä johtamiseen ja työajanhallintaan.

Lisätietoja opinnäytetyön tekijöiltä:

Digitaaliset terveyspalvelut ja terveyden edistäminen YAMK -koulutus
Paula Romppanen, paula.romppanen(at)edu.lapinamk.fi
Sanna Sadinmaa, sanna.sadinmaa(at)edu.lapinamk.fi