Energinen, ekologinen, vaativa ja vaarallinen: vety

Hiilineutraalisti tuotettu vetyenergia kiinnostaa nyt laajasti teollisuuden ja liikenteen energiaratkaisuna. Lapin AMK kerää vetyteknologiaan liittyvää osaamista ja selvittää sen soveltamismahdollisuuksia pohjoisen oloissa.

Vety on väritöntä, hajutonta ja mautonta ja sen atomi on hyvin pieni. Se on ilmaa kevyempää ja myös helposti syttyvää. Vedyssä on paljon potentiaalia, mutta maailmankaikkeuden yleisimmän alkuaineen käsittely, kuljetus ja varastointi on hyvin vaativaa.

Valtioneuvoston tilaaman Vetytalouden mahdollisuudet ja rajoitteet -selvityksen mukaan vetytalouden keinoin voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä esimerkiksi teollisuudessa, lento- ja meriliikenteessä ja raskaassa tieliikenteessä.

Jotta vetyenergia olisi hiilineutraalia, täytyy sitä tehdä maakaasun tai hiilen sijaan uusiutuvan energian varassa.

- Koska vety on erinomainen energian kuljettaja, voisi se toimia hyvänä ratkaisuna esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergian varastoinnissa, valottaa projektipäällikkö Antti Niemelä Lapin ammattikorkeakoululta.

Suomessa sähköä tuotetaan jo nyt melko vähähiilisillä tavoilla, joten lähtökohdat päästöttömälle vetytaloudelle ovat siltä osin monia muita maita paremmat.

Pohjoisen vetyhankkeiden kumppaniksi

Vedyn tuotantoon, varastointiin ja loppukäyttöön suunnattuja projekteja on Euroopassa käynnissä tai kehitteillä useita tuhansia, ja uutta tietoa kertyy koko ajan. Lapin ammattikorkeakoulussa tutkitaan nyt, millainen teknologiaosaaminen palvelisi parhaiten pohjoisen teollisuutta. Vedyn teollinen hyödyntäminen edellyttää muun muassa energiantuotannon, sähkötekniikan, materiaalitutkimuksen, kunnossapidon ja kiertotalouden osaamista, ja kaikkia niitä ammattikorkeakoululla on entuudestaan.

- Vety on haastava varastoitava. Teräs ja muuta Tavanomaiset säiliörakenteet vedyn eri olomuotojen varastoinnissa eivät tule kysymykseen, Antti Niemelä konkretisoi materiaalitutkimukseen liittyviä tarpeita.

Vetyyn liittyviä tiedusteluja tulee ammattikorkeakoululle tihenevään tahtiin. Antti Niemelä selvittää kollegansa Katri Hendrikssonin kanssa muun muassa tekniikoita, joilla vetyä voidaan tuottaa ja miten tuotantomenetelmät poikkeavat eri Power-To-X (P2X) -menetelmissä.

Osana projektia selvitetään vetyteknologiaan liittyviä alueellisia hankeaihioita. Lisäksi selvitetään lisäosaamisen tarpeita ja koulun nykyisten kehittämisympäristöjen soveltuvuutta alan TKI-toimintaan ja mahdollisia investointitarpeita.

Projekti on napakka. Ensimmäisten tulosten on määrä valmistua jo ensi syksynä. Antti Niemelän ja Katri Hendrikssonin lisäksi projektiin osallistuu monia muita AMKin asiantuntijoita projektijohtajanaan asiantuntija Mika Turska.

Lisätietoja ja yhteydenotot

Asiantuntijat
Katri Hendriksson, 044 478 0284, katri.hendriksson(a)lapinamk.fi
Antti Niemelä, 050 323 2549, antti.niemela(a)lapinamk.fi
Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmä, Lapin AMK

Valtioneuvoston kanslian julkaisu: Vetytalous – mahdollisuudet ja rajoitteet. Ilmestynyt 8.3.2022

Lapin ammattikorkeakoulu toimii osana kansallista vetyverkostoa.

Kiertotalouskeskus selvittää vetytalouden mahdollisuuksia Kemissä. Elokuussa päättyvän hankkeen aikana luodaan kokonaiskuva vetytalouden mahdollisuuksista Meri-Lapin yritysten ja potentiaalisten uusien yritysten näkökulmasta. Linkki:

Antti kannattelee pientä lumiukkoa, johon Katri on iskemäisillään kyntensä.

Vedystä suurin osa on sitoutuneena veteen. Antti Niemelä ja Katri Hendriksson löysivät sitä ammattikorkeakoulun pihalta lumiukon muodossa. Kuva: Heli Lohi

Vanhassa mustavalkokuvassa vielä ehjä ilmalaiva Hindenburg.

Teollisesta historiasta muistetaan saksalaisen ilmalaiva Hindenburgin tuhoisa palo New Jerseyssä 1937. Sen kaasutankeissa käytettiin heliumin sijaan helposti saatavaa, mutta syttymisherkkää vetyä. Teknologia ja materiaalitutkimus on onneksi Hindenburgin ajoista kehittynyt jättiloikin. Kuva: Wikipedia