Asiantuntijatyön kompleksisuus ja mittaamisen vaikeus

Tavoitteena oli määrittää uudelleen ja tunnistaa kehittämistarpeet päivittäisjohtamisessa käytetyt mittarit johtamisen ja esihenkilötyön tukena.

Käsitteenä asiantuntija ja asiantuntijatyö ovat vaikeita. Kaiken työn voidaan katsoa olevan asiantuntijatyötä, koska yhtä lailla suorittavaa työtä tekevä on asiantuntija työssään. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona tietointensiivistä työtä tekevässä asiantuntijaorganisaatiossa.

Asiantuntijan tulee olla yhtä aikaa tehokas, tuottoisa ja luova

Opinnäytetyön kohdeorganisaation asiantuntijatyötä tekevät toivat esiin neljä elementtiä kuvaamaan työtään ja joiden kautta asiantuntijatyötä olisi mahdollista arvioida ja mitata. Työn kehittämisen (1) katsottiin olevan jatkuva, koko työuran pituinen oppimisprosessi, jossa sekä yksilön että yhteisön osaamista tulee kehittää. Työn kehittäminen ja nimenomaan osaamisen kehittäminen kuvattiin yhdessä tekemisen prosessiksi.

Organisaation asiantuntijoiden mukaan työkyvyn syklisyys (2) tulee huomioida niin työn kuin yksityiselämässä tapahtuvien tilanteiden vaihtelun osalta. Työkyvyn syklisyyden ei katsottu olevan pelkästään yksilön, vaan koko yhteisön ominaisuus johtuen tiiviistä yhteistyöstä kollegoiden kanssa.

Asiantuntijan työssä ja sen kuvaamisessa puhuttaa paljon työn priorisointi (3) ja riittävän suoriutumisen määre. Näin oli myös kyseisen organisaation asiantuntijoiden keskuudessa. Priorisoinnin katsottiin olevan osana oman työn johtamisosaamista sekä yhteen asiaan kerrallaan keskittymistä.

Työn kehittämistä ja priorisointia sekä työkyvyn syklisyyttä on mahdollista arvioida ja mitata määrällisillä mittareilla esimerkiksi tehtyjen tehtävien määrällä per asiantuntija suhteessa toteutuneisiin työpäiviin. Määrälliset mittarit eivät kuitenkaan kerro työn laadullisuudesta (4) tai, miten prosessi on sujunut tai miten huolellisesti prosessi on dokumentoitu.

Asiantuntijatyön mittaaminen ei pelkästään määrällisillä mittareilla ole mahdollinen. Kun määrällisistä mittareista saatuja tuloksia arvioidaan yhtenä osana kokonaisuutta, johon sisällytetään keskustelut esihenkilön kanssa sekä saadut palautteet kollegoilta, asiakkailta ja muilta sidosryhmiltä, voidaan saada varsin hyvä kokonaiskuva asiantuntijatyöstä ja myös työn laadullisuudesta.


Asiantuntijatyön suoriutumisesta parempi kokonaiskuva tulevaisuudessa

Opinnäytetyön organisaatiossa asiantuntijatyö on sekä itsenäistä että tiiviisti yhdessä tehtävää työtä, kuten on todennäköisesti muissakin asiantuntijaorganisaatioissa. Ehkä on hyvä pohtia, voisiko henkilökohtaisten mittareiden sijaan tai lisäksi käyttää koko tiimejä koskevia arviointeja ja mittareita. Mittareista saatuja tuloksia voisi sitten arvioida suhteessa toisiinsa paremman kokonaiskuvan saamiseksi.

Tekoälyn hyödyntämistä päivittäisjohtamisen tukena on hyvä myös pohtia vaihtoehtona. Liittämällä nykyisen mittariston tarkistuspisteitä työkyvyn syklisyyden kokonaisarviointiin ja -mittaamiseen voisi edistyksellistä analytiikkaa hyödyntää ohjaamaan esihenkilöä, miten seuraavaksi kannattaisi toimia.

Katja Karejoki Opinnäytetyö 2023. Päivittäisjohtamisen mittarit johtamisen ja esihenkilötyön tukena asiantuntijaorganisaatiossa. YAMK-opinnäytetyö. Lapin ammattikorkeakoulu.