Asiantuntijan työmotivaatio on korkea eläköitymisen alla

Lapin ammattikorkeakoulun 60 vuotta täyttäneille työntekijöille laadittiin Webropol-kyselytutkimus, joka lähetettiin sähköpostilla 79 henkilölle, joista kyselyyn vastasi 32 henkilöä. Kysely tehtiin osana Jessica Alatalo-Keskitalon, Petri Lakkapään ja Jarno Soisalon ylempään AMK (YAMK) -tukintoon kuuluvaa opinnäytetyötä.

Kokenut tietää tietävänsä

Tutkimuksessa kävi ilmi, että ammattikorkeakoulun työntekijät ovat työntekijöinä erittäin motivoituneita ja suhtautuvat työhönsä kutsumuksellisesti.

Vastauksista nousi selkeästi esille neljä työn merkityksellisyyden kannalta tärkeintä tekijää: vaikutusmahdollisuus omaan työhön ja työaikaan, palautteen saaminen, toimiva aloitejärjestelmä ja mahdollisuus hiljaisen tiedon siirtämiseen.

- Yllättävää, että lisääntyvällä vapaa-ajalla tai rahallisella huomioimisella ei ollut kovin suurta merkitystä työn merkityksellisyyden lisääjänä, arvioi tulosta Jessica Alatalo-Keskitalo.

Selkeimmin esille nousi huoli hiljaisen tiedon siirtymisestä. Vastaajat haluaisivat jakaa omaa ammattitaitoaan ja kokemuksiaan kokemattomampien kanssa. Ammattikorkeakoululle suunniteltua ryhmätyöskentelymallia, jossa useampi opettaja suunnittelee ja toteuttaa yhdessä opintojaksoja, pidetään hyvänä tapana turvata hiljaisen tiedon välittymistä.

Kehittämisehdotuksena Lapin ammattikorkeakoululle ehdotettiin opinnäytetyötoimeksiantoa, jossa selvitettäisiin, millaista hiljaista tietoa henkilöstöllä on ja mikä olisi paras tapa tiedon siirtämiseen kokemattomalle työntekijälle.

Palautteen merkitys säilyy koko työuran

Vastaajat arvostavat korkealle niin esimieheltä kuin opiskelijoilta saamaansa palautetta. Esimieheltä palautetta saadaan muun muassa vuosittain kehityskeskusteluissa. Esimiesten koulutuksessa tulisi korostaa taitoa tuoda esille kehityskeskustelun tärkeys ja vaikuttavuus innostavasti.

- Kun kehityskeskustelut ovat onnistuneita, voi niiden avulla peilata työntekijän ja organisaation tavoitteita toisiinsa, kertoo Jarno Soisalo.

Myös yhteisiä tapaamisia ja palavereita olisi hyvä pitää säännöllisesti, jolloin yhteys esimiehen ja työntekijän välillä säilyy ja molempien on helpompi antaa palautetta.

- Hyvin annettu palaute lisää työhyvinvointia, vaikka palaute olisikin negatiivista, täydentää Jessica Alatalo-Keskitalo.

Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että työntekijät arvostavat varsinkin opiskelijoilta saamaansa palautetta. Tähän liittyen ammattikorkeakoulussa opiskelijoilta pyydetty opintojaksopalaute tulisi toteuttaa spesifimmillä palautelomakkeilla, jolloin opiskelijat kiinnittäisivät enemmän huomioita antamaansa palautteeseen ja sen tarjoamaan mahdollisuuteen vaikuttaa opintojakson sisältöön.

Kuulluksi tulemisen tarve

Kolmas esille noussut asia on toimiva aloitejärjestelmä. Tutkittaessa Lapin ammattikorkeakoulun aloitejärjestelmää kävi ilmi, että sitä ei ole otettu vielä käyttöön. Aloitejärjestelmälle on olemassa prosessikuvaus, mutta prosessille tulee määritellä omistaja ja siitä tulee tiedottaa organisaation sisällä.

- Aloitejärjestelmään tulisi liittää erilaiset palkitsemismenetelmät ja aloitteiden käsittely tulee tehdä näkyväksi, jolloin henkilöstö kokee aloitteiden tekemisen merkitykselliseksi, kertoo Petri Lakkapää.

Neljäntenä nousi esille halu vaikuttaa omaan työhön ja työaikaan. Henkilöstö kokee pystyvänsä vaikuttamaan asioihin jo jonkin verran, mutta he haluaisivat vaikuttaa omaan työhönsä vielä enemmän. Henkilöstö haluaa tulla kuulluksi asioissa, jotka koskevat heidän työtään.

- Mikäli hiljaisen tiedon siirtäminen sekä toimivat palaute- ja aloitejärjestelmä tulevat huomioiduksi, samalla lisääntyy henkilöstön vaikutusmahdollisuus omaan työhönsä, summaa Jarno Soisalo.

Työhyvinvointia vaalimalla työn laatu pysyy

60 vuotta täyttäneiden työntekijöiden osuus koko AMK:n henkilöstöstä on noussut kahdessa vuodessa neljä prosenttiyksikköä. Onkin tärkeää kiinnittää huomiota ikääntyvien työntekijöiden työhyvinvointiin työn laadun ylläpitämiseksi.

Tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa myös muiden asiantuntijaorganisaatioiden käyttöön ikääntyvien työntekijöiden osalta.

Lisätietoja

opinnäytetyön tekijöiltä:
sairaanhoitaja YAMK Jessica Alatalo-Keskitalo, jessica.j.alatalo(a)gmail.com
insinööri YAMK Petri Lakkapää, petri.lakkapaa(a)pp.inet.fi ja
insinööri YAMK Jarno Soisalo, jsoisalo(a)gmail.com

opinnäytetyön tilaajalta:
vararehtori Reijo Tolppi, reijo.tolppi(a)lapinamk.fi