Ammattivalmentajien asemaa vahvistettava

Antti Paananen tutki Valmentajan työn ammattimaistumista edistäviä ja estäviä tekijöitä Suomessa osana Liikunnan ja urheiluvalmennuksen asiantuntija YAMK -opintoja.

Valmentajan työn ammattimaistumista Suomessa edistävät riittävät talousresurssit, oikeudenmukainen työsuhde, korkeatasoinen osaaminen, valmentajan työn arvostus ja päivittäisessä toimintaympäristössä tapahtuva toimiva yhteistyö. Samat tekijät vastakkaisessa merkityksessä ovat tekijöitä, jotka vastaavasti ovat valmentajan työn ammattimaistumista estäviä tekijöitä.

Nuorten Olympiavalmentajille vuonna 2022 toteutetussa laadullisessa kyselytutkimuksessa selvitettiin valmentajan työn ammattimaistumista edistäviä ja estäviä tekijöitä, sekä kysyttiin valmentajien perus- ja taustatietoja. Kysely lähetettiin 82 suomalaiselle nuorten Olympiavalmentajalle, joille Suomen Olympiakomitea maksaa palkkatukea. Vastaus saatiin 54 valmentajalta ja vastaajat edustivat maantieteellisesti kattavasti sekä joukkue- että yksilölajeja.

Resursseja ja osaamista

Sisällönanalyysillä käsitellyistä avoimista vastauksista pelkistetyt ja luokittelut vastaukset nostavat esiin selkeät pääluokat. Valmentajat kaipaavat työstään riittävää palkkatasoa, mutta ovat myös vastuullisesti huolissaan työnantajan resursseista. Nuorten Olympiavalmentajien palkan keskiarvo on 3625 €/kk, joka on samaa tasoa kuin Tilastokeskuksen mukaan keskivertosuomalaisen palkka 3685 €/kk. Palkan keskiarvo on suomalaisten mediaanipalkan yläpuolella, joka Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 2022 on 2968 €/kk.

Valmentajan työsuhteeseen liittyvät asiat ovat hyvin toimiessaan ammattimaistumista edistäviä tekijöitä, mutta niiden ollessa huonosti ne kääntyvät ammattimaistumista estäviksi tekijöiksi.
Päivittäinen työaika, työkuorma, työn ohjaaminen ja työnantajan tuki työhön sekä työsuhteen kesto vaikuttavat työmotivaatioon ja työssä viihtyvyyteen.

Ammattiin valmistavat koulutuspolut ja korkeatasoinen valmennusosaaminen edistävät ammattimaistumista. Kyselyyn vastanneet valmentajat ovat toimineet päätoimisena valmentajan keskiarvoisesti yhdeksän vuotta ja ovat iältään 42-vuotiaita. Oman osaamisen lisäksi myös työnantajaosaaminen nousee valmentajien näkemyksissä merkittävään rooliin. Valmentajat näkevät myös päivittäisen toimintaympäristön, yhteistyön muiden valmentajien, asiantuntijoiden ja urheilijoiden välillä vaikuttavan työssä viihtymiseen ja osaamisen kasvuun.

Jatkotoimia tarvitaan

Edellä mainitut tekijät vaikuttavat valmentajan työn arvostukseen ja niiden ollessa kunnossa ne lisäävät valmentajan työn ammattimaistumista. Valmentajat nostavat myös itsearvostuksen merkittäväksi tekijäksi, jolla oman ammattikunnan kasvua voidaan edistää. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2020 työsuhteessa olevia valmentajia ja toimitsijoita oli 3145. Vastaava luku vuonna 2012 oli 994 ja vuonna 2016 se oli 1970, eli ammattikunta kasvaa tasaisesti.

Selkeitä koulutuspolkuja valmentajan ammattiin pitää edelleen kehittää ja päätoimisten valmentajien merkitystä vapaaehtoisvalmentajien rinnalla korostaa. Työantajaosaamista voidaan kehittää ja auttaa työnantajia ymmärtämään valmentajan työn sisältöjä ja tärkeyttä laadukkaan toiminnan mahdollistajina. Liikunnan ja urheilun rahoitus niin valtiollisesti kuin kotitalouksienkin osalta määrittelee valmentajan työpaikkojen tulevaisuutta. Valmentajan työ on ihmissuhdetyötä ja tehtävänä on auttaa urheilijoita ja joukkueita, joten työaika tulee keskittää tähän työn ytimeen.

Lisätietoja: Antti Paananen puh. 044 5413651 antti.paananen(at)olympiakomitea.fi