poroelinkeinon kehittäminen

Hanke luo verkoston aasialaisten ravintoloiden (tuotteiden käyttäjät) ja jalostajien (tuotteiden toimittajat) välille. Verkosto toimii alkuvaiheen jälkeen normaalina liiketoimintana, mikä osaltaan varmistaa toiminnan jatkuvuuden hankkeen jälkeen.

Tällä hetkellä vajaakäytettyjen sivuvirtojen hyödyntäminen lisääntyy ja tätä kautta resurssi-tehokkuus paranee. Paikallisten tuotteiden käyttö vähentää kuljetusten määrää. Ko. tekijöiden johdosta toiminta on aiempaa vähähiilisempää.

Jalostuksen ja ravintotoiminnan kannattavuus paranee. Uudet vajaakäytetyistä raaka-aineista tehdyt tuotteet luovat uutta liiketoimintaa ja tuovat alueelle uusia työpaikkoja.

Artikkeli Lappilainen-lehdessä

• Poroa aasialaisella twistillä
  

Lapin ammattikorkeakoulu vastaa hankkeessa mm. poro-, kala- ja hirven osalta riistatalouden sivuvirtojen määrien, jakeiden, alueellisen ja ajallisen jakauman sekä tämänhetkisen käytön selvittämisestä.

Digipolis Oy kehittää hankkeessa biotalouden ja teollisten sivuvirtojen synergiaan liittyvää yhteistyötä yli toimialarajojen ja tähän liittyen uusia liiketoimintamalleja. VTT tuo hankkeeseen teknistä (mm. sivuvirtojen vaihtoehtoisen hyödyntämismenetelmät) ja ekosysteemimallien osaamista.

Hankkeessa tullaan tuottamaan tietoa Lapin kala-, poro- ja riistatalouden sivuvirroista digitaalisessa kaikille avoimessa muodossa ja kvalitatiivinen ekosysteemimalli, jonka avulla voidaan arvioida, onko mallinnettavissa vaihtoehtoisissa arvoketjuissa kaikki tarvittavat toimijat.

lapinamk.fi/pepoko

Hankkeen tulosodotuksia ovat työkalujen kehittäminen peltoporo-ongelmaan ja tiedon li-sääminen peltoporokoirien käytöstä. Hankkeessa tuotetaan peltoporokoiran koulutusopas.

Työporukoille räätälöity, osallistava täydennyskoulutusmalli, joka kohdennetaan työtehtävään, ympäristöön ja työporukkaan, jolloin saadaan osaavampia poroteurastajia. Työelämän tarpeista lähtevä koulutus jää käyttöön ja tarjottavaksi myös oppilaitosten opiskelijoille.

Hankkeessa kehitettiin uusia koulutusmalleja poronhoitajille. Toisen- ja korkea-asteen välille luotiin väyläopintoja/malleja. Poroteurastamoille lisättiin osaamista kokoamalla hyviä teurastamokäytäntöjä.

Tuloksia

• Julkaisu POTERO - Osaamisen kehittämisen toimintamalli ja sen pilotointi poroteurastamoilla Lapin AMKin julkaisusarjassa
  • PDF-versio
  • Issuu
    
    
• Hyvät toimintatavat poroteurastamoissa Poromies-lehden liitteenä
• Poroteurastuksen kehittämisen painopisteet julkaisu Lapin AMKin julkaisusarjassa
  • PDF-versio
  • Issuu
    

Tuloksia

• Paliskunnissa aloitettu käytössä olevien työkäytäntöjen oma-aloitteinen uudelleen tarkastelu.
• Paliskunnissa on otettu käyttöön työhyvinvointia ja tuottavuutta lisääviä työkäytäntöjä.
• Paliskunnissa saatu uutta osaamista vuorovaikutus-, neuvottelu- ja johtamistaidoissa sovellettavaksi paliskunnan sisällä ja sidosryhmätyöskentelyä varten.
• Pilottipaliskuntien kanssa koottu hyviä työkäytäntöjä ja levitetty niitä poroelinkeinon toimijoille.
• Lisätty verkostoitumista poroelinkeinon sisällä.

Neljässä pilottipaliskunnassa kehitetään ja otetaan käyttöön yhteistyötä ja työhyvinvointia lisääviä hyviä työkäytänteitä ja paliskuntien sisäistä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja kehitetään. Koottuja hyviä käytäntöjä esitellään muille paliskunnille.

Poronhoitoalueen paliskunnista 28 paliskuntaa on valinnut oman työhyvinvoinnin yhdyshenkilön.

Työterveyshuollon käyttämiä poronhoitajien työterveystarkastuslomakkeita kehitettiin pitkäjänteisesti Rovaniemen kaupungin Työterveysliikelaitoksen työterveyshoitaja Tarja Puskan kanssa ja koekäytön tuloksien jälkeen lomakkeita jalostettiin käyttäjäystävällisemmäksi.

Hanke on tarjonnut paliskuntien työhyvinvoinnin yhdyshenkilöille koulutusta työhyvinvoinnin merkityksestä sekä on kartoitettu miten tyhy-henkilöt voivat edistää työhyvinvointia paliskunnissa yhdessä paliskuntien ja työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa.

Hankkeen järjestämissä koulutuksissa tyhy-henkilöiden toimenkuvaa suunniteltiin ja selkeytettiin yh-teistyössä tyhy-henkilöiden ja alueellisten työterveyshoitajien sekä Paliskuntain yhdistyk-sen kanssa.

Hankkeessa kehitettiin poronhoitajille oma työterveystarkastuslomakkeisto, sekä poronhoitotyön ensiapuopas. Hanke kehitti työhyvinvoinnin yhdyshenkilöverkoston, jossa 28 paliskuntaa valitsi omat yhdyshenkilönsä.

Poronhoitotyön ensiapuopas

Hankkeessa nostettiin esille eläinten hyvinvointi, ja Lappi tunnetaan eläinten hyvinvoinnin edistäjänä matkailijoiden keskuudessa. Yrittäjien osaaminen kasvoi hankkeen aikana ja tuloksien myötä.

Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa – Vinkkejä ja hyviä käytäntöjä lappilaisten matkai-lueläinten hyvinvointiin -kuvakirja

Poro matkailukäytössä -video

Matkailuporon osto-opas

Jatkohanke Poronhoitajien työhyvinvointi -hankkeelle. Tuon hankkeen aikana saadut kokemukset hanketyöstä ja palautteet poronhoitajilta sekä hankkeen aikana tapahtunut kehitys poroelinkeinossa osoitti, että tarve poronhoitajien työhyvinvoinnin edistämiseen on edelleen olemassa ja toimenpiteitten keinovalikoimaa on laajennettava.

Hankkeen alussa yhdyshenkilöitä oli 28 paliskunnassa, hankkeen lopussa yhdyshenkilömäärä on 34. Hankkeen päättyessä mahdollisuutena on pitää yhteyttä hankkeen aikana aloitetun Tukinet kriisikeskuksen verkkopalvelujen avulla. Nettiin perustettiin poroväkeä varten Poroelämää-keskustelupalsta, jossa voi käydä nimettömänä keskusteluja haluamistaan asioista hyvinvointinsa tukemiseksi. Keskustelijoiden määrää keskustelupalstalla lisääntyy koko ajan ja keskustelujen seuraajia on tuhansia.

Yhteisissä koulutuksissa on kehitetty paliskuntien ja työterveyshuoltojen yhteistyötä poronhoitajien työterveyshuollon edistämiseksi. Tuloksena on ollut konkreettisia toimintakäytäntöjä, jotka on otettu käyttöön paliskunnan ja työterveyshuollon välillä mm. ajanvarauksiin ja keskinäiseen yhteydenpitoon liittyen. Yhdyshenkilöt tukevat poromiestä asioinnissa työterveyshuoltoon. Työterveyshuoltotoiminta on näin saatu sujuvoitumaan niin paliskunnan kuin työterveyshuollon näkökulmasta. Suullisten haastattelujen perusteella työterveyshuoltosopimukset ovat lisääntyneet.

Poronhoitajien työhyvinvointi -hankkeessa kehitetty työhyvinvoinnin yhdyshenkilöverkosto laajentui 34 paliskuntaan ja vakiintui. Yhdyshenkilöille järjestettiin koulutuksia ja lisättiin heidän osaamistaan. Paliskuntien ja työterveyshuoltojen välille kehitettiin yhteistyötä ja toimintakäytänteitä. Poroväkeä varten perustettiin Poroelämää-keskustelupalsta Tukinet kriisikeskuksen verkkopalveluihin. Paliskunnissa järjestettiin ensiapukoulutuksia.

Jatkohanke POROT-hankkeelle.

Hankkeessa toteutettiin valmiiksi lähes koko poronhoitoalueen kattava paikkatietoaineisto, joka kuvaa poronhoidon rakenteita, laitumia ja toimintaa. Aineiston avulla on mahdollista aiempaa paremmin yhteensovittaa maankäyttöä ja poronhoitoa. Poronhoitoa kuvaavaa tietoa pidetään yllä siellä, missä se syntyy, paliskunnissa.

Paliskunnat myös koulutettiin tuottamaan ja hyödyntämään tietoa. Myös saamelaisalueelle luotiin edellytykset tiedon tuotantoon ja hyödyntämiseen mm. opetuksessa.

Keskeinen osa hanketta oli menetelmien ja työkalujen kehittäminen poronhoidon huomioimiseksi maankäytön suunnittelussa. Laajalla yhteistyöllä eri tahojen kanssa varmistettiin se, että keskeiset toimijat kuten maakunnan liitot, kunnat ja konsulttiyritykset käyttävät hankkeen tuottamia työkaluja silloin, kun suunnittelevat ja toteuttavat maankäyttöhankkeita poronhoitoalueella. Huomiota kiinnitettiin porojen myös asuinalueilla aiheuttamien haittojen vähentämisen ratkaisujen luomiseen.

Hankkeessa tuotettiin sähköisten palvelujen välineitä ja sisältöjä, joiden avulla poronhoitoon liittyvät tiedot saadaan laajaan käyttöön, tuotetaan aivan uudenlaisia tietoja sekä pidetään tiedot ajan tasalla tehokkaasti. Hanke tuotti myös tietoja rakennetun ympäristön poronhoidolle aiheuttamista häiriöistä sekä kattavan laiduntulkinta-aineiston, joka auttaa poronhoidon kehittämisessä. Hanke kehitti aihepiirin liittyviä verkostoja; hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa eri osapuolet oppivat ymmärtämään toisiaan paremmin.

Hankkeessa toteutettiin valmiiksi poronhoidon paikkatietoaineisto lähes koko poronhoitoalueella hankkeessa tuotetuilla työkaluilla ja menetelmillä. Hanke toi ratkaisuja elinkeinojen yhteensovittamiseen ja verkostojen luontiin. Koulutuksilla levitettiin osaamista.

Liiteri-esite sopimusasiakkaille
Harava

Hankkeessa kehitettiin poron lisäruokinnan ruokintakäytänteitä, ja lisättiin osaamista talvitarhaukseen ja elävänä kuljettamiseen koulutuksilla ja tuotetuilla oppailla.

Porutaku.fi

Ympäristöopas porojen maasto- ja tarharuokintaan
Porojen talviruokinnan hyvien toimintatapojen opas
Poron elävänä kuljettamisen hyvien toimintatapojen opas
Porojen talvitahrauksen hyvien toimintatapojen opas
Porotalouden logistiikka – selvitys
Porojen ruokinnan nykytila - palautekyselyn tulokset

Opinnäytetyöt:
Karjatalouden ruokintalaitteiden soveltuvuus porojen ruokintaan
Säilörehupaalin jäätymiseen vaikuttava käsittely porojen ruokinnassa
Ivalon paliskunnan etelä- ja keskiosan porojen maastoruokinta
Porotalouden ruokintateknologiat 

Porovahinkojen arviointilautakuntien jäsenille rakennettiin koulutusmalli ja tuotettiin siihen sopivat ja ajantasaiset sisällöt. Viidessä koulutuksessa eri puolilla poronhoitoaluetta koottiin saman katon alle arviointilautakuntien jäsenet ja lisättiin heidän osaamistaan porovahinkojen arviointiin. Lisäksi yhteiset keskustelut muiden arviointilautakuntien jäsenten sekä kouluttajien kanssa paransivat alueen elinkeinojen yhteishenkeä. Opas porovahinkojen arviointiin