Hankkeen taustaa
Sote-ala ja erityisesti vanhustenhuolto ovat jo jonkin aikaa olleet suuren huomion kohteena.
Alalle on tyypillistä työn kuormittavuudesta johtuva ennenaikainen eläköityminen, henkilöstön suuri vaihtuvuus ja alalta pois hakeutuminen. Lisäksi hoidon laadun julkinen kritisointi, sekä kokemukset kiireestä ja henkilöstön riittämättömyydestä lisäävät henkilöstön kokemusta huonosta työhyvinvoinnista.
Työurien jatkuminen ja alan houkuttelevuuden lisääminen olisi keskeistä alan työväestön riittämiseksi tulevaisuudessa.
Työn tekemisen vaatimusten muuttuessa työntekijän ja työyhteisöjen osaamisen lisääminen, työn organisoinnin, työmenetelmien ja työskentelytapojen kriittinen tarkastelu ja kehittäminen ovat avain parempaan työyvinvointiin ja työn tuottavuuteen.
Valmistelu
Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty Lapin ammattikorkeakoulussa aiemmin toteutettujen hankkeiden ja koulutusten kokemuksia, kuten mm. Toimiva kotihoito Lappiin – Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen (STM/3153/2016) -hanke ja siinä toteutetun henkilöstökyselyn tulokset.
Kyselystä nousi esille osaamisen kehittämisen tarve edellytyksenä pärjätä muuttuvassa työelämässä ja tällaisina nähtiin esimerkiksi teknologiaosaamisen ja ergonomiseen työskentelyyn liittyvät osaamisen tarpeet. Kaiken kaikkiaan kaivattiin uusia menetelmiä ja välineitä hoitotyön sujuvuuden edistämiseksi.
Lisäksi valmistelussa on hyödynnetty Lapin ammattikorkeakoulun Innovaatioalusta hyvinvoinnin kehittämiseen Lapissa -hankkeesta saatuja kokemuksia, sekä ostopalvelukoulutuksena kolmessa kunnassa toteutettua Lapin Hoivakodit kuntoon – koulutusprosessia.
Tavoitteet ja tulokset
Hankkeen päätavoitteena on edistää sosiaali- ja terveysalalla toimivan henkilöstön ja työyhteisöjen työhyvinvointia ja työn tuottavuutta.
Tavoitteeseen pyritään kehittämällä työn organisointia ja sujuvuutta edistäviä toimintamalleja sekä tarkoituksenmukaisia arjen hoitotyön toimintatapoja, menetelmiä ja työvälineitä.
Lisäksi tavoitteena on vähentää työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta hoitohenkilöstölle.
Hankkeen tuloksena yksiköiden henkilöstön osallisuus- ja vaikutusmahdollisuudet sekä kokemus oman työn hallinnasta ja työhyvinvoinnista ovat lisääntyneet.
Kehittämistyön menetelmiä, tuloksia ja niiden myötä syntyneitä hyviä käytänteitä jaetaan myös kansallisesti alalla hyödynnettäväksi.
Hankkeen tuloksilla on positiivista vaikutusta alan työntekijöiden työhyvinvointiin ja työurien pituuteen, samalla kun alan vetovoimaisuus paranee. Työhyvinvoinnin parantuminen on lisännyt työn mielekkyyttä ja välillisenä hyödynsaajana tästä ovat myös ikääntyneet asiakkaat ja heidän omaisensa.