Valmistuminen ja työn haku

Työhakemuksessa / osaamistarjouksessa kerrot miksi sinä hakijana olisit sopivin paikkaan, mitä osaat, mitä olet aiemmin tehnyt ja mistä sinut löytää. Hakemus kuvaa persoonallisuuttasi ja motivaatiosi.  Hakemuksesi tyyli voi olla markkinahenkinen ja asettelumalleista poikkeava, pituus n. A4. Erotu muista hakijoista!

Lähetä hakemus ajoissa, osoita se oikealle henkilölle ja viittaa ilmoituksen tietoihin. Tutki ilmoituksen vaatimuksia ja mieti, kuinka täytät ne. Havainnollista ominaisuuksiasi käytännön esimerkein.

Tuo osaamisesi rohkeasti esille ja kuvaa taitojasi suhteessa työnantajan tarpeisiin. Mikä on se lisäarvo, jonka tuot yritykseen? Hakemuksessa voi nimetä suosittelijoita. Muista pyytää suosittelijalta lupa etukäteen. Liitteinä voi olla opinto- ja työtodistuksia tai muita todistuksia sekä CV. Älä lähetä todistuksia, ellei niitä ole erikseen pyydetty.

Hakemuksesta ilmenee siis:

1. Yhteystiedot (& mahdollinen iLinkedIN-linkki)
2. Vastaanottajan tiedot (tarkista titteli!)
3. Otsikko
4. Ingressi (kiinnostuksen herättäminen, fokus)
5. Osaamisesi ja kokemuksesi (konkreettinen)
6. Verkostot ja suosittelijat (& yhteystiedot)
7. Pyyntö / lupaus yhteydenotosta
8. "Ystävällisin terveisin" ja allekirjoitus

Anna hakemus lopuksi luettavaksi. Onko vaikutelma aito ja tuleeko osaamisesi ja persoonallisuutesi esille?

Ansioluettelo eli CV (Curriculum Vitae) on lyhyt, yksilöllinen tiivistelmä osaamisestasi ja kokemuksestasi. CV on käyntikorttisi, josta selviää nopeasti ja selkeästi osaamisesi. Se on henkilökohtainen urakuvaus, jonka tavoitteena on kertoa ja vakuuttaa työnantajalle, että juuri sinä olet ratkaisu hänen tarpeeseensa. CV:n suositeltava maksimipituus on 2 sivua.

Ansioluettelosta ilmenevät:

1. Yhteystiedot
2. Erityisosaaminen / asiantuntijuus
3. Työkokemus/näytöt (uusin ensin)
4. Koulutus ja osaamisen kehittäminen aikajärjestyksessä
5. Verkostot
6. Suosittelijat
7. Luottamustehtävät
8. Muuta, esim. julkaisut
9. Päiväys ja allekirjoitus

Osaamiskansiolla / -portfoliolla voit osoittaa osaamistasi ja osaamisen kehittymistäsi. Kansio voi sisältää työ- tai opiskelutodistuksia, näytteitä töistäsi tai projekteista tai harrastuksien tuloksia. Rakenne voi olla työhistorian mukaisesti kronologinen tai edetä osaamisalueittain tai CV:n rakenteen mukainen. Ota kansio mukaan työhaastatteluun.

Ennen haastattelua olet kontaktoinut työantajaa ja edennyt työhaastatteluun. Haastattelun tarkoituksena on selvittää sopivuutesi tehtävään. Haastattelulla varmistetaan, että sinä hakijana ja työ sovitte yhteen sekä sopivuutesi työyhteisöön. Ensivaikutelmalla on suuri merkitys. Ole positiivisesti oma itsesi!

Valmistaudu haastatteluun hyvin: Hanki pohjatietoa työpaikasta ja työtehtävistä. Hyviä tietolähteitä ovat yritysluettelot, vuosikertomukset ja yrityksen internet-sivut.
Kertaa ilmoituksessa olleet asiat ja oma hakemuksesi ennen haastattelua. Luo itsellesi selkeä mielikuva etsityn työntekijän ominaisuuksista. Opettele kertomaan elämäsi tärkeimmät vaiheet tiivistetysti. Harjoittele  hissipuhe! Pohdi myös, mitä itse voisit kysyä.

Valmistaudu kertomaan:

• itsestäsi ja osaamisestasi lyhyesti (harjoittele hissipuhe!)
• miksi hait paikkaa
• tietojasi ja odotuksiasi yrityksestä ja työtehtävistä
• omasta työkokemuksesta ja vastuista
• omista vahvuuksistasi ja kehittämiskohteista
• paineensietokyvystäsi (voit saada yllättäviä kysymyksiä)
• suosittelijoistasi ja verkostoistasi
• palkkatoiveesi (ota selvää ammattiliitoista, EK:n sivuilta tai tilastokeskuksesta)
• miksi juuri sinut pitää valita tehtävään

Usein kysytyt kysymykset haastattelussa

Rekrytoijat ja headhunterit hakevat työntekijöitä myös sosiaalisessa mediassa. Tärkeimmät kanavat ovat LinkedIN, Twitter ja Facebook. Esimerkiksi LinkedINissä (ks. www.slideshare.net/linkedin) voi oman ammatillisen profiilin esiintuomisen lisäksi verkostoitua tai etsiä tietoa vaikkapa ammatillisista julkaisuista. LinkedINin tai Twitterin profiili kannattaa erottuakseen laatia englanniksi, liittää laadukas valokuva ja laatia erityisosaamisesta hyvä yhteenveto (summary). Muista käyttää osaamiseen tai toimialaan liittyviä avainsanoja, joilla profiilisi löytyy helposti. Tiiviin työhistorian ja koulutuksen kuvauksen lisäksi kannattaa mainita ammatillisten ryhmien jäsenyydet, verkostot ja suosittelijat.

Sosiaalisessa mediassa korostuu verkostoituminen ja ammatillisiin ryhmiin liittyminen ja näin ollen verkosto kehittämisen ja laajentamisen taidot. Lähetä siis verkostoitumiskutsuja, suosittelupyyntöjä sekä suositteluja toisille. Määrittele oma ammatillinen osaamisteemasi (Topic) ja ryhdy myös tuottamaan sisältöjä ammatillisissa ryhmissä.

Kanavasta riippumatta luo oma some-profiilisi kiinnostavaksi ja päivitä sitä säännöllisesti. Halusitpa tai et, näyt verkossa jollakin tapaa. Googlaa siis oma nimesi ja katso, millainen on verkkonäkyvyytesi ja onko henkilöbrändissäsi parantamisen varaa.

(Lähde ja lisätietoa: Haaranen, Svärd: Urakortit uusiksi. Piilotyöpaikasta aito työpaikka)

Henkilöarviointi on yleistynyt työhönottoprosesseissa viime vuosina. Soveltuvuustesteillä pyritään tukemaan haastattelusta saatavaa tietoa sekä arvioimaan työnhakijan sopivuus kyseiseen työtehtävään. Yleisimpiä testejä ovat kyky-, persoonallisuus- ja vuorovaikutustestit. Työtilanteeseen liittyvän simulaation avulla pyritään selvittämään hakijan kykyä selviytyä tulevista tehtävistään.

Soveltuvuustesteihin ei oikeastaan voi valmentautua, muuten kuin olemalla vireä, positiivinen oma itsensä. Itsetuntemus on avainasia. Jännittäminenkin usein vain parantaa suoritusta. Testit voivat kestää muutamasta tunnista useampaan päivään.

Aikarajoitteisissa testeissä mitataan useimmiten paineensietokykyä. Tarkoituksena ei välttämättä ole saada tehtävää suoritettua loppuun asti, vaan pystyä etenemään johdonmukaisesti ja hätäilemättä niin pitkälle kuin ehtii. Kaverin tahtiin ei kannata kiinnittää huomiota. Jos aikarajaa ei ole, kuuntele huolellisesti annetut ohjeet ja työskentele pyydetyllä tavalla, vastaten rehellisesti ja parhaan kykysi mukaan.

Testaaja antaa palautteen työnantajalle, joka tekee lopullisen valintapäätöksen. Hakijan kannattaa pyytää suorituksestaan palautetta, jota voi tarkastella oman itsetuntemuksen ja kehittymisen kannalta. Testitulokset eivät kuitenkaan ole lopullisia analyysejä hakijasta, vaan tuloksiin vaikuttavat mm. menetelmät, testaaja ja hakijan vireystila.

Testaaja on työnantaja, konsultti ja/tai psykologi. Osa testeistä on vain laillistettujen psykologien käytössä. Mm. laki yksityisyyden suojasta työelämässä (no 477/2001, www.finlex.fi ) varmistaa, että testauksessa käytetään luotettavia menetelmiä.