Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Opiskelijalle / Oppaat ja ohjeet

YAMK-opinnäytetyö

YAMK-opinnäytetyön virallisena tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. 

Tässä opinnäytetyön ohjeessa on kuvattuna opinnäytetyön vaiheet aiheen valinnasta työn julkaisemiseen.
YAMK-koulutuksilla on yhteisiä tarkentavia ohjeita Moodlessa.

Millainen on YAMK-opinnäytetyö?

Opinnäytetyön tavoite

Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa opinnäytetyöprosessi tukee opiskelijan osaamisen syvenemistä opintojen alkuvaiheesta lähtien. Opinnäytetyö on suoritettaviin opintoihin, aihealueen aikaisempaan teoreettiseen ja työelämästä hankittuun tietoon perustuva tutkimus- tai kehittämistehtävä. Opinnäytetyön tarkoituksena on luoda, tuottaa ja kehittää osaamista sekä työelämän että kehittämishankkeiden tarpeisiin.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on laajuudeltaan 30 opintopistettä ja siihen sisältyy sekä tutkimuksellinen että kehittämistoiminnallinen ulottuvuus. Tavoitteena on tiedontuotanto, jossa yhdistyvät konkreettisen kehittämistoiminnan kautta syntynyt dokumentoitu kokemustieto ja tutkimuksellinen ote. Opinnäytetyötä voi luonnehtia tutkimukselliseksi kehittämishankkeeksi.

Ylempien AMK-tutkintojen opinnäytetöissä tuotettu tieto voidaan jäsentää seuraaviin tasoihin:

  • Kuvaustaso (tietäminen käytännössä = knowledge in practice), jossa olennaista on tutkimus- ja kehittämistehtävän tarkoituksen, tehtävän ja prosessin kuvaus.
  • Selitystaso (tietoa käytännöstä = knowledge of practice), jossa teoreettiseen tietoon, menetelmien hallintaan ja tarkkaan dokumentaatioon pohjautuva analyysi on keskeisellä sijalla.
  • Kehittämistaso (tietoa käytäntöä varten = knowledge for practice), jossa olennaista on työn/työyhteisön kehittäminen, uuden tiedon luominen ja toimialan kehittäminen.

 

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä yhdistyvät nämä kolme tasoa. pelkkä kehittämistehtävän kuvaus ei ole riittävä, vaan olennaista on kehittämistoiminta sekä sen teoreettisten lähtökohtien analysointi ja kehittämistehtävän arviointi selkeän dokumentaation kautta.

Opinnäytetyöprosessi

Opinnäytetyö on vaiheittainen oppimisprosessi:

  • Aiheanalyysivaihe, jossa keskeistä on ilmiöön perehtyminen, tiedon hankinta ja käsittely sekä aihevalinnan perustelu. Aiheen on tarkoitus kytkeytyä kiinteästi opiskelijan oman henkilökohtaisen osaamisen, oman työn, työuran tai työyhteisön kehittämiseen. Aiheen olisi hyvä luoda uutta tietoa myös laajemmin kyseessä olevalle alalle.
  • Suunnitteluvaihe, jossa pohditaan hankitun tiedon merkitystä reflektoiden, tulkiten ja aikaisempia kokemuksia verraten. Huolellinen ja systemaattinen suunnittelu on keskeinen osa kehittämistoimintaa. Suunnitteluvaiheessa laaditaan kehittämisprosessista kokonaissuunnitelma, joka sisältää lähestymistavan, menetelmävalinnat, toteutusprosessin sekä prosessin ja tuotoksen arviointisuunnitelman.
  • Toteutusvaihe, jossa toteutetaan tutkimus- ja kehittämistehtävä suunnitelman mukaisesti, arvioidaan ja seurataan kehittämisprosessia sekä jaetaan kokemuksia. Prosessi voi sisältää myös  kehittämistoiminnan tavoitteiden ja toimintatapojen uudelleenarviointia. Parhaimmillaan tutkimus- ja
    kehittämistehtävä toteutuu yhteisöllisenä prosessina.
  • Arviointivaihe, jossa tarkastellaan kehittämisprosessin käyttökelpoisuutta, siirrettävyyttä, luotettavuutta ja eettisyyttä. Loppuarvioinnissa voidaan myös tarkastella tulosten kaupallistamista tai yrityslähtöistä hyödynnettävyyttä sekä nostaa esille prosessin esiin tuomia jatkohaasteita.
  • Julkistamisvaihe, jossa opinnäytetyö / kehittämistehtävän raportti luovutetaan ja esitetään.

 

Opinnäytetyöskentelyyn liittyy tutkimus- ja kehittämis-menetelmäopintoja sekä seminaarityöskentely. Myös muut ylempään ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvät opinnot tukevat opinnäytetyöskentelyä. Seminaarityöskentelyn tavoitteena on käsitellä kehittämistehtävien aiheita sekä edistää opinnäytetyöprosessin etenemistä.
YAMK -opinnäytetyö voidaan tehdä joko yksilö- tai useamman opiskelijan pienryhmätyönä. Jokaisella opinnäytetyöllä on ammattikorkeakoulun nimeämä, jatkotutkinnon suorittanut vastuullinen ohjaaja. Aihealueen mukaisesti opinnäytetyölle voidaan nimetä myös niin sanottu subtanssiohjaaja sekä mahdollinen sidosryhmän/työyhteisön edustaja.

Opinnäytetyötyöskentely kehittää opiskelijan ammatillisia tietoja ja taitoja, kehittävää ja tutkimuksellista työotetta sekä yhteistyö-, vuorovaikutus- ja verkostotaitoja.

Kehittämisosaamisen syventyessä opiskelija

  • osaa hankkia ja käsitellä oman asiantuntijuusalueen ja lähialueiden syvällistä tietoa, kykenee kriittiseen tiedon arviointiin ja kokonaisuuksien hahmottamiseen sekä uuden tiedon luomiseen
  • hallitsee tutkimus- ja kehitystoiminnan menetelmiä sekä osaa itsenäisesti toteuttaa alaa kehittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita
  • kykenee luovaan ja innovatiiviseen ongelmanratkaisuun työelämän muuttuvissa tilanteissa olemassa olevaa tietoa soveltaen
  • toimii aloitteellisesti ja kehittävän työtavan mukaisesti
  • tuntee projektitoiminnan osa-alueet, osaa toimia projektitehtävissä ja johtaa niitä

 

Yhteiskunta- ja organisaatio-osaamisessa opiskelija

  • tuntee oman alansa toimintaympäristön ja toimijat sekä ymmärtää yhteiskunnallisen vaikuttamisen merkityksen
  • tuntee työelämän pelisäännöt ja kykenee osallistumaan organisaatioiden toiminnan koordinointiin, kehittämiseen ja johtamiseen
  • osaa arvioida kriittisesti asiantuntijuusalueen uusia sovelluksia ja ratkaisuvaihtoehtoja
  • osaa suunnitella, organisoida ja kehittää toimintaa käytännön muuttuvissa tilanteissa
  • kykenee hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia, asioiden välisiä syy-seuraussuhteita ja toimimaan rajallisen tiedon pohjalta toimialan monialaista osaamista vaativissa tilanteissa

 

Hankkeistetut opinnäytetyöt

Työelämälähtöistä opinnäytetyötä kutsutaan hankkeistetuksi opinnäytetyöksi, kun yksi tai useampi seuraavista kriteereistä täyttyy:

  1. työelämä maksaa joko ammattikorkeakoululle tai opiskelijalle työn tekemisestä ja tästä on kirjallisesti sovittu ennen opinnäytetyön aloittamista
  2. opinnäytetyölle on nimetty ohjaajaksi työelämän edustaja
  3. työyhteisön tarkoituksena on alusta lähtien hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan.

 

Hankkeistetusta opinnäytetyöstä laaditaan aina kirjallinen kahden sopijaosapuolen välinen sitoumus.

Oikeudet opinnäytetyön tuloksiin

Opinnäytetyöhön liittyviä lakisääteisiä asioita ovat erilaiset oikeudet opiskelijan työn tuloksiin esim. tekijänoikeudet, patentti- ja mallioikeudet. Opiskelija ja toimeksiantaja sopivat näistä erikseen opinnäytetyösitoumuksen teon yhteydessä.

Opinnäytetyön julkisuus

Opinnäytetyö on korkeakoulututkinnon osa, jonka tulee olla avoimesti arvioitavissa. Hyväksytyt opinnäytetyöt ovat välittömästi julkisia. Tätä asiaa ei voi sopimuksella muuttaa. Julkisuudella taataan opinnäytetöiden objektiivinen ja tasapuolinen arviointi. Opinnäytetyöhön kuuluvat tietynlaiset sisällöt, esimerkiksi yritysten liikesalaisuudet, saattavat poikkeuksellisesti tehdä opinnäytetyöstä joiltakin osin salassa pidettävän. Opinnäytetyö on tällöin laadittava siten, että nämä luottamukselliset tiedot sijoitetaan varsinaisesta työstä erilliseen tausta-aineistoon, joka jää toimeksiantajan käyttöön. Tausta-aineistosta ja sen säilyttämisestä sovitaan erikseen  opinnäytetyösitoumuksessa. Opinnäytetyön tekijällä ja ohjaavilla opettajilla on luottamuksellisia tietoja koskeva vaitiolovelvollisuus.

Opinnäytetyön aloittaminen (YAMK)

YAMK-koulutus järjestää opinnäytetyön infotilaisuuden, johon opiskelija osallistuu. YAMK-yhteisten opintojen tarkempia ohjeita on Moodlessa.

AIHEPAPERI

Opiskelija hankkii oma-aloitteisesti opinnäytetyön aiheen, jonka tulee liittyä oleellisesti opiskelijan opintoihin ja työhön. Opiskelija laatii opinnäytetyön aiheestaan aihepaperin (kaksi-kolme A4 -sivua). Aihepaperi laaditaan aiheen hyväksyttämistä varten, seminaariryhmälle keskustelun pohjaksi ja itselle jatkotyöstämisen avuksi.

Aihepaperi on opinnäytetyön alustava suunnitelma, josta ilmenee: mitä, miksi ja miten aiotaan tehdä:

  • tekijä/tekijät ja yhteystiedot
  • opinnäytetyön aihe ja alustava työnimi
  • toimeksiantaja ja yhteystiedot
  • muut mahdolliset mukana olevat toimijat
  • aiheen valinnan perustelut
  • miten aihe liittyy työelämän kehittämiseen
  • opinnäytetyön tavoite
  • alustava suunnitelma käytettävästä menetelmästä
  • vähintään kolme opinnäytetyön aiheeseen liittyvää kirjallista lähdettä (aiempaa tutkimusta, journaali- tai asiantuntija-artikkelia, joista yhden tulee olla vieraskielinen)
  • aikataulusuunnitelma

 

Opinnäytetyön aihepaperi toimitetaan koulutuksen yliopettajalle, joka vahvistaa opiskelijalle aihepaperin saapumisen. Yliopettaja hyväksyy aiheen ja vahvistaa työlle ammattikorkeakoulun puolesta vähintään yhden ohjaajan.

Opinnäytetyön toteuttaminen (YAMK)

YAMK -opinnäytetyö on opiskelijan/opinnäytetyötä tekevän pienryhmän itsenäinen tehtävä. Opiskelijalla on tukenaan ammattikorkeakoulusta työn ohjaaja/t sekä viestinnän opettaja ja mahdollinen toimeksiantajan edustaja. Koulutuksen yliopettaja nimeää kullekin opinnäytetyölle vähintään yhden ohjaajan.
Hankkeistetussa opinnäytetyössä aiheen antanut organisaatio nimeää edustajanaan opinnäytetyölle yhdyshenkilön.

 

Osapuolet ja vastuualueet

Opiskelija

  • hankkii ja hyväksyttää työn aiheen
  • sopii hankkeistetusta opinnäytetyöstä Lapin ammattikorkeakoulun ja työn toimeksiantajan kanssa
  • laatii suunnitelman opinnäytetyöstä sekä mikäli opinnäytetyöllä on useampi tekijä, määrittelee opinnäytetyöhön liittyvän tehtävänjaon
  • laatii aikataulun ja seuraa sitä
  • pitää yhteyttä työn toimeksiantajaan ja ohjaajaan
  • osallistuu opinnäytetyöseminaareihin koulutuksen käytännön ja aikataulun mukaisesti
  • neuvottelee mahdollisista muutoksista työn ohjaajien kanssa
  • toteuttaa ja dokumentoi työn ammattikorkeakoulun yleisen opinnäytetöiden raportointiohjeistuksen mukaisesti
  • huolehtii seminaariaikojen varaamisesta
  • kirjoittaa kypsyysnäytteen
  • pyytää lausunnon opinnäytetyöstä työn toimeksiantajalta
  • antaa oman palautteensa opinnäytetyöprosessista sekä
  • palauttaa valmiin opinnäytetyön arkistokappaleen/t sekä
      arvioinnit ohjaavalle opettajalle.

 

Opinnäytetyön ohjaaja

  • perehtyy ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön yleisiin vaatimuksiin
  • perehtyy hyviin ohjauskäytäntöihin ja ammattikorkeakoulun yleiseen opinnäytetyöohjeistukseen
  • varmistaa yhdessä koulutuksen yliopettajan kanssa kanssa, että työn aihe ja tavoitteet vastaavat opinnäytetyölle asetettuja kriteereitä
  • tiedottaa opiskelijoille ja toimeksiantajille, kuinka toimitaan opinnäytetyön tausta-aineiston sisältäessä luottamuksellista materiaalia
  • hyväksyy yhdessä koulutuksen yliopettajan kanssa opinnäytetyösuunnitelman
  • ohjaa oppimisprosessia, auttaa ongelmakohdissa sekä ohjaa kaikkien työvaiheiden aikana tehtyjä eettisiä ratkaisuja
  • valvoo, että työ tarkistetaan tekstin vertailuohjelmalla
  • laatii kypsyysnäytteen ja arvioi sen sisällön
  • vastaa yhdessä koulutuksen yliopettajan kanssa opinnäytetyön arvioinnista
  • antaa arviointipalautteen opiskelijalle
  • kokoaa kaiken arviointiin liittyvän aineiston (arvioinnit, seminaaripalautteet, opinnäytetyön ja kypsyysnäytteen arvioinnit)
  • valvoo työn julkistamisen ammattikorkeakoulun käytänteen mukaisesti

 

Viestinnän opettaja

  • ohjaa opiskelijaa tutkimukselliseen viestintään
  • arvioi kypsyysnäytteen kieliasun
  • englanninkielisen viestinnän opettaja ohjaa englanninkielisen abstraktin kieliasua

 

Koulutuksen yliopettaja

  • hyväksyy opinnäytetyön aiheen ja nimeää työlle ohjaajan
  • hyväksyy yhdessä opinnäytetyön ohjaajan kanssa opinnäytetyösuunnitelman, myös opinnäytetyön julkisuusvaatimusten näkökulmasta
  • tekee sitoumuksen hankkeistetusta työstä työn toimeksiantajan ja opiskelijan kanssa
  • järjestää seminaaritilaisuudet
  • vastaa yhdessä opinnäytetyönohjaajan kanssa opinnäytetyön arvosanasta

 

Työn toimeksiantajan edustaja

  • tekee sitoumuksen hankkeistetusta työstä koulutuksen yliopettajan ja opiskelijan kanssa
  • osallistuu työn tavoitteiden määrittelyyn opiskelijan kanssa
  • vastaa työn toteuttamisen mahdollisuuksista yrityksessä tai yhteisössä sekä
  • antaa kirjallisen palautteen opinnäytetyöstä.

 

Opintotoimisto/kampuksen kanslia

  • vastaa opinnäytetöiden arkistokappaleiden arkistoinnista


Opinnäytetyösuunnitelma

Opinnäytetyön aiheen hyväksymisen ja ohjaajan nimeämisen jälkeen työstä laaditaan sisällöltään määritelty opinnäytetyösuunnitelma:

Johdanto

  • Esitellään ja perustellaan opinnäytetyön aihe
  • Esitellään aiheen yhteys opiskelijan YAMK –koulutukseen sekä työelämän ja alueen kehittämiseen
  • Kuvataan toimeksiantajan käytännön ongelma tai kehittämistarve
  • Perustellaan aiheen valinta eri näkökulmista lähdekirjallisuuteen tukeutuen
  • Esitellään ja kirjataan työnjako, mikäli opinnäytetyöllä on useampi tekijä

 

Tarkoitus, tavoitteet ja kysymyksenasettelu

  • Esitetään opinnäytetyön tarkoitus mahdollisimman täsmällisesti (yhdellä lauseella)
  • Määritetään opinnäytetyön tavoitteet (millaista hyötyä opinnäytetyöstä on ja kenelle) ja mitä opinnäytetyön avulla voidaan saavuttaa
  • Esitetään työn tarkoitukseen ja tavoitteisiin perustuva kysymys tai kysymykset, joihin opinnäytetyöllä pyritään vastaaman

 

Ammattialan ja kehittämistehtävän ratkaisemisen kannalta  tarkoituksenmukainen tietoperusta

  • Määritellään aiheen ja valitun näkökulman kannalta keskeiset käsitteet
  • Kuvataan kehittämistehtävän toimintaympäristö
  • Esitetään opinnäytetyön tietoperusta, jossa tehdään selkoa aiemmista aihetta käsittelevistä tutkimuksista, opinnäytteistä ja kirjallisuudesta
  • Esitellään ja perustellaan aineistonhankinta ja sen tavat
  • Osoitetaan perustellusti opinnäytetyön teorian ja menetelmällisen
    osion välinen yhteys

 

Menetelmällinen toteutus

  • Kuvataan, millä tutkimus- tai kehittämismenetelmällä opinnäytetyö toteutetaan
  • Esitetään tavoiteltavat tulokset, kehittämissuunnitelma tai muu tuotos ja niiden raportointi

 

Opiskelija hyväksyttää opinnäytetyösuunnitelmansa ohjaavalla opettajalla. Tämän jälkeen opiskelija esittelee suunnitelmansa väliseminaarissa muille opiskelijoille ja saa siitä vertaispalautteen.

 

Opinnäytetyön raportointi ja kielenohjaus (YAMK)

Työn kirjallinen raportointi kannattaa käynnistää mahdollisimman aikaisin työn edistyessä. Sekä viestinnän opettaja että ohjaava opettaja antavat neuvoja raportointiin liittyvissä kysymyksissä. Työ palautetaan kommentoitavaksi ohjaavalle opettajalle sekä mahdolliselle toimeksiantajan edustalle heidän kanssaan sovitun aikataulun mukaisesti.
Opinnäytetyön kirjallinen raportti laaditaan ammattikorkeakoulun raportointiohjeen mukaisesti.

 SEMINAARIT

Seminaarityöskentely on keskeinen opinnäytetyön ohjauksen muoto. Oman työn jäsentäminen ja perustelujen esittäminen muille edistävät oppimista. Valmistautumalla seminaareihin hyvin opiskelija edistää omaa  opinnäytetyöprosessiaan. Ohjaavan opettajan palautteen lisäksi opiskelija saa vertaisohjausta opponentilta sekä muilta opiskelijoilta. Seminaareissa on mahdollista käsitellä myös työn toimeksiantajan palautetta.

Seminaarityöskentely käsittää vähintään kolme vaihetta. Opinnäytetyöprosessin aloitusvaiheessa opiskelija esittelee opinnäytetyön aiheensa opinnäytetyöryhmässään ja täsmentää sitä palautteen avulla koulutuksen käytännön mukaisesti.
Väliseminaarissa käsitellään työn tekijöiden, opponentin ja ohjaajien esiin nostamia kysymyksiä yhteisesti. Väli- ja loppuseminaarin opponentin määrittävät yhteistyössä opiskelija, työn ohjaaja ja yliopettaja. Opiskelija sopii ja luovuttaa hyvissä ajoin väliseminaariesityksen ja mahdollisen aineiston ohjaavalle opettajalle ja opponentille perehtymistä varten.
Loppuseminaarissa käsitellään valmiita töitä. Lopputyöseminaari on kaikille avoin tilaisuus. Koska seminaaritilaisuudet ovat julkisia, opiskelijan tulee huomioida esityksissään työhön mahdollisesti liittyvät, mutta lopullisen työn ulkopuolelle jäävät, salassa pidettävät tiedot. Opiskelija lähettää valmiin
opinnäytetyönsä ohjaajalleen ja opponentille vähintään yhtä viikkoa ennen loppuseminaaria. Opiskelija kutsuu lopputyöseminaariin työn toimeksiantajan.

 Loppuseminaaritilaisuus muodostuu seuraavista osioista:
• tilaisuuden avaus
• työn esittely (noin 30 minuuttia)
• opponointi (noin 15 minuuttia)
• työn toimeksiantajan mahdollinen puheenvuoro
• yleinen keskustelu
• ohjaajan lausunto
• tilaisuuden päätös.

Opiskelija esittelee:
• työn tarkoituksen, tavoitteen ja rajauksen
• tiivistetysti opinnäytetyön tietoperustan, aineistonhankinnan ja menetelmälliset valinnat
• työnsä tulokset

Loppuseminaarissa esityksen painopiste on opinnäytetyön/ kehittämistehtävän tulosten ja tuotosten esittelyssä sekä opinnäytetyöprosessin arvioinnissa. Esittelyn tukena tulee mielellään käyttää kuvallista yhteenvetoa. Esityksen jälkeen opponentti opponoi opinnäytetyön. Opponoija arvioi opinnäytetyötä, ei arvostele. Opponentti valmistelee muutaman kriittisen kysymyksen ja antaa kokonaisarvioinnin työstä. Opponentin puheenvuoron jälkeen seuraa työn toimeksiantajan mahdollinen puheenvuoro sekä yleinen keskustelu. Lopuksi työn ohjaaja antaa työstä suullisen lausunnon.
Loppuseminaarin kokonaiskesto on noin yksi tunti. Ohjaaja laatii seminaarissa antamansa suullisen lausunnon lisäksi opinnäytetyöstä kirjallisen lausunnon, joka toimitetaan opiskelijalle.

OPINNÄYTETYÖN JULKISTAMINEN

Ohjaava opettaja antaa julkaisuluvan opinnäytetyölle, minkä jälkeen opiskelija julkistaa ja taltioi työn ammattikorkeakoulun käytännön mukaisesti. Mikäli opinnäytetyöllä on ollut toimeksiantaja, opiskelija luovuttaa työnsä toimeksiantajalle.

Opinnäytetyön esitysseminaarit (YAMK)

 

Esitysaikataulut ja ilmoittautuminen YAMK opinnäytetyöseminaariin

  Kevät 2018 - Syksy 2018

AJANKOHTA

KAMPUS

yKSIKKÖ

 TILA

Pe 4.5.2018

Ti 8.5.2018

Kemi  

Rovaniemi

Kosmos

Rantavitikka

 

Pe 25.5.2018

Ma 4.6.2018

Kemi

Rovaniemi

Kosmos

Rantavitikka

 

Pe 31.8.2018

Ma 3.9.2018

Kemi

Rovaniemi

Kosmos

Rantavitikka

 

Pe 28.9.2018

Ma 1.10.2018

Kemi

Rovaniemi

Kosmos

Rantavitikka

 

To 25.10.2018

Ma 29.10.2018

Kemi

Rovaniemi

 Kosmos

Rantavitikka

 

 Ma-ti 3.- 4.12.2018

Ma-ti 3.-4.12.2018

Kemi

Rovaniemi

 Kosmos

Rantavitikka

 
Kypsyysnäyte (YAMK)

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön liittyy pakollinen kypsyysnäyte. Asetuksen ammattikorkeakouluista (352/2003) 10. §:n mukaan ”Ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa”. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 8. §:n 1. momentissa tarkoitettua kielitaitoa.

Kypsyysnäyte voi olla annetusta aiheesta laadittava essee tai vaihtoehtoisesti opinnäytetyön aihetta esittelevä tiedote.

Opiskelija voi ilmoittautua kypsyysnäytteeseen, kun opinnäytetyö on viimeistelyvaiheessa. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan kuten tenttiin, ja sen kirjoittamiseen saa käyttää aikaa enintään kolme (3) tuntia. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa tilanteessa. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen ammattikorkeakoulun käytänteiden mukaisesti ohjaavan opettajan laatimien aiheiden perusteella. Kypsyysnäytteen lukijaksi kuvitellaan toinen saman alan asiantuntija, ellei tehtävänannossa ole annettu muuta tietoa kohderyhmästä. Kypsyysnäytteen asiasisällön tarkastaa opinnäytetyön ohjaava opettaja ja kieliasun viestinnän opettaja. Kypsyysnäyte arvioidaan arvosanoilla hyväksytty tai hylätty.

Opinnäytetyön arviointi (YAMK)

Arviointikäytäntö

Opinnäytetyön arvioinnista vastaa ohjaava opettaja. Opinnäytetyö arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (4 tai 3) tai tyydyttävä (2 tai 1). Arviointi kohdentuu vain työn julkiseen osioon ja perustuu kirjallisen raportin lisäksi prosessiin, opiskelijan seminaariesitykseen, työn ohjaamisen aikana kertyneeseen tietoon opiskelijan edistymisestä työhön liittyvissä osa-alueissa sekä työn toimeksiantajalta saatuun kirjalliseen lausuntoon.
Opinnäytetyön teettäjä antaa palautteen opinnäytetyön onnistumisesta toimeksiantajan näkökulmasta. Opiskelija pyytää työn teettäjältä palautteen lomakkeella. Ohjaava opettaja pyytää opinnäytetyöprosessista kirjallisen palautteen opinnäytetyön tekijältä. Saatu palaute mahdollistaa opinnäytetyöprosessin ja sen ohjaamisen jatkuvan kehittämisen. Opiskelija toimittaa lomakkeet ohjaajalleen. Palautteet käsitellään ja taltioidaan ammattikorkeakoulussa noudatettavan käytänteen mukaisesti.
Jos opiskelija ei ole tyytyväinen saamaansa arvosanaan, hän voi pyytää siihen oikaisua. Opintosuoritusten arvioinnin oikaisemisesta on voimassa, mitä asetuksessa ammattikorkeakouluopinnoista 352/2003 on säädetty.

 

Hyvän opinnäytetyön tunnusmerkkejä

Aiheen valinta ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen
• Työn aihe tai tutkimus- ja kehittämistehtävä on ajankohtainen ja työelämän tai alueen kehittämisen kannalta tärkeä
• Kehittämistarpeen tunnistaminen perustuu huolelliseen analyysiin, mikä ilmenee tarkoituksenmukaisesti muodostetuista tutkimuskysymyksistä kehittämistehtävän ratkaisemiseksi
• Aiheen käsittely osoittaa tietojen ja tulosten työelämäsidosta ja hyödynnettävyyttä
• Asetetut tavoitteet on saavutettu ja työn rakenne on suunnitelmallinen ja loogisesti etenevä
• Opinnäytetyö on valmistunut suunnitellussa aikataulussa tai aikataulua on muutettu perustellusta syystä ja yhteistyössä työelämän kanssa

Tiedonhankinta ja tiedon analysointi
• Metodologiset valinnat ovat tutkimus- ja kehittämistehtävän ratkaisemisen kannalta perusteltuja
• Kehittämisprosessia on jäsennetty teoreettisesti
• Tutkimus- ja tiedonhankintamenetelmiä on käytetty taitavasti
• Tiedonhankinta on aihetta kattava
• Tietoa on hankittu itsenäisesti ja käyttäen kriittisesti hyväksi eri lähteitä
• Tiedonhankinnassa on käytetty monipuolisesti eri tietolähteitä ja kansainvälisiä lähdeaineistoja.
• Tutkimus- ja tiedonhankintamenetelmiä on sovellettu uusiin ja muuttuviin tilanteisiin

Tulosten ja johtopäätösten esittäminen ja niiden hyödynnettävyys
• Tulokset on esitetty selkeästi ja johdonmukaisesti
• Tulokset on perusteltu ja niitä on pohdittu
• Johtopäätökset ovat johdonmukaisia
• Johtopäätöksissä on arvioitu kriittisesti ongelmakokonaisuuksia ja niiden erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja
• Työstä saatu tieto hyödyttää merkittävästi työelämää
• Ratkaisuilla on yleistä sovellusarvoa
• Työssä esitetään valmiiksi harkittuja vaihtoehtoja erilaisiin olosuhteisiin ja tilanteisiin

Opinnäytetyön kieli- ja tekstiasu sekä tiedon vuorovaikutteinen esittäminen
• Kirjallinen raportti etenee johdonmukaisesti ja työn rakenne on looginen.
• Opinnäytetyön tehtäväalueeseen liittyvät kysymykset on viestitty eri kohderyhmille asiantuntevasti ja tarkoituksenmukaisesti sekä kirjallisesti että suullisesti.
• Opinnäytetyöraportin kieliasu on huoliteltua, täsmällistä ja selkeää.
• Teksti on sujuvaa ja virheetöntä asiatekstiä.
• Lähteiden käyttö ja merkintä ovat asianmukaisia

Opinnäytetyön arkistointi ja julkaiseminen (YAMK)

Opiskelijan tulee arkistolaitoksen määräyksen mukaisesti tallentaa opinnäytetyöstään sähköinen versio pdf-muodossa YKSA-arkistopalveluun.

Opinnäytetyöt julkaistaan sähköisessä muodossa ammattikorkeakoulujen verkkokirjastossa Theseuksessa. Ohje työn julkaisemiseen Theseuksessa. Halutessaan opiskelija voi kansittaa opinnäytetyönsä omaan käyttöön.

Opinnäytetyössä saattaa olla sisältöjä esim. liikesalaisuuksia, jotka ovat työn julkaisemisen esteenä. Tällöin salassa pidettävät osiot poistetaan työstä ja luovutetaan toimeksiantajan käyttöön. Opinnäytetyön tekijällä ja ohjaavilla opettajilla on vaitiolovelvollisuus luottamuksellisia tietoja kohtaan. Työ arkistoidaan sähköisessä muodossa.

Onnistuneimpia opinnäytetöitä voidaan julkaista myös Lapin ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa B tai D. Julkaisuprosessi käynnistyy opiskelijan suostumuksesta ohjaavan opettajan toimesta. Lopullisen päätöksen julkaisusarjaan ottamisesta ja tasosta päättää Lapin ammattikorkeakoulun julkaisutyöryhmä.

Lapin AMKin Oppariyhteisö tukeeYAMK opinnäytteen tekemisessä. Katso lyhyt esittelyvideo!
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK