Opinnäytetyön tavoite
Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa opinnäytetyöprosessi tukee
opiskelijan osaamisen syvenemistä opintojen alkuvaiheesta lähtien.
Opinnäytetyö on suoritettaviin opintoihin, aihealueen aikaisempaan
teoreettiseen ja työelämästä hankittuun tietoon perustuva tutkimus- tai
kehittämistehtävä. Opinnäytetyön tarkoituksena on luoda, tuottaa ja
kehittää osaamista sekä työelämän että kehittämishankkeiden tarpeisiin.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on laajuudeltaan 30
opintopistettä ja siihen sisältyy sekä tutkimuksellinen että
kehittämistoiminnallinen ulottuvuus. Tavoitteena on tiedontuotanto,
jossa yhdistyvät konkreettisen kehittämistoiminnan kautta syntynyt
dokumentoitu kokemustieto ja tutkimuksellinen ote. Opinnäytetyötä voi
luonnehtia tutkimukselliseksi kehittämishankkeeksi.
Ylempien AMK-tutkintojen opinnäytetöissä tuotettu tieto voidaan jäsentää seuraaviin tasoihin:
- Kuvaustaso (tietäminen käytännössä = knowledge in practice), jossa olennaista on tutkimus- ja kehittämistehtävän tarkoituksen, tehtävän ja prosessin kuvaus.
- Selitystaso (tietoa käytännöstä = knowledge of practice), jossa teoreettiseen tietoon, menetelmien hallintaan ja tarkkaan dokumentaatioon pohjautuva analyysi on keskeisellä sijalla.
- Kehittämistaso (tietoa käytäntöä varten = knowledge for practice), jossa olennaista on työn/työyhteisön kehittäminen, uuden tiedon luominen ja toimialan kehittäminen.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä yhdistyvät nämä kolme tasoa. pelkkä kehittämistehtävän kuvaus ei ole riittävä, vaan olennaista on kehittämistoiminta sekä sen teoreettisten lähtökohtien analysointi ja kehittämistehtävän arviointi selkeän dokumentaation kautta.
Opinnäytetyöprosessi
Opinnäytetyö on vaiheittainen oppimisprosessi:
- Aiheanalyysivaihe, jossa keskeistä on ilmiöön perehtyminen, tiedon hankinta ja käsittely sekä aihevalinnan perustelu. Aiheen on tarkoitus kytkeytyä kiinteästi opiskelijan oman henkilökohtaisen osaamisen, oman työn, työuran tai työyhteisön kehittämiseen. Aiheen olisi hyvä luoda uutta tietoa myös laajemmin kyseessä olevalle alalle.
- Suunnitteluvaihe, jossa pohditaan hankitun tiedon merkitystä reflektoiden, tulkiten ja aikaisempia kokemuksia verraten. Huolellinen ja systemaattinen suunnittelu on keskeinen osa kehittämistoimintaa. Suunnitteluvaiheessa laaditaan kehittämisprosessista kokonaissuunnitelma, joka sisältää lähestymistavan, menetelmävalinnat, toteutusprosessin sekä prosessin ja tuotoksen arviointisuunnitelman.
- Toteutusvaihe, jossa toteutetaan tutkimus- ja kehittämistehtävä suunnitelman mukaisesti, arvioidaan ja seurataan kehittämisprosessia sekä jaetaan kokemuksia. Prosessi voi sisältää myös kehittämistoiminnan tavoitteiden ja toimintatapojen uudelleenarviointia. Parhaimmillaan tutkimus- ja
kehittämistehtävä toteutuu yhteisöllisenä prosessina.
- Arviointivaihe, jossa tarkastellaan kehittämisprosessin käyttökelpoisuutta, siirrettävyyttä, luotettavuutta ja eettisyyttä. Loppuarvioinnissa voidaan myös tarkastella tulosten kaupallistamista tai yrityslähtöistä hyödynnettävyyttä sekä nostaa esille prosessin esiin tuomia jatkohaasteita.
- Julkistamisvaihe, jossa opinnäytetyö / kehittämistehtävän raportti luovutetaan ja esitetään.
Opinnäytetyöskentelyyn liittyy tutkimus- ja kehittämis-menetelmäopintoja sekä seminaarityöskentely. Myös muut ylempään ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvät opinnot tukevat opinnäytetyöskentelyä. Seminaarityöskentelyn tavoitteena on käsitellä kehittämistehtävien aiheita sekä edistää opinnäytetyöprosessin etenemistä.
YAMK -opinnäytetyö voidaan tehdä joko yksilö- tai useamman opiskelijan pienryhmätyönä. Jokaisella opinnäytetyöllä on ammattikorkeakoulun nimeämä, jatkotutkinnon suorittanut vastuullinen ohjaaja. Aihealueen mukaisesti opinnäytetyölle voidaan nimetä myös niin sanottu subtanssiohjaaja sekä mahdollinen sidosryhmän/työyhteisön edustaja.
Opinnäytetyötyöskentely kehittää opiskelijan ammatillisia tietoja ja taitoja, kehittävää ja tutkimuksellista työotetta sekä yhteistyö-, vuorovaikutus- ja verkostotaitoja.
Kehittämisosaamisen syventyessä opiskelija
- osaa hankkia ja käsitellä oman asiantuntijuusalueen ja lähialueiden syvällistä tietoa, kykenee kriittiseen tiedon arviointiin ja kokonaisuuksien hahmottamiseen sekä uuden tiedon luomiseen
- hallitsee tutkimus- ja kehitystoiminnan menetelmiä sekä osaa itsenäisesti toteuttaa alaa kehittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita
- kykenee luovaan ja innovatiiviseen ongelmanratkaisuun työelämän muuttuvissa tilanteissa olemassa olevaa tietoa soveltaen
- toimii aloitteellisesti ja kehittävän työtavan mukaisesti
- tuntee projektitoiminnan osa-alueet, osaa toimia projektitehtävissä ja johtaa niitä
Yhteiskunta- ja organisaatio-osaamisessa opiskelija
- tuntee oman alansa toimintaympäristön ja toimijat sekä ymmärtää yhteiskunnallisen vaikuttamisen merkityksen
- tuntee työelämän pelisäännöt ja kykenee osallistumaan organisaatioiden toiminnan koordinointiin, kehittämiseen ja johtamiseen
- osaa arvioida kriittisesti asiantuntijuusalueen uusia sovelluksia ja ratkaisuvaihtoehtoja
- osaa suunnitella, organisoida ja kehittää toimintaa käytännön muuttuvissa tilanteissa
- kykenee hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia, asioiden välisiä syy-seuraussuhteita ja toimimaan rajallisen tiedon pohjalta toimialan monialaista osaamista vaativissa tilanteissa
Hankkeistetut opinnäytetyöt
Työelämälähtöistä opinnäytetyötä kutsutaan hankkeistetuksi opinnäytetyöksi, kun yksi tai useampi seuraavista kriteereistä täyttyy:
- työelämä maksaa joko ammattikorkeakoululle tai opiskelijalle työn tekemisestä ja tästä on kirjallisesti sovittu ennen opinnäytetyön aloittamista
- opinnäytetyölle on nimetty ohjaajaksi työelämän edustaja
- työyhteisön tarkoituksena on alusta lähtien hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan.
Hankkeistetusta opinnäytetyöstä laaditaan aina kirjallinen kahden sopijaosapuolen välinen sitoumus.
Oikeudet opinnäytetyön tuloksiin
Opinnäytetyöhön liittyviä lakisääteisiä asioita ovat erilaiset oikeudet opiskelijan työn tuloksiin esim. tekijänoikeudet, patentti- ja mallioikeudet. Opiskelija ja toimeksiantaja sopivat näistä erikseen opinnäytetyösitoumuksen teon yhteydessä.
Opinnäytetyön julkisuus
Opinnäytetyö on korkeakoulututkinnon osa, jonka tulee olla avoimesti arvioitavissa. Hyväksytyt opinnäytetyöt ovat välittömästi julkisia. Tätä asiaa ei voi sopimuksella muuttaa. Julkisuudella taataan opinnäytetöiden objektiivinen ja tasapuolinen arviointi. Opinnäytetyöhön kuuluvat tietynlaiset sisällöt, esimerkiksi yritysten liikesalaisuudet, saattavat poikkeuksellisesti tehdä opinnäytetyöstä joiltakin osin salassa pidettävän. Opinnäytetyö on tällöin laadittava siten, että nämä luottamukselliset tiedot sijoitetaan varsinaisesta työstä erilliseen tausta-aineistoon, joka jää toimeksiantajan käyttöön. Tausta-aineistosta ja sen säilyttämisestä sovitaan erikseen opinnäytetyösitoumuksessa. Opinnäytetyön tekijällä ja ohjaavilla opettajilla on luottamuksellisia tietoja koskeva vaitiolovelvollisuus.