PÄIHDEOHJELMA

Lapin ammattikorkeakoulun päihdeohjelma on osa ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opiskelukykyä ja hyvinvointia ylläpitävää toimintaa.

Päihdeohjelman avulla pyrimme ennaltaehkäisemään päihteiden käytöstä johtuvia ongelmia sekä puuttumaan päihteiden ongelmakäyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Päihdeohjelma pitää sisällään ammattikorkeakoulun tavoitteet, säännöt, toimenpiteet sekä tehtäväjaot ehkäisevään päihdetyöhön ja niihin tilanteisiin, joissa ammattikorkeakoulun on tarpeellista puuttua opiskelijoiden päihteiden käyttöön.

Päihdeohjelmassa mainittujen toimenpiteiden taustalla ovat ammattikorkeakoululaki, tupakka-, huumausaine- ja rikoslaki sekä SORA-lainsäädäntö.

Päihdeohjelman lisäksi ammattikorkeakoululla on käytössä Turvallisuus ja kriisitoimintaohje, SORA-ohjeistus.

Päihdeohjelman sisältö pääpiirteissään

Ennaltaehkäisevä päihdetyö

Ennaltaehkäisevän päihdetyön tavoitteena on tiedottaa päihteiden käytön haitoista, kannustaa päihteiden käytön vähentämiseen ja lopettamiseen sekä tiedottaa ammattikorkeakoulun suhtautumisesta opiskelijoiden päihteidenkäyttökulttuuriin ja toimenpiteistä päihteiden ongelmakäytön tullessa esille.

Ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin ja ohjauksen työryhmä pyrkii vaikuttamaan opiskelijoiden päihdekulttuuriin yleisellä tasolla yhteistyössä opiskelijakunnan ja opiskelijayhdistysten kanssa esim. järjestämällä hyvinvointia edistäviä tapahtumia.

Opiskelijakunta ottaa toiminnan suunnittelussa huomioon päihteettömyyden esim. järjestämällä myös päihteettömiä tapahtumia ja varmistamalla, että opiskelijatapahtumissa on mahdollisuus myös alkoholittomiin juomiin.

Opiskelijaterveydenhoitajat ottavat päihteidenkäytön puheeksi terveystarkastusten ja sairasvastaanoton yhteydessä. Terveystarkastusten yhteydessä opiskelijat täyttävät AUDIT-testin keskustelun pohjaksi.

Päihdeongelman tunnistaminen

Päihteiden ongelmakäytön tunnistaminen on tärkeää päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Päihteiden väärinkäyttö voi ilmetä monin tavoin.

Tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi ulkoisen olemuksen muutokset, opiskelukyvyn heikkeneminen, opinnoista suoriutumisen muutokset, päihtyneenä tai krapulassa kouluun tuleminen tai humalaa muistuttava tila ilman alkoholin hajua.

Usein toiset opiskelijat havaitsevat henkilökuntaa aiemmin ja helpommin päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat. Opiskelutoverin päihteiden liikakäytön voi tunnistaa esim. opiskelijatapahtumissa päihtyneen henkilön aggressiivisuudesta, sammumispisteeseen juomisesta ja muistin menetyksistä. Myös opinnoista suoriutumisen ongelmat voivat tulla esille opiskelijatovereille helpommin kuin henkilökunnalle.

Huolen herätessä

Jos oma päihteiden käyttö mietityttää, asian voi ottaa puheeksi opiskelijaterveydenhuollossa. Tukea päihteidenkäyttötottumusten muuttamiseen voi hakea myös opiskelupaikkakunnan päihdepalveluista. Yhteydenotot edellä mainittuihin palveluihin ja käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia.

Jos opiskelijakaverin päihteiden käyttö huolestuttaa, on asia syytä ottaa puheeksi hänen kanssaan. Neuvoja puheeksi ottamiseen voi kysyä esim. terveydenhoitajalta tai kuraattorilta / korkeakouluopintojen ohjaajalta. Ennen asian esille ottamista on hyvä selvittää, mistä saa tarvittaessa apua.

Tukea ja apua verkossa:
Oman alkoholinkäytön arviointiin sekä ohjeita muutokseen www.ehyt.fi
Tietoa päihteistä ja riippuvuuksista http://www.paihdelinkki.fi/fi/testit-ja-laskurit
Päihdeneuvontaa 24 / 7 http://paihdeneuvonta.fi

Ammattikorkeakoulun toimintakäytännöt päihteisiin liittyvissä asioissa

Päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen ammattikorkeakoulun tiloissa ja oppitunneilla

Päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen ammattikorkeakoulun tiloissa sekä oppitunneilla on kiellettyä. Päihtynyttä henkilöä pyydetään poistumaan oppilaitoksen tiloista henkilökunnan toimesta. Jos henkilö kieltäytyy poistumasta, pyydetään paikalle poliisi.

Jos opiskelija poistetaan opetustilanteesta päihteidenkäytön takia, asiasta tehdään ilmoitus päihdeohjelman liitteenä olevalla lomakkeella. Poistumismääräys koskee myös harjoittelujaksoja, jolloin annetut poistumismääräykset kirjataan myös.

Opetustilanteesta tai työharjoittelusta poistaminen johtaa aina hoitoonohjausneuvotteluun. Jos tilanteeseen liittyy väkivaltaista käytöstä, asiasta tehdään aina rikosilmoitus. Alaikäisen opiskelijan kohdalla otetaan yhteys myös vanhempiin sekä tehdään lastensuojeluilmoitus.

Lisätietoja asiaan liittyvistä käytännöistä päihdeohjelmasta.

Päihteiden käyttö ja hallussapito opiskeluympäristössä

Päihteiden ja huumaavien aineiden käyttö ja hallussapito opiskeluympäristössä on kielletty, tupakkatuotteiden hallussapitoa lukuun ottamatta.

Henkilökunnalla on velvollisuus puuttua asiaan heti, jos aineiden käyttöä tai hallussapitoa epäillään.

Tupakointi

Päihdeohjelmassa kiinnitetään huomiota myös tupakkatuotteiden käytön vähentämiseen. Tavoitteena pidetään savutonta opiskelu- ja työympäristöä.

Tupakoinnin ja nuuskaamisen lopettamiseen saa tukea ja ohjausta opiskelijaterveydenhoitajilta.

Tupakkalain 12 § mukaisesti tupakointi on kielletty niissä toimipisteissä, joissa järjestetään myös ammattiopiston opetusta.

Sähkösavukkeiden osalta noudatamme työterveyslaitoksen kehotusta. Näin ollen sähkösavukkeen käyttö on kielletty sisätiloissa.

Työharjoittelu

Työharjoittelussa noudatetaan työharjoittelupaikan ohjeistuksia sekä oppilaitoksen päihdeohjelmaa. Harjoittelupaikan tulee ottaa yhteyttä ammattikorkeakouluun päihteiden väärinkäytön ilmetessä harjoitteluaikana.

Päihteiden käyttö ulkomaan opiskelu- ja harjoittelujaksoilla

Päihteiden käyttöä kansainvälisen opintojakson aikana määrittelevät vastaanottavan oppilaitoksen säännöt sekä eri kohdemaiden lait ja asetukset. Päihteiden käytön vaikuttaessa opintojen suorittamiseen tai vaarantaessa opiskelijan terveyden, vastaanottavaa oppilaitosta tai harjoittelupaikkaa ohjataan ottamaan yhteyttä Lapin ammattikorkeakouluun.

Hoitoonohjaus

Hoitoon ohjaaminen voi olla joko epävirallista tai virallista.

Epävirallisella hoitoonohjauksella tarkoitetaan tilanteita, jolloin opiskelija itse hakeutuu tarvitsemiensa hoito- ja tukipalveluiden piiriin. Epävirallisen hoitoonohjauksen tulisi olla ensisijainen toimintamuoto.

Virallinen hoitoonohjaus tapahtuu osaamisalan toimesta tilanteissa, joissa opiskelija ei kykene osallistumaan opetukseen tai työharjoitteluun päihteiden käyttönsä takia. Tällöin järjestetään hoitoonohjausneuvottelu, jossa on läsnä koulutusvastaava, opiskelijaterveydenhoitaja, kuraattori /
korkeakouluopintojen ohjaaja, A-klinikan työntekijä sekä asianomainen itse.

Hoitoonohjausneuvottelussa keskustellaan opiskelijan tilanteesta ja sovitaan yhteisesti toimenpiteistä. Neuvottelusta tehdään opiskelijan kanssa kirjallinen sopimus, jossa opiskelija joko sitoutuu hoitoon tai kieltäytyy hoidosta. Jos opiskelija ei kykene osallistumaan opiskeluun tai työharjoitteluun päihteiden käyttönsä takia, hoidosta kieltäytyminen voi johtaa puhutteluun, varoitukseen, määräaikaiseen erottamiseen tai jopa opiskeluoikeuden pidättämiseen.

Jos opiskelija on ollut päihdeongelman vuoksi pois opinnoista, tarjotaan opiskelijalle tukea opintojen jatkamiseen. Tukimuodot voivat olla mm. henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, tukea opinnoissa jaksamiseen terveydenhoitajalta.

Lisätietoja hoitoonohjaukseen liittyvistä käytännöistä päihdeohjelmasta

Huumausainetestaus

Ammattikorkeakoulu voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen AmkL:n 25d §:n perusteella, jos:

• on perustelua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista; ja
• testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi; ja
• opiskelija toimii tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, harkinta- tai reagointikykyä; ja
• huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen ko. tehtävässä
  • vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä,(esim. vaarallisten laitteiden käyttö, vastuu lääkkeiden annostelusta tai potilaiden hoidosta) tai
  • vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta, tai
  • vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä (esim. potilastiedot), tai
  • merkittävästi lisää huumaus- tai lääkeaineiden laittoman kaupan, hallussapidon, käytön tai leviämisen riskiä (opiskelijalla mahdollisuus päästä käsiksi huumaus- ja lääkeaineisiin).

Joillain koulutusaloilla myös työharjoittelupaikka voi vaatia huumausainetestausta ennen harjoittelun aloittamista. Näiden koulutusalojen opiskelijoille asiasta tiedotetaan jo hakuvaiheessa.

Kuvaus huumausainetestauksen vaiheista sekä toimenpiteet huumausainerikoksien osalta löytyvät päihdeohjelmasta.

Kurinpitotoimenpiteet