kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Hakijalle / YAMK-tutkinnot

Opiskelijoiden ja alumnien kokemuksia opinnoista

YAMK-opinnot onnistuvat myös englannin kielellä

Meri Aution kuva

Olen Meri Autio, Lapin AMKin Vuoden 2021 YAMK alumni 👋🏼 Työskentelen Nordeassa One Digital yksikössä IT Analystinä Cyber Security and Compliance -tiimissä. Kehitän yksikömme sisäisiä tuotekehitysprosesseja niin, että noudatamme alan vaatimuksia ja parhaita käytäntöjä. Työssäni parasta on työtehtävien monipuolisuus, kansainvälinen työyhteisö ja se, että joka päivä voi oppia jotain uutta ja kehittää omaa osaamistaan.

Opiskelin Lapin AMKissa Master of Business Administration liiketalouden YAMK-tutkinnon englannin kielellä. Opintojen monimuotoisuus, ammattitaitoiset opettajat sekä moninaisilla taustoilla olevat opiskelijakaverit olivat parasta opiskeluaikana. Opinnot oli helppo yhdistää kokopäivätyön ohelle ja kurssitehtävissä aiheisiin sai syventyä oman yrityksen/työnantajan näkökulmasta.

YAMK-tutkintoon hakiessasi on hyvä miettiä mitä haluat saada opinnoistasi irti ja keskustella siitä myös työnantajasi kanssa. Työnantajan sitoutuminen opintoihisi jo varhaisessa vaiheessa helpottaa opintojesi edistymistä sekä edessä olevan opinnäytetyön aiheen valintaa ja työstämistä.

Hae rohkeasti opiskelemaan YAMK-tutkintoa Lapin ammattikorkeakouluun!


Ylempi ammattikorkeakoulututkinto päivittää osaamisesi


Essi Hepolan kuvaLapin AMK:n uusi viestintäsuunnittelija Essi Hepola on aloittanut elokuussa 2021 verkko-opintona digiajan palvelujohtamisen opinnot.

- Tutkinnon voi suorittaa työn ohessa. Työpaikan tuki on tärkeää. Valtiolla on toimintaohje, että omatoimista opiskelua yleensä tuetaan. Mielestäni nykyaikainen työnantaja arvostaa elinikäistä oppimista, se on tätä päivää!

- Olen täysin kuuroutunut 17-vuotiaana. Valmistunut jouluna 2011 Kemin kosmoksesta taloushallinnon tradenomiksi. Minulla oli päiväopinnoissa etätulkkaus. Kannustan myös osatyökykyisiä huolehtimaan omista opinnoistaan. Todistetusti työelämässä voi pärjätä ilman jotain aistia, mutta ei ilman koulutusta.

Lue lisää Essin tarinasta täältä: Erikoisen tavallinen Essi

- En olisi heti valmistuttuani pystynyt hakeutumaan YAMK suorittajaksi, vaan työkokemusta vaaditaan vähintään 2 vuotta. Olen tullut valituksi opiskelijaksi avoimen ammattikorkeakoulun väyläopintojen kautta. Verkkokoulutukset ovat todella suosittuja, eikä minulla ollut aikaa, eikä halua valmistautua huolella pääsykokeisiin. Samalla mietin myös terveyshallintotieteen opintoja, mutta digitalisuutta tarvitaan kaikkialla.

- Verkossa toteutettavat opinnot olivat paras vaihtoehto. Se on helppoa ja paikkariippumatonta. Ajan käyttö ei ole ollut haasteellista, vaikka minulla on 3,5 vuotias poika. Paitsi työpaikan tuen, tarvitset opintoihisi myös puolison tuen!

- Luennot eivät ole joka päivä, mutta pisin luentoni kesti yhdeksään asti illalla. Ikinä aiemmin en ole mennyt luennolta suoraan yöunille.

- Valintaan vaikutti myös se, että koulutuksen toteuttaja on sama kuin aiemmassa tutkinnossa. Tämä on paikallinen ja nykyaikainen. Korkeatasoinen osaaminen
pysyy Lapissa. Opetus on laadukasta ja henkilökunta mukavaa. Olen ylpeästi pohjoista tekoa!

 

 

Ylempi AMK-tutkinto avaa uusia ovia

Stora Enson osastomestarina toimiva Hanna Kursula ja Kemin kaupungin projektisihteerinä ja sarjakuvakeskuksen näyttelytuottajana toiminut Petri Kittilä ovat valmistuneet YAMK-tutkinto-ohjelmista.

Petri ja Hanna Lounais-Lappi.jpg

Hanna ja Petri ovat tyytyväisiä YAMK-tutkinto-ohjelmiin. ”Kokonaisuutena tämä on ollut avartava kokemus ja opettanut järjestelmälliseen ja systemaattiseen työntekemiseen.” Kuva: Lounais-Lappi

Mikä sai Hanna Kursulan ja Petri Kittilän palaamaan opintielle Lapin ammattikorkeakouluun?

– Olin työskennellyt jo jonkin aikaa vuorotyönjohtajana Stora Ensolla ja aloin kaipaamaan laajempaa työnsisältöä. Halusin hakea eri tyyppisiä työtehtäviä ja mietin, että ylemmän tutkinnon käyminen auttaisi tavoitteessani, kertoo Kursula, joka suoritettuaan insinööri YAMK-tutkinnon siirtyi osastomestarin työtehtäviin valmistumisensa jälkeen.

Kittilä suoritti englannin kielellä liiketaloustieteellisen MBA-tutkinnon tiiviissä tahdissa eli 1,5 vuodessa.

Opiskelupaikan valintaan vaikuttivat monet tekijät:

– Sijaintina Tornio oli kätevä, sillä se sijaitsee lähellä asuinpaikkaani Kemiä. Tärkeimmät valintaani vaikuttavat syyt olivat kuitenkin korkeatasoiset opettajat ja koulutuksen laadukkuus. Lapin ammattikorkeakoululla on myös laajat ja hyvät kansainväliset verkostot eri toimijoiden kanssa.

Opiskeleminen töiden ohella

YAMK-opinnoissa haasteena voi olla työn ja opiskelun yhteen sovittaminen. Tästä ovat samaa mieltä myös Kursula ja Kittilä:

– Opiskelun aikana korostui itsensä johtamisen lisäksi ajan käytön taito. Haasteellisinta oli oman perheen, vuorotyön ja opiskelun sovittaminen, muistelee Kursula.

– Työt loppuivat normaalisti viiden aikaan ja ilta meni opiskeluun, joka sisälsi lukemista, kirjoittamista, ryhmätöitä ja verkkoluentoja. Olihan se tiivis työtahti, Kittilä kommentoi.

Huolimatta haastavista yhteensovituksista, ovat molemmat olleet tyytyväisiä YAMK-tutkinto-ohjelman kokonaisuuteen:

– Tämä oli avartava kokemus ja opetti järjestelmälliseen ja systemaattiseen työntekemiseen.

Työpaikan tuki tärkeää

Molempien vastavalmistuneiden mielestä erityisesti työpaikan tuki näyttelee suurta osaa YAMK-tutkinnon suorittamisen aikana.

– Kun työntekijöitä kannustetaan opiskeluun, on siitä selkeä hyöty myös yrityksille: kouluttautuminen motivoi ja se antaa työntekijöille mahdollisuuden kasvaa organisaation sisällä, Kursula kertoo.

Kittilä haluaa rohkaista myös muita hakemaan iästä huolimatta:

– Ikä ei ole este. Mielestäni jokaisen kiinnostuneen kannattaisi lähteä rohkeasti opiskelemaan.

 

Alkuperäinen juttu on julkaistu kaupallisen yhteistyön tuloksena Lapin Kansassa. Teksti ja kuva: Lounais-Lappi.

Uusia asioita oppimassa

Sorvisto.jpg

Kuka olet ja missä asut?
Olen Erika Sorvisto, asun Torniossa. 

Mikä oli elämäntilanteesi kun päätit hakea YAMK-opintoihin? Mistä idea tuli?
Työskentelin Kaunisvaaran kaivoksella Pajalassa koko sen toimimisen ajan aina rakentamisvaiheen alusta asti, jolloin kohtasin monenlaisia johtamistyylejä sekä esimiestyön osaamista, mikä herätti kiinnostuksen koulutusaiheeseen. Uusien asioiden oppiminen lisää kiinnostusta uusiin asioihin.

Miten työnantajasi suhtautui ajatukseen?
Työnantaja on suhtautunut positiivisesti omaehtoiseen opiskeluun.

Miksi päätit hakea juuri tähän koulutukseen, juuri Lapin AMKissa?
Hain koulutukseen, koska YAMK-tutkinnolla saa pätevyyden virkoihin, jotka edellyttävät ylempää korkeakoulututkintoa. Myös koulun sijainnilla, mahdollisuudella opiskella töiden ohessa ja mielenkiintoisella koulutustarjonnalla oli vaikutusta valintaani. Koulu oli myös tuttu jo edellisistä opinnoista.

Millaista opiskelu on ollut? Onko tullut yllätyksiä odotuksiin nähden?
Opiskelu on ollut antoisaa. Opinnot ovat tarjonneet mahdollisuuden verkostoitumiseen. Opintojen avulla oppii hahmottamaan työpaikan ja sen toiminnan kokonaisuutena. Toimintamalleja tulee kyseenalaistettua ja opintojen avulla työelämän tunnistettuihin ongelmakohtiin löytyy myös ratkaisuja.

Yksi tällainen on muun muassa työelämälähtöinen kehitystehtävä, joka tehdään opintojen lopuksi opinnäytetyönä. Yllätyksenä tuli minulle uusi opetustapa, jossa tietoa ei kaadettukaan opettajien suunnasta, vaan me opiskelijat olimme itse aktiivisessa roolissa tiedon etsijöinä ja tiedon käsittelijöinä. Ja sekin toimii!

Millainen on nykytilanteesi tai tulevaisuuden suunnitelmasi?
Olen tällä hetkellä Metso Sweden AB:n palveluksessa kuten Kaunisvaaran kaivoksen toiminta-aikanakin. Työtehtävät ovat vaihtuneet kaivosajan kunnossapidon suunnittelusta koulutusten koordinointiin sekä Metson käytössä olevan kunnossapitotietojärjestelmän implementointiin Bolidenin Aitikin kaivoksen Metson kunnossapitoryhmälle elinkaaripalveluihin.

Tulevaisuudessa toivoisin näiden opintojen ja osaamisen lisääntymisen myötä olevani edelleen työllistetty ja mahdollisesti työskenteleväni esimerkiksi asiakkuuksien johtamisen, osaamisen johtamisen tai kunnossapidon strategioiden parissa. Koulutus on tuonut moniakin uusia kiinnostuksen kohteita, joiden parissa tuntuisi mielekkäältä työskennellä.

 

Näkemyksiä YAMK-opinnoista

gronvall_kuva.jpg

Olen Mika Grönvall, 48 vuotta. Koulutukseltani olen insinööri (AMK) ja opintoja olen suorittanut Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakouluissa.

Asun Kemissä ja työskentelen Kemin kaupungin palveluksessa yhdyskuntatekniikan päällikkönä ja teknisenä johtajana. Työtehtävieni painopisteen siirtyessä yhä enemmän johtamiseen oli heti selvää, että haluan kehittää johtamisosaamistani. Insinöörin perusopinnoissa saa mielestäni erittäin hyvän substanssiasiantuntijuuden, mutta johtamiseen ei juuri missään perusopinnoissa paneuduta riittävästi, johtuen kaiketi vaadittavista alan osaamistarpeista.

Lapin AMK:n tarjoama ylemmän ammattikorkeakoulun teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma vastaa juuri tähän huutoon.

Opinnoissa keskitytään pelkästään johtamiseen ja mielestäni juuri siten, että ne palvelevat työelämän tarpeita.

Nähdäkseni tämän YAMK-opintosuunnan opiskelijavalinnoissa tarkoituksena on, että opiskelijat ovat jo riittävän kokeneita ammattiosaajia, jolloin voidaan keskittyä heidän johtamistaitojensa kehittämiseen.

Kemin kaupungilla on tällä hetkellä menossa useita kehittämishankkeita, joissa johdon rooli on keskiössä. Koen saamani koulutuksen tukevan myös osaltaan kehittämishankkeissa tarvittavaa osaamista. Työnantajani on suhtautunut opintoihini erittäin hyvin ja opinnäytetyöni tulee palvelemaan työnantajaani Kemin kaupunkia.

Lapin ammattikorkeakoulu on minulle periaatteessa tuttu paikka liittyen aikaisempiin opintoihini, koska olen suorittanut tutkinnot sitä edeltävissä oppilaitoksissa Rovaniemellä ja Kemissä. Valintani kohdistui Lapin ammattikorkeakouluun, koska koen, että opetus on laadukasta ja oppilaitoksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on Lapin kehittäminen.

Opiskelu on ollut mielekästä sekä nykyaikaista ja fokus on ollut oikeissa asioissa. Opiskelun eräänä teemana on ollut poikkihallinnollisuus, joka varsinkin julkissektorilla korostuu myös työelämässä.


YAMK-tutkinto työn ohella

Olen Jari Kokko, Rovaniemeltä

- Tiesin, että tulisin hakeutumaan jatkokoulutukseen jo silloin kun kuulin koulutuksesta ensimmäisen kerran muutama vuosi sitten. Heti kun sain hakukelpoisuuteen vaadittavan kolmen vuoden työkokemuksen kokoon, laitoin hakupaperit vetämään, Jari Kokko kertoo hakeutumisestaan teknologiaosaamisen johtamiskoulutukseen.

Ylemmässä AMK-tutkinnossa häntä kiinnostivat tutkinnon sisältämät monipuoliset itsensä kehittämisen mahdollisuudet. Toisena syynä koulutusohjelmaan hakeutumiselle oli halu suorittaa EQF7-tasoinen tutkinto, jotta sen puuttuminen ei muodostuisi myöhemmin työuralla etenemisen esteeksi.

Vuonna 2007 tietotekniikan insinööriksi valmistuneelle Jari Kokolle ongelmaperustainen oppimismenetelmä oli uusi juttu.

- Alkuhankaluuksien jälkeen uusi oppimismenetelmä oli erittäin mielenkiintoinen ja palkitseva. Siinä oppiminen tapahtui yksilöllisesti kunkin oppilaan ehdoilla, mutta kuitenkin ryhmän etuja palvellen, hän kertaa.

YAMK-opintojen opinnäytetyön Jari teki kehittämistehtävänä työnantajalleen Rovaniemen kaupungin kansalaisopistolle. Työssään hän tutki opiskelijapalautteen vaikutusta opetuksen kehittämisessä.

Opiskeluaikana hän teki töitä sivutoimisena opettajana.

- Uskon, että jatkossa opintojen aikana luodut kontaktit ja ylempi korkeakoulututkinto tulevat kantamaan hedelmää ja tulen löytämään päätoimisen kiinnostavan työn. Työpaikan voisin nähdä olevan esimerkiksi suunnittelu-, konsultaatio- tai asiantuntijatehtävissä tai projektipäällikön/keskijohdon tehtävissä.

Töiden ja opiskelujen yhteensovittaminen oli Jarin kohdalla helppoa, koska töitä ei ollut kuin parina iltana viikossa. Jari valmistuikin jo vuoden opintojen jälkeen.

 JariKokkoYAMK100kuvakaruselli.jpg

Jari Kokko oli vuonna 2014 sadas YAMK-tutkintoon valmistunut. Yhteiskuvaan kokoontuivat lokakuun valmistujaisjuhlapäivänä rehtori Martti Lampela (vas.), insinööri YAMK Jari Kokko ja YAMK-päällikkö Veikko Kärnä. 

 

 Pirstaloituneen kentän poikkihallinnollinen kehittäjä


Kuka olet?Marko_Palmgren_kuva.jpg
Olen Marko Palmgren, asun Rovaniemellä ja toimin Lapin liitossa verkostojohtajana. Tehtävänäni on levittää Euroopan parhaana palkittu arjen turvan toimintamalli Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kuntiin.

Miksi päätit hakea YAMK-opintoihin?
Kehitin ehkäisevää päihdetyötä Meri-Lapissa 2000-luvun alussa. Havaitsin, että kehittäminen vaatii muutakin kuin vahvaa sosiaalialan substanssiosaamista.

Kun kuulin, että Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on saamassa luvan aloittaa ylemmän tutkinnon kansalais- ja aluelähtöinen kehittäminen -teemalla vuonna 2003, tiesin heti aloittavani ensimmäisessä ryhmässä ja saavani sieltä osaamista tarpeisiini.

Millaista opiskelu oli?
Opiskelussa parasta oli se, että opinnäytetyön tekeminen aloitettiin heti opintojen käynnistyä. Jokaisella oli oma kehittämiskohde ja opinnot etenivät kehittämisen mukana. Ensin kartoitettiin tarpeet ja perehdyttiin aihealueeseen.

Sitten käytiin läpi erilaisia kehittämismenetelmiä, aineiston keräämistapoja ja niin edelleen. Kahden vuoden prosessi päättyi siihen, että kehittämistehtävä oli valmis ja tulokset kestivät kriittistäkin arviointia.

Parasta oli se, että säännöllisillä lähiopetuspäivillä eri puolelta Suomea ja erilaisista taustoista olevat opiskelijat pääsivät yhdessä pohtimaan erilaisia kehittämistehtäviä. Oleellista oli huomata se, että kehittämismenetelmät ja -välineet olivat suurin piirtein samoja kehittämistehtävästä riippumatta.

Saavutettu osaaminen ei näin rajoittunutkaan esimerkiksi lapsiin, ikäihmisiin tai päihteisiin. Kyse oli kehittämisosaamisesta, jolle on tilausta nykyisessä yhteiskunnassa, jossa mikään ongelma ei ole ratkaistavissa yhdellä toimialalla tai sektorilla.

Yliopettaja Leena Viinamäen mukaan olit rohkea ja ennakkoluuloton opiskelija. Miten tämä on näkynyt valmistumisesi jälkeen?

YAMK-opiskelu herätti minussa kiinnostuksen etsiä ja kehittää kokoajan jotain uutta. Opiskeluintoni on jatkunut ja olen mm. hankkinut opettajan pedagogisen pätevyyden, mutten ole ainakaan vielä ehtinyt ammattikorkeakoulun opettajan tehtäviin.

YAMK-tutkinto onkin mahdollistanut minulle mitä erilaisimmilta kuulostavia maakunnallisia kehittämistehtäviä. Useinhan työpaikkailmoituksissa etsitään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta, jolla on edellytyksiä laaja-alaiseen kehittämistyöhön.

Olen kehittänyt Lapissa järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä, sisäisen turvallisuuden toimintamallia, hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyötä, maaseudun palveluverkostoja ja niin edelleen.

Nykyisessä pirstaleisessa yhteiskunnassa oleellista on kokonaisuuksien hallinta ja erilaisten asioiden sekä toimijoiden yhdistely. YAMK-tutkinto antoi hyvät valmiudet toimia pirstaleisessa yhteiskunnassa. Ihmisen arjen turva koostuu riittävästä toimeentulosta, toimivista palveluista ja osallisuudesta yhteiskuntaan. Yksilön kannalta on siis oleellista se, miten paikalliset ja alueelliset resurssit suunnataan erilaisiin tarpeisiin.

Mikä on ollut parasta työurallasi tähän mennessä?
Positiivisella tavalla jännittävin hetki työurallani oli vuonna 2013, kun arjen turvan toimintamalli palkittiin European Public Sector Award EPSA 2013 kilpailussa Euroopan parhaaksi alueelliseksi toimintamalliksi haettaessa ratkaisuja Euroopan taloudelliseen kriisiin.

Oli ihmeellistä kokea Maastrichtissa, että pohjolan perukoilla tehtävää työtä arvostetaan eurooppalaisena huippuinnovaationa, joka rikkoo perinteistä siilomentaliteettia poikkihallinnollisella ja sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä.

Parasta työurallani on kuitenkin ollut se, että kehittämisosaamiseni kautta olen saanut tehdä hyvin laaja-alaista työtä ja vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Esimerkiksi nykyisessä työssäni saan olla mukana kunta-, maakunta- ja sote-uudistuksessa rakentamassa tulevaisuuden kuntaa, jossa hyödynnetään laaja-alaisesti yhteiskunnassa olemassa olevia resursseja.

Miksi kannattaisi tulla opiskelemaan juuri Lappiin?
Lapissa tehdään hyvin laaja-alaista verkostoyhteistyötä ja ollaan valmiita kokeilemaan uusia tapoja tuottaa hyvinvointia sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Kansalais- ja aluelähtöiselle kehittämisosaamiselle on siis tilausta.




 PetraP_net2.jpg

Prosessointia Pendolinossa 

Petra Pölkki, sairaanhoitaja Nokialta, Tampereen kupeesta. 

Petra on kahden pienen lapsen äiti, joka osaa yhdistää opinnot ja vanhempainvapaan. Toinen lapsi syntyi opintojen jo käynnistyttyä. Silti Petra on onnistunut etenemään opinnoissa alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Ennen äitiyslomaa Petra työskenteli vakituisessa toimessaan sairaanhoitajana Tampereen kaupungin perhetukikeskuksessa 6-12-vuotiaiden, huostaan otettujen lasten kuntoutusosastolla.

Mikä sai työssäkäyvän nokialaisäidin hakeutumaan Suomen pohjoisimpaan AMKiin?

- Joku minua varmaan vetää pohjoiseen. Jo sairaanhoitaja-opiskelijana tein työharjoittelujakson Pelkosenniemellä. Se oli mahtavaa, Petra kertaa.

Petralle sopii pohjoisen ihmisten mieli ja mentaliteetti. Hänen mukaansa ihmiset ovat täällä aitoja ja asioiden tekemiselle otetaan aikaa ja muutenkin ponnistellaan positiivisen kautta. Tärkeä syy oli myös opetuksen toteutustavassa.

- Itsenäisten tehtävien tekemisen toteutustapa sopii minulle. Tehdään tehtäviä ja palautetaan moodlen kautta. Opintojen edetessä on käynyt yhä vain varmemmaksi, että tämä oli minulle juuri oikea valinta.

Lähiopetusta terveysalan YAMK-opinnoissa on kahtena päivänä kuukaudessa. Muutoin opiskelu on itsenäistä ja omatoimista tutkimista. Kuulostaa raskaalta perheen pyörityksen ohessa, onko se sitä?

- Onhan se haasteellista, mutta kun se on hyvin suunniteltua, on toteutus vain järjestelykysymys, Petra valottaa organisointitaitojaan, jotka ovat monelle hänen ikäiselleen työ-perhe-opiskelu -kuviot hanskaavalle suomalaisnaiselle tuttuja. Elämänkumppanin ja muiden läheisten panosta ja venymiskykyä unohtamatta.

Petra tekee matkat joko junalla tai lentäen. Matkustamiseen kuluva aika on hyödyllistä, Petralle se tarkoittaa rauhallista aikaa prosessoida oppimistaan.

Opinnäytetyö on osa MineHealth – hanketta. Petra valmistelee englanninkieliseen kaivostyöntekijöiden guidebookkiin osiot aiheista kaivostyöntekijöiden riskien ennaltaehkäisy, terveys ja turvallisuus asiat ja niiden vaikuttavuus.

 

Syväoppimista pänttäämisen sijaan

KatraR_net.jpg

Katja Raatikainen, hoivakodin johtaja Kemistä.

Sairaanhoitaja (AMK) Katja Raatikainen aloitti Terveyden edistämisen koulutuksessa syksyllä 2012. Jo puolen vuoden kuluttua hän aloitti johtajana Attendo Oy:n uudessa ikäihmisten hoivakodissa Kemissä.

Ovatko opinnot antaneet eväitä johtamistyöhön?

- Kyllä vain, olen saanut paljon työkaluja omaan työhön. On myös antoisaa, että ryhmässämme on ihmisiä hoitotyön eri puolilta. Siinä näkee asioita uusista vinkkeleistä, Katja kertoo.

Koulutus on siis vastannut hyvin odotuksia. Opiskelu uuden työn ohessa on vaativaa, mutta Katja valmistuu tavoiteaikataulussaan.

Monimuoto-opiskelu sopii Katjalle:

- Tehtäviä on paljon, mutta opin paremmin tekemällä itse ja tutkimalla kuin vain istumalla luennolla kuuntelemassa.

Opinnäytetyö tukee myös tuoretta johtajaa omassa työssään. Katja nimittäin tutkii vanhustyön lähiesimiesten kokemuksia omasta työhyvinvoinnistaan.

 



KatariinaL_net.jpgTyönantaja tukee multitaskaajaa

Katariina Lappalainen, sairaanhoitaja Kemistä.

Katariina on pitkän linjan opiskelija. Vuonna 1996 hän valmistui sairaanhoitajaksi silloisesta Kemin terveydenhuolto-oppilaitoksesta, hankki sen jälkeen ammatillista lisäoppia ja päivitti lopulta tutkintonsa ammattikorkeakoulututkinnoksi vuonna 2011. Ajatuksissa oli jo silloin jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon asti.

- Oulun yliopisto ja terveydenhoitotieteen maisteriopinnot oli vaihtoehtona, mutta sen hylkäsin kun kuulin tutulta miten paljon Oulussa kulkemista se olisi edellyttänyt. AMK on myös mukavasti käytännönläheisempi, Katariina muistelee valinnan tekoa.

Vuotta myöhemmin aukesi paikka Terveyden edistämisen koulutuksessa.

Katariinalla on kaksi kouluikäistä lasta ja kaksivuorotyö, miten opiskelu onnistuu arjen keskellä?

- Suunnitelmallisuutta ja itsekuria, niitä se kysyy, Katariina vastaa napakasti, hymyilee ja näyttää hyvinvoivalta.

Hyvinvointiin on työnantajalla osansa. Katariinan työnantaja, Länsi-Pohjan keskussairaala, myöntää Terveyden edistämisen tutkinto-opintoihin kymmenen palkallista vapaapäivää. Vastuuta työntekijöiden hyvinvoinnista osoittaa myös valmius joustaa työntekijöiden elämäntilanteen mukaan: Katariina on tehnyt opintojen ajan töitä 75 –prosenttisella työajalla ja opintovapaa järjestyi opinnäytetyön laatimisen ajaksi.

Katariina työskentelee sairaalan Leiko-yksikössä. Opinnäytetyössään hän kehitti yhdessä työ- ja opiskelukaverinsa kanssa preoperatiivisen poliklinikkatoiminnan käynnistämisen mallin. Malli otettiin osaksi sairaalan toimintaa jo pari kuukautta ennen Katariinan ja työkaverinsa valmistumista.