Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Hakijalle / AMK-tutkinnot

Opiskelijoiden kokemuksia sosionomikoulutuksesta

Monipuoliset valmiudet työelämään



netta anttalainen.jpg
Ennen AMK-opintoja valmistuin kaksoistutkinnolla vaatetusompelijaksi ja ylioppilaaksi vuonna 2014 ja sen jälkeen olin työelämässä muutaman vuoden. Päädyin lopulta aika radikaaliin alan vaihdokseen, sillä vaatetusalan työllisyystilanne ei ole tällä hetkellä Suomessa kovin hyvä ja olen aina kuitenkin halunnut tehdä ihmisen parissa töitä, joten pitkän harkinnan jälkeen sitten päädyin sosiaalialaan ja sosionomikoulutukseen. Sen jälkeen lähdin sitten selvittämään missä korkeakouluissa voi opiskella sosionomiksi ja samalla vielä tutustuin alaan paremmin.

Olen Tampereelta kotoisin, mutta olen aina halunnut pohjoiseen, sillä se on kiinnostanut minua kovasti. Koska olin päättänyt, että haluan opiskella sosionomiksi, niin ei sillä opiskelupaikkakunnalla ollut minulle oikeastaan väliä, mutta kun sosionomikoulutus sattui löytymään Kemistä ja pohjoinen sijainti kiinnosti, niin sitten yhdistin nämä kaksi asiaa ja päädyin hakemaan Lapin AMKiin. Myös sekin vaikutti valintaani, että olin kuullut Lapin AMKista paljon hyvää mm. Studia-messuilla ja myös yleisesti sosiaalisen median kautta, hakiessani tietoa Lapin AMKista. Sitten kun tämä on pienempi koulu, niin olin myös kuullut siitä, että sen myötä täällä olisi tiiviimpi ilmapiiri ja parempi opetuksen tasokin ja näin jälkeen päin voin todeta, että kyllähän se näin on. Tämäkin oli yksi merkittävää syy, että uskalsin lähteä Tampereelta tänne asti.

Opiskelen ja asun mielelläni täällä Lapissa, sen vuoksi, että olen viihtynyt täällä hyvin, vaikka se radikaali muutos olikin tulla Tampereelta isosta kaupungista tänne Kemiin pieneen kaupunkiin. Mutta se kun nyt olen sopeutunut ja kotiutunut tänne, niin olen kyllä viihtynyt tosi hyvin ja tämä tuntuu kotoiselta paikalta. Mulla ei ollut mitään ennakkokäsityksiä Kemistä, sillä en ollut täällä aiemmin käynyt tai tästä paikasta sen kummemmin mitään kuullut. Olen kyllä viihtynyt niin hyvin, että voisin kuvitella jääväni tänne pohjoiseen myös opintojen jälkeenkin.

Kemi on kaupunkina mukava, vaikka onkin pieni, mutta kun Tornio on tuossa ihan lähellä vieressä ja Kemin sekä Tornion välillä tehdään paljon yhteistyötä, niin se tuo heti semmoista suuremman kaupungin tuntua. Täällä yhteisö on todellakin todella tiivis ja tavallaan kaikki tuntee kaikki, se on kyllä kiva, kun ei ole sellaista tunnetta, että olisi missään kohtaa yksin, vaikka onkin kaukaa tänne muuttanut. Tämä ehdottomasti lisää sitä kotoisuuden tunnetta ja sellaista ryhmään kuulumista. Lisäksi täällä on erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja sopivasti vapaa-ajalla, näiden asioiden vuoksi olen tykännyt opiskella Kemissä.

Suosittelen kyllä rohkeasti lähtemään sieltä omalta kotipaikkakunnalta ja mukavuusalueelta, vaikka tällä tavalla opiskelemaan jonnekin ihan uuteen paikkaan, sillä se avaa ihan uusia polkuja, kun lähtee kotoa kauemmaksi. Melkein voisi sanoa tulevansa toiseen ulottuvuuteen, kun kyllä kulttuurit on selkeästi erilaisia Suomen sisälläkin. Kyllä tämmöinen muutos avartaa ja samalla myös kasvattaa.

Monipuolista opiskelua monipuolisella alalla


Opiskelu on ollut mielestäni mukavaa ja monipuolista. Se miksi tykkään juuri tästä Lapin AMKin sosionomi koulutuksesta on ehdottomasti juurikin sen monipuolisuus, sillä meillä on todella paljon toiminnallista opiskelua ja me tehdään myös paljon yhteistyötä työelämän kanssa. Me varhaiskasvatukseen suuntautuneet käydään esimerkiksi päiväkodeissa harjoittelemassa työntekoa lasten kanssa. Tälläkin viikolla olemme menossa päiväkotiin pitämään Talvipuuha -päivää ja olemme aiemminkin käyneet pitämässä mm. tällaisia teemapäiviä lapsille. Se on mukavaa, kun pääsee oikeasti tekemään käytännössä asioita ja ettei tämä opiskelu ei ole vain luennoilla istumista, vaan me tehdään just tämmöisiä erilaisia käytännön harjoituksia. Välillä niitä tehdään tällä meidän omalla porukalla ja välillä sitten työelämän kanssa yhteistyössä. Se tuo opintoihin mukavaa vaihtelua. Teemme myös tosi paljon ryhmätöitä ja sitäkin kautta pääsee tutustumaan uusiin ja erilaisiin ihmisiin ja työtapoihin. Sekin on hyvää harjoitusta työelämää varten, koska työelämässäkin tulee tehtyä töitä monenlaisten ihmisten kanssa ja minun mielestä sitäkin on hyvä harjoitella.

Ensimmäisenä vuonna me käydään aika laajasti koko sosiaaliala läpi lapsista vanhuksiin. Meillä on peruskursseja mm. lastensuojelusta, varhaiskasvatuksesta, vammaistyöstä ja kuntoutuksesta sekä vanhus- ja seniorityöstä. Nyt toisena vuonna kurssit ovat käsitelleet mm. mielenterveystyötä ja nyt keväällä tullaan opiskelemaan päihdetyötä. Eli todella laajasti pääsee tutustumaan tähän sosiaalialan kenttään. Tykkään kyllä siitä, että tämä on näin monipuolista ja alavaihtoehtoja on niin monia. Se olikin yksi niistä syistä miksi valitsin juuri sosionomin opinnot.

Jokainen kurssi on totta kai omalla tavallaan jäänyt mieleen, mutta erityisesti sellaiset kurssit ovat olleen niin sanotusti lemppareita, missä ollaan päästy käytännössä harjoittelemaan sinne työyhteisöön, kun se on mielestäni todella antoisaa, kun pääsee oikeasti työskentelemään ja touhuamaan esim. niiden lasten kanssa ja näkee sen lasten innon ja kuinka niillä on oikeasti mukavaa, niin kyllä sellainen antaa paljon myös itselle.

Tästä koulutuksesta saa kyllä todella hyvät alan perusedellytykset peruskurssien kautta, joita pystyy sitten suoraan hyödyntämään työelämässä, niin koen sen olevan kyllä valttikortti, kun on mahdollisuus työskennellä niin monien eri ihmis- ja ikäryhmien kanssa. Välillä sitä miettii, että mitähän sitä oikein haluaa tehdä, kun vaihtoehtoja on niin kauhean monia, mutta sehän on vain positiivinen asia, että valinnan varaa riittää.

Työharjoittelut valmistavat työelämään

Opintoihin kuuluu myös todella paljon työharjoittelua, sillä ensimmäisenä vuonna meillä on harjoittelua ensin 5 viikkoa ja sitten vielä 4 viikkoa. Myöhemmin opinnoissa tulee sitten vielä suuntaava harjoittelu, joka puolestaan on 9 viikkoa ja viimeisenä vuonna on sitten vielä toiset 9 viikkoa. Ensimmäisen vuoden harjoittelut ovat sen vuoksi kahdessa osassa, että silloin pääsee jo harjoitteluun kahteen eri paikkaan. kahdessa pidemmässä harjoittelussa sitten hankitaan enemmän sitä ammatillista ja syventävää osaamista. Itse suoritin ensimmäisen harjoittelun kotipaikkakunnallani Tampereella päiväkodissa ja toisen harjoittelun olin Kemissä maahanmuuttajalasten valmistavassa opetuksessa eli sellaisella VALO-luokalla. Se VALO-luokka on vähän kuin eskarin ja ekan luokan sekoitus, millä pyritään valmistamaan lapsia ekalle luokalle, jotta he sitten pärjäisivät koulumaailmassa.


Valmistumisen jälkeen voin työskennellä esimerkiksi lastentarhan opettajana tai sitten lastensuojelussa esim. lastenkodeissa, nuorisokodeissa tai sitten vaikka sosiaaliohjaajana tai Kelassa. Sosiaaliohjaajana me voidaan valmistumisen jälkeen toimia kaikissa näissä koulutuksen tarjoamissa kohderyhmistä vauvasta vaariin, että mahdollisuuksiahan on siis todella paljon, että oman mielenkiinnon mukaanhan sen voi sitten valita, että minkä ikäryhmän kanssa haluaa toimia ja minkälaisissa työtehtävissä. Esim. alle 18-vuotiaidenkin kohdalla voi valita haluaako työskennellä varhaiskasvatuksen parissa, nuorisotyössä vai lastensuojelussa.

Silloin kun hain tänne kouluun ja vielä opintojen alkuvaiheessakin ajattelin, että haluan työskennellä tulevaisuudessa lastensuojelussa, että muita vaihtoehtoja ei ole. Tässä opintojen aikana kuitenkin valitsin suuntautumiseksi varhaiskasvatuksen ja saan sitä kautta sen lastentarhanopettajan pätevyyden, niin ehkä ne urasuunnitelmatkin ovat alkaneet nyt kallistua siihen suuntaan. Eli mahdollisesti valmistumisen jälkeen hakeudun päiväkotiin töihin ja sitä kautta pyrin saamaan semmoisen monipuolisen työuran. Ja olen myös ajatellut, että sitten joskus tulevaisuudessa vuosien päästä voisin ehkä vielä opiskella opettajan pätevyyden ja alkaa itse kouluttamaan sosionomeja. Tätä olen miettinyt sen vuoksi, että haluaisin sitten sen oman työkokemuksen ja muut tiedot ja taidot jakaa sitä kautta eteenpäin, oli se sitten millä puolella tahansa varhaiskasvatuksen tai lastensuojelun, mutta joka tapauksessa haluaisin jakaa sen mitä olen oppinut. Tuntuu kyllä siltä, että olen löytänyt sen oikean alan.

Nämä sosionomin opinnot antavat todella monipuoliset eväät tulevaa työelämää varten, sillä tämä koulutus on niin laaja, että  teoriapohjan, käytännön harjoittelun ja työelämän myötä me saadaan hyvin laajat valmiudet alan työtehtäviin. Tämä pohjoinen kiinnostaa minua myös edelleen ja nyt vielä tämän positiivisen kokemuksen myötä on vahvistunut entisestään tunne, että haluaisin jäädä tänne pohjoiseen töihin myös valmistumisen jälkeen tai ainakin jonnekin Oulusta ylöspäin. En tosin vielä tässä vaiheessa sulje pois muitakaan vaihtoehtoja, mutta jotenkin tämän pohjoisen alueen tuntee jo niin omakseen. Sosiaaliala on onneksi siitä hyvä, että töitä kyllä riittää asuin paikasta riippumatta.

Mukava ympäristö opiskella

Meillä on mun mielestä täällä Kosmoksella tosi hyvät tilat opiskella, sillä tilat itsessään ovat hyvät ja hienot, kun tämä on kuitenkin aika uusi rakennus. Täällä on hyvin mahdollistettu myös se, että meillä on saatavilla opintoihin tarvittavaa teknologiaa. Meillä sosionomeillahan ei kampuksella itsessään ole alan oppimisympäristöjä, vaan meidän oppimisympäristöt ovat siellä työelämässä, niin meille on yhteistyön kautta hyvin mahdollistettu tällaiset paikat opiskelulle, sillä me sosionomit kuitenkin tarvitaan ne oikeat ihmiset siihen oppimisympäristöön. Mielestäni sekin on osa hyvää opiskeluympäristöä, että mahdollistetaan tällaiset käytännön harjoittelut yhteistyön kautta. Sillä ethän sinä mitään vuorovaikutus- tai ohjaustaitoja opi, jos et sinä sitä tee tai pääse harjoittelemaan. Ihan yhtä lailla teoria luennotkin ovat tärkeä osa opintoja, sillä se luo pohjan sille pätevyydelle, mutta hankalaa se olisi esimerkiksi opetella ohjaamaan lapsiryhmää, jos niitä lapsia ei konkreettiseesti siinä edessä olisi.

Itse kun olen suuntautunut opinnoissani varhaiskasvatukseen, niin sen vuoksi esim. päiväkodit ovat yksi oppimisympäristöistämme, joissa pääsemme tekemään käytännön harjoituksia. Mutta sitten esimerkiksi vammaistyöhön suuntautuneet puolestaan käyvät harjoittelemassa esim. kehitysvammaisten palveluyksiköissä, että kyllä näitä vastaavanlaisia paikkoja on kaikissa suuntautumisvaihtoehdoissa, jossa on ympärillä se oikea kohde- ja ikäryhmä.

Suosittelen muillekin

Suosittelen lämpimästi Lapin AMKia opiskelupaikaksi, sillä tämä on pieni koulu ja yhteisö on täällä tiivis, apua saa aina opettajilta ja ystäviltä, jolloin oppiminen on paljon helpompaa yhdessä kuin yksin. Ja tietysti myös opintojen monipuolisuuden vuoksi, sillä se vahvistaa sitä mukavaa opiskelukokemusta, unohtamatta tietenkään yhteistyötä, niin kampusten kuin työelämänkin välillä.

Sosionomin opintoja suosittelen ihmisille, joilta löytyy kiinnostus ja aito halu tehdä ihmisten kanssa töitä ja auttaa niitä, jotka tukea tarvitsevat. Sosiaalialalla sinun ei tarvitse kuitenkaan olla mitenkään ylisosiaalinen ja kaikista äänekkäin, vaan se riittää, että haluat tehdä ihmisten kanssa töitä ja tulet toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Tämä koulutus antaa kyllä valmiudet myös siihen esiintymiseen ja ohjaamiseen. Vaikka tuntuu, että varsinkin isojen ihmisryhmien ohjaaminen jännittää, niin täällä kyllä harjoitellaan sitäkin, että sitä ei tarvitse turhaa pelätä, sillä sellaiset asiat tulee vähän niin kuin itsestään tässä ohella. Toki on hyvä omistaa vuorovaikutustaitoja, mutta niitäkin täällä harjoitellaan mm. ryhmätöidenkin kautta. Meillä oli itseasiassa sellainen yksi puheviestinnän kurssi, jossa harjoiteltiin mm. esiintymistä ja puheiden pitämistä, jolla tuetaan niitä omia ohjaustaitoja.

Ja jos vähänkään epäilee uskaltaako lähteä sieltä kotipaikkakunnalta kauemmas, niin voin kertoa, että kun mullakin on 600km matkaa kotikaupunkiin, niin yleensähän sitä miettii, että mites kun sinne on niin pitkä matka ja kaverit jää tänne, niin ne on pieniä murheita, sillä junat kulkee eikä kaverit ja perhe häviä mihinkään. Päätös siitä, että uskaltaa vain lähteä avaa jo niin paljon niitä uusia ulottuvuuksia ja ylipäätään uusia alueita, että sitä kasvaa itsekin ihan eri lailla ihmisenäkin, kun on uudessa ympäristössä, jossa onkin sitten ne uudet ystävät. Oman katsomuksen avartaminen ja itsensä voittaminen on todella antoisaa. Vaikka onhan se jännittävää, en minä sitä yhtään kiellä, mutta sitten kun sen kynnyksen on ylittänyt, niin se on kyllä sitten mahtava tunne. Minäkään en tuntenut täältä Kemistä entuudestaan yhtään ketään ja Kemissä kävin ensimmäistä kertaa silloin, kun tulin tänne pääsykokeisiin. Pohjoisessa ylipäätäänkään en ollut käynyt kuin ehkä 2 kertaa koko elämäni aikana. Kun opinnot alkoivat, sain täältä sitten todella nopeasti kavereita, sillä täällä on niin tiivis ja vastaanottavainen yhteisö. Myös tuutortoiminta on ollut erinomaista ja tuutoreiden avulla kyllä tosi nopeasti ryhmäytyi niiden omien luokkalaisten kanssa.

- Netta Anttalainen, sosionomiopiskelija



Sosionomikoulutuksessa olen päässyt toteuttamaan itseäni



sanna juoperi.jpg
Sosionomikoulutukseen lähdin opiskelemaan lähihoitajaopintojen jälkeen 2016 syksyllä, koska halusin päästä työskentelemään eri ikäisten ihmisten parissa. Sosiaali- ja terveysala on tuntunut aina minun jutultani ja aikaisemmat lähihoitajaopinnot tukevat sosionominopintoja hyvin. Sosionomikoulutuksessa olen päässyt toteuttamaan itseäni oman persoonani ja osaamiseni kautta eri asiakastyönharjoitteluissa, joissa itselleni ovat olleet hyödyksi taiteellisuus ja liikunnallisuus.

Olen Kemistä kotoisin ja valmistunut Kemin lukiosta ylioppilaaksi v. 2014 ja Ammattiopisto Lappiasta lähihoitajaksi v.2016. Lapin AMK oli luonteva vaihtoehto sosiaali- ja terveysalan opintojen jatkamiseen käytännönläheisyyden ja miellyttävän opiskeluilmapiirin vuoksi.

Sosionomikoulutuksessa opinnot koostuvat teoriatunneista, itsenäisestä työskentelystä ja harjoitteluista. Kurssien toteuttamisessa opettajat ovat luovia ja heillä on paljon kokemusta sosiaalialalla työskentelystä. Opinnoissa hyödynnetään alueen sosiaalialan työpaikkoja, joissa käydään opintojen aikana tutustumassa ja havainnoimassa toimintaa. Teoriaopinnoissa käydään läpi lainsäädäntöä, palvelujärjestelmää ja sosiaaliturvajärjestelmää. Opinnoissa pohditaan asioita omien arvojen ja kokemusten kautta, joita pääsee jakamaan oppitunneilla ja ryhmätöitä tehdessä. Vuorovaikutustaidot, oma-aloitteisuus ja vastuuntuntoisuus ovat opinnoissa tärkeitä, koska näitä taitoja tulee tarvitsemaan myös työelämässä. Ryhmäläisten kanssa asioita pystytään miettimään monelta eri kantilta opinnoissa ja ryhmästä löytyy saman henkisiä ihmisiä, joiden kanssa viihtyy niin koulussa kuin vapaa-ajalla.

Ensimmäisenä vuonna opiskelimme sosiaalialan asiakasryhmiä, joista seuraavana vuonna valitsimme suuntautumisen eli mihin asiakasryhmään halusimme suunnata opintomme. Olen opinnoissani suuntautunut vammaistyöhön ja kuntoutukseen, koska vammaistyö kiinnostaa minua tulevaisuuden työalana. Parhaiten on jäänyt mieleen, kun osallisuuden tukemisen kurssilla olimme mukana IC-life hankkeessa, jossa pääsimme pitämään englannin opiskelun pienryhmää kehitysvammaisille henkilöille. Saimme suunnitella toimintamme vapaasti asiakasryhmän ja ajankäytön huomioon ottaen. Tunneilla harjoittelimme käytännön englantia arkipäivän asioihin liittyen, kuten harrastuksiin, shoppailuun ja ulkomailla käymiseen. Toiminnasta huomasi ryhmäläisten riemun, voimaantumisen ja oppimisen ilon, mikä on mielestäni parasta palautetta ohjaajalle.

Harjoitteluissa olen ollut Kemin alueella maahanmuuttajalasten perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ja kehitysvammaisten asumispalvelussa, mitkä olivat kaikin puolin opettavaisia työharjoittelupaikkoja. Lähihoitajan taustasta on ollut hyötyä harjoittelupaikoilla, koska esimerkiksi palvelukodissa hoitotyön kokemuksesta oli pelkkää plussaa. Asiakastyönharjoittelut tukevat luennoilla opittuja asioita ja harjoittelun jälkeen pääsi jakamaan kokemuksiaan muiden opiskelijoiden kanssa, mikä oli antoisaa.

Sosionomikoulutus tarjoaa hyvät eväät erilaisten asiakkaiden kohtaamiseen tulevaisuuden työssä. Sijaisuuksia voi päästä tekemään jo opintojen aikana esimerkiksi työharjoittelupaikkaan tai muuhun sosiaalialan työpaikkaan. Sosionomi voi työllistyä eri ikäisten ja eri asiakasryhmien palveluihin kunnalliselle tai yksityiselle puolelle. Mahdollista on työllistyä myös järjestö- ja säätiötyöhön. Valmistumisen jälkeen aion hakeutua töihin erityisoppilaitokseen tai maahanmuuttajatyöhön.

- Sanna Juoperi, sosionomiopiskelija



Ihmisläheinen ammatti kiikarissa



jasmin pekkonen 2.jpg
Olen aina halunnut työskennellä ihmisten parissa, erityisesti lasten ja nuorten kanssa, joten lähdin opiskelemaan sosionomikoulutusta Lapin AMKiin. Ennen opintojani kävin lukion Pellossa, josta muutin sitten Kemiin, sillä täällä oli mahdollista opiskella haluamaani alaa. En päässyt heti ensimmäisellä hakukerralla sisään, jolloin lähdin työelämään työharjoitteluun, josta pääsin palkkatyöhön nuoriso -ja liikuntatoimeen, joka vahvisti haluani päästä opiskelemaan sosionomiksi.

Halusin tulla Kemiin opiskelemaan, sillä se on lähellä kotipaikkakuntaani Pelloa ja täältä löytyi juuri se koulutus, jota haluan opiskella. Kemi on mielestäni sopivan kokoinen kaupunki, jossa kuitenkin riittää aktiviteetteja ja tekemistä opiskelun vastapainoksi. Suosittelisin Kemiä opiskelupaikkakunnaksi, sillä täällä on helppoa ja mukavaa käydä koulua, koska kampuksella on sopivasti oppilaita, on helppoa tutustua opettajiin ja löytää opiskelijoista omanlaistaan seuraa, sekä tutustua hyvin moniin ihmisiin.

Opiskelu on ollut tähän asti mukavaa ja olen tykännyt työelämälähtöisistä kursseista. Opintoihin sisältyy paljon käytännönharjoituksia, joka itsellä motivoi opiskelemaan enemmän, kuin pelkkä kirjasta lukeminen. Suuntauduttuani toisena opiskeluvuonna varhaiskasvatukseen olemme opiskelleet paljon päiväkotimaailmaan liittyvää teoriaa ja käyneet havainnoimassa paikan päällä päiväkodeissa, josta olen tykännyt todella paljon. Tällä hetkellä suoritamme kurssia, jossa suunnittelemme toimintapäiviä päiväkotilapsille. Lisäksi suoritan myös lastensuojeluun liittyviä kursseja, jotka olen kokenut mielenkiintoisiksi.

Opiskelut ovat koostuneet teoria -ja käytännönopinnoista, mutta käymme myös harjoitteluja suoraan työelämässä. Olemme käyneet asiakastyöharjoittelun, joka oli jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa kesti viisi viikkoa ja itse toteutin sen päiväkodissa. Toisen asiakastyöharjoittelun olin yksityisellä palveluntuottajalla vanhustyössä. Itse en koe, että vanhustyö olisi se minun juttuni, mutta tykkäsin siitä silti todella paljon. Harjoittelujaksot ovat AMK -opinnoissa parasta, sillä niistä oppii paljon ja saa käytännön kokemusta. Erityisesti, jos uskaltaa lähteä kokeilemaan jotain sellaista, jota ei muuten lähtisi kokeilemaan, voi oppia itsestään paljon uutta, niin ihmisenä kuin työntekijänäkin.

Minulle on erityisesti jäänyt mieleen taidelähtöiset -kurssi, jossa piti tehdä jotain täysin luennoilta poikkeavaa. Yksi opiskelijaryhmä toteutti tanssi -flashmobin koulun käytävillä ja toiset kävivät kannustamassa opiskelijoita menemään luennoille erilaisilla keinoilla. Yhdellä kurssilla meidän tuli toteuttaa valokuvia, jotka kuvastivat itseä ja niihin tuli löytää kehykset, jotka liitettiin kuvaan. Olemme kurssien aikana tehneet myös ihmisten elinkaaria, jotka on laitettu koulun käytäville esille. Opinnot eivät ole todellakaan tylsiä, vaan vähän erilaisia, mutta silti aina hauskoja ja opettavaisia. Parasta opinnoissa on ollut juuri se, että ei ole paljon perusluentoja, vaan opinnot ovat monipuolisia ja mielekkäitä. Olen myös opintojeni aikana tutustunut paljon uusiin ihmisiin, niin kampuksella, kuin harjoitteluidenkin kautta, työelämässä verkostoituminen vie aina lähemmäs työelämää.

Valmistumisen jälkeen haluan toimia lastentarhaopettajana, mutta minua kiinnostaa myös toimiminen lastensuojelussa. Suuntautumisopintojen jälkeen suoritetaan vielä 60 opintopistettä, jonka jälkeen saamme pätevyyden toimia lastentarhaopettajana. Lisäksi meidän alalta voi työllistyä esimerkiksi
sosiaaliohjaajan nimikkeellä. Koulutuksemme on kuitenkin niin laaja, että vaikka pätevöidyn varhaiskasvatukseen, niin voin silti toimia myös aikuissosiaalityössä tai vaikka mielenterveys -ja päihdetyössä.

Opinnot ovat mielestäni todella laajat, kattavat ja antavat hyvät eväät työelämää varten. Olen täältä saanut niin paljon kokemusta siitä, millaista se työelämä oikeasti on ja se on mielestäni merkittävin asia tässä koulutuksessa ja koko Lapin AMKissa. Suosittelisin oman koulutusohjelmani opintoja muille, sillä opinnot antavat niin laajan pätevyyden ja mahdollisuuden toimia monipuolisissa työtehtävissä ihmisläheisesti. Törmäsin harjoitteluni aikana henkilöön, joka oli käynyt sosionomin tutkinnon ja suuntautunut varhaiskasvatukseen, mutta olikin lopulta päätynyt vanhustyöhön. On mukavaa huomata, että vaikka eksyisi siltä omalta urapolultaan, jota on suuntautumista valitessaan miettinyt, voi silti työllistyä erilaisiin alan tehtäviin. Jos sosiaaliala yhtään kiinnostaa ja ihmisläheinen työskentely on se oma juttu, niin silloin nämä opinnot ovat loistava keino päästä oman alan työtehtäviin.

- Jasmin Pekkonen, sosionomiopiskelija



Haluan vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja tehdä merkityksellistä työtä



lehtinen juuso.jpg
Päädyin opiskelemaan Lapin AMKiin, sillä halusin sopeutua Suomen pohjoisimpaan ammattikorkeakouluun, jossa voi opiskella sosionomiksi. Paikkakuntana Kemi tuntui myös sopivan kokoiselta paikkakunnalta, joten päätös oli helppo. Täällä Lapissa ihmisillä ei ole koko ajan kiire ja heillä tuntuu olevan maanläheisempi asenne elämiseen. Täällä on myös rehellisesti talvi, eikä tarvitse tarpoa pimeyden ja märkyyden keskellä. Toki valoisa aika on lyhyempi, mutta valkoinen lumi on paljon valoisampi, kuin musta asfaltti.

Ennen kuin tulin Lapin AMKiin opiskelemaan sosionomikoulutusta, opiskelin lääketeknikoksi ja valmistuin vuonna 2013. Tein alan töitä pari vuotta, kunnes päätin hakeutua uudelle alalle. Työskennellessäni apteekissa näin päivittäin elämäntilanteita, joihin en pystynyt työssäni vaikuttamaan. Koin tarvetta päästä vaikuttamaan enemmän ihmisten hyvinvointiin ja tekemään merkityksellistä työtä, joten päätin hakeutua sosionomin opintoihin. Työllisyystilanne näytti hyvältä ja uskoin omiin valmiuksiini suoriutua opinnoista.

Muutin Kemiin Lahdesta, sillä halusin kokea miltä tuntuisi asua Lapissa, opiskelu antoi hyvän syyn lähteä ja muuttaa uudelle paikkakunnalle. Haluun opiskella Lapissa vaikutti myös se, että halusin hälventää niin sanottua Lappisumua ja kokea onko täällä asumisessa oikeasti hirveästi eroavaisuuksia verrattuna Etelä –Suomeen. Meri –Lappi ei vielä sinänsä sellaista varsinaista Lappia ole, mutta antaa hyvän käsityksen kuitenkin Lapissa asumisesta, meren läheisyys kuitenkin viehättää itseä. Kemi on mielestäni kokoisekseen kaupungiksi erittäin hyvä paikkakunta opiskella, sillä täältä löytyy kaikki tarvittavat palvelut ja asuminen on edullista.

Opiskelen sosionomiksi nyt toista vuotta ja suuntaudun aikuissosiaalityöhön. Opiskelu on ollut mielekästä ja opinnoissa käsiteltävät asiat mielenkiintoisia. Sosionomin koulutus on erityisen laaja siinä mielessä, että meille opetetaan perusteita koko ihmisen elämänkaaren alueelta, oli kyseessä sitten lapset, aikuiset tai ikääntyneet. Itsellä aikuissosiaalityössä opinnot painottuvat aikuiseen väestöön, mutta opinto –osuus on vain 25op/210op, eli käytännössä jokainen sosionomi käy enemmän tai vähemmän kursseja jokaiselta osa –alueelta. Opinnoissa käytyjä aiheita ovat olleet esimerkiksi varhaiskasvatus, lastensuojelu, mielenterveystyö ja tieteellisten menetelmien sekä teorioiden taustojen läpikäynti. Opiskelu itsessään koostuu pääasiassa luennoista ja ryhmätöistä.

Itsenäistä työskentelyä on myös paljon ja kurssista riippuen on myös paljon työpaikkahavainnointia ja erilaisten projektien tekemistä. Esimerkiksi taidelähtöisten työmenetelmien kurssilla järjestimme koululla niin sanotun ”flash mob” –tyyppisen tanssihetken ruokailun yhteydessä ja ”taputuskäytävän” auditorioon kulkeville vieraille, joka toimi niin, että tervehdimme ja taputimme jokaiselle, vähän niin kuin normaalisti taputetaan vain esiintyneelle vieraalle auditorion edessä.

Opetus on todella työelämälähtöistä, teemme yhteistyötä ei työpaikkojen kanssa, vierailemme, havainnoimme ja järjestämme tapahtumia, koululla käy myös silloin tällöin työelämän edustajia vierailemassa. Mielenkiintoisin kurssi on ollut elämäntavan muutokset ja sosiaaliset ongelmat –kurssi, jossa tehtiin kolme seminaariesitystä samasta yläkäsitteestä, jotka olivat esimerkiksi köyhyys ja syrjäytyminen. Pääsimme paneutumaan kunnolla tiettyyn aihepiiriin, kun jokaiseen eritykseen piti luoda erilainen näkökulma samasta aiheesta. Kemin Kosmos kampus on rakennuksena viihtyisä ja olen oikein tyytyväinen opiskeluympäristöön, pidän koululla käymisestä ja luokkalaisten seurassa olemisesta, parasta on se päivän ensimmäinen kahvitauko. Sosionomin opinnot ovat laaja –alaiset ja tähtäävät vuorovaikutusammattiin, jossa tarkoituksena on lisätä yhteiskunnan hyvinvointia. Jokainen voi löytää mainion työtehtävän sosiaalialalta, sillä työpaikkoja pitäisi riittää ja ne poikkeavat usein toisistaan merkittävästi, joten työtehtäviä löytyy kyllä monipuolisesti.

Valmistumisen jälkeen voin työskennellä erilaisissa sosiaalialan työtehtävissä, muun muassa varhaiskasvatuksessa, aikuissosiaalityössä, ikääntyneiden palveluiden parissa sekä muussa palveluohjauksessa. Opintojeni aikana en ole työskennellyt vielä alan työtehtävissä, mutta olen ollut työharjoittelussa ikääntyneiden päivätoiminnassa ja maahanmuuttajien kohtaamispaikassa. Valmistumisen jälkeen aion työskennellä pari vuotta mielenterveyteen liittyvissä työtehtävissä ja mahdollisesti jatkaa siitä vielä psykoterapeutiksi. Aion myös muuttaa takaisin Lahden seudulle, sillä siellä asuvat vanhempani ja muut läheiset ystävät. Opinnot ovat antaneet hyviä perustyökaluja työelämää varten, jotta on valmius työskennellä sosionomina, mutta työtä tekemällä oppii aina uusia ja parempia tapoja toimia.

Suosittelisin Lapin AMKia opiskelupaikaksi, sillä se antaa opiskelijalle hyvin vapaat kädet suorittaa opintoja siihen tahtiin, kuin itse haluaa, sillä kurssien suorittamistahtia voi itse säädellä sen mukaan, kuinka monelle ilmoittautuu ja ovatko ne monimuotoryhmien vai päiväopiskelijoiden toteutuksia. Aktiivisuudesta on opinnoissa hyötyä, Lapin AMK tarjoaakin mm. tuutor- toimintaa, josta voi napata lisää opintopisteitä ja toimia aktiivisesti esimerkiksi tapahtumissa.

- Juuso Lehtinen, sosionomiopiskelija

Olen löytänyt oman alani



Anniina Happonen (filtteröity).jpg
Olen halunnut pienestä asti toimia opettajana ja työskennellä ihmisläheisesti. Olinkin puoli vuotta koululla töissä, mutta totesin, että se ei olekaan minun juttuni. Äitini oli lukioaikanani päiväkodissa töissä, jossa kävin aina koulun jälkeen auttamassa ja huomasin viihtyväni siellä todella hyvin. Huomasin, että sitä kautta minulla on myös parempi väylä päästä vaikuttamaan lapsiin ja heidän kehitykseensä, joten päätin lähteä opiskelemaan itseni lastentarhaopettajaksi valmistuttuani lukiosta vuonna 2014.

Kemissä oli mahdollista opiskella sosionomiksi Lapin AMKissa, joten ei ollut tarvetta lähteä muualle opiskelemaan. Kemi on kaupunkina mukava ja rauhallinen, täällä ei ole sellaista hälinää, vaikka asuisi ihan keskustassa. Opiskelijakaupunkina Kemi on myös viihtyisä, jossa ei tarvitse olla koko ajan menossa johonkin, vaan saa rauhassa keskittyä opintoihin. Kaikki tarvittavat palvelut löytyvät läheltä, ja ilman kulkuvälineitäkin pärjää loistavasti. Toimin itse biletoimikunnassa, joka järjestää aktiviteetteja ja tapahtumia opiskelijoille ja tavoitteenamme on järjestää jotain mukavaa opiskelijoille ainakin kerran kuussa, on juhlia ja tapahtumia, mutta pelaamme opiskelijoiden kesken myös bingoa ja järjestämme visailuja. Kemi tarjoaa myös hyvin erilaisia liikuntamahdollisuuksia ja opiskelijoiden on mahdollista hankkia sporttipassi, jolla pääsee edullisesti liikkumaan. Tekemistä kyllä riittää, jos haluaa olla aktiivinen.

Opiskelu on ollut tähän asti mukavaa, mutta olen itse valitettavasti joutunut olemaan sairaslomalla hetken aikaa, joten olen sen vuoksi hieman omaa ryhmääni jäljessä. Olen nyt kuitenkin päässyt hyvin takaisin mukaan opintoihin. Sosionomikoulutus on mielenkiintoinen ja opinnot ovat monipuolisia, niihin sisältyy paljon toiminnallisia tehtäviä ja käytännönharjoituksia sen sijaan, että vain istuttaisiin ja päntättäisiin pelkästään teoriaopintoja. Opiskelen nyt toista vuotta ja tällä hetkellä meneillään oleva projekti antaa hyvin soveltaa jo opittua osaamista käytäntöön.

Ensimmäisenä vuonna meillä oli kursseja todella moninaisesti eri aiheista. Kävimme todella laajasti läpi eri osa -alueita liittyen meidän suuntautumisvaihtoehtoihin, joita ovat varhaiskasvatus, lastensuojelu, aikuissosiaalityö sekä vammaistyö -ja kuntoutus. Sen jälkeen aloimme käsitellä vuorovaikutusta ja sosiaalialalla toimimista yleisesti. Kurssit ovat hyvin suunniteltuja, sillä ensin lähdetään liikkeelle perusasioista, jonka jälkeen lähdetään syventymään ja suuntautumaan opinnoissa. Itse suuntaudun varhaiskasvatukseen, kunhan olen käynyt monikulttuurisuuden -ja päihdetyön opinnot, joissa jäin jälkeen mainitsemani sairasloman takia.

Teemme opinnoissamme paljon ryhmätöitä ja tentitkin tehdään suurimmaksi osaksi yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa ryhmätentteinä, yksilötenttejä meillä on harvemmin. Olemme tehneet yhdessä myös paljon toiminnallisia asioita, kuten ensimmäisenä vuonna toteutimme kansainvälisille viikoille tanssin, joka esitettiin kampuksellamme, se oli kokonaisuudessaan todella hauskaa toteuttaa ja siitä sai kurssin suorittamiseen vaadittavia opintopisteitä. Tanssin tarkoituksena oli osallistaa muita. Tanssi toteutettiin taidelähtöisten oppimismenetelmien kurssilla, joka on minulle jäänyt erityisesti mieleen. Kurssilla sai todellakin heittäytyä ja laittaa itsensä likoon, se myös avasi itselle uusia näkökulmia liittyen taidelähtöisiin toteutuksiin. Toinen erityisesti mieleen jäänyt kurssi oli puheviestinnän kurssi, jossa sai laulaa, tanssia ja esiintyä, joka oli todella mielekäs tapa oppia uutta luennoilla istumisen sijaan.

Kun suuntaudun varhaiskasvatukseen, niin pystyn toimimaan lastentarhanopettajana valmistumisen jälkeen, mutta toisaalta alamme on niin monipuolinen, että se antaa pätevyyden, tehdä oikeastaan kaikkia sosiaalialan hommia. Voin siis toimia esimerkiksi sosiaaliohjaajana, aikuissosiaalityössä, maahanmuuttajatyössä, lastensuojelussa tai melkein missä vain, johon liittyy sosiaaliala. Itse haluaisin valmistumisen jälkeen työskennellä päiväkodissa ja miettiä sitten, lähtisikö hakemaan itselleen esiopetuspätevyyttä yliopistosta.

Opinnoissamme oppimisympäristönä toimii työelämä. Ensimmäisenä vuonna kävimme vierailemassa kahdessa yrityksessä. Toisessa oli kolme päivää kestävä havainnointitehtävä ja toisessa kävimme porukalla tutustumassa suoraan työelämään maahanmuuttajien toimintapisteellä. Työelämä on siis jo opintojen aikana vahvasti läsnä. Olemme olleet yhteistyössä yritysten kanssa ja tehneet esimerkiksi haastatteluja ja käyneet tutustumassa erilaisiin toimijoihin ja heidän työhönsä. Varhaiskasvatukseen suuntautuvat opiskelijat ovat tehneet paljon yhteistyötä päiväkotien kanssa. Opinnot antavat monipuoliset eväät tulevaa työelämää varten, sillä jo opintojen alkuvaiheessa tulee tietoa erilaisista aloista ja siitä kentästä, missä voimme koulutuksellamme työskennellä. Ensimmäisenä, kolmantena ja neljäntenä opiskeluvuotena opintoihin sisältyy lisäksi yhdeksän viikon harjoittelujaksot.

Parasta opinnoissa on tähän asti ollut toimiminen tuutorina. Mielestäni se on ollut antoisin asia tähän asti, sillä toimiessani markkinointituutorina sekä kansainvälisen puolen tuutorina, olen päässyt tutustumaan todella moniin uusiin ihmisiin. Lapin AMKin Kemin Kosmos on kampuksena hyvä paikka opiskella, tämä on hieman sokkeloinen, mutta tykkään ettei koko tila ole täysin avointa, jolloin on helppoa löytää rauhallisia paikkoja opiskella itsenäisesti. Fyysisesti rakennus on sopivan kokoinen, ei liian iso eikä myöskään liian pieni, jolloin tilat oppii tuntemaan hyvin.

Suosittelisin Lapin AMKia opiskelupaikaksi, sillä olen itse tykännyt opiskella täällä. Koulu on sopivan pieni, jolloin opettajat oppii muistamaan hyvin ja saa tarvittaessa henkilökohtaista apua opintojen suhteen. Kampuksella ei ole liikaa opiskelijoita, jolloin oppii hyvin tuntemaan kaikki ikäisensä, myös muiden alojen opiskelijoista. Suosittelisin sosionomin koulutusohjelmaa, sillä lastentarhaopettajuus on sellainen, joka monia kiinnostaa ja tämä koulutus antaa mahdollisuuden työskennellä niissä työtehtävissä. Opinnot ovat mukavia, kurssit sisältävät laajasti hyödyllistä tietoa ja opintojen toteuttaminen on yleensä todella toiminnallista. Esimerkiksi monikulttuurisuuden kurssilla katsoimme Näkymätön Elina -nimistä elokuvaa, johon peilasimme monikulttuurisuuden käsitteitä. Itse tykännyt opinnostani paljon ja koen olevani juuri oikealla alalla.

- Anniina Happonen, sosionomiopiskelija



Opinnoissa pääsen toteuttamaan itseäni



Valitsin sosionomin opinnot, koska olen itse sosiaalinen ihminen ja halusin tulla opiskelemaan sosiaalialaa, sillä tykkään työskennellä ihmisten kanssa, ja minua kiinnostaa lastensuojelu. En ole aikaisemmin työskennellyt sosiaalialalla, joten tämä oli minulle uusi aluevaltaus. Olen alun perin kotoisin Oulusta, joten hain Lapin AMKiin opiskelemaan, koska se oli lähellä kotikaupunkiani.

Jasmin Lempiäinen filtteröity.jpgOpintoihin on kuulunut säännöllisesti luentoja, mutta myös paljon ryhmätöitä, joten ryhmätyöskentelytaitoja tarvitaan. Ensimmäisenä vuonna kävimme läpi sosiaalialan perusasioita ja toisena vuonna aloitimme suuntautumisen. Itse suuntauduin lastensuojeluun. Sosionomikoulutukseen kuuluu lisäksi melko paljon harjoittelua, 1. ja 2. asiakastyöharjoittelu, suuntaava harjoittelu ja organisaatioharjoittelu. Ensimmäisen asiakastyöharjoittelun suoritin Sauvosaaren päiväkodissa ja toisen Takajärven nuorisotilalla, molemmat olivat ihan huippupaikkoja. Mukavinta opiskelussa on ollut yhteen hiileen puhaltaminen, uudet ystävät ja koulutuksen mielenkiintoisuus.

Ammattikorkeakoulusta valmistunut sosionomi voi työskennellä esimerkiksi lastensuojelussa, nuortenhuollossa, varhaiskasvatuksessa, vammaistyössä, mielenterveystyössä, päihdetyössä ja maahanmuuttajatyössä sekä ohjaus- ja neuvontatehtävissä esim. sosiaalitoimessa, työhallinnossa, Kelalla ja järjestöissä. Näen työllistymisen alalla valmistumisen jälkeen hyvänä, sillä sosionomeilta eivät hommat lopu. Itse haluaisin ehkä valmistumisen jälkeen lähteä Helsinkiin lastensuojelutehtäviin, mutta en kuitenkaan ole vielä ihan varma urasuunnitelmistani.

Lappi on mielestäni ollut ympäristönä kotoisa ja kaunis, Kemi on myös ollut opiskelupaikkana hyvä, sillä siellä on kaikki mitä opiskelija tarvitsee, palvelut ja kulkureitit ovat lähellä ja hyviä. Kemi on pieni kaupunki ja siellä tutustuu ihmisiin nopeasti, Kemissä on myös paljon hyviä hengailupaikkoja.

Sosionomiopinnoissa mielekkäintä on ollut itsensä toteuttaminen. Jos joskus lähden etelään, niin voin sanoa opiskelleeni Lapissa, sillä etelässä meidän koulumme sosionomitutkintoa arvostetaan sen käytännönläheisyyden vuoksi.

Koulutusohjelma antaa hyvät valmiudet työelämää varten, sillä opiskelu on käytännönläheistä ja laadukasta. Suosittelen Lapin AMKia opiskelupaikaksi, sillä täällä opiskeluympäristö on enemmän kuin betoniviidakko ja lisäksi täällä näkee revontulia. Jos tunnet itsesi sosiaaliseksi ja tulet toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa, suosittelen hakeutumista sosionomiopintoihin.

-Jasmiina Lempiäinen, sosionomiopiskelija

Erittäin monipuolinen koulutusohjelma



Lastentarhaopettaja ja luokanopettaja olivat lapsuudessani minun haaveammattini. Myös lastensuojelutyö on kiinnostanut minua näiden kahden lisäksi. Olen sosiaalisuuden multihuipentuma, joten sosionomin koulutusohjelma on ollut minulle onnistunut valinta.

Kemiin en olisi lukioaikanani muuttanut mistään hinnasta, vaan suunnittelin hakevani Ouluun tai siitä etelään päin kouluun. Armeija-aikanani suunnittelin enemmän hakuvaihtoehtojani ja päädyimme yhdessä armeijakaverini kanssa hakemaan Kemiin sosionomikoulutukseen. Pääsimme molemmat sisään, enkä ole hetkeäkään katunut päätöstäni muuttaa Oulua pohjoisemmaksi. Kemi on oikein viihtyisä kaupunki hyvillä kulkuyhteyksillä. Meidän opiskelutilat ovat viihtyisät ja vasta remontoidut. Vuokra-asuntojen hinnatkaan eivät ole Kemissä ”aivan pilvissä”.

Minulla on tällä hetkellä puoli vuotta opintoja takana, joista suurin osa on ollut luentoja. Asiakastyön havainnointia meillä on ollut haastattelukuva_Anu_Ylisaukko-Oja.jpg16h eri sosiaali-alan toimipaikoissa. Ensimmäisellä viikolla kävimme tutustumassa vapaavalintaiseen sosiaalialan työpaikkaan. Kävin ryhmäni kanssa Kemin Vastaanottokeskuksella, koska halusimme tutustua tarkemmin keskuksen toimintaan. Kyseinen vierailu oli silmiä avaavaa.

Parasta opiskelussa on erinomaiset opettajat ja loistava luokkahenki. Opinnot alkoivat perusteista monet eri lähtötasot huomioiden. Keneltäkään ei vaadita aiempaa kokemusta alasta, vaan hyvällä motivaatiolla pääsee pitkälle. Sosionomien on mahdollista suorittaa työharjoittelu ulkomailla, joka on mielestäni suuri plussa!

Sosionomin koulutusohjelma on erittäin monipuolinen. Kemissä voi suuntautua joko lapsiin ja nuoriin, yhteisö- ja perusturvatyöhön tai vammais- ja vanhustyöhön. Sosionomille on lukuisia paikkoja työelämässä ja nimike on arvostettu työnhaussa. Koulutus antaa laajapohjaisen näkemyksen ja hyvät valmiudet alalle. Ei ole olemassa vain yhtä tiettyä työpaikkaa, missä sosionomi voisi työskennellä. Mahdollisia nimikkeitä voi olla esimerkiksi koulukuraattori, sosiaaliohjaaja ja päiväkodin johtaja. Koulutukseen kuuluu neljä työharjoittelua, joten harjoitteluiden aikana ehtii saada hyvän kuvan siitä, millaista työnteko kyseisellä alalla mahdollisesti voisi olla.

 

 -Anu Ylisaukko-Oja, sosionomiopiskelija



Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK