Viihdyin Degree programme in Tourism – tutkinnon parissa erinomaisesti. Nuoret ja kansainväliset luennoitsijat yhdessä kansainvälisen ilmapiirin kanssa eivät ainoastaan antaneet eliniän kestäviä ystäviä vaan myös motivaatiota, ymmärtämystä muita kulttuureja ja työskentelytapoja kohtaan sekä laajan kansainvälisen verkoston.
Nykyisellä työnantajalla olen työskennellyt kaikilla mahdollisilla osa-alueilla ja hypännyt aina apuun sinne, missä on tarvittu. Tänään olen osa vakituista myyntitiimiä, jossa pääsen kehittämään kansainvälisten matkailijoiden palveluita alueella. Rakastan työtäni, tiimimme on upea - ja pian on jälleen uusi sesonki ja pääsemme näkemään ja kuulemaan, mitä asiakkaat ovat mieltä aikaansaannoksistamme.
Myyntitiimin monipuoliset työtehtävät
Työskentelen myyntitiimissä ohjelmapalveluyritys Safarticassa Sales Managerina. Edessä on neljäs talvisesonki firmassa, jonka pienestä tiimistämme kaikki osallistuvat yrityksen päivittäiseen pyörittämiseen. Tänä talvena tulen tekemään ryhmämyyntiä, uusasiakashankintaa sekä muita myynnin ja markkinoinnin tehtäviä. Vastaan myös asiakaspalvelun laadusta sekä yritysyhteistyöstä paikallisten sidosryhmien ja alihankkijoiden kanssa.
Tyypillinen työpäivä alkaa sähköpostista, josta rakentuu työpäivän sisältö. Suunnittelemme tiimissä yhdessä työnjakoa sekä asiakkaille lähettämiemme tarjousten sisältöä sekä esimerkiksi markkinointikampanjoita. Osallistun myös asiakaspalvelun arkeen: ohjaan, koulutan ja rekrytoin tiimiimme lisää jäseniä ja autan ongelmatilanteissa. Parhaita ovat päivät, joissa on paljon sisältöä ja pääsee tapaamaan loppuasiakasta, oppaita ja ehkä itsekin pääsee kelkan kyytiin tai vierailemaan poro- ja huskytilallamme Raitolassa. Minulla on siellä oma nimikkohusky - pieni, energinen ja iloinen alaskanmalamuuttityttö nimeltä Lotta.
Uralleni on mahtunut monta eri yritystä, maata, maanosaa ja kaupunkia, mutta matkailualan työt ovat vetäneet aina puoleensa. Tein jo opiskeluaikana kaikkea mahdollista mistä sain rahaa ja kokemusta: istutin puita, siivosin mökkejä, pesin turistien sukkia, poimin omenoita, opastin tulivuorivaelluksia, järjestin häitä, myin bageleita, tonttuilin ja siivosin koalan kakkaa. Jokainen työ on vienyt minua aina eteenpäin ja opettanut omalta osaltaan joko elämästä tai matkailualasta. Asiakaspalvelutöistä siirryin vuoropäälliköksi, vuoropäälliköstä takatoimistoon myyntiin tai esimieheksi, ja esimiehestä markkinointivastaavaksi tai kohdepäälliköksi. Välillä aloitin reitin jälleen alusta, kun työnantaja matkan varrella vaihtui.
Opiskelu kansainvälisessä ilmapiirissä
Valmistuin Rovaniemen ammattikorkeakoulusta englanninkielisestä Degree Programme in Tourism – koulutusohjelmasta bacheloriksi ja myöhemmin Lapin ammattikorkeakoulusta Ylemmän ammattikorkeakoulun restonomiksi. Viihdyin Degree programme in Tourism – tutkinnon parissa erinomaisesti. Nuoret ja kansainväliset luennoitsijat yhdessä kansainvälisen ilmapiirin kanssa eivät ainoastaan antaneet eliniän kestäviä ystäviä vaan myös motivaatiota, ymmärtämystä muita kulttuureja ja työskentelytapoja kohtaan sekä laajan kansainvälisen verkoston.
Kansainvälisestä koulutusohjelmasta tuleekin pitää kiinni. Maailmalla ei enää pärjätä perinteisin opein ja jatkuvasti kansainvälistyvä Suomi tarvitsee maailmanlaajuisesti verkostoituneita nuoria. Uusi sukupolvi on astumassa työelämään, joka tulee muuttamaan myös työnantajien tavan toimia. Yrittäjäyhteistyö koulun ja paikallisten yritysten välillä valmentaa molempia osapuolia kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja ymmärtämään muutoksen tuoman hyödyn, myös taloudellisesti.
Mieleenpainuvimmat opiskelumuistot liittyvätkin kansainvälisenä tutorina toimimiseen ja kaikkiin niihin mökkireissuihin ja bileisiin, joita järjestimme opintojen välissä. Myös viimeisen vuoden, viime hetken, opintopisteiden keruumatka restonomien vuosittaiseen Resto-kisaan on muistoissa opintojen viimeisenä reissuna. Voitimme toisen sijan kansallisessa kilpailussa, joka silloin oli Rovaniemen ammattikorkeakoulun paras sijoitus. Saumattoman yhteistyön tuloksena vietimme upean viikonlopun Mikkelissä ja olemme olleet siitä saakka ystäviä.
- Lotta Lonka, Sales Manager, Safartica
Olen aina lähtenyt liikkeelle siitä, että makuelämys syntyy huolella valituista raaka-aineista.
Työskennellessäni useiden vuosien ajan keittiömestarina huippuravintoloissa totuin käyttämään parhaita kotimaisia ja pohjoisen alueen puhtaita raaka-aineita. Muutettuani Leville huomasin jälleen, millaisen aarreaitan äärellä me asumme, sillä metsät ja maastot ovat täällä täynnä puhdasta superruokaa. Kehitin Arctic Superfoods EVÄS-patukat, jotta pohjoisen mahtavat maut ja ravintoaineet olisivat jokaisen saatavilla.
Toimin yrittäjänä yrityksessäni Arctic Forest Foods Oy, joka tunnetaan paremmin Arctic Superfoods -tuotebrändimme kautta. Samalla toimin myös yritykseni toimitusjohtajana. Yritys työllistää tällä hetkellä täysipäiväisesti ainoastaan minut, toimintamme rakentuu pääsääntöisesti monipuolisen alihankkijaverkoston kautta. Työpäiväni ovat kaikki erilaisia, kahta samanlaista päivää ei ole. Päivät täyttyvät sähköposteista, puheluista, sosiaalisesta mediasta ja erilaisista tapaamisista. Hoidan muun muassa yrityksen myyntiä, markkinointia, taloushallintoa – eli kaikkea mitä yrityksen toimintaan kuuluu.
Urallani olen saanut työskennellä ravintola-alalla hyvin monipuolisissa tehtävissä kokkina, keittiömestarina ja ravintolatoimenpäällikkönä. Ravintolauran jälkeen siirryin työskentelemään kaupan alalle, Rovaniemen Metrotukun pikatukkupäälliköksi. Muutimme puolisoni työn perässä Leville. Tuolloin tein rohkean päätöksen irtisanoa itseni vakituisesta pestistä pikatukkupäällikkönä. Lopulta päädyin yrittäjäksi hieman varkain. Se oli osittain sattumankauppaa, koska olin tilanteessa, jossa halusin itse työllistää itseni. Maailman puhtaimman ilman ympäröimänä mietin, että mitä sitä voisi tehdä. Silloin keksin yritykseni tämän hetkiset tuotteet - EVÄS-patukat. EVÄS-patukoiden ideana on tarjota pohjoisen luontomme parhaat antimet kätevässä muodossa ja samalla brändätä pohjoisen marjat ja villiyrtit uudella, mielenkiintoisella tavalla.
Opiskelumuistoja kulinaarikeittiölinjalta
Valmistuin Rovaniemen ammattikorkeakoulusta kulinaarikeittiölinjalta restonomiksi. Opinnot loivat loistavan perustan työelämään. Toivon, että opinnoissa myös tulevaisuudessa painotetaan ammatillista keittiöosaamista. Suhtauduin opintoihini innolla ja koin opiskeluvuodet erittäin antoisiksi. Mieleenpainuvin opiskelumuistoni on ehdottomasti valtakunnallisen ravintolakoulujen ammattitaitokilpailun voitto Helsingissä. Voiton ansiosta joukkueemme pääsi osallistumaan myös EM-kilpailuihin Brysselissä.
Tärkein anti opinnoista on mielestäni ollut ammatillinen keittiökokemus, johon kuuluvat myös esimerkiksi katteet, reseptiikka, laatujohtaminen ja viranomaisvelvoitteet, kuten omavalvonta. Olen saanut myös erittäin tärkeitä oppeja nykyistä yrittäjyyttä ajatellen markkinoinnista, asiakaspalvelusta ja taloushallinnosta.
Opiskeluaikoina tehdyt erilaiset yritysvierailut, työharjoittelut ja muut tapaamiset sekä opiskelukaverit loivat pohjan työelämän yhteistyöverkostolle. Oppilaitosten tuleekin seurata toimialan kehitystä tarkkaavaisesti ja pitää jatkuvaa yhteyttä alan yrityksiin. Parhaimmillaan oppilaitokset ovat luonteva osa työelämän kenttää.
- Jari Kurtti, Arctic Forest Foods Oy:n toimitusjohtaja
Miellän vahvuuteni olevan asiakkaiden ja asiakkuuksien hallinnassa sekä järjestelmällisyydessä, eli operatiivisessa toiminnassa. Tämän asian toteaminen vahvistui opiskeluni myötä, ja pidän tällä hetkellä mielekkäimpänä ihmisten ja käytännön asioiden kanssa toimimisen.
Tällä hetkellä vedän 1,5 vuoden mittaista projektia nimeltään ”Väylänvartta tunturiin ja takaisin – Alkuperäinen Lappi”. Projektissa kehitetään Tornionjokilaakson ja Tunturi-Lapin kylien matkailua yhteistyössä kahden muun Leader-alueen, Outokaira Tuottamhan ry:n ja Ruotsin puolen Tornedalen 2020:n kanssa.
Olemme puolivälissä projektia, ja asetetut tavoitteet on jo saavutettu. Syksyn 2018 aikana järjestin yli 20 erilaista tiedotus- ja koulutustilaisuutta erilaisten teemojen puitteissa, kuten valmismatkalain muutosten luentoja ja Bókun-varausjärjestelmän koulutustyöpajoja. Samoilla teemoilla mennään myös tämä kevät, lisäksi pidämme isomman verkostoitumistyöpajan Enontekiön Hetassa huhtikuun lopussa. Tänne osallistuu myös yrityksiä ja elinkeinoa Norjan puolelta.
Hankealueeni koostuu neljästä Tunturi-Lapin kunnasta; Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio. Työskentelen tiiviisti kuntien elinkeinojen sekä paikallisten matkailuorganisaatioiden kanssa. Työviikko sisältää yleensä liikkumista koko Tunturi-Lapin alueella, mutta toimistoni sijaitsee Kolarissa.
Asun lapinkoirani Hallan kanssa Kurtakon kylässä pienessä sinisessä talossa, jossa viihdyn kovasti. Jos mahdollista, teen töitä myös kotoa käsin ja joustavalla aikataululla. Työnantajani on erittäin joustava näissä asioissa ja luottaa siihen, että hommat tulevat tehtyä ajallaan ja laadukkaasti työntekopaikasta huolimatta.
Sain itselleni myös harjoittelijan hankkeeseen, Hanna Kallioniemi on markkinoinnin rautainen ammattilainen, joka tutustuu nyt työssäoppimisen kautta matkailualaan. Apukädet tulevat tarpeeseen, sillä tekemistä riittää.
Opiskelin Lapin ammattikorkeakoulussa matkailun koulutusohjelmassa kolmen vuoden ajan, ja valmistuin Restonomi amk-tutkintoon puoli vuotta etuajassa. Työharjoittelut suoritin rovaniemeläisessä kokoushotellissa ja opinnäytetyöni käsitteli tunnetun ohjelmapalveluyrityksen laatu- ja perehdytysasioita.
Olin opiskellut matkailualaa viimeksi 90-luvulla, ja vaikka olin työskennellyt matkailualalla koko tämän välisen ajan, minusta tuntui, että halusin päivittää tietoni ajan tasalle. Vaikka olisin voinut ahotoida useampia ensimmäisen vuoden ns. perustiedon kursseja, valitsin niiden suorittamisen käytännön tasolla täysin ajatellen tuota tietojen päivittämisen tarvetta. Koen, että tästä valinnasta oli erityisen paljon apua ajatellen tulevia työtehtäviäni. Opinnot kehittivät suuresti myös sisällöntuotantotaitoja ja kirjoittamisen taitojani.
Opiskeluajalta on jäänyt monia hyviä muistoja. Päällimmäisinä ovat kuitenkin käytännön oppimisen asiat. Ruokatuotannon kurssini sain suorittaa osallistumalla Lapin yliopiston luontomatkailun kenttäkurssilaisten muonitustehtävällä Ylläksellä. Tehtävä sisälsi neljän päivän ajan viidentoista hengen koko päivän ruokailut, eli niiden suunnittelu tuotekorttien ja katelaskennan muodossa sekä käytännön toteutus.
Toinen hieno muisto on kokous- ja kongressipalveluiden kurssin suorittaminen korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivien järjestämisessä Levillä, jossa pääsi käytännön tasolla tutustumaan ison kokoustapahtuman järjestelyihin. Myös työssäoppimisen aika kokoushotellin myyntipalvelussa toi kokonaan uuden näkökulman myyntipalvelun tehtäviin käytännön tasolla. Muun muassa erilaisten varauskanavien hallinnointi oli tuolloin minulle uutta.
Matkailualan työkokemukseni on 20 vuoden ajan sisältänyt niin hotelli- ja ravintola-alan käytännön töitä kuin työskentelyä IT-projektien ja taustasovellusten parissa. Työtehtäviin on kuulunut asiakastuki- ja koulutusprojekteja, asiakkuuksien hoitoa, projektinhallintaa sekä myyntiä ja markkinointia. Vaikken pidä itseäni erityisen teknisenä ihmisenä, enkä ole tietotekniikkaa juuri opiskellut, urallani on kuitenkin ollut melko paljon IT-alan osaamista ja teknisten asioiden ymmärrystä.
Miellän vahvuuteni olevan kuitenkin asiakkaiden ja asiakkuuksien hallinnassa sekä järjestelmällisyydessä, eli operatiivisessa toiminnassa. Tämän asian toteaminen vahvistui opiskeluni myötä, ja pidän tällä hetkellä mielekkäämpänä ihmisten ja käytännön asioiden kanssa toimimisen kuin IT-alan tausta-asioiden hoitamisen, vaikka näillä tehtävillä onkin selkeä palkkausero matkailualalla. Lukiessani tämänhetkisen työni työnhakuilmoitusta, minulle tuli välitön tarve hakea paikkaa, vaikka olin vielä edellisessä työpaikassa tiukasti töissä. Näin yleensä työpaikkojen kanssa käy, että tehdään sitten viimeiset kuukaudet limittäin ja annetaan itsestä se 150% irti. Onneksi perehdytys nykyiseen työni oli mutkatonta, ja sain rauhassa suunnitella oman työtahtini ja projektisuunnitelmani toteutuksen käytäntöön.
Mielestäni restonomitutkinnon ideaalinen suorittamisaika on kolme vuotta, koulutusohjelman voisi hyvin lyhentää siihen. Omalla vuosikurssillani useat saivat tutkinnon suoritettua 2,5 vuodessa, johon olisin varmasti itsekin pystynyt, ellen olisi ollut koko opiskelujeni ajan työelämässä.
Monimuotoinen opiskelu etä- ja lähiopiskelujen yhdistelmänä on erittäin hyvä tapa opiskella, vaikkakin se vaatii suuren motivaation opiskelijalta. Koin, että lähipäiviä olisi voinut olla enemmänkin, mielestäni lukukauden aikana niitä voisi olla kahteen otteeseen eli lukuvuonna neljä tapaamiskertaa.
Lisäisin vielä entisestään työelämään tutustumista kaikille kursseille joko käyntien tai luentojen muodossa. Antoisinta oli kuulla käytännön tasolla yrittäjiltä heidän urapolkujaan ja yritysmaailman haasteita. Myös mitä enemmän kurssien suorituksessa käytännön tehtävissä on mahdollista joustaa, koen sen olevan erityisen tärkeää oppimisen kannalta. Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen opiskeluihini Lapin ammattikorkeakoulussa ja parhaillaan opiskelen matkailualan ylemmän ammattikorkeakoulun tutkintoa. Isot kiitokset kaikille opiskelukavereilleni, opettajille ja etenkin omille tutoreilleni Päivi Hanni-Vaaralle ja Minna Sipposelle!
Laura Hokajärvi, Väylänvartta tunturiin ja takaisin – Alkuperäinen Lappi -hanke
Työkuvani on ihanan laaja - päivät eivät tosiaankaan ole samanlaisia. On upeaa seurata toimivaa ryhmädynamiikkaa ja sen voimalla saavutettua oppimista. Asiantuntijana toimiminen erilaisissa hankkeissa vie minut lähelle elinkeinoa ja kehittää samalla omaa osaamistani.
Matkailuala veti mukaansa
Lukion ja lähihoitajatutkinnon jälkeen sain tilaisuuden työskennellä huskyfarmilla. Tämän työn myötä varmistui, että matkailuala on minun juttuni. Lähdin opiskelemaan matkailun restonomiksi ja valmistuin vuonna 2005. Tämän jälkeen työskentelin mm. Santamuksessa, Matka-Vekassa sekä Lapin Matkailussa. Vuonna 2009 valmistuin restonomin ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta ja 2011 sain takataskuuni opettajan pedagogiset opinnot.
Opinnot auttoivat minua katsomaan matkailualaa monesta näkökulmasta. Sain luotua verkostoja Innoakatemiassa, jossa toteutimme lähes kaikki opintomme projekteina eri yrityksille. Tätä työelämäläheistä oppimistapaa olen halunnut myös jatkaa omassa opetustyössäni. Mieleenpainuvin opiskelumuistoni on ohjaajien antama tuki projekteja tehdessä. Kaikkea ei annettu valmiina, aina sai erehtyä, mutta harhareitiltä ohjattiin tarvittaessa takaisin oikeaan suuntaan.
Kipinä opettajuuteen syttyi
Valmistuessamme ensimmäisinä matkailualan ylemmästä ammattikorkeakoulusta meille tarjottiin mansikkakakkukahvit. Kakkukahvien lomassa silloinen rehtori Tienranta kertoi ylpeänä, että olisimme aina tervetulleita töihin ammattikorkeakouluun. Juuri silloin kipinä minun kohdallani syttyi. Halusin töihin Lapin ammattikorkeakouluun.
Haluan tarjota opiskelijoille samanlaisia ammattiin valmentavia elämyksiä, mistä olen itsekin saanut nauttia - ja kunnianhimoisena vähän enemmänkin. Opettajan roolin muuttuessa ohjaan opiskelijoita esimiestehtäviin matkailualle, konseptoinnin, tarinallistamisen ja matkailun turvallisuuden saloihin. Saan motivaatiota opiskelijoiden onnistumisista ja pidän tärkeänä kannustaa heitä saavutusten tiellä. Tyypillinen työpäiväni koostuu esimerkiksi laajasta opetussuunnitelmatyöstä opiskelijoiden työpajojen ohjaukseen ja opetukseen.
On upeaa työskennellä tutussa opinahjossa ja entisten opettajieni rinnalla, edelleen arvostaen heidän ammattitaitoaan. On myös mahtavaa nähdä oman organisaation huima kehitys ja se, että pysymme työelämän muutoksessa mukana!
- Heidi Kaihua, lehtori (matkailu), Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI)/ Lapin ammattikorkeakoulu
Mistä löytyy Oulun hotellien ykkönen? Se on mitä ilmeisimmin kiinni siitä, että minkälaisia mittareita ykkössijan mittaamiseen käytetään. Minulle Oulun paras hotelli on tietysti oma työpaikkani – Scandic Oulu. Kun en osaa järkevästi mistään muustakaan haaveilla, niin minulla on myös mielestäni maailman paras työ toimiessani hotellinjohtajana Scandic Hotels Oy:n palveluksessa.
Oulu on hotelliyrityksen kannalta katsottuna mielenkiintoinen kaupunki, sillä Oulussa hotellien liiketoiminta voidaan tiivistää mielestäni näin: sopivasti kapasiteettia suhteessa kysyntään. Tämä tilanne takaa ainakin vielä toistaiseksi sen, että oululaiset hotellit pärjäävät toiminnassaan keskimääräistä paremmin, sillä hotellien käyttöaste ja huonetuotto ovat Suomen kolmanneksi parhaalla tasolla (tilastokeskus 11/2016). Edelle kiilaavat ainoastaan Helsinki ja Vantaa.
Hotellinjohtajan työpäivä aamiaiskattauksesta some-päivityksiin
Pidän nykyisestä työstäni hyvin paljon, sillä vaikka hotellimme on osa Pohjoismaiden suurinta hotelliketjua, on ympärillämme riittävästi tilaa itsenäiseen päätöksentekoon ja nopeaan reagointiin, jos sellaiseen tulee tarvetta.
Tyypilliseen työpäivääni kuuluu itse määrittelemäni sekoitus ns. paperihommia ja ihmisten kanssa keskustelua, tekemistä ja olemista. Saatan aloittaa aamuni auttamalla aamiaishoitajaamme selviämään hetkellisestä ruuhkasta ja mennä sen jälkeen toimistohommiin, kunnes palaan ravintolaamme ja autan lounaan kattamisessa. Toisinaan tilanne voi olla sellainenkin, etten malta tai ehdi siirtyä exceleiden yms. parista ”oikeisiin töihin”, sillä tehtäviini kuuluu myös tulevaisuudestamme huolehtiminen. Tämä tarkoittaa varsin laajaa tehtäväkenttää kiinteistöömme liittyvistä asioista aina työkavereideni hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimiseen.
Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä nostaa esille yksi asia, joka vie ajastani yhä suuremman siivun: asiakaspalautteet. Seuraamme tällä hetkellä aika tiiviisti erilaisista kanavista saamiamme palautteita ja pyrimme reagoimaan niihin ilman pitkiä viiveitä. Näitä sosiaalisen median kanavia, joihin edellä viittaan, ovat esimerkiksi Booking.com, Tripadvisor, Google, Facebook ja Expedia. Onnekseni voin todeta, että saamme vain harvoin osaksemme negatiivista palautetta, joten positiivisiin palautteisiin kirjailee vastineita melkeinpä mielikseen. Sanottakoon vielä, että tokihan olemme jakaneet nämä kanavat ja monta muutakin tehtävää keskenämme vastuualueisiin, joten en suinkaan huolehdi läheskään kaikista asioista yksin. Aikaa jää siis muuhunkin touhuamiseen.
Määrätietoista opiskelua kohti päämäärää
Joku voi olla tässä vaiheessa lukemaansa kiinnostunut siitä, miten olen päätynyt nykyiseen tehtävääni. Olen tehnyt hotellinjohtajan töitä nyt runsaat 11 vuotta. Tie tähän pisteeseen on ollut aika pitkä ja myönnän, että se on tuntunut joskus urani alkuaikoina hieman kivikkoiselta. Tekemiseni on kuitenkin ollut aina päämäärätietoista, sillä olen opiskellut alaa lukion jälkeen ahkerasti ja yrittänyt tehdä siinä samalla hotelli- ja ravintolatöitä mahdollisimman monipuolisesti. Olen työskennellyt ruokaravintoloissa, tanssiravintoloissa, baareissa ja hotellien vastaanotoissa eri rooleissa, joten tunnen hotellien monipuoliset työtehtävät jo verrattain hyvin.
Koulutukseni voisin tiivistää muotoon eMBA, restonomi AMK. Alkuperäinen koulutukseni on hotelli- ja ravintolaesimiehen tutkinto, opinahjon oltua legendaarinen Rovaniemen hotelli- ja ravintolaoppilaitos (RHROL). Paljosta on kiittäminen Naaskon Jaakkoa, Autin Selma-Leenaa, Vankan Merjaa, Karkkolan Seppoa, Maaningan Tanjaa ja monia muita, jotka ovat kohdalleni osuneet. Opiskelin itselleni takataskuun myös ammatillisen opettajan pätevyyden viime vuosikymmenellä Jyväskylässä, joka ei sekään ollut hukkaan heitettyä aikaa.
Ammatillinen kehityskaari
Nämä kaikki opinnot ovat tukeneet ammatillista kehittymistäni ehkä enemmän kuin osaan edes aavistaa. RHROL:ssa viettämäni vuodet takasivat minulle vahvan käytännön osaamisen, josta on ollut todella paljon hyötyä kaikkien näiden vuosien varrella. Ammattikorkeakoulun ja Lapin Yliopiston eMBA –koulutus avarsivat ajattelumaailmaani niin, että näen metsän puilta, osaan toimia muuttuvassa toimintaympäristössä rationaalisesti ja pystyn luomaan omasta työpaikastani menestyvän yksikön yhdessä työkavereideni kanssa. Professori Meriläinen taisi aikanaan osua ”managerista leaderiksi” – lausahduksellaan oikeaan joitain vuosia sitten, sillä olen kenties itsekin tuollaisen kehityskaaren kulkenut. En tosin olisi osannut kaarta kulkea ilman opiskelumahdollisuuksia.
Olen myös siinä mielessä onnekas, että olen saanut tehdä töitä ja opiskella Rovaniemellä, Lapin matkailun ytimessä, kolmella eri vuosikymmenellä ja nähdä matkailun kehittyvän ylä- ja alamäkineen. Matkailu, ja erityisesti Lapin matkailu, elää vahvaa kasvukautta, joka tarjoaa alamme ammattilaisille leipää pöytään - aivan kuten se on tarjonnut elannon minullekin jo noin 20 vuoden ajan. Tiedän, että Lapista valmistuu jatkossakin motivoituneita ammattilaisia ja hyviä esimiehiä pyörittämään matkailubisnestä Suomessa - ja muuallakin maailmassa.
- Juha Kolehmainen, hotellinjohtaja, Scandic Oulu