Kolmisen vuotta sitten otin ensiaskeleeni nykyisessä kotikaupungissani, kun saavuin Rovaniemelle liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelman pääsykokeisiin. Aikaisemmin kaupunki oli tuttu vain auton ikkunasta. Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin olevalle suunnistuksen ja hiihdon harrastajalle vaaramaisemat ja luonnonläheisyys olivat kuitenkin tehneet sellaisen vaikutuksen, että vieraaseen kaupunkiin saapuminen tuntui melkein siltä, kuin olisi kotiin tullut. Ja koti siitä pian tulikin, kun ovet opintoihin aukesivat.
Ensimmäinen syksy uusiin luokkakavereihin tutustuessa kului nopeasti, ja uuden oppiminen vei mukanaan. Opiskellessa ja sen ohessa vuosikurssistamme muodostui tiivis porukka, jonka kanssa olen jakanut opiskeluvuosieni ikimuistoisimmat hetket. Liikunnan alalla ilmapiiri on muutenkin erityinen: perinteinen kuilu opiskelijoiden ja opettajien välillä on historiaa, ja palautekeskustelut käydään parhaimmillaan lounaspöydässä. Erityistä ilmapiiriä edesauttanee se, että ammatilliset kiinnostuksen kohteet liittyvät usein myös vapaa-ajan harrastuksiin. Ihmiset elävät samalla planeetalla ja puhuvat samaa kieltä.
Opintojeni alkaessa tunsin kokonaisvaltaista kiinnostusta liikunta-alan eri osa-alueita kohtaan, mutta minulla ei ollut selvää suunnitelmaa siitä, mihin suuntautuisin, tai minkälaiset työtehtävät minua alalla kiinnostaisi. Opinnoissa ehdottomasti parasta on ollut niiden monipuolisuus sekä joustavuus. Olen kokenut, ettei minun ole tarvinnut mahtua minkäänlaiseen muottiin, vaan olen voinut rakentaa omannäköiseni opintopolun. Tämä on mahdollistanut kiinnostuksen syventymisen paloksi kehittää omaa ammatillista osaamista erityisesti psyykkisen valmennuksen sekä aikuispedagogiikan saralla.
Opiskelustressin lieventämiseen kaupunki tarjoaa keskustasta kävelymatkan päässä olevia luontopolkuja, joita pitkin voi patikoida vaaran laelle ihailemaan auringonlaskua ja Ounasjoen kiemuroita. Väitän, että vähintäänkin keskikesän yöttömänä yönä tuo maisema on kokemisen arvoinen. Liikunnasta pitävälle Rovaniemi on sporttinen ja kompakti kaupunki, jossa välimatkat harrastuksiin, kavereille ja kouluun sujuvat helposti polkupyörällä. Jos arjesta haluaa syvempää irtautumista, lähimmille tuntureille matkustaa autolla vain parissa tunnissa.
Vaikka opiskeluvuoteni liivalla ovat tulleet päätökseen, elinikäisen oppimisen polulla olen vasta alkumatkassa. Odotan innolla tulevien työtehtävien ja jatko-opintojen tuomia oppeja ja kokemuksia, jotka vievät minua taas polullani eteenpäin. Tällä hetkellä päällimmäisin tunne on kiitollisuus, jota koen saadessani olla osa liikunnan ja vapaa-ajan koulutuksen yhteisöä ja Kipinä-vuosikurssiamme. Opiskeluvuosien varrella vahvistunut intohimo uuden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä opiskelukavereiden kanssa syntyneet ystävyyssuhteet ovat jotain niin arvokasta, että uskon niiden pysyvän elämässäni pitkään.
Jannaliina Jussinniemi
Liikunnanohjaaja
Ylä-asteen alusta saakka unelmani on ollut työskennellä joskus liikunnanopettajana. Lukiossa opinto-ohjaajani kuitenkin suositteli hakemaan ensin ammattikorkeakouluun opiskelemaan liikunnanohjaajaksi, sillä reitti sitä kautta liikuntapedagogiikan opintoihin olisi myös mahdollinen. Toiseksi hakuvaihtoehdoksi heti Jyväskylän liikuntapedagogiikan jälkeen nousikin Rovaniemen liikunnanoh-jaajaopinnot, jonne pääsin ensimmäisellä yrittämällä. Koska paikka Jyväskylään ei auennut, päätin tarttua mahdollisuuteen ja ottaa askeleen kohti unelmiani.
Epäröinnistä huolimatta lähteminen Rovaniemelle kannatti, sillä sain viettää siellä kolme unohtumatonta opiskeluvuotta.
Opiskelu Lapin AMK:ssa on ollut kiinnostavaa, joustavaa ja innostavaa. Unohtamatta haasteita sekä omalle epämukavuusalueelle menemistä. Yhteishenki opiskeluryhmän ja koko Liivan kesken oli aivan mahtava. Avoin ja tiivis ryhmä ympärillä antoi motivaatiota kouluhommien puskemiseen sekä jaksamista kaamoksen keskellä. Koulussa opettajien ja oppilaiden välinen vuorovaikutus on rentoa ja opettajille voi mennä juttelemaan todella matalalla kynnyksellä.
Opintojen suunnittelussa otettiin hyvin huomioon henkilökohtainen opetussuunnitelma. Opetussuunnitelmassa olevien opintojen lisäksi Liivalla on mahdollista tehdä opintoja avoimen yliopiston puolelta, joten suoritin kasvatustieteen perusopinnot avoimen yliopiston tarjonnasta. Se mahdollisti valmistumiseni kolmessa vuodessa.
Työharjoitteluihin pääsi itse vaikuttamaan ja niitä oli mahdollista hyväksilukea aikaisemmalla työkokemuksella. Hyväksiluin ensimmäisen vuoden harjoittelun, sillä minulla oli jo paljon kokemusta lasten liikunnan ohjaa-misesta. Toisen vuoden harjoittelun suoritin Ounasvaaran lukiossa ja kolmannen vuoden harjoittelun Lapin urheiluakatemiassa yleisurheilun lajiryhmässä. Näistä harjoitteluista sain paljon kokemusta tulevaisuuden työelämää ajatellen sekä vahvistuksen olevani liikunta-alalla oikealla polulla.
Valmistumisen jälkeen hain jatko-opiskelemaan liikuntapedagogiikan maisterivaiheeseen, johon liikunnanoh-jaajatutkinnon suorittanut voi hakea. Valmistumiskevään aikana varmistin myös osa-aikatyön Oulun Pyrinnöl-lä nuorten yleisurheiluryhmien valmentajana sekä ohjaajana. Valmennustyön on tarkoitus jatkua syksylle sekä siitä eteenpäin, ja laajentua yksilövalmennukseen sekä mahdollisesti kokopäiväisempään työskentelyyn.
Tulevaisuuden työhaaveeni liittyvätkin vahvasti liikunnanopettajan sekä urheiluvalmentajan työn yhdistämiseen. Tiedän sen olevan haastava yhtälö, mutta liikunnanohjaajaopintojen aikana sain paljon itseluottamusta ja uskoa haaveiden toteuttamiseen.
Liikunnanohjaajan tutkinto on antanut minulle avaimia työelämään ja valmistanut minut monipuolisesti kohtaamaan työelämän haasteita. Koulutus on ollut ensimmäinen askel kohti unelmiani. Olen oppinut tähtää-mään korkealle ja kehittämään jatkuvasti itseäni. Lisäksi mukaan on tarttunut elinikäisiä ystäviä ja mikä parasta, olen saanut tehdä harrastuksesta ammatin.
- Jessika Raudaskoski, Liikunnanohjaaja