Kaksi ensimmäistä vuotta opiskelimme tiiviisti kaikille yhteisiä aineita, kuten matematiikkaa, fysiikkaa ja sähkön yleistä teoriaa. Kolmantena vuonna saimme valita suuntautumisen joko automaation tai sähkövoiman, joista itse erikoistuin jälkimmäiseen. Lapin AMKissa opetus oli mielestäni erittäin hyvää ja ammattitaitoista. Luokkakaverini olivat kotoisin ympäri Suomea ja luokkahenkemme oli hyvä. Itse suoritin kuuden kuukauden kestävän armeijan opintojeni aikana, joten jouduin kirimään opinnoissani, ja suoritinkin kursseja silloisella aikuispuolella sekä nuorempien vuosikurssilaisten kanssa. Työmäärä ei kuitenkaan tuntunut missään vaiheessa ylivoimaiselta ja valmistuin tavoiteajassa vuosikurssini kanssa.
Työskentelen sähkötyönjohtajana SSAB:n terästehtaalla Hämeenlinnassa. Tein opintojeni aikana opinnäytetyön SSAB:n (silloinen Ruukki) Pulkkilan tehtaalla. Sain heti valmistuttuani määräaikaisen työpaikan kyseiseltä tehtaalta, ja samalla pääsin jatkojalostamaan opinnäytetyötäni työn parissa. Siirryin sisäisessä haussa Hämeenlinnan tehtaalle. Tehtäväni on johtaa tehtaan sähkökunnossapitotoimintaa ja toimia työturvallisuudesta vastaavana asennusvalvojana. Työtehtäviini kuuluu muun muassa asennustöiden suunnittelua ja dokumentointia, materiaalihankintoja sekä ulkopuolisen työvoiman rekrytointia ja valvontaa. Olen myös läsnä sähköasentajien päivittäisessä tekemisessä.
Lapin AMKin tarjoama opetus on mielestäni laadukasta ja Kemin toimipiste on sopivan kompakti, josta sain hyvän pohjan menestyäkseni työelämässä. Suosittelinkin sähkö- ja automaatiotekniikan koulutukseen hakeutumista siitä syystä, että sähköalalla on todella laajat työllistymismahdollisuudet etenkin AMK-tutkinnon suoritettua. Alalla riittää paljon opittavaa, ja siten myös haasteita. Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto antaa hyvät teoreettiset taidot ja tutkintoon kuuluvat työharjoittelut valmentavat työelämän oikeisiin työtehtäviin.
- Heikki Roivainen, sähkövoimatekniikan insinööri