kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Virtuaalivierailu simulaatiosairaalassa

1.11.2021



Kirjoittajan kasvot.
TtM Sirpa Orajärvi ja terveydenhoitaja (YAMK) Helena Kari työskentelevät asiantuntijoina OmaDigi -hankkeessa ja lehtoreina Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmässä. DI Jani Sipola työskentelee asiantuntija OmaDigi -hankkeessa sekä projektipäällikkonä Uudistuvan teollisuuden -osaamisryhmässä.


Kuvassa on simulaatiosairaalan 3D-virtuaalimalli kuvattuna Matterportilla.
Kuva 1. Simulaatiosairaalan 3D-malli

Virtuaaliset oppimisympäristöt ovat nykyään jo laajasti koulutuskäytössä osana verkko- ja etäopetusta. Mobiiliteknologian kehitys on mahdollistanut opetuksen siirtämisen avoimiin oppimisympäristöihin ulos luokkahuoneesta niin, että opiskelu toteutuu myös aikaan ja paikkaan sitomatta digitaalisissa ja virtuaalisissa ympäristöissä.

Virtuaalinen oppimisympäristö on reaalimaailmaa vastaava 360-panoraamakuva, joka ei vaadi osallistujalta fyysistä läsnäoloa, vaan ympäristössä voi kulkea älypuhelimen, mobiililaitteen tai tietokoneen näytöllä tai virtuaalilasien kautta ja perehtyä teoriatietoon sekä suorittaa tehtäviä ja palata oppimisympäristöön rajattomasti. Oppimisympäristöön voidaan liittää materiaalia teksti-, kuva- ja videotiedostoina kohderyhmän tarpeiden ja osaamistavoitteiden mukaisesti.

Simulaatioteknologiaa virtuaalitodellisuudessa

OmaDigi -hankkeen (Osaamisen Mahdollistaminen Digitaalisissa Hyvinvointipalveluissa) tavoitteena on kehittää hyvinvointialan ammattilaisten digiosaamista ja siihen liittyvää koulutusta. Osana hanketta kehitetään virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä terveydenhuollossa ja opetuksessa. Ammattiopisto Lappian hyvinvointiala on mukana hankkeessa.

Hyvinvointialan opettajien toiveena oli hyvinvointiteknologiaan ja teknologisiin ratkaisuihin liittyvän osaamisen kehittäminen. Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli järjestää Lappialle koulutuksia liittyen simulaatioteknologiaan Lapin ammattikorkeakoulun Kemin kampuksella.

Koronapandemian vuoksi kampuksella toteutettavat koulutukset jouduttiin perumaan ja suunnittelemaan verkkototeutus. Toteutustavaksi valittiin virtuaalinen oppimisympäristöjen esittely (Kuva 1), mikä mahdollistui Tulevaisuuden terveyspalvelujen ja Uudistuvan teollisuuden -osaamisryhmien yhteistyönä. Virtuaaliesittely toteutettiin Matterport 3D-tilamallinnusympäristössä.

Virtuaalinen oppimisympäristöjen esittely tehtiin kuvaamalla koko simulaatiosairaala. Kohderyhmän toiveiden mukaisesti tarkempaa informaatiota lisättiin videoina ja tekstitiedostoina potilassimulaattoreista, niiden ohjausjärjestelmistä ja simulaatio-opetusmenetelmästä sekä joistakin laitteista.

Kuvaukset toteutettiin Matterportin Pro2 3D-kameralla (Kuva 2). Kameran tuottaman datan perusteella muodostettiin simulaatiosairaalasta 3D-pintamalli. Kuvaukset kestivät n. 4 tuntia ja 3D-pintamallin luominen tapahtui automaattisesti Matterportin pilvipalvelussa. Mattertagien (Kuva 3) avulla 3D-malliin voidaan lisätä informaatiota mm. videoiden, linkkien ja tiedostojen avulla.

Kuvassa on Matterport Pro2 3D-kamera simulaatioympäristössä.
Kuva 2. Matterport Pro2 3D-kamera.

Kuvassa on simulaatiosairaalan valvontaosasto, jonka esittelyyn on sijoitettu Mattertageja ja tägistä avattu videonäkymä.
Kuva 3. Simulaatiosairaalan valvontaosasto, jonka esittelyyn on sijoitettu Mattertageja.

Simulaatiosairaala on todellista hoitotyön reaalimaailman ympäristöä vastaava oppimisympäristö hoitotyön koulutukseen. Sairaalassa tapahtuvassa simulaatio-opetuksessa pyritään mallintamaan realistisia ja autenttisia työtilanteita, sekä asiakas- ja potilastapauksia, jotta koulutukseen osallistujat voivat ymmärtää ja hallita oikeita käytännön tilanteita paremmin.

Simulaatio mahdollistaa kokemuksellisen oppimisen turvallisessa ympäristössä vaarantamatta potilasturvallisuutta. Simulaatio-oppimisessa opiskelija suorittaa mm. hoitotoimenpiteitä ja tekee päätöksiä tavoitteena kehittää kriittistä ajatteluaan. Potilassimulaattori on tekninen laite, jonka anatominen rakenne vastaa todellisuutta, oikeaa ihmistä, ja jonka elintoiminnot voidaan simuloida realistisesti. Tämän lisäksi simulaatiota voidaan toteuttaa tietokoneohjelmilla, joilla hoidetaan interaktiivisesti potilasta tai toiminta tapahtuu virtuaalimaailmassa ja potilas on elektroninen.

Virtuaaliesittelyn monet mahdollisuudet

Virtuaaliesittely mahdollistaa hyvin monipuolisesti ympäristöjen esittelyn ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi esittelyä voidaan muokata kohderyhmän tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi tiloihin tuleville organisaation ulkopuolisille koulutettaville voidaan perehdytys tehdä virtuaalisesti tai mahdollisille ulkopuolisille tilojen vuokraajille osana tilojen myyntiesittelyä.

Omille opiskelijoille virtuaalinen ympäristö mahdollistaa monia oppimistehtäviä, joita on ohjeistettu virtuaaliympäristöön ja tukee näin etäopiskelumahdollisuuksia. Virtuaalisesti luotu ympäristö voidaan kiinnittää Moodle-oppimisalustaan, joten sen käyttö on myöskin sujuvaa osana oppikurssia.

Ympäristön hyödyntäminen on kustannustehokasta, koska opiskelijat ja ulkopuoliset tilojen käyttäjät voivat perehtyä ympäristöön etukäteen, eikä siihen tarvitse käyttää niin paljon aikaa osana koulutustilannetta. Tämä vastaa siten myös vastuullisuuden ja kestävän kehityksen haasteeseen.

OmaDigi -hanketta (Osaamisen Mahdollistaminen Digitaalisissa Hyvinvointipalveluissa) rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

Omadigi logokokoelma.JPG

Lähteet

Cooper, J.B. & Taqueti, V.R. 2004. A Brief History of the Development of Mannequin Simulators for Clinical Education and Training. Qual Saf Healt Care. 13/2004: 11-18

Jeffries, P.R. 2007. Simulation in Nursing Education – from Conceptualization to Evalution. New York. The National League for Nursing.

Liu, G.-Z. & Hwang G.-J. 2009. A key step to understanding paradigm shifts in e-learning: Towards context-aware ubiquitous learning. British Journal of Educational Technology, 2009, Vol. 40, Issue 6

Virtanen, M. 2016. Virtuaaliset oppimisympäristöt osana opetuksen digitalisaatiota. AMK-lehti, UAS Journal. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences. Koulutus ja oppiminen. Vol 1. Viitattu 6.11.2020 https://uasjournal.fi/koulutus-oppiminen/virtuaaliset-oppimisymparistot-osanaopetuksen-digitalisaatiot

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kiertotaloudella askel hyvinvointiin

13.10.2021



Kirjoittajan kasvot.
Lähihoitaja, kaivosmies ja rikastaja Johanna Aarnio-Keinänen opiskelee insinööriksi ja työskentelee projektisuunnittelijana Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Lapin ammattikorkeakoulussa on viime vuosina kytketty kiertotaloutta osaksi eri alojen koulutuksia ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- (TKI) toimintaa. LTKT2.0 – Lapin teollinen kiertotalous 2.0 – Lapin kiertotaloustoiminnan vahvistaminen -hankkeessa käynnistettiin keväällä 2021 esiselvitys liittyen kiertotalouden, tekniikan ja hyvinvointialojen kytkeytymisestä yhteen.

Hanke on Lapin liiton, Vipuvoimaa EU:lta, Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama ja toteutetaan 1.6.2021-31.3.2023.

Olen työskennellyt esiselvityksen parissa kuluneen puolen vuoden ajan. Olen AMKin konetekniikan opinnoissa loppumetreillä ja suoritan töiden ohessa teemaan kytkeytyvää opinnäytetyötä.

Hyvinvointia tehdään yhdessä

Hyvinvointi on terveyttä, materiaalista hyvinvointia ja hyvänä koettua elämänlaatua, johon kuuluvat yksilön sekä yhteisön hyvinvointi. Hyvinvointialoilla tapahtuva digitaalinen muutos lisää teknisten ratkaisujen ja toimintojen hyödyntämistä. Lisäksi toimintakulttuurin muutokselle ja kehittämiselle on tarvetta.

Tarvittavat ja selkeät ohjauskeinot tiedon viestimiseen, vuoropuhelun lisääntyminen, innovatiivisen tuotesuunnittelun edistäminen ja kiertotalouden uusien markkinoiden luominen voisivat luoda uuden, yhteisen hyvinvointialojen kiertotalousnäkökulman.

Voisiko yksi avain hyvinvointi- ja tekniikan alojen lisääntyvään yhteistyöhön löytyä kiertotalousteeman ympäriltä? Ja millaista lisäarvoa kiertotalouden ja teknologian kytkeminen osaksi hyvinvointialojen opintokokonaisuuksia voisi tarjota opiskelijoille?

Kiertotalous on resurssiviisas talousmalli. Avain kiertotalouteen on suunnittelu, ja elinkaariajattelun avulla tavoitteena on tuoda materiaalit yhä uudelleen kiertoon. Toisin sanoen kaikki materiaali on raaka-ainetta, joka kiertää loputtomasti biologisessa (uusiutuvat raaka-aineet) tai teknisessä (ei-uusiutuvat raaka-aineet) kierrossa arvonsa säilyttäen. (Lindell P & Soimakallio H 2021)

Suunnittelun, materiaalien ja energian kierron sekä elinkaarenhallinnan rinnalle on tuotu viime vuosina esille myös kiertotalouden sosiaaliset vaikutukset (mm. Sitra 2020) sekä pohdinnat yksilöstä kiertotalouden toteutumisen keskiössä. Alexandre Lemille on kehittänyt ”The Circular Humansphere” – mallin, jossa yhdistyvät kiertotalouden biologinen ja tekninen kierto pohdintoihin yksilöstä näiden toteutuksen keskiössä. (Lemille 2020)

Uudet työelämätaidot

Hyvinvointialojen koulutuksissa on tärkeää kohdentaa opetus teknologisen tiedon ja taidon kohtalaisen suureen osaamisvajeeseen. Tästä johtuen teknologisten laitteiden osaamisen kehittämistä, perehdyttämistä ja osaamisen ylläpitämistä on haasteellista suunnitella, jolloin niiden käytettävyys työtehtävien yhteydessä jää vähäiseksi.

Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö tarvitsee lisää tietoa, koulutusta ja ymmärrystä teknologisen osaamisen tuoman toimintakyvyn parantamiseen. Lisäksi tukea tarvittaisiin uusien teknologisten tietojärjestelmien ja ratkaisujen hallintaan.

Jatkuva oppiminen ja terveysteknologiaosaaminen mahdollistavat myös ekologisen kestävyyden kehittymisen, koska liikkuminen vähenee paikallisen terveydenhuollon parantuessa ja edistää kotimaisen terveydenhuollon vaikuttavuutta vähentäen alueellista eriarvoisuutta etähoidon ansiosta. (Kunnari & Tieranta 2019)

Digitaalisten ja älykkäiden ratkaisujen sekä alustojen hyödyntämisosaamisen arvioidaan olevan yhä tärkeämpää 2020-luvun työelämässä. Tekniikan alan työelämätaidoissa korostuvat jatkossakin kasvava digitaalisuus ja teknologinen kehitys, jotka vaikuttavat useisiin ammattikohtaisiin työtehtäviin.

Ympäristövastuullisuuden merkitys kasvaa tekniikan alan työtehtävissä ja merkitystään kasvattavat myös asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen sekä ihmisten ja osaamisen johtamis- ja valmentamistaidot. Konetekniikan asiantuntijan työtehtävien osalta tapahtuu myös muutoksia. Yleisiä osaamistarpeita ovat oppivien järjestelmien hallinta, robotiikka, ainetta lisäävä valmistus (esim. 3D- tulostus), tekoälyn hyödyntäminen konetekniikassa ja suunnittelussa sekä neuvonta-, opastus- ja ongelman- ja ohjaustaitojen vahvistaminen erityisesti etädiagnostiikan osalta. (Opetushallitus 2019)

Teknologia ympärillämme

Hyvinvointi- ja terveysteknologiset ratkaisut ylläpitävät ja parantavat ihmisten elämänlaatua, hyvinvointia ja terveyttä. Tulevaisuudessa korostuu yhä enemmän vahva yhteistyö eri toimijoiden välillä yli teemojen ja teknologiarajojen. Työelämässä teknisen alan, sosiaali- ja terveysalan sekä liiketalouden alan ammattilaiset pystyvät paremmin puhumaan samaa kieltä ja ymmärtämään toistensa näkökulmia.

Uuden ajattelun myötä ja hyödyntämällä olemassa olevaa teknologiaa saadaan aikaan yhteen toimivia kokonaisuuksia. Tämä osaltaan mahdollistaa uusien innovaatioiden, ratkaisujen syntymisen ja hyödyntämisen muuttuvassa koulutuksen sekä työelämän kehityksessä.

Jatkuvan oppimisen uudistuksella tuetaan sujuvia siirtymiä työelämän ja koulutuksen välillä koko elinkaaren ajan. Lisäksi uudistuksella tuetaan korkeakoulutuksen saatavuutta ja saavutettavuutta. Tämä osaltaan vauhdittaa yksityisen sektorin TKI-investointeja sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. (Opetushallitus 2019)

Valtioneuvoston julkaisema Uusi suunta: Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi julkaistiin 13.1.2021. Ohjelmassa on kansallisen kiertotalousohjelman ehdotus kiertotalouden opintojen sisällyttämisestä eri koulutusasteiden opetussuunnitelmiin ja tutkintojen perusteisiin ja täten kiertotalousteema on hyvinkin ajankohtainen useammasta eri näkökulmasta. (Valtioneuvosto 2021)

Suomessa kehittämiskohteena tulisi olla lääketieteen ja tekniikan yhteistyön parantaminen ekosysteemit verkostossa ja niiden eri tasoilla tapahtuvan tutkimus- ja tuotetoiminnan kehittäminen. Lääketieteen tutkimus- ja tuotekehittämiseen on investoitu mittavasti, mutta jonka hyödyntäminen uusien innovaatioiden synnyn sekä ratkaisujen kehittämiseksi, että kaupallistamiseksi on suurimmalta osin jäänyt hyödyntämättä.

Tämä heijastuu myös Suomen kilpailukykyyn hyvinvointi- ja terveysteknologia alalla. Vuonna 2020 terveysteknologian vienti kasvoi 0,5 prosenttia 2,43 miljardiin euroon. (Healthtech Finland 2021) Terveys- ja hyvinvointiteknologia on ollut viimeisten vuosien aikana yhä vahvemmin esillä ja teknologiaa voitaisiin hyödyntää asiakkaiden hyvinvoinnin edistämisessä sekä uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä.

Hyvinvointia kiertotalouden ympärillä

Kiertotaloudessa keskeistä on asenteiden, käyttäytymisen sekä toiminnan muutos ja kiertotalouden tavoitteena on luoda uusia tuote- ja palvelukonsepteja. Toimintatapojen muuttaminen ei tapahdu sormia napsauttamalla, vaan muutos tapahtuu toiminnassa.

Asenteisiin ja käyttäytymistapoihin voidaan vaikuttaa uusien taitojen oppimisella. Hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan uusia keinoja ja tulevaisuudessa opinnoissa painottuvat luovuus, hyvinvointi ja uudet oppimisen tavat. Viestinnän merkitys korostuu muutoksessa ja viestinnän asema organisaation strategisena roolina on tärkeää.

Kiertotalous tarvitseekin edistämistä, lisäresursseja ja vähähiilistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, ekosysteemien kehittymistä ja laitosinvestointeja. Kansallisen kiertotalousohjelman puitteissa näitä tuetaan EU:n elpymisinstrumentin rahoituksesta 200–250 miljoonaa eurolla. Näiden lisäksi on kirjattu vuotuinen 27 miljoonan euron rahoitus julkisiin hankintoihin, teollisiin symbiooseihin, ekosysteemien kehittämiseen sekä tuotesuunnitteluun. (Valtioneuvosto 2021)

Verkostoituminen ja muiden osaamisen kartoitus on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Alojen laajempi kokonaiskuva, ymmärrys ja osaaminen korostuvat yhä enemmän ja tuntemus juuri oman alan yleiskuvasta ei enää riitä.

Hyvinvointi koskettaa meitä kaikkia. Kiertotalous koskee meitä kaikkia.

Lähteet

Healthtech Finland. 2021. Teknologiateollisuus. Terveysteknologian vienti jatkoi kasvuaan koronasta huolimatta- Koronatestit siivittivät laboratoriodiagnostiikan viennin 27 prosentin kasvuun. Viitattu 20.7.2021 https://healthtech.teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/terveysteknologian-vienti-jatkoi-kasvuaan-koronasta-huolimatta-koronatestit

Lemille, A. 2020. The Circular Humansphere (2020 Update), Alexandre Lemillen internet-sivusto, 20.8.2020. Viitattu 13.8.2021 https://alexlemille.medium.com/the-circular-humansphere-2020-update-8b2df60a477.

Kunnari, M & Tieranta, O. 2019. Digiosaaminen tulevaisuuden terveyspalveluissa. Lumen. Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti. Viitattu 20.7.2021 https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2019/10/30/digiosaaminen-tulevaisuuden-terveyspalveluissa/

Opetushallitus 2019. Osaamisrakenne 2035. Raportit ja selvitykset 2019:14. 2019. Viitattu 20.7.2021 https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamisrakenne_2035.pdf

Sitra 2020. Kiertotalouden sosiaaliset vaikutukset. Sitra. 2020. Viitattu 13.8.2021 https://www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalouden-sosiaaliset-vaikutukset/

Teknologiateollisuus, Lindell P & Soimakallio H, 13.1.2021. Viitattu 20.7.2021 https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/teknologiateollisuudella-avainrooli-kiertotalouden-vauhdittamisessa

Valtioneuvosto 2021. Uusi suunta- Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:1. 2021. Viitattu 19.7.2021 https://ym.fi/documents/1410903/42733297/Uusi+suunta+-+Ehdotus+kiertotalouden+strategiseksi+ohjelmaksi.pdf/ad875da1-f4c4-aec4-4fe0-f17df9746383?t=1610462062018



> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Verkkovälitteinen yhteissimulaatio kansallisen gerontologisen hoitotyön opettajien verkostossa

30.8.2021



Kirjoittajien kasvokuvat.
TtM Anniina Tohmola, TtM Heidi Korhonen ja TtM Arja Meinilä työskentelevät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmässä.

Johdanto

Gerontologista hoitotyötä toteutetaan ikääntyneiden ihmisten parissa monissa eri tilanteissa (WHO 2003). Se on hoitoa, hoivaa ja terveyden edistämistä moniammatillisessa tiimissä sosiaali- ja terveydenhuollon eri ympäristöissä. Lapin ammattikorkeakoulussa terveysalan ja vanhustyön opiskelijat opiskelevat gerontologista hoitotyötä 10 opintopisteen laajuisilla opintojaksoilla Ikääntyneen toimintakyvyn tukeminen, Supporting Health and Functional Capacity of Elderly people ja Gerontologinen hoiva ja hoitotyö.

Viime vuoden aikana verkossa tapahtuva opetus on tullut kaikille tutuiksi ja niin myös meidän opettajien oli pysyttävä kehityksen perässä ja hallittava erilaisia verkkopedagogiikan menetelmiä. Verkkosimulaatiota pidetään hyvänä lisänä muiden simulointitapojen ja kasvotusten tapahtuvan opetuksen oheen (Cant & Cooper, 2014), joten otimme haasteen vastaan ja osallistuimme verkkovälitteisen yhteissimulaation järjestämiseen yhdessä kansallisen verkostomme kanssa.

Kyseessä on viiden ammattikorkeakoulun ja yhden ammatillisen opiston (Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK), Saimaan ammattikorkeakoulu (SAMK), Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Lapin ammattikorkeakoulu (Lapin AMK) sekä ammattiopisto SataEdu) gerontologisen hoitotyön opettajien perustama yhteinen verkosto, jossa järjestetään verkkovälitteisiä yhteissimulaatioita vuorovetoisesti muutaman kerran vuodessa.

Mistä kaikki alkoi? Niin kuin monesti tapahtuu verkostoissa, niissä syntyy uusia verkostoja, jotka lähtevät elämään ja tuottavat monipuolista ja uutta kokemustietoa niin opettajille kuin opiskelijoillekin. Niin kävi nytkin. Saimme marraskuussa 2019 Nedunetistä eli englanninkielisten sairaanhoitajakoulutusten -verkostosta tiedon mahdollisuudesta liittyä kansalliseen ammattikorkeakoulujen verkkovälitteiseen gerontologisen hoitotyön yhteissimulaatio-verkostoon.

Kiinnostuimme tästä mahdollisuudesta rikastaa opintojaksoja uusilla oppimiskokemuksilla. Saimme mahdollisuuden osallistua seuraajana TAMK:n ja HAMK:n verkkovälitteiseen yhteissimulaatioon helmikuussa 2020 ja SeAMK:n ja SAMK:n simulaatioon maaliskuussa 2020. Gerontologisen hoitotyön yhteissimulaatio-verkostossa kukin oppilaitos vuorollaan järjestää 1-2 simulaatiota / päivä ja toimittaa tarvittavan ennakkomateriaalin yhteiseen Teams-ympäristöön. Simulaatioiden toteuttamista suunnitellaan verkoston yhteisissä Teams-palavereissa, joissa sovitaan aikatauluista, toteutuksista sekä reflektoidaan ja kehitetään simulaatioita edelleen aikaisempien kokemusten pohjalta. Vastuu AMK lähettää osallistujille linkin, jonka kautta kirjaudutaan ympäristöön.

Verkkovälitteisen yhteissimulaation suunnittelua

Lapin AMK:n simulaatiopäivä toteutui yhdessä SataEdun kanssa maaliskuussa 2021 ja sovimme ennakkoon, että SataEdu toteuttaa aamupäivän simulaation ja Lapin AMK:n iltapäivän simulaation. Olimme aiemmin seuranneet toisten ammattikorkeakoulujen järjestämiä verkkosimulaatioita, joten meillä oli olemassa jonkinlainen käsitys, miten se teknisesti toteutetaan ja lähdimme sen tiedon pohjalle rakentamaan omaa suunnitelmaamme. Valitsimme casen aiheeksi kotona asuvan ikääntyneen Lydia-rouvan hoidon tarpeen arvioinnin ja moniammatillisen lähestymisen siihen.

Simulaation osaamistavoitteet olivat

1. Osaa kohdata asiakkaan ja omaisen hoitotyön periaatteita noudattaen
2. Osaa aloittaa tilanneselvityksen huolen puheeksiottamisen menetelmää käyttäen
3. Osaa arvioida vointia, sairauksien tilaa sekä palveluntarvetta
4. Osaa yhteistyössä tehdä päätöksiä jatkosuunnitelmaa varten

Tapausselostuksen ja osaamistavoitteiden rakentamisen jälkeen pohdimme simulaationäyttelijöiden määrää ja tiloja, missä verkkosimulaatio toteutetaan. Näyttelijöiksi pyysimme 5 henkilöä, 2 opiskelijaa ja 2 simulaationäyttelijää sekä yhden opettajan. Opiskelijat esittivät sairaanhoitajaa ja geronomia, näyttelijät Lydiaa ja Lauri-veljeä, ja opettaja lääkäriä. Casen tapahtumapaikaksi valittiin Kemin kampuksen kotiympäristö, jossa on saatavilla tekniset välineet ja todellista kotiympäristöä vastaava miljöö. Teknistä apua saimme oppilaitoksemme IT-tukihenkilöltä, joka oli välttämätön tuki verkkosimulaatioon valmistautuessa ja sen toteuttamisessa.

Pidimme kaksi valmistavaa harjoitusta ennen varsinaista simulaatiopäivää, jolloin tutkimme kamerakulmia, äänentoistoa, kuvan välittämistä simulaatio-ohjelma SimCapturesta Teams-ympäristöön, tarvittavia tarvikkeita ja testasimme etälääkäri-vastaanoton toimivuutta. Kävimme käytännössä läpi koko tilanteen nopeutetusti ja kaikkia teknisiä laitteita käyttäen, jotta saimme varmuuden siitä, että oikeana päivänä onnistuisimme. Siltikin tilanteen moninaisuus ja simulaation kulun spontaaniudesta johtuva yllätyksellisyys jätti meille jännityksen.

Kuva 1 Tohmola.jpg

Kuva 2 Tohmola 2021.jpg

Kuva 1 ja 2: Lehtori Arja Meinilä ja IT-tukihenkilö Tommi Miettunen simulaatioharjoituksessa (kuvat Heidi Korhonen)

Jännittävä simulaatiopäivä

Aamupäivällä seurasimme etänä mukaan osallistuvien opiskelijoidemme kanssa Teamsin välityksellä Sataedun järjestämää simulaatiota, minkä jälkeen kävimme siihen liittyvän loppukeskustelun verkkoympäristössä. Lounastauon jälkeen Seinäjoen ammattikorkeakoulu esitteli fysioterapiakoulutuksessa käytettyä teknologiaa.

Lapin ammattikorkeakoulun simulaationäyttelijät ja opiskelijat olivat valmistautuneet hyvin omiin rooleihinsa ja tekniikka oli testattu toimivaksi. Simulaatio alkoi aikataulun mukaisesti siitä, että Lydiaa ja Lauria näytettiin kotiympäristössä touhuilemassa ja sairaanhoitaja ja geronomi soittivat ovikelloa ja tulivat ovesta sisään kotikäynnille. Kotikäynnillä kaikki istuivat pöydän ääreen ja kävivät keskustelua Lydian voinnista sekä tekivät mittauksia geronomin ja sairaanhoitajan ammattitaitoa hyödyntäen. Kotikäynnin loppupuolella sairaanhoitaja otti etäyhteyden lääkäriin, jossa Lydia ja hoitaja keskustelivat lääkärin kanssa tilanteesta kotona.

Kuva 3 Tohmola 2021.jpg

Kuva 3: SimCapture-näytön välityksellä kuvattua simulaatiotilannetta kotiympäristössä

Kuva 4 Tohmola 2021.jpg

Kuva 4: Lehtori Anniina Tohmola esittämässä kotihoidon lääkäriä etäyhteydellä (kuvat Heidi Korhonen)

Etäyhteydellä käydyn keskustelun aikana tehtiin moniammatillinen hoitosuunnitelma, minkä jälkeen simulaatio päättyi. Simulaation jälkeen kampuksella olijat siirtyivät videoseurantaluokkaan loppukeskustelua varten ja etänä mukaan osallistuneet opiskelijat siirtyivät yhteiseen Teams-ympäristöön. Loppukeskustelu käytiin simulaatiolle asetettujen tavoitteiden ja Padlet-alustalla olleiden Mitä opit, mikä meni hyvin, olisiko jotain lisättävää ja mitä voisi tehdä toisin- apulausekkeiden avulla, joista yhteenveto oheisessa taulukossa (taulukko 1.)


Taulukko 1. Opiskelijoiden palaute omasta simulaatiosta

Taulukko 1 Tohmola 2021.JPG


Koko verkkosimulaatiopäivästä opiskelijoilta kerättiin palautetta oivallukset, positiivista, haasteita, kehitettävää - apusanojen avulla. Suorat lainaukset oheisessa taulukossa (taulukko 2.)

Taulukko 2. Opiskelijoiden palaute simulaatiopäivästä

Taulukko 2 Tohmola 2021.JPG


Kuva 5 Tohmola 2021.jpg

Kuva 5: Simulaationäyttelijät ja oppilaitoksemme opiskelijat yhteisessä loppukeskustelussa simulaation jälkeen. (kuva Heidi Korhonen)

Verkkosimulaatio vahvistamassa moniammatillista osaamista ja ammatillista vuorovaikutusta

Opiskelijapalautteiden pohjalta keskeisimmiksi oppimiskokemuksiksi nousivat moniammatillisuuden merkitys osana ikääntyneen asiakkaan kotikäyntiä sekä ammatillisen vuorovaikutuksen toteuttaminen. Simulaatiosta teki oppimisen näkökulmasta ainutlaatuisen se, että siinä hyödynnettiin geronomi-sairaanhoitaja työparityöskentelyä, jota vahvisti etälääkärin konsultaatio videoyhteyden välityksellä.

Ammatillinen vuorovaikutus simulaatiossa toteutui opiskelijoiden kokemusten mukaan asiakkaan kunnioittavana, rauhallisena ja kuuntelevana kohtaamisena, jossa myös asiakkaan omaiset otettiin hyvin huomioon hoitajien toimesta. Virtuaalisimulaation käytön onkin todettu vaikuttavan positiivisesti opiskelijoiden asenteisiin moniammatillisesta oppimisesta ja tiimissä työskentelystä (Caylor & Carlson 2015). Kommunikaation ja tiimityön on puolestaan todettu oleva keskeisiä tekijöitä korkeatasoisen, vaikuttavan ja potilasturvallisen hoidon takaamiseksi (Turkelson, Keiser & Smith 2020).

Opiskelijapalautteissa nostettiin esille myös ”simulaatiotilanteen todentuntuisuus.” Pedagogisesta näkökulmasta simulaatioiden käyttö opetuksessa on mielekäs ja mielenkiintoinen opetusmenetelmä, koska ne mahdollistavat aitojen arkielämän tilanteiden jäljittelyn (Turkelson, Keiser & Smith 2020). Kehittämisen näkökulmasta tärkeimpinä asioina opiskelijat toivat esille tekniikan yhteyksien parantamisen, koska äänet kuuluivat ajoittain heikommin, jolloin simuloijien puheesta oli vaikea saada selvää. IT-tukihenkilön avulla äänet saatiin kuitenkin toimimaan hyvin simulaation alkupuolella.

Meille verkkosimulaatiosta vastanneille opettajille simulaation toteuttaminen oli ammatillisesta näkökulmasta niin ikään opettavainen ja innovatiivinen. Innovatiivisen verkko-opetus pedagogiikan onkin todettu mahdollistavan antoisan opetus-oppimiskokemuksen (Esposito & Sullivan 2020).

Verkkosimulaation avulla pystyimme myös järjestämään opetustilanteen kaikille opiskelijoille vallitsevan Covid-19 pandemian rajoitusten ollessa voimassa. Positiivisen kokemuksen myötä aiomme jatkossakin hyödyntää verkkosimulaatiota myös tulevilla ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisen opintojaksoilla.

Kuva 6 Tohmola 2021.jpg

Kuva 6: Tyytyväinen simulaation toteuttajaryhmä päivän päätteeksi (kuva Heidi Korhonen)


Lähteet:

Cant, R. P. & Cooper, S. J. (2014). Simulation in the Internet age: The place of Webbased simulation in nursing education. An integrative review. Nurse Education Today 34 (12), 1435–1442.

Caylor, S. & Carlson, E. (2015). The Use of Virtual Simulation and a Modified TeamSTEPPS Training for Multiprofessional Education. Clinical Simulation in Nursing (11), 163-171.

Esposito, C.P. & Sullivan, K. (2020). Maintaining Clinical Continuity Through Virtual Simulation During the COVID-19 Pandemic. Journal of Nursing Education 59 (9), 522-525.

Turkelson, C., Keiser, M. & Smith, L. (2020). Promoting Interprofessional Communication with Virtual Simulation and Deliberate Practice. Clinical Simulation in Nursing (46), 30-39.

WHO. (2003). WHO Europe Gerontological Nursing Curriculum WHO European Strategy for Continuing Education for Nurses and Midwive. WHO Europe Gerontological nursing curriculum

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Simulaationäyttelijät mielenterveys- ja päihdehoitotyön opiskelun tukena

25.8.2021



Pipsa Vilenin kasvokuva.
AmO ja psykoterapeutti Pipsa Vilen työskentelee lehtorina Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

“Psykiatrisen sairaalan vastaanotto-osastolle saapuu B1-lähetteellä itsetuhoinen Elli Mirja Saarelainen. Elli on 57-vuotias perheellinen peruskoulun opettaja.”  Tämä on lähtötilanne yhteen case-simulaatioon, joita simulaationäyttelijät luovat eläväksi mielenterveys- ja päihdehoitotyön Case-työpajoissa.

Lapin ammattikorkeakoulussa on ansiokkaasti koulutettu simulaationäyttelijöitä jo vuodesta 2015. Yhteensä koulutus on järjestetty kolme kertaa, joista viimeinen ryhmä on valmistunut vuonna 2017.

Koulutuksen aloittajina ja vetäjinä ovat toimineet lehtorit Paula Yliniemi Rovaniemeltä ja Raimo Vähänikkilä Kemistä. Heidän ja kollegani lehtori Hannele Pietiläisen jalanjäljissä olen itse tutustunut simulaationäyttelijöihin ja case-simulaation käyttöön mielenterveys- ja päihdehoitotyön opetuksessa.

Tähän kirjoitukseen haastattelemani simulaationäyttelijä ja Hengitysliiton kokemustoimija Eeva-Liisa Peltosen nuoruuden ammattihaaveita oli mm. näyttelijä. Elämä vei kuitenkin häntä eri suuntaan, kunnes vuonna 2016 Lapin AMK:n itsepintainen radiomarkkinointi simulaationäyttelijäkoulutuksesta tavoitti Eeva-Liisan, ja hän haki koulutukseen.

Simulaatiot kampuksella

Lapin ammattikorkeakoulun Kemin kampuksen vastaremontoidut simulaatio-oppimisympäristöt luovat hienot puitteet hoitotyön kliinisten taitojen harjoittelulle. Kliiniset taidot tarkoittavat mielenterveys- ja päihdehoitotyössä vuorovaikutustaitojen harjoittelua.

Mielenterveys- ja päihdehoitotyön opetuksessa olemme käyttäneet case-simulaatiota opetusmenetelmänä jo useita vuosia. Simulaatiossa luodaan mahdollisimman aito tilanne, ja täydentämään opiskelijan kokemusta aidosta asiakaskohtaamisesta, olemme käyttäneet rooliharjoituksissa simulaationäyttelijöitä mm. asiakkaan, omaisen ja huolestuneen ystävän rooleissa.

Simulaatioharjoitukset, joissa näyttelijät ovat mukana tekemässä roolia, ovat kokemuksen ja opiskelijapalautteen mukaan parasta ja käytännönläheisintä oppimista erilaisten asiakastilanteiden kohtaamiseen. Myös useat tutkimukset ovat osoittaneet simulaatioiden tärkeyden potilasturvallisuuden lisääjänä osana sosiaali- ja terveysalojen koulutusta (Aura 2017; Korvenoja 2019).

Aktiivisia simulaationäyttelijöitä on pieni ydinryhmä, joka tekee simulaatioita heidän elämäntilanteidensa niin salliessa. He tekevät samoja rooleja eri miehityksillä, ja saavat toisiltaan ideoita rooleihin ja niiden toteuttamiseen.

”Toisten roolisuoritusten seuraaminen on oman kehityksen kannalta tärkeää”, kertoo Eeva-Liisa Peltonen.

Kolme simulaationäyttelijää esittää perhettä kriisissä.

Kuva 1. Perheessä ei taida olla kaikki hyvin (Kuva: Sinikka Myllyoja)

 

Simulaation eteneminen

Mielenterveys- ja päihdehoitotyön osaaminen perustuu asiakkaan arvostavaan ja avoimeen kohtaamiseen. Case-simulaatioissa harjoittelemme ja sovellamme mm. Länsi-Pohjan alueella kehitettyä ja maailmallakin tunnettua Avoimen Dialogin hoitomallia, Motivoivaa haastattelua, ja opiskelijat voivat turvallisessa ympäristössä kokeilla erilaisia lähestymistapoja asiakaskohtaamisessa simulaation turvin. He saavat kokemuksen siitä, miten avoimet kysymykset saavat asiakkaan avautumaan ja kertomaan tarinaansa eri tavalla kuin suljetut kysymykset.

Olemme yhdessä Hannele Pietiläisen kanssa luoneet mielenterveys- ja päihdeongelmiin kohdistuvia asiakastapauksia, joihin opiskelijat valmistuvat ennakkoon tekemällä pienryhmissä teoriatietoon pohjautuvan kirjallisen tehtävän. Simulaatiotilanteessa samat opiskelijat ovat hoitajien rooleissa ja heidän potilaansa alkaa elää simulaationäyttelijän ansiosta. Asiakas voi tulla vastaanotolle yksin tai yhdessä esim. puolisonsa kanssa tai tilanne voi olla kotikäynti, jossa yhdessä perheen kanssa mietitään heidän haasteitaan, ongelmiaan ja voimavarojaan moniammatillisesti. Vastaanottotilanteessa asiakas voi käyttäytyä haasteellisesti, olla masentunut ja sulkeutunut, tai hän voi salailla omaa riippuvuusongelmaansa.

“Simulaatio on intensiivinen tapahtuma ja ihailenkin opiskelijoiden rohkeutta heittäytyä omiin rooleihinsa. Meidän pitää olla omissa rooleissamme hereillä koko ajan, valmiina heittelemään täkyjä tai lisätä haastetta”, kuvailee Eeva-Liisa.

Rooliharjoituksen jälkeen on tärkeää purkaa roolihahmot ja palata omaksi itseksi. Kokemusta reflektoidaan ja näin asiaan saadaan uusia erilaisia näkökulmia. Reflektoinnin avulla pyritään vahvistamaan aikaisempaa olemassa olevaa tietoa ja luomaan uusia ymmärryksiä asiasta.

Koko opiskelijaryhmää osallistetaan oppimiskeskusteluun, jossa yhdessä pohdimme, mitä näimme “näyttämöllä”. Usein tässä tilanteessa herää hoitajan rooleissa olleilla monia kysymyksiä; olisiko pitänyt toimia toisin, saiko asiakas minulta mitään, missä onnistuin. Tätä keskustelua käydään turvallisessa ja rakentavassa hengessä. Voimme kysyä simulaationäyttelijältä, miltä joku esitetty kysymys tuntui roolihahmosta siinä tilanteessa tai miten hän koki potilaan roolissa tilanteen –saiko hän tunteen siitä, että oli tullut kuulluksi, miten asiakkaan omainen tilanteen koki.

Simulaation kulkua kuvaa hyvin kuvio Auran tutkimuksesta (2017).

Kuvio 1 Pipsa Vilen.jpg

Kuvio 1. Simulaation kulku (Lähde: Aura 2017, 9)

“Casen purku on mielestäni tärkein osa simulaatiota ja olenkin iloinen, että saamme simulaationäyttelijöinä olla niissä mukana. Puruissa opettajat tuovat hyvin esille pienetkin toivon kipinät, joita asiakas viestittää ja jotka pitää huomata. Voimme kertoa myös roolista käsin miltä tuntui olla asiakkaana. Purkutilanteissa saan myös vinkkejä omaan tekemiseeni, koska opettajat ja opiskelijat tuovat tärkeitä näkökulmia esiin. Olemme päässeet tekemään rooleja laajalla skaalalla. Meidän tehtävämme on tuoda hetki ihmisen elämää opiskelijoiden eteen”, Eeva-Liisa toteaa ja jatkaa:

”Päivän aikana voi olla yhdestä kolmeen roolia. Käytän roolia vaihtaakseni peruukkeja, erilaisia meikkaustyylejä, vaihdan vaatteita ja asusteita. 57-vuotias peruskoulun opettaja Elli pukeutuu ja käyttäytyy eri tavalla kuin 28-vuotias Jonna, jolla on päihteiden kanssa ongelmaa. Rooleihin valmistautuminen alkaa jo kotona. Roolien ympärille olen rakentanut taustatarinat. Saamme vapaasti toteuttaa roolimme, kunhan pysymme meille annetussa raamissa.”

Simulaatiot jatkuivat etäopetuksessa

Keväällä 2020 hoitotyön koulutus vietiin aika lailla kokonaisuudessaan verkkoon, vain välttämättömimmät kädentaitotyöpajat voitiin toteuttaa kampuksella. Päätimme näin ollen toteuttaa mielenterveys- ja päihdehoitotyön case-työpajat etänä verkossa. Tässä tilanteessa ensimmäisen kerran kokeilimme etäsimulaatiota.

Opiskelijoille oli suunniteltu kaksipäiväinen case-webinaari, jossa ensimmäisenä päivänä opiskelijat kertoivat ja esittelivät tekemänsä case-tehtävät muun muassa Powerpointein ja toiseen päivään oli kutsuttu simulaationäyttelijät mukaan. Palaute opiskelijoilta oli selvä; simulaatiopäivä antoi heille paljon enemmän, ja webinaari oli huomattavasti enemmän vuorovaikutteinen, mikä on tärkeä osa mielenterveys- ja päihdehoitotyön opintoja.

Eeva-Liisan mielestä simulaatiot toimivat myös etänä: “Korona-aika toi uuden haasteen simulointiin. Opettajat toivat esille oman rohkeutensa, sillä simulaatiot vietiin verkkoon. Omasta paikkakunnan vaihdoksesta johtuen tämä sopii minulle oikein hyvin. Simulointi toimii myös verkossa, vaikka teknisiä haasteitakin on ollut. Etävastaanotot alkavat olla tätä päivää, joten niitä on hyvä harjoitella myös opiskeluissa.”

Kaksi kuvaa rinnakkain, joista toisessa simulaationäyttelijä eläytyy teinitytön rooliin ja toisessa opettaja ohjaa häntä verkon välityksellä.

Kuva 2. Simulaationäyttelijän eläytyminen roolinsa etäopetuksessa (Kuvat: Eeva-Liisa Peltonen)

Simulaationäyttelijöiden työnohjaus

Simulaatiot ovat niin henkisesti kuin fyysisestikin haastavia tilanteita näyttelijöille. Heidän toiveestaan olemme aloittaneet työohjauksellisten purkutapaamisten järjestämisen heti simulaation jälkeen ja myös erillisinä tapaamisina säännöllisin väliajoin.

Eeva-Liisan ajattelee, että työnohjauksella on paikkansa: “Olemme aloittaneet simppojen työnohjauksen Hannele Pietiläisen ohjaamana. Siellä saamme purkaa omia tuntojamme, keskustella haastavista rooleista. Minulle on suuren haasteen tuonut 21-vuotiaan skitsofrenian ennakko-oireisen Erjan rooli, jostakin syystä pääsen helpommin ahdistuneen 14-vuotiaan Tiinan mielenmaisemaan kuin Erjan. Työnohjauksessa rooli avautui minulle aivan uudella tavalla, enkä malta odottaa, että saan olla Erja.”

“Simulaatiopäivän jälkeen lähden koirineni pitkälle lenkille. Ravistan viimeiset rippeet rooleista lenkkipolulle. Ilta menee sohvalla vaaka-asennossa. Päivät ovat fyysisesti ja henkisesti haastavia. Koen simulaationäyttelemisen olevan oma tapansa tehdä kokemustoimintaa. Toivon, että tulevat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset saavat simuloinneistamme eväitä haastaviin ammatteihinsa”, toteaa Lapin AMK:n simulaationäyttelijä Eeva-Liisa Peltonen.


Lähteet:

Arnkil, T. & Seikkula, J. 2014. Nehän kuunteli meitä. Dialogeja monissa suhteissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: Juvenes Print - Suomen yliopistopaino Oy.

Aura, S. 2017. Simulation-based Pharmacotherapy Learning: Assessing Educational Effectiveness in Radiographers’ Continuing Education
https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/18156/urn_isbn_978-952-61-2501-5.pdf

Korvenoja, M. 2019. Moniammatillinen simulaatio-oppiminen sosiaali- ja terveysalalla. Pro gradu -tutkielma.

Hoitotiede Terveystieteiden opettajankoulutus, Itä-Suomen yliopisto
https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/21715/urn_nbn_fi_uef-20190691.pdf?sequence=-1

Lapin Kansa. 2017.
https://www.lapinkansa.fi/lapin-ammattikorkeakoulu-kouluttaa-simulaationaytt/108584

Peltonen. E-L. 2021. Simulaationäyttelijä ja Hengitysliiton kokemustoimija. Haastattelu 05/2021.

Vaajoki A & Saaranen T. 2018. Simulaatio-oppiminen. Teoksessa Koivula M, Wärnå-Furu C, Saaranen T, Ruotsalainen H & Salminen L (toim.) Terveysalan opettajan käsikirja. Tietosanoma, Tallinna, 122-132.

Kuvat: Eeva-Liisa Peltonen ja Sinikka Myllyoja

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Asiakas keskiöön sote-palvelujen kehittämisessä

22.6.2021



Kasvokuva Maarit Tihinen ja Soili Vesterinen.
Maarit Tihinen, FT, yliopettaja, Lapin AMK Master School, Soili Vesterinen, TtT, yliopettaja, Lapin AMK Master School

Hankkeen rahoittajien logot: ESR, Vipuvoimaa EU:lta, ELY, Lapin AMK ja hankkeen logo

Taustaa

Käynnissä olevan sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa ihmisten peruspalveluja. Muutoksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisvastuu siirretään yksittäisiltä kunnilta laajempien hyvinvointialueiden vastuulle. Palvelujärjestelmän uudistamistyön yksi keskeinen tavoite on lisätä asiakaslähtöisyyttä, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta palvelujärjestelmässä. Muutos on aina mahdollisuus. Yksi keskeinen mahdollisuus liittyy digitaalisen murroksen hyödyntämispotentiaaliin tiedolla johtamisen kehittämisessä. Jatkuva tiedon määrän kasvaminen sekä teknologian ja digitalisaation kehittyminen tuovat mahdollisuuksia kaikille palvelusektoreille (Opetushallitus 2019). Tiedon hyödyntämistä tarvitaan SOTE‐alalla asiakassegmenttien, palvelutarpeen ja asiakkaan kokonaistilanteen tunnistamisessa, asiakaslähtöisessä toiminnassa sekä uusien palveluiden kehittämisessä (Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020).

Suuri merkitys palveluiden uudistamistyössä on asiakasosallisuudella. Osallisuus tarkoittaa sitä, että yksilö tuntee kuuluvansa yhteisöön sekä yhteiskuntaan ja, että hän itse voi vaikuttaa asioihin, jotka koskettavat häntä itseään ja ympäristöään. Osallisuus rakentuu ja muuntuu esimerkiksi resurssien, tarpeiden ja toimijuuden edellytysten mukaisesti. Osallisuuteen liittyy oikeus saada itseä koskevista asioista tietoa, mahdollisuus ilmaista mielipiteensä sekä vaikuttaa hyvinvointia ja terveyttä määrittäviin tekijöihin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018.)

Osallisuuden osa-alueita voidaan nähdä olevan neljä. Ensimmäisenä on tieto-osallisuus, jolla tarkoitetaan oikeutta saada tietoa esteettömästi eri palveluista ja omasta palveluprosessistaan. Toisena on toimintaosallisuus, johon liittyy esimerkiksi oma toiminta elinympäristössä sekä kolmantena suunnitteluosallisuus, josta esimerkkinä oikeus saada tietoa valmisteilla asioista sekä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa maakunnallisiin suunnitteluprosesseihin. Viimeisenä neljäntenä on päätöksenteko-osallisuus, johon kuuluu palveluiden käyttäjien päätösvalta esimerkiksi palveluiden tuottamisessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018.)

Asiakasosallisuus TietoCafeen teemana

Palvelujärjestelmien yhteydessä asiakkaan osallistumista voidaan tarkastella erilaisista teoreettisista viitekehyksistä, jolloin asiakkaan osallisuus nähdään erilaisena näkökulmasta riippuen. Esimerkiksi hyvinvointivaltion näkökulma korostaa yhtäläisiä palveluita kaikille, kun taas kuluttajalähtöinen viitekehys korostaa valintamahdollisuuksia. Vastaavasti sosiaalisen osallisuuden näkökulma korostaa asiakkaan aktiivista osallistumista palvelun suunnitteluun, järjestämiseen, tuottamiseen, kehittämiseen tai arviointiin. (Leemann & Hämäläinen 2016.)

Miten siis lisätä ja tukea asiakasosallisuutta osana tiedolla johtamisen osaamista ja käyttöönottoa SOTE-alalla? Muutokseen voidaan vastata muun muassa hyödyntämällä uutta teknologiaa ja samalla kehittämällä johtamiskäytäntöjä. Toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin on pureuduttu ESR-rahoitteisessa TietoSoTe-hankkeessa 4/2020–6/2021: Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa: Osaaminen, reunaehdot ja rakenteet. Hankkeessa luodaan koulutusmalli ammattikorkeakoululle tiedolla johtamisen opetukseen SOTE-alalle ja yhtenä koulutuskokonaisuuden sisällöllisenä tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa lisääntyvän tiedon, digitaalisuuden ja asiakastoimijuuden mahdollisuudet ja vaikutukset palvelujen kehittämiseen, tuottamiseen ja sisältöön. Tässä blogissa kuvaamme hankkeen neljännen TietoCafe iltapäivän, jonka aiheena oli Asiakasosallisuus, toteuttamisen.

Asiakasosallisuuskäsitteen syventäminen

Pilottikoulutuksen osallistujia orientoitiin asiakasosallisuuskäsitteen moninaisiin näkökulmiin ennakkotehtävällä, jossa herätemateriaalina oli ajankohtaisia uutisia valitsemiimme, neljään, asiakasosallisuuden eri näkökulmaan liittyen, jotka olivat:
• Näkökulma 1: Asiakaslähtöisyys / asiakaskeskeisyys
• Näkökulma 2: Oman elämän aktiivinen toimija
• Näkökulma 3: Kokemustiedon hyödyntäminen palveluissa
• Näkökulma 4: Osallinen omassa palveluprosessissa

Osallistujia pyydettiin valitsemaan yksi heräte, tutustumaan materiaaliin ja kirjoittamaan opintojakson keskustelualueelle omaa pohdintaa siitä, mitä havaintoja ja esimerkkejä ko. aihe herätti. Tämän jälkeen heitä pyydettiin tutustumaan kahden muun osallistujan vastauksiin ja kommentoimaan heidän vastauksiaan. Alla olevaan taulukkoon (Taulukko 1) on poimittu koostetta ennakkotehtävänä olleen orientaatiotehtävän herätteiden nostattamista ajatuksista ja pohdinnoista kuhunkin näkökulmaan liittyen.

Taulukossa on neljä saraketta, joiden nimet ovat Näkökulma 1:  Asiakaslähtöisyys/asiakaskeskeisyys, Näkökulma 2: Oman elämän aktiivinen toimija, Näkökulma 3: Kokemustiedon hyödyntäminen palveluissa ja Näkökulma 4: Osallinen omassa palveluprosessissa.  Näkökulmassa 1 pyydettiin opiskelijoita kertomaan havaintoja tai esimerkkejä, miten asiakaslähtöisyys/asiakaskeskeisyys näkyy palvelujen kehittämisessä tai tuottamisessa? Taulukkoon on nostettu opiskelijoiden tuottamia ajatuksia luettelomaisesti seuraavasti: 1. Palvelut aidosti asiakkaan tarpeisiin; nyt hyödynnetään mm. asiakasraateja sekä kerätään palautteita 2. Haaste on eri ikäiset palvelujen käyttäjät. Tarvitaan erilaisia toimintatapoja tuottaa palveluja. Esim. nykynuoriso on tottunut saamaan palvelut sähköisesti ja nopeasti, joka vaikuttaa palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen tulevaisuudessa. Asiakaskunta on vaihteleva! 3. Kolmannen sektorin hyödyntäminen puutteellista (tietoturva-asiat yms. ratkaisematta). Näkökulmassa 2 pyydettiin opiskelijoita kertomaan havaintoja tai esimerkkejä, miten asiakkaan oman elämän aktiivinen toimijuus voi näkyä palvelujen kehittämisessä tai tuottamisessa? Taulukkoon on nostettu opiskelijoiden tuottamia ajatuksia luettelomaisesti seuraavasti: 1. Tiedon (datan) välittyminen Omakantaan tuo hyödyntämismahdollisuuksia. 2. Älykellot/-sormukset, mittarit luovat mahdollisuuksia hyödyntää terveydenhuollossa ja asiakasosallisuuden edistämisessä à esim. Oura tuottaa dataa Applelle ja Googlen -sovellukselle, mutta ei varsinaisesti terveyspalveluihin. 3. Iso mahdollisuus hyvään; voi kääntyä vastaiseksi, jos aiheuttaa esim. ylisuorittamista, pakkoa (tarvitseeko tavallinen ihminen kaiken sen tiedon? Saako tieto ahdistumaan). Näkökulmassa 3 pyydettiin opiskelijoita kertomaan havaintoja tai esimerkkejä, miten kokemustietoa voidaan hyödyntää palvelujen kehittämisessä tai tuottamisessa?  Taulukkoon on nostettu opiskelijoiden tuottamia ajatuksia luettelomaisesti seuraavasti: 1. Yhteistyön ja luottamuksen syntymiseksi tarvitaan yhteistä ymmärrystä kokemusasiantuntijan roolista. 2. Kokemusasiantuntijuudessa on enemmän syvällisempää ymmärrystä asiasta tai tilanteesta kuin yleisen osallisuuden toteutumisessa esim. erilaisissa yleisimmissä kuulemistilaisuuksissa. 3. Edellyttää kokemusasiantuntijoiden kouluttamista ja valmentamista: kokemusasiantuntijan on kyettävä oman kokemuksen kautta katsomaan laajemmin asiaa. Näkökulmassa 4 pyydettiin opiskelijoita kertomaan havaintoja tai esimerkkejä, miten asiakkaan osallistuminen omaan palveluprosessiin voisi näkyä? Taulukkoon on nostettu opiskelijoiden tuottamia ajatuksia luettelomaisesti seuraavasti: 1. Suorana lainauksena: 'On vaikea sitoutua ja hyötyä työskentelystä, jonka sisältöön ja tavoitteisiin ei ole päässyt vaikuttamaan'. 2. Tavoitteet ei ole motivoivia, jos niitä ei koe itse tarvitsevansa. 3. Asiakkaan tavoitteet voivat usein olla varsin pieniä, mutta merkityksellisiä.  Ne voivat olla ihan eri tavoitteita, mitä ammattilainen olisi ajatellutkaan. Pysyviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia saadaan, kun asiakas on aidosti osallisena palveluidensa suunnittelussa. 4. Lasten /nuorten kohdalla tavoitteet voivat olla vanhempien tavoitteita, ei lapsen omia.

Ennakkotehtävän koosteesta (Taulukko 1) voidaan huomata, että asiakaslähtöisyyden tarve esim. asiakaspalautteiden muodossa on nykyisin jo suhteellisen hyvin tunnistettu palvelujen kehittämisessä, mutta sen sijaan eri ikäryhmille suunnattuja erilaisia palvelumuotoja ei ole tarvelähtöisesti niinkään kehitetty. Asiakasosallisuuden nähtiin tuovan uusia jopa innovatiivisia mahdollisuuksia, joita ei ole vielä hyödynnetty SOTE-alalla. Lisäksi asiakasosallisuuden eri muodot nähtiin mahdollistavan syvällisemmän ja erilaisten asiakkaiden tarpeisiin paremmin osuvien palvelujen kehittämisen.

Digitaalisuuden ja asiakastoimijuuden mahdollisuudet

TietoCafe-iltapäivässä aiheeseen virittäydyttiin Pohjois-Pohjanmaa sairaanhoitopiirin kehityspäällikkö Pia Liljamon asiantuntijaluennon “Asiakaslähtöisyys ja asiakasosallisuus sote-digipalveluissa - esimerkkinä sähköisen asioinnin mahdollisuudet ja kehitysnäkymät Oulun yliopistollisessa sairaalassa” avulla. TietoCafe-iltapäivän pienryhmien tueksi oli kehitetty etukäteen mallipohjat ohjaamaan työskentelyä. Luennon jälkeen osallistujat jaettiin edellä kuvattujen näkökulmien mukaisiin pienryhmiin työskentelemään.

Pienryhmiä ohjattiin pohtimaan annetusta näkökulmasta, miten digitalisaatio ja erityisesti sen mahdollistama tiedon hyödyntäminen voidaan huomioida asiakasosallistumisprosessin eri vaiheissa (suunnittelu, kehittäminen, tuottaminen, arviointi), minkä jälkeen heitä pyydettiin kirjaamaan ajatukset ja pohdinnan tulokset PowerPoint -mallipohjaan (Kuvio 1).

 Kuviossa 1 on allekkain neljä laatikkoa. Ylimmässä lukee suunnittelu ja siitä on nuoli seuraavaan alempana olevaan laatikkoon, jossa lukee kehittäminen. Tästä laatikosta on nuoli seuraavaan alempana olevaan laatikkoon, jossa lukee tuottaminen. Tästä laatikosta menee nuoli alimpaan laatikkoon, jossa lukee arviointi.

Kuvio 1. Tehtäväksianto ja asiakasosallisuusprosessin vaiheet kiteytettynä

Ryhmätöiden tulosten mukaan asiakasosallisuutta tiedon hyödyntämisessä ja digitaalisten palvelujen kehittämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi asiakasraatien, kehittäjäasiakastoiminnan, kehittäjäkumppanuuden ja erilaisten palautejärjestelmien kautta. Tärkeänä nähtiin myös SOTE-alan työntekijöiden osallisuuden ja osaamisen vahvistaminen niin suunnittelussa, kehittämisessä, tuottamisessa ja arvioinnissa.

TietoCafe-iltapäivän päätteeksi osallistujilta kysyttiin: Mikä oli iltapäivän tärkein oppima? Kuviossa 2 on palautteen yhteenveto.

Kuviossa on sanapilvimuodostuma, jossa ovat seuraavat palautteet: asiakasosallisuuden moninaisuus, monipuolinen digitalisaatio avuksi terv. , asiakasosallisuuden käyttötarkoitus, terveyskylän monipuolisuus yllätti, inspiroiva luento, asiakasosallisuuden mahdollisuudet, terveyskylän anti, yhdessä saa paljon tietoa koottua, terveyskylän laajuus yllätti.

Erityisesti osallistujia keskustelutti asiakasosallisuuden monet mahdollisuudet, joista esimerkkinä mainittakoon jatkuvasti kehitettävä digitaalinen Terveyskylä, jonka palvelujen laajuus ja monipuolisuus yllätti osallistujat. Terveyskylä on asiantuntijoiden yhdessä potilaiden kanssa tuottama erikois­sairaan­hoidon julkinen verkkopalvelu, joka tuo terveydenhuollon palveluja kaikkien ulottuville asuinpaikasta riippumatta.

Asiakasosallisuus-teeman TietoCafe-iltapäivässä pureuduttiin lisääntyvän tiedon, digitaalisuuden ja asiakastoimijuuden mahdollisuuksiin ja vaikutuksiin palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä, tuottamisessa ja arvioinnissa. Iltapäivän teema vahvisti osallistujien ymmärrystä siitä, että asiakkaalla on oikeus tulla kuulluksi ja olla osallinen omassa palveluprosessissaan sekä olla vaikuttamassa palveluiden kehittämiseen varsinkin digitaalisten palvelujen lisääntyessä.

 

Lähteet

Leemann, L. & Hämäläinen, R.M. 2016. Asiakasosallisuus, sosiaalinen osallisuus ja matalan kynnyksen palvelut. Pohdintaa käsitteiden sisällöstä. Yhteiskuntapolitiikka 81:5. Viitattu 17.5.2021

Opetushallitus 2019. Osaaminen 2035, Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019: 3. Viitattu 8.4.2021 

Sosiaali- ja terveysministeriö 2018. Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 16/2018.

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 8.4.2021 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8

TietoSote. Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa: Osaaminen, reunaehdot ja rakenteet. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 25.3.2021

Terveyskylä, julkinen verkkopalvelu. Viitattu 8.4.2021 

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Tiedolla johtamisen koulutusmallin rakentaminen SOTE-alalle

18.5.2021



Heli Väätäjän, Maarit Tihisen, Soili Vesterisen ja Sirkka Saranki-Rantakokon kasvokuvat.
TkT Heli Väätäjä, FT Maarit Tihinen, TtT Soili Vesterinen ja HTT Sirkka Saranki-Rantakokko ovat Lapin AMK Master schoolin yliopettajia.

Logokokoelma.

Tiedolla johtaminen, mukaan lukien tiedon tuottaminen, kerääminen ja hyödyntäminen, on tällä hetkellä kuuma aihe sosiaali- ja terveydenhoitoalalla. Lapin maakunnassa ja muualla Suomessa on käynnissä useampia tiedolla johtamiseen liittyvän toiminnan ja kouluttamisen kehittämiseen liittyviä hankkeita SOTE -alalla.

Lapin ammattikorkeakoulussa toteutettavan ESR-rahoitteisen TietoSoTe -hankkeen (Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa – Osaamistarpeet, reunaehdot ja rakenteet, 4/2020-6/2021) tavoitteena on

• selvittää tiedolla johtamisen käsitettä ja tilaa Lapissa,
• kehittää koulutusmalli Lapin ammattikorkeakoululle,
• järjestää ja arvioida pilottikoulutus SOTE -alalla toimiville työntekijöille ja esimiehille, sekä
• tiedottaa hankkeesta ja sen tuloksista.

 

Tiedolla johtamiseen liittyviä tekijöitä ja trendejä SOTE-alalla

Tiedolla johtamiselle on useita erilaisia määritelmiä. Finto (Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu) määrittelee tiedolla johtamisen tietojohtamisen osa-alueeksi, joka tähtää tietoperustaiseen päätöksentekoon (perustuen analysoituun tietoon) ja sen mahdollistamiseen.

Tietoa hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti päätöksenteossa, jossa tehdään tietoisia ja perusteltuja valintoja kaikilla organisaation tasoilla, läpi koko organisaation toiminnan. Tieto auttaa jäsentämään päätöksenteon kohteena olevaa ilmiötä sekä toimintaympäristöä.

TietoSote-hanke aloitettiin kartoittamalla tiedolla johtamiseen SOTE-alalla liittyviä trendejä ja osaamistarpeita. Trendien kartoituksessa havaittiin, että SOTE-ala on murrosvaiheessa, jossa alueelliset, maanlaajuiset ja maailmanlaajuiset yhteiskunnalliset, hallinnolliset ja teknologiset trendit vaikuttavat merkittävästi tulevaisuuden näkymiin ja kehityskulkuihin. Tunnistettuja vaikuttavia tekijöitä ja trendejä on tiivistetty Kuvioon 1.


Kaksitoista tekstilaatikkoa.
Kuvio 1. Tiedolla johtamiseen liittyviä tekijöitä ja trendejä SOTE-alalla.

Keskeisinä teemoina nousivat esiin muun muassa tiedon määrän nopea kasvu, tarve ennakoimiseen, tiedon älykäs tulkinta ja sen käyttömahdollisuudet, organisaatioiden rajojen yli tapahtuva yhteistyö, asiakaskeskeisyys sekä tarve systeemiajattelun hyödyntämiseen.

Osaamistarpeista koulutusmallin rakentamiseen

Opetushallituksen osaamisen ennakointifoorumin Osaamisrakenne 2035 (Leveälahti ym. 2019) raportin mukaan SOTE-alan erityisosaamistarpeisiin lukeutuvat henkilökohtaisen tiedon ja yksityisyyden suojeluosaaminen, tiedon hallintataidot, tiedon arviointitaidot, ja tiedon digitaaliset jakamistaidot. Myös datan käsittely- ja hyödyntämistaitoja kaivataan, mukaan lukien olennaisen tiedon tunnistaminen ja tiedon visualisointi (Leskelä ym. 45).

Sosiaalialalla kaivataan lisäksi muun muassa ennakointitietoon liittyvää osaamista, sekä palveluiden vaikuttavuuden ja arviointitiedon osaamista, mukaan lukien indikaattoreiden ja mittareiden osaaminen (Kinnunen ym. 2017). Myös skenaario-osaamista, heikkojen signaalien tunnistamista, big-data osaamisen tarpeita ja strategisen johtamisen taitoja kaivataan (mm. Nikander, 2017). Johtamisessa perusanalytiikan hyödyntämisen lisäksi myös tekoälyn ja koneoppimisen ymmärtäminen ja niiden hyödyntäminen tulevat tulevaisuudessa olemaan osa johtamistyötä (Valmari ym. 2018).

Osaamistarpeita kartoitettiin hankkeessa myös kyselytutkimuksella, joka suunnattiin SOTE-alalla toimiville työntekijöille, jotka osallistuivat Lapin AMKin erikoistumis- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen. Kyselytutkimuksen yhtenä tavoitteena oli selvittää vastaajan omaan työhön, työpaikkaan tai alaan liittyen mitä osaamistarpeita vastaajalla on tiedolla johtamiseen liittyen.

Vastauksia saatiin 30 kpl. Osaamistarpeet liittyivät tutkitun tiedon löytämiseen ja soveltamiseen käytännön työssä, tiedon hyödyntämiseen omassa työssä, työyhteisön kehittämisessä, palveluiden kehittämisessä ja johtamisessa, faktapohjaiseen asioiden esittämiseen, vaikuttavuuden arviointiin, yhteistyön tehostamiseen eri sektorien välillä, tiedolla johtamisen perusteisiin sekä työkalujen käyttöön.

Hankkeessa toteutettiin lisäksi haastattelututkimus kuudelle esimies-, kehittämis- ja johtotehtävissä SOTE-alalla Lapissa toimivalle henkilölle. Haastattelu kohdistui tiedolla johtamiseen ja tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa. Haastatteluissa nousivat esiin seuraavat asiat. Tiedolla johtamisen ja tiedon hyödyntämisen kypsyystaso vaihtelee organisaatioissa. Käytettävissä oleva tieto voi olla vanhaa, hajanaista, sitä on liian vähän tai liian vaikeasti saatavilla tai tietojärjestelmien mahdollisuuksia ei osata käyttää. Toisaalta järjestelmiä ollaan kehittämässä, ml. johdon työpöytiä.

Ennakointi nostettiin tärkeänä esiin tietoon pohjautuen, josta esimerkkinä COVID-19 tapauksessa luotiin tulevaisuusskenaarioita ja valittiin näiden pohjalta strategia, jonka mukaan toimittiin. Tavoitetilana johtamisessa pidettiin sitä, että johtaminen pohjautuu oikeaan käsitykseen tilanteesta (tilannekuvaan), jotta toiminnan suuntaaminen on mahdollista – operatiiviselta tasolta strategiseen johtamiseen.

Mitattavuus, mittarit, vaikuttavuus ja osatavoitteiden täyttyminen mainittiin tärkeinä tekijöinä johtamisen tukena. Tiedon kirjaaminen, rakenteisuus ja laatu nostettiin esiin tärkeinä edellä mainitun onnistumiseksi. Tiedon koostaminen erilaisiin tarpeisiin, ja erilaisille sidosryhmille nousi myös vahvasti esiin sekä tähän liittyvät taidot.

Analysoidun tiedon ymmärtämiseen liittyen korostettiin, että analyysit tulisi tehdä mahdollisimman lähellä yksiköitä, jotta kontekstitieto ja siihen liittyvä ymmärrys olisi mukana tiedon tulkinnassa. Asiakas nostettiin myös yhteistyökumppanina esiin tiedon tuottamisessa. Tiedon toisiokäyttö mainittiin sekä haasteena, että mahdollisuutena.

Osaamistarpeista haastateltavat korostivat tiedon lukutaitoa, kirjaamisen merkitystä ja tärkeyttä (datan laatu ja oikeellisuus), sekä analysointiin, tuottamiseen ja hyödyntämiseen liittyviä taitoja yleisesti. Lisäksi tärkeänä organisaation läpileikkaavana tarpeena nähtiin yhteinen ymmärrys tiedon keräämisen tarkoituksesta, käyttämisen tavoista sekä prosesseista ja tähän liittyvästä läpinäkyvyydestä.

Vastausten mukaan työntekijöiden digitaidot voivat olla hyvin eri tasolla, mikä vaikuttaa myös tiedon hankintaan, tuottamiseen ja hyödyntämiseen. Osaamistarpeet mainittiin olevan erilaiset työntekijöillä ja esimiehillä.

Esiselvityksen tuloksien pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin pilottikoulutus SOTE-alalla toimiville työntekijöille ja esimiehille kevään 2021 aikana. Koulutuksessa painotettiin erityisesti alan tulevaisuuden näkymiin liittyviä trendi- ja osaamiskartoituksessa esiin nousseita teemoja tiedolla johtamiseen liittyen.

Selvityksen tuloksia hyödynnetään edelleen yhdessä pilottikoulutuksesta saatujen palautteiden ja kokemusten kanssa kevään aikana viimeisteltävän koulutusmallin suunnittelussa. Kirjoittajat toimivat hankkeen asiantuntijoina. Hankkeen tulokset kootaan kokoomateokseksi ja tuloksista julkaistaan blogitekstejä.

Lisätietoja hankkeesta:
Projektipäällikkö ja Tiedolla johtamisen asiantuntija-YAMK-koulutuksen vastuuopettaja, yliopettaja Heli Väätäjä (TkT, Amo). heli.vaatajaät lapinamk piste fi.


Lähteet:

Kinnunen, P. & Kurkinen, J. 2017. Tiedon ja tutkimuksen tarpeiden arviointi Pohjois-Pohjanmaan sotessa – yleiskuva. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Viitattu 25.3.2021 http://www.sosiaalikollega.fi/poske/julkaisut/tyopaperit-ja-muut-julkaisut/tiedon-ja-tutkimuksen-tarpeiden-arviointi-pohjois-pohjanmaan-sotessa-5-5.2017

Leskelä, R-L., Haavisto, I., Jääskeläinen, A., Helander, N., Sillanpää, V., Laasonen, V., Ranta, T. & Torkki, P. 2019. Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:42. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161659/42_19_Tulevaisuuden_tietojohtaminen.pdf

Leveälahti, S., Nieminen, J., Nyyssölä, K., Suominen, V. & Kotipelto, S. (toim.) 2019. Osaamisrakenne 2035. Alakohtaiset tulevaisuuden osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämishaasteet – Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2019:14. Viitattu 25.3.2021 https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamisrakenne_2035.pdf

Nikander, J., Juntunen, E., Holmberg, A. & Tuominen-Thuesen, M. 2017. Aikuisten parissa tehtävän sosiaalialan työn osaamistarpeet. Opetushallitus, Raportit ja selvitykset 2017:13

TietoSote. Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa: Osaaminen, reunaehdot ja rakenteet. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 25.3.2021 https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S21972

Valmari , P., Mäntymäki, T. & Yliräisänen, P. 2018. Internet-avusteinen etäpäivystys ja muut sähköiset LAPE-palvelut Lapissa – Erityistason osaamista etäpalveluilla kotiin. Teoksessa Santala, R., Kaukonen, P., Mäkelä, J.,

Sinkkonen, M., Petrelius, P., Tapiola, M. & Huittinen, M. 2018. Uudistuva erityistason palvelukokonaisuus: Yhteisen työskentelyn suuntaviivoja Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta. Työpaperi 41/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 35-37. http://www.julkari.fi/handle/10024/137341

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Ennakoiden ja innovoiden sote-alalla

11.5.2021



Maarit Tihisen, Soili Vesterisen ja Heli Väätäjän kasvokuvat.
FT Maarit Tihinen, TtT Soili Vesterinen ja TkT Heli Väätäjä ovat Lapin AMK Master Schoolin yliopettajia.

Logokokoelma.

Taustaa

Käynnissä oleva sote-uudistus haastaa organisaatioita monin tavoin. Yksi keskeinen haaste liittyy digitaaliseen murrokseen ja sen luomiin mahdollisuuksiin tiedolla johtamisen hyödyntämisessä. Jatkuva tiedon määrän kasvaminen sekä teknologian ja digitalisaation kehittyminen tuovat uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia kaikille palvelusektoreille (Opetushallitus 2019).

Tietoa voidaan hyödyntää SOTE‐alalla uusien palveluiden kehittämisessä, asiakassegmenttien, palvelutarpeen ja asiakkaan kokonaistilanteen tunnistamisessa sekä asiakaslähtöisessä toiminnassa (Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020). Miten siis lisätä ja tukea tiedolla johtamisen osaamista ja käyttöönottoa SOTE-alalla? Muutokseen voidaan vastata muun muassa hyödyntämällä uutta teknologiaa ja samalla kehittämällä johtamiskäytäntöjä.

Edellä kuvattuihin haasteisiin on lähdetty pureutumaan ESR-rahoitteisessa TietoSoTe-hankkeessa 4/2020–6/2021: Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa: Osaaminen, reunaehdot ja rakenteet. Kyseessä on esiselvityshanke, jonka yhtenä tavoitteena on luoda koulutusmalli ammattikorkeakoululle tiedolla johtamisen opetukseen SOTE-alalle.

Syksyn 2020 aikana valmistui TietoSoTe-hankkeen esiselvitys, joka tuotti tietoa teemaan liittyen myös konkreettisista osaamistarpeista SOTE-alalla. Ne vaihtelivat tiedolla johtamisen perusteista strategiseen johtamiseen. Raportin pohjalta suunnittelimme tiedolla johtamiseen fokusoituvaa koulutusta SOTE-alalla työskenteleville työntekijöille, sekä esimies- ja johtotehtävissä toimiville tai kyseisiin tehtäviin suuntaaville. Kevään 2021 aikana on pilotoitu koulutusta, jossa pureudutaan ajankohtaisten esimerkkien, käsiteltävien ilmiöiden ja näihin liittyvien ryhmätehtävien avulla tiedolla johtamisen peruskäsitteisiin ja tiedon tuottamiseen sekä tiedon käytännön hyödyntämisen mahdollisuuksiin ja reunaehtoihin.


TietoCafe-iltapäivät uusien ajatusten herättäjinä

TietoSote-hankkeen puitteissa järjestettiin keväällä 2021 pilottikoulutus yleisteemalla ”Torstai on tietoa täynnä”. Se sisälsi neljä fokusoitua TietoCafe-koulutusiltapäivää, joiden teemat olivat: 1) Data, tekoäly ja etiikka, 2) Ennakoiva johtaminen, 3) Monitoimijaisuus ja ihmiskeskeisyys sekä 4) Asiakasosallisuus. Koulutuskokonaisuutta markkinoitiin Lapin AMK:n webbisivuilla sekä somekanavilla. Lisäksi koulutuksesta tiedotettiin ja osallistumiskutsua lähetettiin fokusoidusti oppilaitoksen yhteistyökumppaneille sekä YAMK-opiskelijoille.

Koulutuskokonaisuudelle oli asetettu neljä tavoitetta. Ensinnäkin tavoitteena oli, että opiskelija ymmärtää tiedon ja tiedolla johtamisen merkityksen omassa ja organisaationsa toiminnassa ja ennakoinnissa. Toiseksi hän tunnistaa lisääntyvän tiedon, digitaalisuuden ja asiakastoimijuuden mahdollisuudet ja vaikutukset palvelujen kehittämiseen, tuottamiseen ja sisältöön. Kolmanneksi tavoitteeksi asetettiin, että opiskelija osaa huomioida ja tunnistaa monitoimijaisuuden ja digitaalisuuden mahdollisuudet ja reunaehdot tiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä. Neljäntenä tavoitteena oli, että opiskelija ymmärtää tiedolla johtamisen koko organisaation läpileikkaavana toimintamallina. Mainittakoon, että ilmoittautumisten perusteella iltapäiväkoulutuksiin osallistui pääasiassa sote-alalla työskenteleviä henkilöitä, joiden tehtävät vaihtelivat johtotehtävistä asiantuntijatehtäviin niin julkisella kuin yksityisellä puolella.

Tässä blogissa kuvaamme hankkeen toisen TietoCafe iltapäivän, jonka aiheena oli Ennakoiva johtaminen, toteuttamisen.

Ennakointi ja innovointiosaamisen tukeminen

Osallistujia orientoitiin tiedolla johtamiseen ja ennakointiin ennakkotehtävällä, jossa herätemateriaalina oli Sitran Megatrendit 2020 (Dufva 2020) ja aiemmin toteutetun Lapin luotsi -hankkeen tuottaman ennakoinnin pikakurssin avulla. TietoCafe-iltapäivässä aiheeseen virittäydyttiin Lapin Sairaanhoitopiirin kehitysjohtaja Mikko Häikiön asiantuntijaluennon “Ennakointia ja tiedolla johtamista käytännössä -esimerkkinä Lapin Sairaanhoitopiiri” avulla. Luennon jälkeen osallistujat jaettiin pienryhmiin työskentelemään.

Ryhmätyöskentelyssä hyödynnettiin Tulevaisuuspyörä-menetelmää, jonka alun perin on kehittänyt Jerome Glenn (Glenn 1994). Tulevaisuuspyörämenetelmässä työskennellään strukturoidusti, aivoriihityyppisesti etsien keskiössä olevan pyörän ja siitä erkanevien nuolten avulla esimerkiksi jonkin tärkeän ilmiön, trendin tai tapahtuman ensimmäisen, toisen ja kolmannen vaiheen vaikutuksia organisaation toimintaan ja arvoihin.

TietoCafe-iltapäivän pienryhmien tueksi kehitettiin etukäteen mallipohjat ohjaamaan työskentelyä ennakointiin ja innovointiin. Tulevaisuuden ennakoinnin tehtävänä pyydettiin laatimaan pienryhmissä skenaario, millainen tilanne terveydenhuollossa on koronaviruspandemian jälkeen? Osallistujia pyydettiin pohtimaan, mitä asioita tulee suunnitella, mitä asioita huomioida ja mitä tulee muuttaa. Ryhmiä ohjeistettiin miettimään myös, millaisia tietolähteitä on saatavilla ja miten niitä voitaisiin hyödyntää käytännöntyössä ja johtamisessa sekä miten eri tietolähteitä voisi paremmin hyödyntää.

Kukin ryhmän jäsen ideoi tulevaisuuspyörään vähintään 1-2 teemaa (~pandemian synnyttämää ilmiötä), jotka aiheuttavat haasteita terveydenhuollolle. Teemojen avulla konkretisoitiin tarkastelua. Kaikki ideoidut teemat kirjattiin mallipohjaan “Teemojen ideointi" (Kuvio 1).


Kuviossa on soikio, jonka sisällä on yhdeksän tekstilaatikkoa, jossa jokaisessa lukee Teema x.
Kuvio 1. Mallipohja: Teemojen ideointi.

Ideoinnin jälkeen jokaista ryhmää pyydettiin valitsemaan yksi teema jatkotarkasteluun. Valitun teeman osalta ryhmäläiset ideoivat keskustellen mm., millaisia ratkaisuja on jo olemassa vastaamassa teeman haasteisiin ja mitä tietolähteitä on mahdollista hyödyntää ratkaisussa. Mallipohja tuki keskustelua ja nosti tarkasteltavaksi eri näkökulmia, kuten ongelman ehkäisevän tai terveyttä edistävän näkökulmat. Ryhmiä kannustettiin keskustelun ja pohdinnan tuloksena innovoimaan uudenlainen ratkaisu tai toimenpide, jolla valitun teeman haasteeseen vastataan (1-3 uutta innovaatiota).

Ryhmät kirjasivat edistävät ja ehkäisevät ratkaisut sekä innovaatiot mallipohjaan “Valitun teeman pohdinta ja uusien toimenpiteiden innovointi" (Kuvio 2).

Kuviossa on soikio, jonka alareunassa tekstilaatikko, jossa lukee Teema x. Soikion sisällä on kahdessa rivissä neljä allekkaista laatikkoa. Neljässä vasemmanpuolimmaisissa laatikoissa lukee Terveyttä edistävä ratkaisu ja neljässä oikeanpuolimmaisissa laatikoissa lukee Ehkäisevä ratkaisu. Soikion sisällä olevien laatikoiden yläpuolelta lähtee soikion yläpuolelle osoittava nuoli kohti rinnakkain olevia kolmea laatikkoa, joissa jokaisessa lukee Innovaatio.


Kuvio 2. Mallipohja: Valitun teeman pohdinta ja uusien toimenpiteiden innovointi.

Ryhmät valitsivat tämän jälkeen yhden innovaation jatkojalostukseen. Ryhmiä ohjeistettiin keskustelemaan valitun innovaation toteuttamismahdollisuuksista käytännössä ja juurruttamisesta vuoteen 2025 huomioiden esimerkiksi tarvittavat päätökset, keskeiset toimijat, sidosryhmät ja resurssit. Ryhmiä pyydettiin myös pohtimaan, korvaako vai täydentääkö innovaatio jotain olemassa olevaa, mitä eri tietolähteitä voidaan hyödyntää sekä muita tärkeäksi katsottuja asioita. Kaikki ideat ja huomiot kirjattiin kolmanteen mallipohjaan, joka oli nimetty “Innovaation jatkojalostus”.

Tulevaisuus on mahdollisuus – yhdessä innolla uutta luoden

Jokainen ryhmä nosti yhden luomansa innovaation jatkojalostukseen. Osa innovaatioista liittyi henkilöstöön, osan ollessa enemmän asiakastyöhön suuntautuvaa. Henkilöstöön liittyen jatkojalostettiin kahta innovaatiota, joista ensimmäinen oli automatisoitu työvuorosuunnittelu. Tässä voisi hyödyntää esimerkiksi eri tietojärjestelmien tietoja. Toisena innovaationa oli alan houkuttelevuuden parantaminen. Tähän ratkaisuina ideoitiin, että houkuttelevuutta voitaisiin edistää palkkatasoa parantamalla, säädöksillä koskien työntekijän asiakkaiden määrää, työhyvinvoinnin parantamisella, digitalisaation ja robotiikan hyödyntämisellä perustyössä sekä työuran etenemismahdollisuuksien näkyväksi tekemisellä.

Asiakastyöhön suuntautuvia innovaatioita jalostettiin kolme. Niistä ensimmäinen innovaatio käsitti tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä ns. Hologrammihoitaja-toimintana, jossa hoitaja olisi virtuaalinen ja interaktiivinen 3D-hahmo. Sen nähtiin helpottavan henkilöstöresurssin riittävyyttä ja hyödyttävän asiakasta nopeuden ja inhimillisyyden osalta. Toisena innovaationa oli jatkojalostettu omaa terveystietoa hyödyntävä sovellus (appi) nimeltään Virtuaalinen terveydenhoitaja. Sovellus keräisi älykelloista ja –sormuksista tietoa, jonka pohjalta luotaisiin hälytysrajat. Tiedon avulla saataisiin ilmoitus flunssan alkamisesta ennakoivasti sekä tarvittaessa, esimerkiksi perussairauksien osalta, ilmoitus ohjautuisi terveydenhuollon hoitotiimille. Kolmantena innovaationa ideoitiin ikääntyneille suunnattu Korona-terveys- ja hyvinvointitarkastus, joka tehtäisiin puhelimitse tai lähitapaamisena joko kotona tai muussa sopivassa paikassa moniammatillisena, esimerkiksi seurakunnan, järjestöjen ja opiskelijoiden, yhteistyönä.

TietoCafe-iltapäivän päätteeksi osallistujilta kysyttiin: Mitä uutta opit tänään? Kuviossa 3 on palautteen yhteenveto, jossa tekstin koko indikoi sitä, että sanat oli mainittu useampaan kertaan vastauksissa.

Kuviona on suorakulmio, jossa lukee isolla fontilla keskellä sanat hologrammihoitaja ja ennakoinnin merkitys. Suorakulmion yläosassa pienemmällä fontilla lukee sanat: uusia oivalluksia, laaja-alaisuutta ja hoitovelka. Vastaavasti suorakulmion alaosassa pienemmällä fontilla lukee sanat: ennakoiminen, ennakoinnista, tiedon merkitys, määritelmä, tietojohtamista, monialaisuus, ennakoinnin tärkeys, megatrendien kertaus, paljon, mahtava tiet ja innovoinnin vapaus.
Kuvio 3. Mitä uutta opit tänään?

TietoSote-hankkeen neljä eri TietoCafe-iltapäivää pureutui Tiedolla johtamisen ajankohtaisiin näkökulmiin. Tiedolla johtaminen organisaation läpileikkaavana toimintamallina on erittäin kompleksinen kokonaisuus, joka edellyttää laajaa ymmärrystä organisaation toiminnasta ja tulevaisuuden muutostarpeista sekä monikanavaisen tiedon hyödyntämistä.

Koulutuskokonaisuuden neljästä tavoitteesta teema Ennakoiva johtaminen fokusoitui erityisesti lisäämään opiskelijoiden ymmärrystä tiedolla johtamisesta koko organisaation läpileikkaavana toimintamallina sekä tiedolla johtamisen merkityksestä oman organisaation toiminnassa ja ennakoivassa työotteessa. Opiskelijoiden palaute kysymykseen “Mitä uutta opit tänään?” (Kuvio 3) vastasi hyvin asetettuihin oppimistavoitteisiin.

Lähteet

Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Viitattu 12.3.2021 https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf

Glenn, J.C. 1994. The Futures Wheel. AC/UNU Millennium Project. Futures Research Methodology. New York: United Nations.

Lapin Luotsi. Ennakoinnin pikakurssi –videosarja. Viitattu 25.3.2021 https://lapinluotsi.fi/lapin-ennakointityo/ennakoinnin-koulutusmateriaali/pikakurssi/

Opetushallitus 2019. Osaaminen 2035, Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019: 3. Viitattu 11.3.2021 osaaminen_2035.pdf (oph.fi)

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 25.3.2021 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8

TietoSote. Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa: Osaaminen, reunaehdot ja rakenteet. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 25.3.2021 https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S21972

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Työhyveitä vanhustyössä

1.9.2020



Arolaakso ja Rautio.jpg
TtM Sari Arolaakso ja KM Anne Rautio työskentelevät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus- ja toimintakyky -osaamisryhmässä.

Wikipedia määrittelee hyveen eettisesti ja moraalisesti arvokkaaksi luonteenpiirteeksi. Työhyveet puolestaan ovat ominaisuuksia, joita tutkija ja eetikko Antti Kylliäisen mukaan löytyy kaikista suomalaisista työyhteisöistä. Työhyveet ovat yksittäisen työntekijän ominaisuuksia, mutta työyhteisön omaisuutta. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi vastuullisuus, luotettavuus, joustavuus, rohkeus, suvaitsevuus ja yhteenkuuluvaisuus.

”Hyveiden myötä pöydälle nostetaan kysymys siitä, minkälaisia me olemme ja miten toimimme keskenämme. Miten kommunikoimme keskenämme ja viljelemme ominaisuuksiamme työympäristössä. Porukka, jolla on hyveet hallussa, paitsi voi paremmin, myös tekee enemmän ja parempaa laatua. Se on toimivampi myös taloudellisessa mielessä”, sanoo Kylliäinen. (Loimu 2017.)

Sote-ala ja erityisesti vanhustenhuolto ovat jo jonkin aikaa olleet suuren huomion kohteena. Alalle on tyypillistä työn fyysisestä ja psyykkisestä kuormittavuudesta johtuva ennenaikainen eläköityminen ja henkilöstön suuri vaihtuvuus ja alalta pois hakeutuminen työn kuormittavuuden vuoksi on tyypillistä (Rastas 2019).

Lisäksi hoidon laadun julkinen kritisointi, sekä kokemukset kiireestä ja henkilöstön riittämättömyydestä lisäävät henkilöstön kokemusta huonosta työhyvinvoinnista. Iso osa alan henkilöstöstä kokee heidän työnsä aliarvostetuksi, vaikka he itse kokevat tekevänsä tärkeää ja merkityksellistä työtä.

Suomessa käynnissä oleva väestörakenteen muutos tuottaa tarvetta osaavista ja jaksavista työntekijöitä vanhustenhuoltoon, tämän takia työurien jatkuminen ja alan houkuttelevuuden lisääminen nuorten keskuudessa olisi keskeistä. Tänä keväänä myös koronapandemia ja sen tuomat haasteet vanhustenhuollolle ovat kuormittaneet työntekijöitä.

Hoivahenkilöstön työssä jaksaminen on monin paikoin ollut tiukilla.

TYÖHYVE -hanke 2020 - 2022

Näihin haasteisiin tarttuu maaliskuussa 2020 käynnistynyt TYÖHYVE, Työhyvinvoinnin edistäminen hoivakodeissa -hanke, johon osallistuu pilottikohteina kolmetoista vanhuspalveluita tuottavaa yksikköä Kemistä, Keminmaasta, Torniosta, Ylitorniolta ja Tervolasta. Mukana olevissa yksiköissä on kaikkiaan yli 220 työntekijää.

TYÖHYVE-hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan Sosiaalirahastosta. Hankkeen päätavoitteena on edistää sosiaali- ja terveysalalla toimivan henkilöstön ja työyhteisöjen työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä työn organisointia ja sujuvuutta edistäviä toimintamalleja sekä tarkoituksenmukaisia arjen hoitotyön toimintatapoja, menetelmiä ja työvälineitä. Lisäksi tavoitteena on löytää välineitä ja menetelmiä työn fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden vähentämiseen.

Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty talossa aiemmin toteutettujen hankkeiden ja koulutusten kokemuksia, kuten mm. Toimiva kotihoito Lappiin – Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen -hanke ja siinä toteutetun henkilöstökyselyn tuloksia.

Kyselystä nousi esille osaamisen kehittämisen tarve edellytyksenä pärjätä muuttuvassa työelämässä. Erityisesti esille nousi teknologiaosaamiseen ja ergonomiseen työskentelyyn liittyvät osaamisen tarpeet. Kaiken kaikkiaan kaivattiin uusia menetelmiä ja välineitä hoitotyön sujuvuuden edistämiseksi.

Lisäksi valmistelussa on hyödynnetty Lapin ammattikorkeakoulun Innovaatioalusta hyvinvoinnin kehittämiseen Lapissa -hankkeesta saatuja kokemuksia. Hankkeen tavoitteena oli mahdollistaa hyvinvointi- ja tekniikan alan toimijoiden ja Lapin ammattikorkeakoulun välisen yhteistyön kehittyminen ja kokeilla erilaisten teknologisten ratkaisujen, tuotteiden ja palveluiden hyödynnettävyyttä ja tukea niiden käyttöönotossa.

Lisäksi suunnittelussa hyödynnettiin ostopalvelukoulutuksena kolmessa kunnassa toteutettua Lapin Hoivakodit kuntoon -koulutusprosessia. Koulutusprosessin lähtökohtana oli muutaman vuoden takainen Ylen Hoivakoti kuntoon –ohjelmasarja, jonka johtavana näkökulmana oli - mitä asioille voidaan tehdä. Koulutusprosessin aikana nousi esille tarve laajemmalle työssä jaksamisen ja tuottavuuden kehittämiselle. Kehittämistarpeet yksiköissä näyttäytyvät samankaltaisina. Kehittämiskohteiksi nousi työn organisointi, toimintatapojen uudistaminen sekä työhyvinvointi ja työilmapiiri.

Työntekijät osallistetaan kehittämistyöhön

Kehittämistyö käynnistyy jokaisen hankkeeseen osallistuvan työyksikön tarpeista ja tilanteesta. Tulevana syksynä toteutuu alkutilanteen kartoitus. Hankkeeseen osallistuville työntekijöille lähetetään kysely ja lisäksi toteutetaan ristiin havainnointi. Ristiin havainnointi tarkoittaa sitä, että kustakin yksiköstä muutama työntekijä vierailee toisessa hankkeeseen osallistuvassa yksikössä ja havainnoi yksikön arkea ja toimintatapoja.

Tällainen ristiin havainnointi toteutettiin myös Lapin Hoivakodit kuntoon -koulutusprosessissa ja se koettiin erittäin hyödylliseksi. Vierailu toisessa hoivayksikössä avasi silmiä ja antoi mahdollisuuden nähdä hyviä toimintatapoja sekä omassa että vierailun kohteena olleessa työyhteisössä.

Työn tekemisen vaatimusten muuttuessa työntekijän ja työyhteisöjen osaamisen lisääminen, työn organisoinnin, työmenetelmien ja työskentelytapojen kriittinen tarkastelu ja kehittäminen ovat avain parempaan työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen. Hankkeen aikana jaetaan kokemuksia yhteisissä tilaisuuksissa ja opitaan toisilta. Tavoitteena on myös vahvistaa hankkeeseen osallistuvien työyksiköiden verkostoitumista.

Lopuksi

Ne työhyveet? Hankkeeseen osallistuvien kuntien aloituspalaverissa kuntien vastuuhenkilöiltä kysyttiin kuntien ja työyksiköiden kuulumisia viime kevään poikkeuksellisesta ajasta liittyen koronapandemiaan. Viesti oli kaikista työyksiköistä yhteinen: keväässä koettiin olleen työkuormitusta ja painetta, joka vaati henkilöstöltä joustavuutta ja valmiutta venymiseen. Käärittiin hihat ja alettiin töihin.

Yhteisöllisyyden koettiin kasvaneen ja yhteistyö sujuneen paremmin. Turha valittaminen ja narina oli jäänyt sivuun. Yhteishenki oli ollut hyvä, oli keskitytty oleelliseen eli työntekoon.

Kyllä löytyy työhyveitä vanhustyötä tekevien työyksiköiden henkilökunnalta, niillä hyveillä keväästä selvittiin.

Lähteet

Loimu 2017. https://www.loimu.fi/lehti/artikkelit/2017/3/4741 [Viitattu 31.5.2020] Rastas, R. 2019. Hoitajapula pahenee väestön ikääntyessä. Lapin Kansa 6.8.2019.

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Medico Nordplus Intensive Week during Corona pandemic April 2020

23.6.2020



Korhonen Heidi neliö.jpg
Writers: Heidi Korhonen, a senior lecturer, MHSc, RN at Lapland University of Applied Sciences along with nursing students Evelyne Chicukwa, Jhermaine Von Etrata and Marie Lagundi.

Health care students and teachers from Nordic countries and Estonia brought together at the Medico Nordplus Intensive Week

Over the years, nurses have been pro-active in handling medication management in this modern world. The existence of challenges in medication administration faced by nurses is a constant battle within the healthcare field. This is because a significant portion of nursing time is spent on medication administration as well as it being a high-risk activity (Keohane et. al 2008).

However, combination of education and risk management strategies and the use of bar code technology have been successful in reducing medication administration errors (Lapkin et al. 2016). The latest research has also highlighted a need for integrated and comprehensive medication education to support students’ competence development (Sulosaari et. al 2015.) The primary aim of this Medico Nordplus Intensive Week was to bring together experts and students to discuss these currents issues in health care field.

Participants from Finland, Sweden, Norway, Denmark, Estonia and Iceland were gathered once again in this momentous yearly event, Medico Nordplus Intensive Week course. The course was arranged by the Medico network - a collaboration to develop medication education in undergraduate nursing programs and increase the quality of medication education in participating countries (Medico 2020.)

Medico Intensive training was set to be held in Åland Island 20th-24th of April 2020. Due to unforeseen Covid-19 situation, the activities for the whole week were adjusted and re-planned. The organizers decided to conduct an online course in order to accommodate the situation.

Korhonen Picture 1.jpg
Picture 1. Joining the Medico Nordplus Intensive week via Zoom

A group of vivacious participants which included teachers and nursing students coming from different Universities of Applied Sciences actively participated during the week-long intensive course. This event highlighted the promotion of exchanges of experiences and cultural differences in medical treatment conducted by as well as providing support in building student´s professional competence.


Multicultural discussion and Zoom workshops

The Zoom (web-based video conferencing tool) and UCN Canvas were the main tools used during the week-long intensive course. The Medico Intensive training was divided into four themes: 1. Patient involvement in medication safety, 2. Nursing competence in medication administration, 3. Sustainability- how to make nursing greener and 4. Technology and medication - administration advantages and disadvantages.

The highlight of the training was when students were given a possibility to gather in Zoom workshops, discussing thoroughly their thoughts about the themes using pre-assignments and evidence-based articles they had studied in order to support their ideas. The discussion groups were multicultural which made it even more fruitful.

Korhonen Picture 2.jpg
Picture 2. Participants of the Medico Nordplus Intensive Week

Evelyne Chikukwa, Jhermaine Von Etrata and Marie Lagundi (nursing students), were the Lapland UAS representatives together with Heidi Korhonen, as their guiding teacher.

Students managed to incorporate and share their experiences based on the learnings they have acquired during practical trainings, class lectures and training camps during their nursing studies. Overall, participants were able to fulfill their learning goals in the training and use this gained understanding in their chosen career.

 

References:

Keohane, C.A., Bane, A.D,. Featherstone, E., Hayes, J., Hurley, A., Bates, D.W., Gandhi, T.K & Poon, E.G. 2008. Quantifying Nursing Workflow in Medication Administration. The Journal of Nursing Administration. 38, 19-26.

Lapkin, S., Levett-Jones, T., Chenoweth L. & Johnson, M. 2016. The effectiveness of interventions designed to reduce medication administration errors: a synthesis of findings from systematic reviews. Journal of Nursing Management. 24, 845-858.

Medico 2020. Medication management by nurses in a modern world – future challenges and possibilities. Study guide.

Sulosaari, V., Huupponen, R., Hupli, M., Puukka, P, Torniainen, K & Leino-Kilpi, H. 2015. Factors accociated with nursing students’ medication competence at the beginning and end of their education. 15, 1-11.




Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Terveydenhuollossa käsipelitiedosta digitietoon reilussa 40 vuodessa

16.6.2020



Raija Seppänen
TtT, KT Raija Seppänen toimii yliopettajana Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Johdanto

Tässä kirjoituksessa muistelen ennen eläkepäiviäni, miten tietotekniikka on muuttanut yhteiskuntamme toimintoja, erityisesti terveydenhuoltoa ja sen tuottamia palveluja. Näin koronainfektion keväänä 2020 olemme tehneet myös uudenlaisen virtuaalisen etätyön teon hyppäyksen jälleen uudemmalle tasolle myös terveydenhuollossa ja alan opetuksessa sekä oppimisessa.

Terveydenhuollossa tietotekniikan ilmaantuminen alkoi esivaiheessa 1970–980 -luvuilla. Teknologian kehittyessä varsinainen hyppy toteutui suomalaisessa ja kansainvälisessä teknologian kokeilujen vauhdittuessa 1990-luvun aikana. Soveltaminen vauhdittui 2000-luvulla ja varsinainen käyttöönotto on toteutunut 2010-luvun aikana.

Minkälainen tulee olemaan syvällisempi tietoteknologian soveltaminen ja tietosuoja kaikilla yhteiskunnan sektoreilla 2020 – 2030 -luvuilla, myös sosiaali- ja terveydenhuollossa, palveluissa, koulutuksessa ja hallinnossa?

 

1970–1980 -luvuilla alkoivat ensimmäiset digitekniset kokeilut

Aloitin opinnot Oulun yliopistossa luonnontieteellisessä tiedekunnassa pääaineinani matematiikka, kemia ja fysiikka. Tuolloin kiinnostuin myös itselleni uusista tietotekniikan opinnoista, joita aloitettiin 1970-luvun puolivälissä. Kävin tutustumassa tietotekniikan perusopetukseen ja ihmettelin reikäkorttikoneita, jotka tuottivat tietoa reikänauhoina.

Siirryin kuitenkin Oulun terveydenhuolto-oppilaitokseen kliinisen diagnostiikan oppiin, joihin sisältyi myös harjoittelua sairaaloissa ja terveyskeskuksissa sekä yksityisissä hoito- ja tutkimusyrityksissä. Harjoitteluni aloitin Oulun yliopistollisen sairaalan keskuslaboratoriossa, joka jakaantui erilaisiin erikoistumisaloihin keväällä 1978. Koko kevään kestävään harjoitteluun sisältyi mm. automaatiolaboratorioharjoittelu.

Tuolloin terveydenhuollossa digijärjestelmien suunnittelu oli käynnistynyt erityisesti yliopistollisten sairaaloiden, kuten Oulun yliopistollisen sairaalan kliinisissä laboratorioissa. Näin, mitä yhdessä suuressa laboratoriotilassa tapahtui tietotekniikan avulla. Jättimäiset, huoneenkokoiset analyysikoneet, jotka olivat teknisen edistymisen ylpeyden aihe, tuottivat potilaiden tutkimustuloksia.

Automaatiolaboratorion laboratoriohoitajat saivat aikaan diagnostista tietoa hoitopäätöksiä varten silloisen käsityksen mukaan tiuhaan tahtiin läpi vuorokauden suuressa monen tuhannen potilaan sairaalassa. Heillä oli käytössä myös ns. lerppukoneet, jotka olivat ensimmäisiä ns. raahattavia kirjoittavia tietokoneita. Ne korvasivat perinteisen mekaanisen tai sähköisen kirjoituskoneen sairaalan laboratorioissa tuohon aikaan.

Erikoistuin 1980-luvun alkupuolella. Olin jälleen harjoittelemassa samassa yksikössä. Muutos muutamassa vuodessa oli melkoinen. Huoneenkokoiset analysaattorit olivat pienentyneet ja sopivat jo pöydille, vaikka kokoa niillä oli edelleen. Tiedonkulku oli myös edennyt. Nyt kliinisestä laboratoriosta voitiin välittää tulokset ns. lankoja myöten hoito-osastoille. Se nopeutti ja helpotti potilaiden hoitopäätöksiä.

Sairaanhoidon opettajakoulutuksen hankin 1984–1985 Oulussa. Tuolloin oli tietotekniikka jälleen edennyt. Nyt kotona oli käytössäni sähkökirjoituskone. Tämän lisäksi hankin ensimmäisen ompelukonelaatikon kokoisen tietokoneen, joka ei tuntenut vielä kuvakkeita, vain kirjainyhdistelmät. Parasta: en tarvinnut tietokonekirjoitusten korjaamiseen ns. töppölakkaa. Näiden laitteiden avulla kirjoitin opiskelutehtäviäni. Oulun yliopistollisen sairaalan tietotekniikan kehitys eteni myös hoito-osastoilla potilastietojen käsittelyssä, mikä edisti potilaiden hoitoa.


1990-luvun edetessä tietokoneiden, kännyköiden ja internetin huumaa

1990-luvulle tultaessa oltiin edistytty niin, että Kainuun terveydenhuolto-oppilaitokseen saatiin ns. atk-luokka hoitotyön opetukseen. Luokka varustettiin 20 tietokoneella, joiden avulla hoitotyön opiskelijat opettelivat uusia atk-taitojaan. Tuohon aikaan siis jälleen palasin tietotekniikan pariin. Silloinen AKH, ammattikasvatushallitus, järjesti atk-opettajakoulutusta. Kiinnostustani kysyttiin ja hakeuduin jälleen sekä Oulun yliopistoon että Oulun terveydenhuolto-oppilaitokseen atk-opettajan silloiseen oppiin. Noilta ajoilta on jäänyt jonkinlainen ”haju” asiaa kohtaan.

Vuodet vierivät, EU-aika alkoi ja 1990-luvun aikana saimme ensimmäiset kehittyneemmät kannettavat tietokoneet myös omaan käyttöön. Uudella kannettavalla tietokoneellani kirjoitinkin kaikki hoitotieteen maisterin opintotehtävät pro gradua myöten vuoden 1996 alkuun
mennessä.

Samoihin aikoihin myös ensimmäiset tietokoneet oli osin jo uusittu terveydenhuollon oppilaitosten atk-luokissa ja luokkiin lisättiin niin laitteita kuin uusia ohjelmistojakin. Oppilaitosten opettajahuoneisiin hankittiin ensin yksi yhteinen tietokone ja myöhemmin jokaiselle oma. Niillä sitten tuotettiin oppimateriaalia ja suunniteltiin erilaisia EU-hankkeita 1995 vuoden jälkeen. Tuolloin tulivat tutuksi muutkin tiedontallennusvälineet kuten korput ja lopulta cd-levyt.

Meille opettajille alettiin hankkia myös ensimmäisiä kännyköitä, mikä mullisti tiedonkulun niin opettajien kuin opiskelijoiden välillä lankapuhelinaikaan verrattuna.

Lerppujen aika oli historiaa, puhumattakaan reikänauhoista tai raahattavista atk-koneista. Mihin niiden sisältämä informaatiotieto jäi, olen pohtinut useaan kertaan, koska niitä käyt- tävät koneet eivät olleet enää käytössä. Kännykät ovat uudistuneet useaan kertaan siitä mitä ne aluksi olivat: sopivat jo käsilaukkuun. Pitänee vierailla siis tietotekniikan ja tiedonvälityksen museoissa!

2000-luvulla digitaalisuuden kokeilut vauhdittuivat

Niin eteni terveydenhuollon digitaalisuus vauhdilla 2000-luvun aikana. Tietokoneet valtasivat terveydenhuollon hoitoyksiköiden, koulutuksen ja hallinnon henkilökuntien työpöydät ja toimitilat.

Kajaanissa insinöörikoulutuksen opettajatyökaverit alkoivat puhua jo 1990-luvun edetessä sulautetuista järjestelmistä, jotka olisivat digimuodossa. Sitä mietti hiljaa itsekseen, että mitenhän se digi sulaa kuin voi hellalla noihin erilaisiin markkinoilla oleviin laitteisiin, joita esimerkiksi kotien keittiöihin tuli hankittua. Niin ne vain sulautuivat ja digisovellukset valtasivat myös sote-alan kokonaisuudessaan.

Niin tuli jälleen uudemmalla, kai digisulautetulla, kannettavalla tuotettua myös hoitotieteen väitöskirja (Eirola, nyk. Seppänen 2003) silloiseen Kuopion yliopistoon vuosien 2000–2003 aikana. Tietoa tallensin vielä koneen kovalevylle ja korpuille sekä printteinä. Muistan, miten korppuja oli tallessa kymmenittäin useissa säilytyslaatikoissa, kun hävitin niitä vuonna 2016 kodinmuuttopuuhien aikana. Paljon tuli muovia ja metallia eri jätekeräyksiin. Hauskinta oli tutustua korppujen sielunelämään, pieneen pyöreään ”muovintapaiseen ympyrään”: noinko pienelle palaselle tietoa saatiin ladattua ja miten jossain tehtaassa näitä voitiin tehdä?

Tiedon tallennukseen otettiin korppujen jälkeen todella pienet muistitikut, jotka valtasivat markkinat – ja ne sopivat edelleen huulipunapussiinkin. Muistitikuille olikin kätevää tallentaa vuosien kuluessa hoitotyön koulutuksen oppimateriaaleja ja muita työhön liittyviä aineistoja. Niin tallensin myös Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan tuottamani toisen väitöskirjan, jonka sisältö on tallessa ”ikämiesten elämänkulun muistitikuissa” (Seppänen 2010).

Etälääkäritoiminta vauhdittui Oulun yliopistollisessa sairaanhoitopiirissä terveyskeskusten ja sairaaloiden välillä entisissä Oulun ja Lapin lääneissä jo 1990-luvun puolella. Terveydenhuollossa havaittiin e-Healthin merkitys, ja erilaisia kokeiluja toteutettiin Pohjoismaissa, erityisesti on jäänyt mieleeni kehitys Suomessa ja Norjassa.

Etähoito- ja hoivatyötä sekä alan koulusta kokeiltiin erilaisissa projekteissa, kuten Kainussa MediCaring-autossa 1990- luvun puolella, ja Rovaniemellä suunniteltiin ja sovellettiin hoitotyön koulutukseen Envi-oppimisympäristö hoitotyön osaamisen vahvistamiseen vuodesta 2004 alkaen.

Tietotekniikan sovellukset olivat itselleni tuttuja kliinisestä laboratoriodiagnostiikasta. Nyt sähköistä rakenteista kirjaamisjärjestelmää kehitettiin hoitotyöhönkin ja sähköinen rakenteinen kirjaaminen on otettu hoitotyössä valtakunnallisesti käyttöön. Kuopion yliopistossa Annikki Jauhiainen (2004) väitteli aiheesta tieto- ja viestintätekniikka tulevaisuuden hoitotyössä hoitotieteessä. Yliopistoon perustettiin sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinon koulutus vuonna 2000. Tämä koulutus vakinaistettiin ja perustettiin v. 2005 professuuri, jota on hoitanut ansiokkaasti Kaija Saranto.

2010-luvulla sovellukset vahvasti käyttöön – kuka kalastaa ja hyödyntää suojattuja henkilötietoja sote-alalla?

Varsinainen digiloikka tehtiin 2010-luvulla koko sote-alalla. Lapin AMKissa strategiaan onkin kirjattu mm. arktinen yhteistyö ja rajaosaaminen, etäisyyksien hallinta ja turvallisuusosaaminen, jotka sopivat myös Lapin maakunnassa sote-alan asiakkaiden ja palvelujen kehittämiseen.

Tätä kaikkea olen saanut seurata ensin Rovaniemen ja sittemmin Lapin ammattikorkeakoulun yliopettajana niin Lapin maakunnassa kuin Utsjoen saamenkielisessä rajakunnassa vuosien 2004–2020 aikana.

Terveydenhuollossa tieto kulkee etänä asiakkaiden ja potilaiden luota sähköisiin tietokantoihin, esimerkkinä OmaKanta. Hoitotyössä asiakkaan kotikäynnillä tai hoito-organisaatiossa kirjataan asiakkaan tai potilaan tiedot hänen vierellään. Tieto tallentuu yhä teknisesti kehittyviin tietokantoihin, digipilveen ja tiedon käyttöhelppous johtaa tietosuojakysymyksiin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa: kuka kalastaa tiedoillani ja mihin tietojani käytetään?

Japanissa kehitettiin robotiikkaa. Paro-hylje rantautui ikääntyvien hoivan kaveriksi, jota voi silittää, katsoa ja jolle voi jutella. Sitten ilmaantui ihmistä muistuttava Robo, joka puhuu ja hoitaa asiakasta kotona ja potilasta hoito- ja hoivayksiköissä. Kotona, palvelutalojen, terveys- keskusten, sairaaloiden hoito- ja hoivayksiköissä alkaa asiakkaiden ja potilaiden seuranta erilaisin kulkuväyliin kiinnitettävillä sensoreilla ja etäluettavilla sovelluksilla: nukunko, heräänkö, syönkö, nautinko lääkkeeni, hoidanko hygieniaani – siis kaikkea oikeaan aikaan ja ajallaan. Ammattilaiset käyttävät asiakkaiden ja potilaiden tietojentallennukseen kuljetettavilla lähitietokoneilla, joskin ammattilaisten pöytätietokoneitakin edelleen käytetään.

Digiseurantalaitteita kehitetään yhä innokkaammin seuraamaan yksilöiden terveydentilaa: fysiologista toimintaa kuten pulssia, verenpainetta ja tänä keväänä erityisesti kuumetta, energian kulutusta tai sen vajetta, ravitsemusta, liikkumisen ja unen määrää. Näitä tiedostoja muodostuu niin rannekelloista kuin sormuksista ja laitteet tulkitsevat tietoa antaen terveysohjeita ja -ohjausta tai terveystiedot siirtyvät langattomasti asiantuntijoiden arviointiin ja ohjauksen perusteeksi pilvipalveluihin sateliittien välityksellä sekunnin osissa.

Digi-teknologiaa osaavat Y- ja Z -sukupolvet, mutta miten kävikään heitä aiemmin syntyneille sukupolville laitteiden, netin ja sovellusten huimassa kehityksessä ja käyttöönotossa: syrjäytyneitä on 1/5 suomalaisista, noin miljoona. Miten huolehditaan edelleen siitä, että kaikki suomalaiset ovat mukana Kelan, OmaKannan, eläkevakuutusjärjestelmien ja sote-palveluja tuottavien digi-tiedostojen tasavertaisesta ja turvallisesta omien tietojen käytöstä ja hyödyntämisestä?

Digitulevaisuus mullistaa sosiaali- ja terveydenhuollon 2020–30 -luvuilla

Olemme edelleen digitulevaisuuden edessä myös Lapin AMKin Pohjoisen hyvinvoinnin ja palveluissa ja Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisalueella. Uusia innovatiivisia ratkaisuja kehitetään hoitotyön pedagogiikassa. Tässä muutamia käyttöön tulevia ja käyttöönkin otettuja tietotekniikan sovelluksia ja ratkaisuja.

  • Tietosuojaus edellyttää yhä monimutkaisempia ratkaisuja sote-alalla asiakkaiden ja potilaiden seurannassa ja hoidossa.
  • Hermoverkkorobotiikka ja etäteknologia kehittyvät, jolloin sovellukset otetaan käyttöön yhä hanakammin sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja hoivapalveluissa, koulutuksessa ja hallinnossa.
  • Täsmälääkkeiden nanoteknologian sovellukset ovat arkipäivää, ne hoitavat juuri sitä, mitä oli tarkoitus ilman ylimääräisiä haittavaikutuksia.
  • Erilaisilla peliteknologian sovelluksilla saadaan yhä vahvemmin uusia ihmiselämän tarinoita muokattua hoito- ja hoivapalveluiksi tai kuntoutuksen menetelmiksi.
  • Uudet sukupolvet osaavat käyttää ja soveltaa yhä taitavammin digiä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Haasteena on koko luonnon huomioon ottaminen digi-teknologian kehityksen avulla: mistä luonnon varoja säästävää energiaa digiteknologian käyttöön ja sen moniin sovelluksiin?

Unohtamatta mikroskooppisen pieniä olioita, mikrobeja, jotka voivat mullistaa täysin elämämme - globaalisen ja kansallisen kulttuurin ja elämäntavan. Noihin mikrobeihin aikoinaan tutustuin ja opinnoissani erikoistuin. Yllättäen niiden aiheuttamiin eri puolilla maailmaa asuvien kansalaisten infektioiden ja niistä kertovien rajoitusten saattelemana voin hiljalleen päättää työ- ja koulutusurani etätyön merkeissä.

Kuluneiden yli 40 vuoden aikana olen jotain oppinut ihmisenä olemisen ydinasiasta: ”Ikäns elä, ikäns opi ja oppimatta kuolet – koska aina jokin uusi on keksittävä ja jälleen opittavana edessämme”.

Lähteitä

Finnish Journal of eHealth and eWelfare (FinJeHeW) scientific journal established by the Finn- ish Social and Health Informatics Association (FinnSHIA) and the Finnish Society of Tele- medicine and eHealth (FSTeH). Luettu 11.2.2020. https://journal.fi/finjehew/issue/view/6001

Männistö, M. 2020. Hoitotyön opiskelijoiden yhteisöllinen oppiminen ja sosiaali- ja terveys- alan opettajien osaaminen digitaalisessa oppimisympäristössä. Acta Universitatis Ouluensis D Medica 1554. Oulu: Oulun yliopisto.

Nupponen, M. 2020. Sitran tuore kartoitus läpivalaisee meistä kerätyn datan salaista elämää. Luettu 10.2.2010 https://www.sitra.fi/uutiset/sitran-tuore-kartoitus-lapivalaisee-meista-ke- ratyn-datan-salaista-elamaa/
Eirola, R., nyk. Seppänen, R. 2003. Lapsiperheiden elämänhallintavalmiudet. Perheohjauksen arviointi. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 102. Kuopio: Kopijyvä. Luettu 5.5.2020 https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_951-781-941-2/urn_isbn_951-781-941- 2.pdf

Seppänen, R. 2010. ”Ikäns elä, ikäns opi, oppimatta kuole” Saamelaisten ikämiesten elämän- hallinnan muistelukset Pohjois-Lapissa. Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 59. Ro- vaniemi: Lapin yliopistokustannus. Luettu 6.5.2020 https://lauda.ulapland.fi/bitstream/han- dle/10024/61644/Sepp%C3%A4nen%20DORIA.pdf?sequence=1

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Asiakkaan kulttuuritaustalle huomiota hoitotyön vuorovaikutustilanteissa

6.8.2019



Frant Johanna ja Korhonen Heidi.jpg
Sairaanhoitaja YAMK Johanna Frant ja TtM Heidi Korhonen toimivat opettajina Lapin ammattikorkeakoulussa.

Sairaanhoitajaopiskelijoiden vuorovaikutus- ja kohtaamistaitoja hiottiin Monikulttuurisuuspäivässä

Sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen osa-aluista keskeisimpiä on asiakaslähtöisyys, joka sisältää mm. vuorovaikutuksen ja dialogin asiakkaan hoidossa. Sairaanhoitajalta edellytetään ymmärrystä kulttuurin merkityksestä hoidossa ja osaamista kohdata eri kulttuureista tulevia asiakkaita yksilöllisesti (Eriksson, Korhonen, Merasto & Moisio 2015.)

Kunnioitus, empaattisuus, sensitiivisyys ja tietoisuus ovat keskiössä kulttuuristen keskusteluiden muodostumisessa ja toteutumisessa. Opetushenkilökunnalla onkin tärkeä tehtävä ohjata sairaanhoitajaopiskelijoita havaitsemaan erojen lisäksi yhtäläisyyksiä väestöjen ja etnisten ryhmien välillä. Samalla opiskelijat saavat reflektoida omaa taustaansa ja kokemuksiaan. (Bagnardi, Bryant & Colin 2009.)

Lapin ammattikorkeakoulussa järjestettiin Monikulttuurisuuspäivä osana Vuorovaikutus ja eettisyys- opintojaksoa. Tavoitteena oli opetella ymmärtämään kulttuuritaustan merkitystä asiakkaan kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa. Tavoite pohjautuu Sairaanhoitajan kompetensseihin. Lisäksi pyrittiin opiskelijoiden keskinäiseen ryhmäytymiseen.

 

Syvemmälle kulttuurikäytänteisiin

Monikulttuurisuuspäivän orientoituminen aloitettiin ennakkotehtävällä, jossa opiskelijaryhmät tutustuivat johonkin Suomessa yleiseen vähemmistökulttuuriin: intialaiseen, kiinalaiseen, somalialaiseen, saamelaiseen, venäläiseen tai romanikulttuuriin. Tehtävänä oli selvittää, mitä kulttuurikäytänteitä kyseisessä kulttuurissa esiintyy. Lisäksi sairaanhoitajaopiskelijoiden tehtävänä oli miettiä vuorovaikutus- ja kohtaamistaitoja, kun he tulevassa omassa työssään kohtaavat valittua kulttuuritaustaa edustavan potilaan.

Monikulttuurisuuspäivän tehtävän purkutapahtumassa ryhmät työstivät kukin oman posterin ja keskustelivat aiheestaan yhdessä. Tämän jälkeen ryhmät sekoitettiin keskenään. Näin jokaisessa ryhmässä olivat eri kulttuurit edustettuina, ja niistä käytiin läpi keskeisimmät asiat posterikävelyllä. Tavoitteena oli lisäksi ryhmäytyminen ja ryhmien välinen vuorovaikutus.



Frant ja Korhonen kuva 1.jpg
Kuva 1 Posterikävely

 

Mikserissä autetaan Meri-Lapin äitejä kotoutumaan

Monikulttuurisuuspäivän kansainväliset vierailijat tulivat Meri-Lapin äitien järjestölähtöisestä kotoutumishankkeesta, jota hallinnoi Toivola-Luotola Setlementti ry. Kansalaisjärjestön toimialueena ovat Meri-Lapin kunnat (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola ja Tornio.)

Setlementtiliiton perustehtäviin kuuluvat:

• Edistää hyvää elämää
• Ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista
• Ihmisten ja yhteisöjen osallisuutta ja osallistumista

Meri-Lapin äitien järjestölähtöistä kotoutumista edistävä ESR-hanke on käynnistynyt kohtaamispaikka Mikserissä. Maahanmuuttajaäitien ja koko perheen kotoutumisen edistämiseksi toteutetaan ryhmä- ja yksilöohjausta, jonka avulla tuetaan äitejä hyvään elämään ja osallisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Suomalainen yhteiskunta on nykyään monikielinen, ja sen myötä esimerkiksi tulkkauksesta on tullut välttämätön osa viranomaistoiminnassa (Koskinen, Vuorinen & Leminen 2018). Hankkeen toimintaan voi tutustua Kohtaamispaikka Mikserissä ja tutustumista varten voi olla yhteydessä hankkeen työntekijöihin (Toivola-Luotola Setlementti ry.)

 

Kaksi kokemusta kotoutumisesta

Vierailijaksi saimme afganistanilaisen ja burmalaisen äidin Toivola-Luotolan Setlementti ry:stä. Äidit ovat mukana Meri-Lapin äitien kotoutumishankkeessa, ja heidän mukanaan oli hanketyöntekijä Elina Vettenranta.

Vettenranta kertoi hankkeesta yleisesti ja esitteli vierailevat äidit ja haastatteli heitä. Äidit kertoivat kotoutumisestaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja Kemiin ja myös siitä, miten heidät oli kohdattu suomalaisessa terveydenhuollossa ja sosiaalijärjestelmässä. Sekä positiivisia että negatiivisia oli kummallekin kertynyt. Esimerkiksi tulkin puute useassa eri terveydenhuollon yksiköissä ja tiedonkulun toteutuminen käytännössä koettiin haasteelliseksi. Suomalaisten ystävien saaminen koettiin positiivisena kielitaidon kehittymisen ja kulttuurin sisäistämisen kannalta. Tämä myös kohensi mielialaa.


Frant ja Korhonen kuva 2.jpg
Kuva 2 Elina Vettenranta (oik.) ja vierailijat (vas.)

Opiskelijat kokivat päivän mielekkääksi ja toimivaksi. Vierailijoita ja monikulttuurisuutta toivottiin tuleville opintojaksoillekin, sekä opintokäyntejä monikulttuurisiin yksiköihin. Opiskelijoille vierailijoiden kokemusten kuunteleminen avarsi ja lisäsi ymmärrystä. He tekivät lisäkysymyksiä haastattelun lopulla ja kokemuksista keskusteltiin avoimesti.


Frant ja Korhonen kuva 3.jpg
Kuva 3 Posterit

Lähteet:

Bagnardi, M., Bryant, L & Colin, J. 2009. Banks Multicultural Model: A Framework for Integrating Multiculturalism into nursing curricula. Journal of Professional Nursing. Vol 25 (4): 234-239
Koskinen, K. (toim.), Vuorinen, J. (toim.), Leminen, A-K. (toim.) & Leminen A-K (kirj.) 2018. Asioimistulkkaus: Monikielisen yhteiskunnan arkea. Vastapaino, Tampere.
Toivola-Luotolan Setlementti ry. Meri-Lapin äitien järjestölähtöinen kotoutuminen (esr)- hanke 2018-2020. Viitattu 17.5.2019 https://www.toivola-luotola.fi/meri-lapin+äitien+järjestölähtöinen+kotoutuminen+%28esr%29+-+hanke/



Simulaatio-oppiminen lisää potilasturvallisuutta

18.6.2019



Korhonen ja Mikkola.jpg
Sh, Th, TtM Heidi Korhonen ja Sh, ThM Anja Mikkola toimivat opettajina Lapin ammattikorkeakoulussa.

Standardoitu potilastapaus (SPT) simulaatio-oppimisessa

Potilaan ohjauksen oppimisessa standardoidussa potilastapauksessa nousee esille kolme hoitotyön tärkeää näkökulmaa. Standardoidut potilastapaukset auttavat

- potilaskeskeisen hoidon oppimisessa
- sairaanhoitajan roolin omaksumisessa sekä
- hoitotyön kompetenssien kehittymisessä (Ha 2018.).

Simulaationäyttelijän käyttö auttaa opiskelijoita potilaskeskeiseen ohjaukseen, lisää potilaan aktiivisuutta ja opiskelijan roolia oppimistilanteen ylläpitäjänä. Opiskelijat harjaantuvat opiskeluiden aikana jo potilaskeskeisiin potilasohjaustaitoihin.

Simulaationäyttelijöiden avulla voidaan havainnollistaa opiskelijoille opiskeltavaa aihetta (Koskela 2006.) Lapin AMK:ssa käytetään standardoiduissa potilastapauksissa koulutettuja simulaationäyttelijöitä.

 

Avannepotilaan ohjaus standardoidussa potilastapauksessa (SPT)

Avannepotilaan ohjaus on tärkeä osa potilaan hoitoa, kun halutaan varmistaa turvallisen avanteen hoidon jatkuminen (Blevins 2019).

Avannepotilaan ohjauksen sisältöjä ovat: avanteen hoito, avannetta ympäröivän ihon hoito, avannesidoksen vaihtaminen, ravitsemus, liikunta, kivunhoito, seksuaalisuus ja sopeutuminen elämään avanteen kanssa (Blevins 2019, Sirviö 2014).

Simulaatio-ohjauksen suunnitteluun kuuluu seuraavat vaiheet: skenaarion tuottaminen, etukäteismateriaalin jakaminen opiskelijoille ja ohjaus aiheeseen perehtymiseen. Sen jälkeen valmisteluun kuuluu simulaationäyttelijän sopiminen, etukäteisohjanta ja aikataulun suunnittelu (Rutherford-Hemming, Lioce, Kardong-Edgren, Jeffries & Sittner.)

Juuri ennen simulaation toteutusta näyttelijä ja opiskelijat valmistellaan vielä kerran simulaation toteuttamiseen. Opettajia on kaksi, jotta toinen voi ohjeistaa opiskelijoita ja näyttelijää ja toinen ohjeistaa muun ryhmän opiskelijat tarkkailemaan simulaatiota oppimistavoitteiden pohjalta. Itse simulaation jälkeen käydään oppimiskeskustelu opiskelijoiden ja simulaationäyttelijän kanssa. (mukaillen Rutherford-Hemming, Lioce, Kardong-Edgren, Jeffries & Sittner.)

Simulaationäyttelijä Maria Kotka (Kuva 1) esiintyi seuraavan skenaarion Alma Virtasena. Kyseessä oli 58-vuotias nainen, jolla todettiin hiljattain kolorektaalikarsinooma, jonka seurauksena karsinooma päädyttiin leikkaamaan. Leikkauksessa potilaalle tehtiin sigmoidostooma (paksusuoliavanne). Alma on nyt kirurgisella vuodeosastolla toipumassa leikkauksesta ja häntä ollaan kotiuttamassa huomenna.

Korhonen ja Mikkola kuva 1.jpg
Kuva 1 Simulaationäyttelijä

Alma tarvitsee nyt ohjausta avannesidoksen vaihtamisen kanssa sekä ohjausta ihon hoidossa sekä avanteen tarkkailussa. Lisäksi hän haluaisi tietää, miten avanne vaikuttaa ravitsemukseen ja arkiliikuntaan sekä seksuaalisuuteen. Sairaanhoitajan rooleissa olivat opiskelijat: Heini Louhela, Marjaana Kokko sekä Eeva-Leena Kokko (Kuva 2). Muu ryhmä tarkkaili simulaation toteutumista oppimistavoitteiden pohjalta.

Korhonen ja Mikkola kuva 2.jpg

Kuva 2 Opiskelijat valmistautuvat simulaatioon

Oppimiskeskustelu luo pohjan oppimisprosessin syvenemiseen

Oppimiskeskustelussa (Kuva 3) nousi esille, että monet olivat olleet hoitamassa avannepotilaita. Tämän simulaation aihe -  potilasohjaus avanneleikatulle - oli kuitenkin heille tärkeä potilaskeskeiseen ohjaukseen harjaantumisen näkökulmasta. Opiskelijat kokivat myös, että he saivat uutta näkökulmaa ja kliinistä osaamista avannepotilaan ohjaukseen ja hoitoon sekä potilasturvallisen osaamisen syventämiseen.

Myös tutkimustulokset vahvistavat, että simulaatiopohjaisella oppimisella on merkittävä vaikutus potilasturvallisuuteen (Seaton ym. 2019).

Korhonen ja Mikkola kuva 3.jpg
Kuva 3 Oppimiskeskustelu

Lähteet

Blevins, S. 2019. Colostomy care. Nurses as educators. MEDSURG nursing. 28 (2).
Ha, E-H. 2018. Experience of nursing students with standardized patients in simulation-based learning: Q-methodology study. Nurse Education today 66. 123-129.
Rutherford-Hemming, T., Lioce, L., Kardong-Edgren, S., Jeffries, P.R & Sittner, B. 2016. After the national council of state boards of nursing simulation study -recommendations and next steps
Seaton, P., Levett-Jones, T., Cant, R., Cooper, S., Kelly, M.A., McKenna, L., Ngf, L & Bogossianf, F. 2018. Exploring the extent to which simulation-based education addresses contemporary patient safety priorities: A scoping review. Collegian. 26. 194-203
Sirviö, P. 2014. Avannepotilaan hoito. Sairaanhoitajan käsikirja.

Kuvat: Tommi Miettunen IT-tukihenkilö, Lapin AMK



Nurses' confidence in medication safety

23.4.2019



Mikkola et al kuva 7.jpg
Johanna Huoviala and Shirley Nykänen are Bachelor students in Nursing Program and RN, MSc (Health Care) Anja Mikkola is their Senior lecturer in Lapland University of Applied Sciences.

The authors participated an intensive week course by Medico collaboration funded by NordPlus. The intensive week was held in The Norwegian University of Science and Technology (NTNU), Ålesund, Norway from 4th to 8th March 2019.

 

MEDICO collaboration

This collaboration has started in 2011 in Rovaniemi at the conference for Nurse Educators. This cooperation has widened to 12 Universities that has Nurse education in Nordic and Baltic countries. The participating countries are Denmark, Estonia, Finland, Iceland, Norway, Sweden and Åland.

The aims of MEDICO collaboration are to promote and improve patient- and medication safety by developing nurse education. Methods of development work includes two types of cooperation: The first is organizing conferences (Forums for Nurse Educators) and the second is involving the students with this development work by intensive weeks dealing medication safety in nursing and health care.

Aims of the intensive week

The course aimed to support nurse students' confidence in medication safety, bring up the differences in the cultures in medication safety, and promote exchange of experiences and best practices between Nordic and Baltic countries.

There were total of 40 participants which includes teachers, bachelor and master students coming from participating countries. The knowledge and experiences of medication safety shared by the participants from different countries were acknowledge and compared (Photo 1).

The presentations and workshops showed that there were similarities and differences in each country for example the guidelines of the rights of medication administration.


Mikkonen et al kuva 1.jpg
Photo 1. Students sharing their information from Finland.


Four themes of the week

The program of the intensive course had four themes that covers the topic of the day including safety culture (Lykkegaard Sørensen, 2019), medication safety and nursing (Hansen-Lunde & Skogster, 2019), patient’s perspective - involvement in medication therapy (Suikkanen & Sainio, 2019) and interprofessional collaboration (Mikkola & Westergren, 2019).

There were combination of methods of learning applied to gain in-depth understanding of medication safety. After the contact with the teachers/lecturers the students started in different workshops with these four themes in the leadership of four Master students. The guidance was organized by the teachers that were responsible for the themes. (The Norwegian University of Science and Technology (NTNU), 2019.)

During the week students were guided how to prepare a scientific poster but also if they need to draw attention. The student groups prepared also posters of the themes of this week (Photo 3). (Hrönn-Svavarsdottir & Olsen 2019.)

Mikkola et al kuva 2.jpg
Photo 2. Poster workshop

Mikkola et al kuva 3.jpg

Photo 3. Simulation workshop

Furthermore, the students were divided into four groups with a master student as the group leader. The lectures and group workshops strongly helped the students to understand the importance of medication safety as part of patient’s safety. It also helped the students to understand the role of nurses in medication safety and as a member of interprofessional team, their responsibilities in administering safe medication and understanding the importance of patient participation in medication safety.

The themes guided our workshops in identifying the challenges encountered and different methods to prevent medication errors. The active participation of each group members was a big factor to increase the interest of gaining more knowledge because it widens the perspective of ideas and discussions being shared of each theme. It also helped us gain more confidence, build stronger relationship within our team and made new friends from different countries.

Experiences during the week

Aside from learning different professional and academic practices of medication safety from different Nordic and Baltic countries, the teachers and students also shared information about nursing education, cultures, languages and some important different traditions from each country.

Mikkola et al kuva 4.jpg

Photo 4. Scenery inside Ålesund

Mikkola et al kuva 5.jpg

Photo 5. Scenery from the mountain.

Mikkola Huoviala Nykänen.jpg

Photo 6. Lapland UAS´s participants

We were also given time to socialize with different students and enjoy the beautiful surrounding and nature in Ålesund, Norway (Photos 4. and 5.). Experiencing and learning all of these at the same time in a week, made this intensive course memorable, gave us more knowledge, confidence and competence in medication safety.

Mikkola et al kuva 8.jpg

Photo 7. Free time

Mikkola et al kuva 9.jpg

Photo 8. Enjoying in the nature

The photos 7 and 8 tell about the time for enjoying with the students in the nature. Afterwards there was meeting in the evening. During the week we were collected all together for the group photo (Photo 9).

Mikkola et al kuva 10.jpg

Photo 9. Group photo of the participants.


References:

Hansen-Lunde & Skogster 2019, Medication safety and Nursing, Lecture and workshop on 5th of March. Ålesund, Norway. Ålesund, Norway.

Hrönn-Svavarsdottir & Olsen 2019, Preparation for poster presentations, students` workshop on the 6th and 7th of March.

Lyckegaard- Sørensen 2019, Safety culture. Organization and leadership, Lecture, workshops and presentation/summary on 5th of March. Ålesund, Norway.

Mikkola & Westergren 2019, Theme 5: Interprofessional collaboration, Lecture, workshops and presentation/summary on 6th of March. Ålesund, Norway.

Suikkanen & Sainio 2019, Patients perspective, Lecture, workshops and presentation /summary on 6th of March. Ålesund, Norway.

The Norwegian University of Science and Technology (NTNU), 2019. Nurses´ confidence in Medication Safety. Study Guide in 3.-8.3. Medico Nordplus Intensive Week
Ålesund, Norway.



YAMK-maisterit vastaavat terveys- ja hyvinvointialan kehittämishaasteisiin

26.3.2019



Paloste ja Saarnio.jpg
KT Airi Paloste ja TtT Reetta Saarnio ovat Lapin ammattikorkeakoulun yliopettajia.

”Vanhusten hoidon ongelma on pääomasijoittajissa - maanpäällinen helvetti on taputeltu” Uusi Suomi 9.2.2019

”Vanhustenhoito kaipaa uudenlaista asennetta: Vanhustenhoidon toimijat voisivat myös kilpailla laadulla ja motivoida työntekijöitä kehittämään työtään” Helsingin Sanomat 8.3. 2019

”Tämän takia en käytä julkisia palveluita” – Sote-uudistuksen kaatuminen tuskastutti sunnuntain päivystysjonoissa” Kotimaa 11.3.2019

”IL selvitti - näin paljon sote maksoi veronmaksajille” Iltalehti 8.3.2019

”Keskivartaloon kertyneillä runsailla kiloilla on yhteys aivojen kokoon, osoittaa tutkimus” Helsingin Sanomat 14.1.2019

”Stressi muokkaa aivokudosta, kova stressi muuttuu haitalliseksi jo viikoissa – Aivotutkija: Muutokset aivoissa saavat ne näyttämään vanhan ihmisen aivoilta” Kaleva 12.3.2019


Ylläolevat otsikot ovat poimintoja viime aikoina suomalaisessa mediassa käydystä keskustelusta. Toimittajia ja kansalaisia puhututti sekä sote-uudistuksen kariutuminen että vanhustenhoidon laatu. Myös ihmisten hyvinvointi tai lähinnä sen puute ja yhteys aivojen toimintaan ja rakenteeseen on herättänyt mielenkiintoa. Käydystä keskustelusta näkyy myös ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen merkitys kansalaisten hyvinvoinnissa.

Muutokset yhteiskunnassa ja lainsäädännössä edellyttävät myös työelämää vastaamaan näihin vaateisiin. Muutoksiin vastaaminen kohdentaa yhä vaativampia odotuksia työntekijöiden ammattitaidolle ja työelämän osaamiselle.

YAMK-maisteritason tutkinnot tuottavat työelämän tarpeista lähtöisin olevaa koulutusta ja siten osaamisen siirtymistä käytäntöön.

Vaikka sote-uudistus kariutuikin 8.3.2019 hallituksen eroamiseen, on selvää, että työ uudistuksen parissa jatkuu seuraavalla hallituskaudella vaalien jälkeen. Ammattikorkeakoulut ovat myös vahvasti potentiaalisia tulevan sote-uudistuksen monialaisia kehittämiskumppaneita sekä tulevan sote-palvelurakenteen toteuttajia niin koulutuksessa kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -toiminnassa.

Lapin AMKin terveyden edistämisen YAMK-tutkinto

Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-koulutuksen tavoitteena on tukea Pohjois-Suomelle ja erityisesti Lapille ja Länsi-Pohjan alueelle tärkeiden sosiaali- ja terveysalan sekä liikunta-alan kehittymistä ja osaamisen kasvua alan julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla.

Terveyden edistämisen YAMK-koulutuksessa Lapin ammattikorkeakoulun toiminta-ajatuksena on jalostaa muuttuvan toimintaympäristömme vahvuuksista ja mahdollisuuksista osaamista ja elinvoimaa pohjoisten toimijoiden tarpeisiin. Työelämärelevanssia vahvistavat myös henkilöstön kuuluminen sairaanhoitopiirin ja perusterveydenhuollon yksikköjen ohjausryhmiin sekä muut säännölliset työelämän edustajien tapaamiset.

Oppimisen tavoitteena on opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittyminen. Koulutuksessa käytettävät oppimis- ja ohjausmenetelmät ovat opiskelijakeskeisiä ja aktivoivia; ne perustuvat tutkivaan oppimiseen, ongelmaperustaiseen oppimiseen ja projekteina toteutettaviin opintoihin, joissa lähtökohtana ovat aidot työelämän ongelmat.

TKI-toiminta kytkeytyy koulutukseen erityisesti työelämälähtöisten opinnäytetöiden kautta sekä TKI-hankkeissa. Opinnäytetyöt suuntautuvat pääosin opiskelijoiden taustaorganisaatioihin, ja työelämän mentorit ovat mukana opinnäytetöinä tehtävissä kehittämisprojekteissa.

Kemissä opiskelleet ovat jo vuodesta 2004 lähtien kehittäneet laajasti hoitotyötä yhdessä työelämän kanssa. Tästä yhteistyöstä hyvänä esimerkkinä on Kuntaliiton kunniamaininnalla v. 2018 palkittu opinnäytetyö, jossa kehitettiin yhden ensihoitajan yksikön toimintamallia Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueelle.

Tavoitteena oli hyödyntää kehittämistyönä tuotettua toimintamallia yhden ensihoitajan yksikön pilotointiin kyseisellä alueella. Kehittämistyö auttaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin akuuttihoitopalveluita vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Työn tekijöinä olivat Aila Ramlin ja Tiina Vakkala. Linkki opinnäytetyöhön:

YAMK on joustava tapa opiskella työn ohessa terveys- ja hyvinvointialan erityisosaajaksi

Terveyden edistämisen koulutuksen YAMK-tutkinto tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuksia pohjoisen Suomen alueen työssä oleville sairaanhoitajille, terveydenhoitajille, geronomeille, fysioterapeuteille ja liikunnanohjaajille, joilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus.

Tutkinnon laajuus on 90 op ja kesto 1,5 - 2 vuotta. Koulutus on suunniteltu toteutettavaksi työn ohessa. Lapin AMKin virtuaalikampuksella hyödynnetään nykyaikaisia etä-ja verkkopedagogisia ratkaisuja. Opintoihin sisältyy lisäksi mahdollisuus valita opintoja Kemin ja Rovaniemen kampusten YAMK-opintojen tarjonnasta.

Terveyden edistämisen koulutuksen keskeisissä sisällöissä painottuvat muun muassa työelämän monialainen kehittäminen, näyttöön perustuva tutkiva kehittäminen sekä terveyden edistämisen johtaminen. Lapin AMKssa seurataan ja kehitetään jatkuvasti koulutuksen laatua eri menetelmin. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) toteutti Lapin ammattikorkeakoululle ulkoisen auditoinnin keväällä 2017 ja antoi parhaan mahdollisen arvosanan; edistynyt, Lapin AMKin Terveyden edistämisen YAMK-koulutuksen laadunhallinnalle. (Hulkko ym. 2017).

Kuva 1 Paloste ja Saarnio 2019.jpg
Kuva 1. Terveyden edistämisen YAMK –opiskelijoita työstämässä Learning Cafe –menetelmällä eri ikäisten terveyden edistämisen teemaa.

Tutkintojen työelämärelevanssin kehittämisessä hyödynnetään monipuolista ennakointitietoa.

Tavoitteena on, että opiskelijat pystyvät toimimaan esimies- ja kehittämistehtävissä niin julkisella tai yksityisellä sektorilla kuin järjestösektorillakin. Lisäksi koulutus tarjoaa yrittäjyysvalmiuksia. YAMK-tutkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistoissa ja muissa tiedekorkeakouluissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.

Uusi opiskelijaryhmä Kemissä aloittaa syksyllä 2019. Haku suomenkielisiin koulutuksiin löytyy osoitteesta opintopolku.fi ajalla 20.3.–3.4.2019. Tutkinto-opiskelijaksi terveyden edistämisen koulutukseen voi päästä myös avoimen ammattikorkeakoulun kautta suorittamalla 15 opintopisteen polkuopinnot. Tämä joustava väylä kasvattaakin suosiotaan koko ajan.

Terveyden edistämisen koulutuksesta valmistuneena osaat vaativan tason asiantuntijana kehittää, uudistaa ja johtaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen monialaisia palveluja. Näin ollen pystyt myös vastaamaan tuleviin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisvaateisiin.

 

Lähteet

Hulkko, P., Eskola, A., Jokipii, M., Lamppu, V-M, Rantala, Goman, J &Mustonen,K. 2017. Lapin ammattikorkeakoulun auditointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Ramlin, A. & Vakkala, T. 2017.Yhden ensihoitajan yksikön toimintamallin kehittäminen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueelle. Lapin AMK, Opinnäytetyö Sosiaali-, terveys-, ja liikunta-ala, Terveyden edistäminen Sairaanhoitaja (ylempi AMK)
Julkaisun pysyvä osoite, Theseus; http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120820327



Digitalisaatio – tämän päivän ja tulevaisuuden asia terveydenhuollossa

27.11.2018



Tohmola Anniina.jpg
TtM Anniina Tohmola työskentelee tuntiopettajana Hyvinvointipalvelujen osaamisalalla Lapin AMKissa.

Vierailin Japanissa Oulun yliopiston terveystieteiden jatko-opiskelijana ja Lapin ammattikorkeakoulun opettajana (Kuva 1.) osana Oulun yliopiston ja Osakan yliopiston yhteistä DHM (Digital Health Module) -hanketta.

Kyseessä on OKM:n rahoittama hanke, jonka tavoitteena on laatia terveydenhuollon digitalisaatio- opintokokonaisuus yliopiston terveystieteiden opiskelijoille.

Tohmola II kuva 1.jpg
Kuva 1. Digitaalisuutta pohtimassa

Viikon vierailun tavoitteina oli tutustua japanilaiseen kulttuuriin ja terveydenhuollon digitalisaation ilmiöihin (Kuva 2.). Digitalisaatio on väistämätön tulevaisuuden ilmiö, pohdimmepa sitä ikääntymässä olevien ikäluokkien, eliniän odotuksen kasvamisen tai tulevaisuuden hoitajapulan näkökulmista. Tarvitsemme laitteita ja palveluita, joilla saavutetaan ihmisiä terveydenhuollon piiriin.

Japanilaista professori Kurodaa lainatakseni: ihmiset johtavat digitalisaatiota, eikä päinvastoin.

Tohmola II kuva 2.jpg
Kuva 2. VR-laseilla opiskellaan muistisairaan kohtaamista


Näyttöön perustuva digitalisaatio, onko sitä?

Japani on tunnettu tekniikasta ja elektroniikasta, joten ennakko-odotukseni matkasta olikin nähdä robotiikkaa ja älylaitteita. Mielikuva romuttui useasti. Vieraillessamme lääkäreille, hoitajille sekä terveysalan opiskelijoille tarkoitetussa harjoitusympäristössä, näin harjoituspäitä ja elvytysnukkeja (Kuva 3.), joiden kanssa sielläkin edelleen harjoitellaan.

Näin myös lämmintä ja inhimillistä kanssakäymistä sekä yhteistyötä potilaiden ja vanhainkodin asukkaiden kanssa. Japanilaisten äärimmäinen huomaavaisuus ja kohteliaisuus välittyivät kaikissa ihmiskontakteissa, joten en usko digi-ihmeiden voivan korvata sitä.

Ajatukseni siitä, että pääasia digitalisaatiota kehitettäessä on, ettei koskaan unohdeta ihmistä tapahtumien ja toimintojen keskipisteenä, sai vahvistusta.

Tohmola II kuva 3.jpg
Kuva 3. Elvytysnuket intuboinnin harjoitteluun

Viikon mittaisen vierailun aikana huomasin, että näyttöön perustuva tutkimus ja sen käyttäminen ovat paljon pidemmällä Suomessa kun Japanissa. Suomessa on paljon hoitotyön teorioita, jotka luovat pohjan monille hoitosuosituksille ja käytännön toiminnoille.

Hyvinä esimerkkeinä Helvi Kynkään kehittämä potilaan hoitoon sitoutumisen teoria ja Satu Elon teoria ikääntyneelle sopivasta ympäristöstä. Hoitotieteellisiä teorioita tarvitaan siis myös terveydenhuollon digitalisaation kehittämisen pohjalle, jotta siitä voi kehittää eri variaatioita terveydenhuollossa.

Digitalisaatiokin tarvitsee taustalleen teoriaa ja tutkimusta, jotta voidaan mennä kehityksessä oikeaan suuntaan.

Havaintoja japanilaisesta kulttuurista ja terveydenhuollosta

Tämä oli ensimmäinen vierailuni Japanissa ja odotukseni olivat korkealla. Ajatukseni japanilaisista ihmisistä kohteliaina ja hyvin käyttäytyvinä realisoituivat heti ensi silmäyksellä juna-asemalla. Lopulta huomasin tietäväni aika vähän japanilaisesta kulttuurista, kuten heidän kiltteyttään ja ystävällisyyttään, rehellisyydestä puhumattakaan.

Havaintoni maasta ja sen kulttuurista perustuivat uteliaisiin havaintoihini – kuinka lähes kaikki miehet pukeutuivat valkoisiin paitoihin ja mustiin housuihin, kuinka syömäpuikkoja käytetään ja missä järjestyksessä ruokaillaan monesta kulhosta. Havaintojeni lisäksi sain vastauksia ihmettelyyni japanilaiselta ryhmältä opettajia ja opiskelijoita.

Japanilaiset tervehtivät nyökkäämällä, eivät koskaan kättelemällä ja osoittavat päivittäisessä kanssakäymisessä toisen huomioimista ojentamalla annettavat esineet kahdella kädellä. Tämä merkitsee sitä, että kohteliaisuuteen on hyvä vastata vastaanottamalla esine kahdella kädellä, ja vierasta tervehtiä nyökkäämällä.

Tohmola II kuva 4.jpg
Kuva 4. Kuuden ruokalajin menu kastikkeineen ja lisukkeineen

Meistä pidettiin todella hyvää huolta ruokaelämysten suhteen (Kuva 4.). Ravintolat, joihin meitä vietiin, oli todella hyvin valittu. Mieleenpainuvimmat ruokailut tapahtuivat matalapöytäisessä ravintolassa puikoilla syömistä harjoitellen, vanhainkodin potilasruoan makuja maistellen ja japanilaisessa buffetissa friteeraamisen äärellä herkutellen.

Ilmaston ollessa kuuma ja kostea, juomisen tärkeys oli sisäistetty hyvin. Kylmiä juomia sisältäviä juoma-automaatteja löytyi joka toiselta nurkalta ja niiden tarjonta oli pääosin vihreäteepohjaista, erilaisin maustein tai paahdettuna. Limsat olivat Japanissa harvinaisuus.


Lääkärikeskeisesti mutta yksilöllisesti

Vanhainkodissa ja Kioton yliopistollisessa sairaalassa vieraillessamme perehdyimme syvemmin japanilaiseen terveydenhuoltoon (Kuva 5.).

Sairaalassa toimitaan enemmän lääkärikeskeisesti, kun taas Suomessa olemme enemmän potilaskeskeisiä. Siellä sairaalassa oli lähes yhtä paljon lääkäreitä ja hoitajia, ja hoitajien työtehtävät poikkesivat suomalaisten kollegojen tehtävistä.

Tohmola II kuva 5.jpg

Kuva 5. Japanilainen vanhainkodin asukas (kuva otettu vanhainkodin seinän kuvagalleriasta)

Sairaiden ihmisten näkeminen eri kulttuurissa toi mieleeni erinäisiä seikkoja. Sairaat ihmiset näyttävät samanlaisilta sairauksineen molemmissa maissa ja samoja sairauksia ja apuvälineitä löytyy sekä Suomesta että Japanista. Halvaantuneita ja vammautuneita näkyi enemmän katukuvassa siellä kuin Suomessa, ja halvaantuneita oli myös työssäkäyvien joukossa.

Vanhainkotiasumisessa on paljon samankaltaisuuksia Suomen kanssa, mutta japanilaiset ikääntyneet saavat elää elämänsä ehkä hieman yksilöllisemmin. Siellä syödään toiveruokia, harrastetaan liikuntaa omin neuvoin ja tarpeen tullen pidetään hautajaisia asukkaiden kesken.

Japanilaisessa kulttuurissa puhtaus ja peseytyminen on äärimmäisen tärkeää. Joten myös vanhainkodissa asukkaat kylvetettiin joka päivä. Kylpeminen oli päivittäinen ohjelmanumero, josta ikääntyneet nauttivat suuresti. Heidän ulkonäöstään huolehdittiin yksilöllisesti ja päivittäisen pesun jälkeen naisten hiuksiin laitettiin kampaukset. Jokainen vaikutti tuntevansa itsensä yksilöllisen tärkeäksi.

Kokemusten pohdintaa

Viikon intensiiviikon aikana tutustuimme erilaisiin digitaalisuuden ilmiöihin ja ympäristöihin, joissa sitä voisi käyttää.

Ilokseni huomasin, että Suomessa on monia samanlaisia hoitajaa helpottavia digitaalisia apuvälineitä - kuten verensokerimittari, joka siirtää tuloksen suoraan tietojärjestelmään tai kirurgia avustavat robotit - kuin Japanissa. Siellä digitalisaatio ja tekniikka ovat seurausta pitkän aikavälin kehityksestä alkaen Panasonicin syntyajoilta 100 vuotta sitten.

He ovat kehittäneet laitteita ja apuvälineitä ihmisen avuksi jo vuosikymmeniä, kun Suomessa tekninen kehitys keskittyi matkapuhelimiin Nokian aikoihin ja sen jälkeen pienemmissä yrityksissä monipuolisesti eri aloille.

Maailma on menossa kohti digiaikaa ja mielestäni Suomen olisi hyvä luoda yhteistyötä tällaisen digijätin kanssa ja saada apua ja ideoita omiin digitalisaatiota kaipaaviin kehittämisen kohteisiin. Esimerkiksi ikääntyvien hoitotyöhön liittyvää digitalisaatiota tulisi kehittää, jotta pystyisimme vastaamaan ikääntyvän yhteiskunnan tulevaisuuden haasteisiin.



Henkilövaihdossa Portugalin Leiriassa: näkökulmia terveydenhuollon järjestämiseen ja opetukseen

13.11.2018



Paloste ja Saarnio.jpg
KT Airi Paloste ja TtT Reetta Saarnio ovat Lapin ammattikorkeakoulun hyvinvointialan yliopettajia.

Lapin ammattikorkeakoulun opettajina meillä oli mahdollisuus osallistua korkeakoulumme portugalilaisen yhteistyökumppanin, Polytechnic of Leirian järjestämään kansainväliseen viikkoon toukokuussa 2018.

Ammattikorkeakoulun kansainvälisten palvelujen suunnittelija Kati Kehusmaan mukaan vuonna 2017 hyvinvointialalta tehtiin yhteensä 80 ulkomaanliikkuvuusjaksoa, joista 14 oli opettajaliikkuvuuksia (teacher-vaihto) ja 66 henkilökuntaliikkuvuutta (staff-vaihto). Staff-liikkuvuudet sisälsivät monen tyyppisiä matkoja muun muassa hankkeisiin liittyviä matkoja, mikä osaltaan selittää niiden suurta määrä verrattuna opettajavaihtoon.

Joskus täytyy mennä kauas, jotta pääsee tutustumaan paremmin oman organisaationsa kollegoihin. Helsinki-Vantaan lentoasemalla tunnistimme tuttuja kasvoja Tornion ja Rovaniemen kampukselta. Kävi ilmi, että olimme kaikki lähdössä Leiriaan kansainväliselle viikolle.


Portugalin terveydenhuoltojärjestelmässä on valinnanvapaus keskiössä

Portugalissa on asukkaita reilut 10 miljoonaa ja pinta-alaltaan se on noin neljännes Suomesta. Rantaviivaa Portugalilla on 1800 kilometriä ja yhteistä rajaa Espanjan kanssa 1200 kilometriä. Maahan kuuluvat myös Madeiran ja Azorien saaret.

Portugali on viime vuosina panostanut terveysturismiin ja eHealth-strategioiden kehittämiseen. Yksityisten sairaaloiden määrä on kasvussa.
Maan terveydenhuolto sisältää kolme rinnakkaista ja osittain päällekkäistäkin järjestelmää:

1) julkinen, veroilla rahoitettu potilaalle kokonaan tai osittain maksuton terveydenhuolto n. puolelle väestöstä,

2) valtion maksamat vakuutukset tai palvelut joillekin viranhaltijoille tai yritysten työntekijöille, n.25 % väestöstä sekä

3) yksityinen vapaaehtoinen vakuutus, n.20 % väestöstä.

Henkilön mahdollisuus valita palvelujen tuottajia riippuu siitä, mihin järjestelmään hän kuuluu.

Portugalin terveysministeriö vastaa järjestelmästä ja rahoituksesta. Toteutus on viiden alueen vastuulla kun kuntien tehtävänä on lähinnä terveyden edistäminen. Kuntia Portugalissa on n. 308 eli lähes saman verran kuin Suomessa (311 kuntaa).

Suomessa suunnitteilla olevan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtynee maakunnille ja kunnille jää päivähoito, opetus-, liikunta ja kulttuuripalvelut. Sote-palveluista kunnille jää Portugalin mallin mukaan terveyden edistäminen. Näin ollen Lapin AMK:n ylemmän Terveyden edistämisen koulutusohjelma on jatkossakin erityisen tärkeässä asemassa kouluttaessaan asiantuntijoita sosiaalialalle ja terveydenhuoltoon.

Valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi Portugalissa otettiin vuonna 2018 käyttöön hammashoidon palveluseteli. Etuus koskee odottavia äitejä ja ikäihmisiä. Lapsia palveluseteli koskee vain yleislääkärin lähetteellä. Suomessakin on keskusteltu  paljon hammashoidon järjestämisestä. Tällä hetkellä kuntien tehtävä on järjestää asukkailleen suun terveydenhuollon palvelut. Kunnat voivat tässä käyttää myös palveluseteliä. Todennäköisesti tulevaisuudessa palvelusetelin käyttö laajenee entistä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluihin.



Poimintoja kansainvälisen viikon tutustumiskohteista

Leiria sijaitsee Keski-Portugalissa 146 kilometrin päässä Lissabonista ja 72 kilometrin päässä Coimbrasta. Asukkaita kaupungissa on n. 130 000. Leiria on viihtyisä sekoitus uutta ja vanhaa.

Paloste ja Saarnio kuva 1.jpg
Kuva 1. Uutta ja vanhaa Leirian keskusaukiolla

Yhteistyökorkeakoulumme, Polytechnic of Leiria, jakautuu viiteen kampukseen, jotka sijaitsevat noin 100 kilometrin päässä toisistaan. Tässä koimme yhteneväisyyttä oman korkeakoulumme kolmen kampuksen ja välimatkojen suhteen.

Kampus 1 on kasvatus- ja sosiaalialaan keskittynyt yksikkö. Opiskelijoita on noin 1700. Suurin kampuksista on kampus 2. Siellä opetus keskittyy tekniikkaan, johtamiseen ja terveystieteisiin. Opiskelijoita on noin 6400. Kampus 3 on taide ja muotoilualan yksikkö Caldas Rainhassa, noin 60 km Leirian eteläpuolella. Opiskelijoita on noin 1200. Kampus 4 eli Merenkulun ja matkailun yksikkö sijaitsee Penichessä rannikolla noin 80 km Leiriasta etelään päin. Siellä opiskeiljoita on noin 1500. Kampus 5 on tutkimus- ja kehittämisyksikkö Leiriassa ja siellä opiskelee noin 900 opiskelijaa. Kampuksilla on yhteensä noin 11500 opiskelijaa.

Kansainvälisen viikon alussa olimme hieman ihmeissämme osallistujien monialaisuudesta. Olimme lähteneet matkaan siinä luulossa, että osanottajat ovat pääasiassa terveydenhuollon alalta. Monialaisuus osoittautui kuitenkin vahvuudeksi ja rikkaudeksi nähdä ja kuulla eri maiden kollegoiden esityksiä ja kokemuksia arkityöstä. Pääsimme vertailemaan ja jakamaan hyviä käytänteitä myös oman organisaation eri alojen kollegoiden kanssa. Tätä tuskin olisi tapahtunut arkityössä.

Viikon ohjelma oli rakennettu monialaiseksi ja pääsimme tutustumaan tekniikan, kulttuurin, matkailun ja terveyden sekä ravitsemustieteen yksikköön. Oli rikastuttavaa tutustua eri alojen toimintaan.

Huomasimme terveysalan yksikön tutustumiskäynnillä, että oman korkeakoulumme simulaatio- ja laboraatio-oppimisympäristöt ovat huippulaadukkaita. Saimmekin kertoa ja esitellä omia oppimisympäristöjä terveysalan opettajille, jotka innostuivat kuulemastaan ja ovat lähitulevaisuudessa tulossa tutustumaan ja oppia hakemaan simulaatio- ja sky-ympäristöistämme. Saarasen ym. (2013) mukaan simulaatiomenetelmä soveltuu monen tyyppiseen terveysalan koulutukseen. Menetelmän käyttö vaatii opettajalta erityisiä simulaatiopedagogisia valmiuksia kuten tietoa taustalla vaikuttavista oppimiskäsityksistä, pedagogisista malleista ja menetelmistä, myönteistä suhtautumista teknologiaan sekä tietoa simulaatio-oppimisympäristön hyödyntämisestä erilaisissa opetuksen ja oppimisen prosesseissa. Näistä on Lapin AMK:n hoitotyön koulutusohjelmissa niin paljon kokemusta pitkältä ajalta, että voimme tässä toimia simulaatiopedagogiikkaa perehdyttäjinä.

Paloste ja Saarnio kuva 2.jpg
Kuva 2. ”Vauvat” päiväunilla terveysalan yksikön luokkahuoneessa.

Paloste ja Saarnio kuva 3.jpg
Kuva 3. Lapin ammattikorkeakoulu esittelyvuorossa

Terveysalan yksikössä pääsimme näkemään valmistuvien opiskelijoiden traditioon liittyvät asut. Asuun kuuluu naisilla musta jakkupuku ja miehillä tumma puku ja molemmilla Harry Potter –tyyppinen viitta. Perinteiden mukaisesti he repivät viitat valmistuttuaan ja ripustavat rippeet yliopiston porttikonkiin. Näin meille ainakin kerrottiin.

Ruuskanen (2013) on todennut: ”Valmistumisvaiheessa sairaanhoitajaopiskelija muuntautuu yhden päivän kuluessa opiskelijasta sairaanhoitajaksi eli hoitotyön asiantuntijaksi”

Hoitotyön opiskelijat Lapin AMK:ssa voivat valmistua yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaisesti, joten varsinaisia valmistujaisjuhlia ei enää vietetä. Jäimmekin pohtimaan olisiko kuitenkin hyvä olla Portugalin mallin mukainen ”siirtymäriitti” opiskelijasta hoitotyön asiantuntijaksi.

Paloste ja Saarnio kuva 4.jpg
Kuva 4. Valmistuva opiskelija terveyden yksikössä.

Terveyden yksikössä toimii myös ravitsemustieteen yksikkö ja siellä pääsimme herkuttelemaan suklaalla. Ei kuitenkaan hupia ilman työtä; jouduimme arvioimaan ja pisteyttämään jokaisen makupalan kirjallisesti viralliselle lomakkeelle. Opiskelijoiden opinto-ohjelmaan nimittäin kuuluu markkinointitutkimusten teko esimerkiksi suklaanvalmistajille.


Paloste ja Saarnio kuva 5.jpg
Kuva 5. Viralliset suklaamaistiaiset. Kyytipoikana vettä ja suolakeksi makuja erottelemaan.

Kampuksella numero 4 eli Merenkulun ja matkailun yksikössä vierailimme kansainvälisen viikon lopuksi. Kampus sijaitsee Penichen upeissa rantamaisemissa.

Paloste ja Saarnio kuva 6.jpg
Kuva 6.

Matkailun yksikössä henkilökunta antoi meille tietoiskun Portugalista viinintuottajana. Alla olevasta kuvasta käyvät ilmi Portugalin viinialueet.

Paloste ja Saarnio kuva 7.jpg

Kuva 7.

Vaihtokokemuksen merkitys ja hyöty

- Keväällä 2019 Kemin kampuksen terveyden yksikköön on tulossa hoitotyön opiskelija vaihtoon. Terveysalan kollegat Leiriasta tulevat tutustumaan oppimisympäristöihin.

- Slovenialainen opettajakollega innostui yhteistyön tiivistämisestä Lapin AMK:n kanssa ja on mahdollisesti tulossa vaihtoon kaupan yksikköön.

- Vaihtoviikko monialaisessa ryhmässä oli ammatillisesti antoisa johtuen runsaasta kokemusten vaihdosta kollegoiden kanssa ja uusien kumppanuussuhteiden solmimisesta. Kokemusten vaihto antaa mahdollisuuksia oman työn ja oman organisaation kehittämiseen.

- Hyvä on myös huomata, että osaamistamme arvostetaan ulkomailla ja voimme aidosti olla ylpeitä omasta yksiköstämme ja sen oppimisympäristöistä.

 

Lähteitä

Junnila M. Valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa - kriittiset askeleet toteuttamisessa. Päätösten tueksi, THL 2016 http://www.julkari.fi/handle/10024/130272

Ruuskanen, I. 2011. Koulutuksesta työelämään. Vastavalmistunut sairaanhoitaja
asiantuntijana. Teoksessa Ranta I. (toim.) 2011. Sairaanhoitaja asiantuntijana. Hoitotyön vuosikirja 2011. Edita Prima Oy, Helsinki.

Saaranen T. & Vaajoki A. Simulaatio-oppiminen. 2016. Teoksessa: Koivula M., Wärnå-Furu C., Saaranen T., Ruotsalainen, H. & Salminen, L. Terveysalan opettajan käsikirja. Tietosanoma, Tallinna.

Sosiaali- ja terveysministeriö. Suun terveydenhuolto. https://stm.fi/suun-terveydenhuolto
THL. 2018. https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/valinnanvapaus/esimerkkeja-valinnanvapaudesta-euroopassa/portugali

Valtioneuvosto 2018. https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018



Teknologia poistaa välimatkan kuntoutuksessa

4.9.2018



Essi Karhu, palvelupäällikkö, SOVEA Oy; Saimi Vilmi, palvelupäällikkö, SOVEA Oy; Sari Arolaakso, lehtori ja hanketyöntekijä, Lapin AMK; Janne Hirvonen, hankekoordinaattori ja projektipäällikkö, Lapin AMK


Hoidon ja kuntoutuksen saatavuutta pyritään jatkuvasti parantamaan. Teknologinen kehittyminen mahdollistaa uudenlaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen ja toteuttamisen. Palvelujen digitalisoiminen onkin yksi hallituskauden 2015–2019 tavoitteista.

Erilaisilla etäteknologiaa hyödyntävillä ratkaisuilla voidaan palveluita välittää pitkienkin matkojen päähän. Näin parannetaan palveluiden saatavuutta ja vähennetään etäisyyksistä johtuvaa alueellista eriarvoisuutta.

Kuntoutuspalveluiden tuottamisessa hyödynnetään jatkuvasti enemmän etäteknologisia ratkaisuja. Etäkuntoutuksen toteuttamiseen on jo olemassa ohjeita ja oppaita. Yhtenä etäkuntoutusoppaana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille toimii Kelan kuntoutusryhmän toteuttaman selvitys. Selvityksen tavoitteena on selkiyttää etäkuntoutuksen käsitteitä sekä kuvata etäkuntoutuksen ehtoja ja sovellusalueita. (Etäkuntoutus, Salminen ym. 2016.)

Sovea Oy ja Lapin ammattikorkeakoulu järjestivät kevään 2018 aikana kokeilun, jonka tavoitteena oli kehittää etäteknologiaa hyödyntäviä kuntoutuspalveluita, kuten fysioterapeutin toteuttama etäkuntoutus ikääntyneille. Etäohjauskokeilussa käytettiin videoneuvottelulaitteita sekä kannettavia ja tablett-tietokoneita.

Kokeilu liittyi Lapin AMKin Innovaatioalusta hyvinvoinnin kehittämiseen Lapissa -hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on kehittää toimintamallia, jolla tarjotaan yrityksille ja yhteisöille mahdollisuutta kehittää palveluitaan ja tuotteitaan hyödyntämällä ammattikorkeakoulun oppimisympäristöjä ja osaamista yhdessä loppukäyttäjien kanssa.

Etäohjauskokeilu järjestettiin Kemissä ja Rovaniemellä maalis-huhtikuun aikana. Kokeilussa Sovean fysioterapian ja kotipalvelun asiakkaille ohjattiin mm. erilaisia lihasvoima- ja liikkuvuusharjoitteita etäyhteyden avulla.

Rovaniemellä asiakkaat tekivät fysioterapeutin ja fysioterapeuttiopiskelijan ohjaamia harjoitteita kotona tai palvelutalossa seuraamalla ohjausta videoneuvottelulaitteen kautta. Kemissä geronomiopiskelija sai Sovean fysioterapeutilta etänä tukea ja ohjausta kotipalvelun asiakkaan kotikuntoutukseen. Useimmat asiakkaat kokivat etäohjauksen miellyttävänä.


Kuva 1 Arolaakso et al.jpg
Kuva 1. ”Ei tule yksin tehtyä kotona mitään, vaikka tietää että olisi hyväksi” (Orvokki Luosujärvi, kokeiluun osallistunut asiakas)

Sovean palveluiden kehittämisestä vastaavat fysioterapeutti Essi Karhu ja geronomi Saimi Vilmi kokevat, että etäkuntoutuspilotti oli mielenkiintoinen tapa lähteä rakentamaan yritykselle uutta palvelua etäkuntoutusmahdollisuuksia hyödyntäen. Ikääntyneet asiakkaat ottivat etäkuntoutuksen innoissaan vastaan ja kokivat sen hyödyt jo muutamassa viikossa.

Sovealla lähtökohtana on asiakaslähtöisyys ja palveluiden joustavuus, joten etäkuntoutus istuu yrityksen palveluvalikoimaan hyvin. Tavoitteena onkin jatkaa etäkuntoutuksen toteuttamista myös kokeilun jälkeen.

Lapin AMKin opiskelijat saivat kokeilun aikana mahdollisuuden toteuttaa etäohjausta käytännössä. Opettajat saivat myös arvokasta tietoa siirrettäväksi opetukseen. Sosiaali – ja terveyspalveluissa etäohjaus on jo arkipäivää ja lisääntyy koko ajan. Etäohjaukseen liittyvää osaamista tuleekin lisätä kaikilla sosiaali- ja terveysalan koulutusasteilla ja koulutuksissa.

Sovean ja Lapin AMKin kokeilu on yksi esimerkki kehittämisyhteistyöstä, jota on tehty Innovaatioalusta hyvinvoinnin kehittämiseen Lapissa -hankkeessa. Lapin AMKin toiveena onkin saada alueen yritykset ja muut toimijat – suuret ja pienet – laajempaan yhteistyöhön hyödyntämään ammattikorkeakoulun tarjoamia resursseja, palveluja ja kehittämisympäristöjä.

Tällaisen kehittämisyhteistyön kautta opiskelijalle avautuu mahdollisuus suorittaa opintoja aidoissa työelämän tilanteissa. Opiskelijat ovat tehneet yhteistyöhön liittyen opinnäytetöitä, toteuttaneet käytännön harjoitusjaksoja ja omapa yhteistyön kautta tarjoutunut mahdollisuus työllistyä jo opintojen aikana.

Geronomiopiskelija Krista Ruokamo kertoo:

” Projektissa mukanaolon myötä sain paljon tärkeää tietoa etäohjauksen mahdollisuuksista ikääntyneiden ohjaamisessa. Lisäksi oli mukavaa, että sain tuoda projektiin osaamista myös opiskelijan näkökulmasta ja mikä tärkeintä, projekti mahdollisti minulle työllistymisen omalle alalleni jo opiskeluaikana!”

Kuva 2 Arolaakso et al.JPG



Seniorikansalaiset arkailevat kyseenalaistaa lääkemääräysten tarpeellisuutta

26.4.2018



Mikkola Anja.jpg
ESH, ThM Anja Mikkola toimii lehtorina Hyvinvointipalveluiden osaamisalalla Lapin ammattikorkeakoulussa.

Lääkehoidon päivä – valtakunnallinen tapahtuma

Lääkehoidon päivä on vuosittainen kansalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteinen valtakunnallinen teemapäivä, jossa tänä vuonna teemana oli järkevä lääkehoito. Fimea (Finnish Medication Agency) koordinoi päivän valtakunnallista suunnittelua yhdessä suunnitteluryhmän kanssa. (FIMEA, 2018 a)

Teemapäivän yhtenä tarkoituksena oli tutustua ajantasaisen lääkitystiedon merkitykseen ja järkevään lääkehoitoon liittyviin näkökulmiin. Näihin kuuluvat mm. lääkehoidon turvallisuus, lääkkeiden oikea käyttö ja järkevän lääkehoidon elementit. (FIMEA, 2018 b)

Dimitrow & Toivo (2018) kirjoittavat, että iäkkäiden lääkehoidossa on monia turvallisuusriskejä. Iäkkäillä ihmisillä lääkkeet ovat tärkeä osa jokapäiväistä elämää ja hoitoa. Kirjoittajien mielestä lääkehoidosta saadaan tarkoituksenmukainen hyöty, kun se suunnitellaan potilaskohtaisesti ja sen toteutusta seurataan säännöllisesti.

Osana Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelmaa suunniteltu Sopiva lääke -yleisökampanja käynnistyi Lääkehoidon päivänä tukemaan paikallisesti toteutettuja tapahtumia. Kampanjasta vastaavat STM ja Fimea. (FIMEA, 2018 a)

Kemin senioriopettajat ja Keminmaan Martat kiinnostuneita lääkehoidon ajankohtaisista asioista

Kemin senioriopettajat ja Keminmaan Martat järjestivät Lääkehoidon päivän tapahtuman yhteistyössä Lapin AMK:n kanssa Hyvinvointipalvelujen osaamisalalla, Kemin kampuksella 22.3.2018.

Tapahtuman organisoi senioriopettaja Sisko Korrensalo, joka on aikaisemmin työskennellyt Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa.

Tilaisuuteen osallistui 21 osanottajaa, jotka ensin tutustuivat Lapin AMK:n koulutustarjontaan lehtori Anja Mikkolan johdolla. Sen jälkeen pieni alustus lääkehoidon teemapäivään liittyvillä aiheilla, joista nostettiin esille mm. ajantasaisen lääkityslistan ylläpidon merkitys rationaalisen, järkevän lääkehoidon toteuttamisessa, luotettavien lääketietolähteiden käyttö ja erilaisten lääkkeiden oikeaan käyttöön liittyvät seikat. Pohjatietoja asiaan liittyen antoi mm. FIMEA:n julkaisema Lääkebarometri (2017) sekä kokemusasiantuntija Satu Tahkokallion (2018) puheenvuoro luotettavista lääketiedon lähteistä ja FIMEA:n lääkehoidon päivään liittyvät nettisivut.

Osallistujat nostivat esiin lääkehoidon jokapäiväiseen toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä ja etsivät järkeviä ratkaisuvaihtoehtoja erilaisiin haasteellisiin lääkehoidon tilanteisiin.

Lääkehoidon päivän teemaan liittyen mietittiin ajantasaisen lääkelistan tärkeyttä lääkehoidon turvallisuuden varmistamisessa. Osallistujat korostivat omaa osuuttaan lääkehoidon toteutuksessa, mutta esille nostettiin myös ajatus siitä, että lääkärin määräyksen tarpeellisuutta ei aina tohdi kyseenalaistaa potilaana ollessaan. Tilaisuudessa keskusteltiin siitä, että lääkkeet määrätään yleensä yhteisymmärryksessä asiakkaan/potilaan kanssa kuten STM:n ohjeissa suositellaan.

Keskusteluissa osanottajat miettivät lääkkeiden yhteisvaikutuksia ja lääkehoidon yhteensovittamista luontaistuotteisiin ja ravintolisien käyttämiseen. Mietittiin riskilääkkeitä ja keskusteluissa nousi esille maininnat mm. unilääkkeistä, mielialalääkkeistä, sydänsairauksiin määrätyistä lääkkeistä, diabeteslääkkeistä sekä lääkehoidon sovittamisesta ateria-aikoihin. Sisko Korrensalo kiteytti aiheen siten, että lääkehoito ei korvaa ihmisen oman sairauden muuta hoitoa, kuten ravinnon, liikunnan ja levon nivomista terveelliseen elämäntapaan.

Tapahtuman aikana osanottajat keskustelivat apteekissa tapahtuvasta reseptissä olevan lääkkeen vaihtamisesta toiseen halvempaan samaa vaikuttavaa ainetta sisältävään lääkkeeseen.

Eila Venäläinen muistutti, että lääkärillä on mahdollisuus reseptiä kirjoittaessaan ilmoittaa, että lääkettä ei voi muuttaa. Perusteluna on mm. se, että jokin halvemman lääkkeen sisältämä ainesosa, esim. se voi sisältää laktoosia, ja potilas ei ehkä voi käyttää tuotteita, jotka sisältävät ko. maitosokeria. Tietysti muutkin säilyvyyteen ja lääkkeen koostumukseen vaikuttavat aineet voivat olla erilaisia kuin alkuperäisessä tuotteessa. Kuitenkin kansantaloudellisesti asia on merkittävä ja laskee lääkekorvauksista aiheutuvia kuluja.

Tapahtuma päättyi osallistujien siirtyessä koulussa toimivan Hyvinvointipysäkin tiloihin, jossa oli mahdollisuus oppilastyönä suoritettaviin mittauksiin. Osallistujia oli vastassa neljä opiskelijaa, joista vain yksi sattui tällä kertaa puhumaan suomea äidinkielenään. Näin syntyi kokemus ja oivallus suomalaisen koulutuksen ja myös sairaanhoitajakoulutuksen kansainvälistymisestä.

Lääkehoidon päivä Mikkola.jpg

Kuvassa: mm. Jaakko Rytisalo, Ulla Korhonen, Kerttu Knuutila, Eila Venäläinen, Mirja Kukka, Raija Juntti, Raija Kontio, Marketta Korrensalo, Sisko Korrensalo (keskellä, punainen kaulahuivi), Päivi Koskenranta, R. Ekorre, Marjatta Heikkinen, Kaino Ojamaa, Alli Kursula, Anneli Mykkälä, Anja Mikkola (vas. laidassa), Veikko Kumpumäki, Kerttu Stålberg, Taina Ocklind.

Lähteet

Dimitrow, Maarit & Toivo, Terhi 2018. Lähi- ja perushoitajat sekä avoapteekit mukaan lääkitysturvallisuustyöhön 26.3. http://www.laakehoidonpaiva.fi/-/iakkaiden-laakitysturvallisuustyo

FIMEA 2018a Lääkehoidon päivän 2018 näkökulmat avaa ministeri Pirkko Mattila http://www.fimea.fi/-/laakehoidon-paivan-2018-nakokulmat-avaa-ministeri-pirkko-mattila

FIMEA 2018b NÄKÖKULMIA, http://www.laakehoidonpaiva.fi/nakokulmia/nakokulmia-2018

Lääkebarometri 2017. Kumppanuuden edellytykset lääkehoidossa, FIMEA:n julkaisusarja 7/2018. http://www.fimea.fi/documents/160140/1156020/Fimea+KAI+7+2018+L%C3%A4%C3%A4kebarometri+2017.pdf/25da929e-bcd3-2a9f-4b1a-73ff7c044ef9

Tahkokallio, Satu 2018. Kokemusasiantuntijan puheenvuoro luotettavista lääkehoidon tietolähteistä - YouTube, https://www.youtube.com/watch?v=SE_U2g7Oa0Q



Edellinen 1 2 3 ... 30 31 32Seuraava