kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Hyvinvointia mielenterveyskuntoutujille ja elinvoimaa maaseutuyrittäjille

20.9.2021



Kirjoittajien kasvokuvat.
YTM Sanna Viinonen työskentelee lehtorina ja projektipäällikkönä, YTT Marjukka Rasa lehtorina ja projektityöntekijä ja YTT Leena Viinamäki yliopettajana ja arvioijana Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhmässä.

EU-lippu, vipuvoimaa-logo ja ely-logo vierekkäin.

Mielenterveysongelmat työllistymisen haasteena

Työttömyys on merkittävä sosiaalinen ongelma moderneissa yhteiskunnissa. Henki ja elämä - luonto toipumisen lähteenä -hanke on hyvä esimerkki työllistymisen edistämisestä. Hanke toteutetaan Oulun, Kemi-Tornion ja Rovaniemen seutukunnissa yhteistyössä järjestöjen sekä maaseutuyrittäjien, luontopalveluiden ja taiteen parissa toimivien yrittäjien kanssa. Työelämän ulkopuolella olevien mielenterveyskuntoutujien kokemuksellisen hyvinvoinnin vahvistumisen kautta tavoitellaan sosiaalisen kuntoutumisen polun rakentumista kohti työelämää.

Työttömyys liittyy usein köyhyyteen sekä syrjäytymiseen ja pahimmillaan se ilmenee ylisukupolvisesti. Työkyky ja henkinen hyvinvointi vaikuttavat toisiinsa, työkyvyn parantuessa myös henkinen hyvinvointi kohenee (Aarnio, Kangas & Ylikännö 2020, 169, 177.) Suomessa on samanaikaisesti työvoimapula ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden kasvava joukko muun muassa mielenterveysongelmien lisääntymisen vuoksi.

 

Luontoperusteinen ja taidelähtöinen toiminta toipumisen tukena

Henki- ja elämä -hanke kehittää, kokeilee ja arvioi luontovoimaisia sekä soveltavan taiteen toimintatapoja ja -malleja tukeakseen työelämän ulkopuolella olevien mielenterveyskuntoutujien toipumisen käynnistymistä ja niiden etenemisestä. Hankkeessa tuetaan kuntoutujien osallisuutta ja itsenäistä toimijuutta osana ryhmää luonto- ja taideperustaisin menetelmin.

Käytännössä tämä on ohjattua yhteyden luomista ja sen ylläpitämistä lähiluontoon sekä erilaisiin kulttuuriympäristöihin, mutta myös yhteistä luontoyhteyden kokemuksen tarkastelua ja sen merkityksen pohtimista keskustellen. Kesän 2021 aikana hankkeessa on toteutettu erilaisia kulttuurityöpajoja, tapaamisia ympäristötaiteen äärellä ja kohdattu sosiaalisessa puutarhatoiminnassa sekä maatila- ja talliympäristöissä.

Työllistymisen lisäksi tuetaan osallisuuden vahvistamista kuntoutujien ja yrittäjien näkökulmasta. Uudenlaisten toimintamahdollisuuksien ja palveluiden kehittäminen on tarpeen mielenterveyskuntoutujien työelämävalmiuksien ja työllistymisen polkujen rakentamiseksi. Hankkeessa kehitetään ja arvioidaan toimintamalleja kuntoutujien, yrittäjien ja järjestöjen kanssa. Kehittämistyössä huomioidaan kohderyhmien tarpeet sekä kollektiivinen asiantuntijuus (ks. Alho 2021).

 

Monitoimijainen kehittämistyö luo uutta

Lapin alueella tavoitteena on laajemminkin hyvinvointipalveluiden tuottaminen yhteistyössä kansalaisten, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken. Hyvinvointi on kaikkien asia ja kaikki kantavat siitä vastuuta (Lappisopimus 2018.)

Monitoimijaisessa yhteistyömallissa asiakkaat ovat toimijoina yhdessä läheistensä ja sidosryhmiensä kanssa. Asiakkaat, mielenterveyskuntoutujat, järjestöt ja yrittäjät tarvitsevat toinen toisiaan ja hyötyvät osaamisensa jakamisesta.

Monitoimijaisessa yhteistyössä rajat ylittyvät ja jokaisen osaaminen ja tietämys tulee yhteiseen tarkasteluun ja yhteiseen käyttöön. Järjestöjen ja yritysten työntekijöiden substanssiosaamisen lisäksi mielenterveyskuntoutujat tuovat asiantuntemuksen omasta elämästään (ks. Alho 2021.) Tähän kehittämistyöhön osallistuvat kaikki hanketoimijat.

Hankkeen toimijat käyvät vuoropuhelua niin sanoina kuin toimintoina ja niiden arviointeina. Kehittämistyössä lisätään toimijoiden välistä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta jokaisen lähtökohdat ja tarpeet huomioiden. Osallistavan toiminnan avulla on mahdollista luoda mahdollisuuksia tukemaan hyvinvointia ja ehkäisemään syrjäytymistä. Mielenterveyskuntoutujien elämänhallinnan lisäksi hankkeessa luodaan uudenlaisia toimeentulomahdollisuuksia maatila- ja luontopalveluyrittäjille luontoperustaiseen toimintaan liittyen. Hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien yhteinen asia (Lappisopimus 2018).

Kehittämisyhteistyö mahdollistaa mielenterveyskuntoutujien osallisuuden edistämisen. Tavoitteena on mielenterveyskuntoutujien kuulluksi tuleminen ja osallisuus pohjoissuomalaisena ihmisenä, osana yhteisöään ja yhteiskuntaa sekä pohjoista luontoa ja kulttuuriympäristöä. Hankkeen aikana mielenterveyskuntoutujia tuetaan löytämään oma potentiaalinsa, kasvamaan hankkeessa järjestetyissä toiminnallisissa ryhmissä ja kiinnittymään yhteiskuntaan, paikallisiin olosuhteisiin.

 

Pohjoinen luonto ja kulttuuri voimavarana

Henki ja elämä -luonto toipumisen lähteenä -hankkeessa edistetään ympäröivän pohjoisen luonnon ja eläinten kuulumista osana mielenterveyskuntoutujien voimaatumiseen ja toipumiseen (ks. Nivala & Ryynänen 2019; Ylilauri, Yli-Viikari 2019.) Toimintaympäristönä pohjoinen luonto tarjoaa turvallisia ja mielekkäitä osallistumismahdollisuuksia (ks. Nivala 2020).

Hankkeen kaikissa toiminnoissa huomioidaan vuodenkierto. Hankkeessa huomioidaan Pohjois-Suomen elinolosuhteet sekä rakennetaan ja laajennetaan mielenterveyskuntoutujien toimijuutta suhteessa siihen. Samanaikaisesti hanke luo mahdollisuuden maatila-, luonto- ja kulttuurialan yrittäjille kehittää palveluitaan kohderyhmän tarpeet sekä paikalliset olosuhteet huomioiden.

Hanketoimijat

Hanke on ESR-rahoitteinen yhteistyöhanke, jonka päätoteuttajana on Lapin ammattikorkeakoulu sekä osatoteuttajina Mielenvireys ry, Turkan Ratsurinne Ay ja ProAgria Oulu ry. Hankkeen rahoitukseen osallistuu myös Oulun kaupunki.

Lähteet

Aarnio Johanna, Kangas Olli & Ylikännö Minna 2020 Subjektiivisen hyvinvoinnin osa-alueiden rakentuminen työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saavilla työttömillä. (Yhteiskuntapolitiikka 2020 85:2 168-180)

Alho Sirkka 2021: Kollektiivinen asiantuntijuus ja monitoimijainen yhteistyö aikuissosiaalityössä. Aikuissosiaalityö tieto, käytäntö ja vaikuttavuus. Gaudeamus (toim.) Matthies Aila-Leena, Svenlin Anu-Riina & Turtiainen Kati.

Lappisopimus, maakuntaohjelma vuosille 2017-2021 s.32 Viitattu 18.8 2021 https://www.lapinliitto.fi/aluekehitys/lappi-sopimus/

Nivala Elina & Ryynänen Sanna 2019: Sosiaalipedagogisen työn tasot ominaispiirteineen

Nivala Elina 2010: Osallistuminen sosiaalipedagogisen toiminnan periaatteena, Sosiaalipedagoginen aikakauskirja vuosikirja 2010 vol. 11 111-122.

Rikala Sanna 2018: Masennus, työkyvyttömyys ja sosiaalinen eriarvoisuus nuorten elämänkuluissa (Yhteiskuntapolitiikka 2018 83:2 159-170)

Ylilauri Martta, Yli-Viikari Anja 2019: Kohti luonnollista hyvinvointia Näkökulmia luontoperusteisuuden kehittämiseen. Levon-instituutti 2019, Vaasan yliopisto

 

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Simulaationäyttelijät mielenterveys- ja päihdehoitotyön opiskelun tukena

25.8.2021



Pipsa Vilenin kasvokuva.
AmO ja psykoterapeutti Pipsa Vilen työskentelee lehtorina Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

“Psykiatrisen sairaalan vastaanotto-osastolle saapuu B1-lähetteellä itsetuhoinen Elli Mirja Saarelainen. Elli on 57-vuotias perheellinen peruskoulun opettaja.”  Tämä on lähtötilanne yhteen case-simulaatioon, joita simulaationäyttelijät luovat eläväksi mielenterveys- ja päihdehoitotyön Case-työpajoissa.

Lapin ammattikorkeakoulussa on ansiokkaasti koulutettu simulaationäyttelijöitä jo vuodesta 2015. Yhteensä koulutus on järjestetty kolme kertaa, joista viimeinen ryhmä on valmistunut vuonna 2017.

Koulutuksen aloittajina ja vetäjinä ovat toimineet lehtorit Paula Yliniemi Rovaniemeltä ja Raimo Vähänikkilä Kemistä. Heidän ja kollegani lehtori Hannele Pietiläisen jalanjäljissä olen itse tutustunut simulaationäyttelijöihin ja case-simulaation käyttöön mielenterveys- ja päihdehoitotyön opetuksessa.

Tähän kirjoitukseen haastattelemani simulaationäyttelijä ja Hengitysliiton kokemustoimija Eeva-Liisa Peltosen nuoruuden ammattihaaveita oli mm. näyttelijä. Elämä vei kuitenkin häntä eri suuntaan, kunnes vuonna 2016 Lapin AMK:n itsepintainen radiomarkkinointi simulaationäyttelijäkoulutuksesta tavoitti Eeva-Liisan, ja hän haki koulutukseen.

Simulaatiot kampuksella

Lapin ammattikorkeakoulun Kemin kampuksen vastaremontoidut simulaatio-oppimisympäristöt luovat hienot puitteet hoitotyön kliinisten taitojen harjoittelulle. Kliiniset taidot tarkoittavat mielenterveys- ja päihdehoitotyössä vuorovaikutustaitojen harjoittelua.

Mielenterveys- ja päihdehoitotyön opetuksessa olemme käyttäneet case-simulaatiota opetusmenetelmänä jo useita vuosia. Simulaatiossa luodaan mahdollisimman aito tilanne, ja täydentämään opiskelijan kokemusta aidosta asiakaskohtaamisesta, olemme käyttäneet rooliharjoituksissa simulaationäyttelijöitä mm. asiakkaan, omaisen ja huolestuneen ystävän rooleissa.

Simulaatioharjoitukset, joissa näyttelijät ovat mukana tekemässä roolia, ovat kokemuksen ja opiskelijapalautteen mukaan parasta ja käytännönläheisintä oppimista erilaisten asiakastilanteiden kohtaamiseen. Myös useat tutkimukset ovat osoittaneet simulaatioiden tärkeyden potilasturvallisuuden lisääjänä osana sosiaali- ja terveysalojen koulutusta (Aura 2017; Korvenoja 2019).

Aktiivisia simulaationäyttelijöitä on pieni ydinryhmä, joka tekee simulaatioita heidän elämäntilanteidensa niin salliessa. He tekevät samoja rooleja eri miehityksillä, ja saavat toisiltaan ideoita rooleihin ja niiden toteuttamiseen.

”Toisten roolisuoritusten seuraaminen on oman kehityksen kannalta tärkeää”, kertoo Eeva-Liisa Peltonen.

Kolme simulaationäyttelijää esittää perhettä kriisissä.

Kuva 1. Perheessä ei taida olla kaikki hyvin (Kuva: Sinikka Myllyoja)

 

Simulaation eteneminen

Mielenterveys- ja päihdehoitotyön osaaminen perustuu asiakkaan arvostavaan ja avoimeen kohtaamiseen. Case-simulaatioissa harjoittelemme ja sovellamme mm. Länsi-Pohjan alueella kehitettyä ja maailmallakin tunnettua Avoimen Dialogin hoitomallia, Motivoivaa haastattelua, ja opiskelijat voivat turvallisessa ympäristössä kokeilla erilaisia lähestymistapoja asiakaskohtaamisessa simulaation turvin. He saavat kokemuksen siitä, miten avoimet kysymykset saavat asiakkaan avautumaan ja kertomaan tarinaansa eri tavalla kuin suljetut kysymykset.

Olemme yhdessä Hannele Pietiläisen kanssa luoneet mielenterveys- ja päihdeongelmiin kohdistuvia asiakastapauksia, joihin opiskelijat valmistuvat ennakkoon tekemällä pienryhmissä teoriatietoon pohjautuvan kirjallisen tehtävän. Simulaatiotilanteessa samat opiskelijat ovat hoitajien rooleissa ja heidän potilaansa alkaa elää simulaationäyttelijän ansiosta. Asiakas voi tulla vastaanotolle yksin tai yhdessä esim. puolisonsa kanssa tai tilanne voi olla kotikäynti, jossa yhdessä perheen kanssa mietitään heidän haasteitaan, ongelmiaan ja voimavarojaan moniammatillisesti. Vastaanottotilanteessa asiakas voi käyttäytyä haasteellisesti, olla masentunut ja sulkeutunut, tai hän voi salailla omaa riippuvuusongelmaansa.

“Simulaatio on intensiivinen tapahtuma ja ihailenkin opiskelijoiden rohkeutta heittäytyä omiin rooleihinsa. Meidän pitää olla omissa rooleissamme hereillä koko ajan, valmiina heittelemään täkyjä tai lisätä haastetta”, kuvailee Eeva-Liisa.

Rooliharjoituksen jälkeen on tärkeää purkaa roolihahmot ja palata omaksi itseksi. Kokemusta reflektoidaan ja näin asiaan saadaan uusia erilaisia näkökulmia. Reflektoinnin avulla pyritään vahvistamaan aikaisempaa olemassa olevaa tietoa ja luomaan uusia ymmärryksiä asiasta.

Koko opiskelijaryhmää osallistetaan oppimiskeskusteluun, jossa yhdessä pohdimme, mitä näimme “näyttämöllä”. Usein tässä tilanteessa herää hoitajan rooleissa olleilla monia kysymyksiä; olisiko pitänyt toimia toisin, saiko asiakas minulta mitään, missä onnistuin. Tätä keskustelua käydään turvallisessa ja rakentavassa hengessä. Voimme kysyä simulaationäyttelijältä, miltä joku esitetty kysymys tuntui roolihahmosta siinä tilanteessa tai miten hän koki potilaan roolissa tilanteen –saiko hän tunteen siitä, että oli tullut kuulluksi, miten asiakkaan omainen tilanteen koki.

Simulaation kulkua kuvaa hyvin kuvio Auran tutkimuksesta (2017).

Kuvio 1 Pipsa Vilen.jpg

Kuvio 1. Simulaation kulku (Lähde: Aura 2017, 9)

“Casen purku on mielestäni tärkein osa simulaatiota ja olenkin iloinen, että saamme simulaationäyttelijöinä olla niissä mukana. Puruissa opettajat tuovat hyvin esille pienetkin toivon kipinät, joita asiakas viestittää ja jotka pitää huomata. Voimme kertoa myös roolista käsin miltä tuntui olla asiakkaana. Purkutilanteissa saan myös vinkkejä omaan tekemiseeni, koska opettajat ja opiskelijat tuovat tärkeitä näkökulmia esiin. Olemme päässeet tekemään rooleja laajalla skaalalla. Meidän tehtävämme on tuoda hetki ihmisen elämää opiskelijoiden eteen”, Eeva-Liisa toteaa ja jatkaa:

”Päivän aikana voi olla yhdestä kolmeen roolia. Käytän roolia vaihtaakseni peruukkeja, erilaisia meikkaustyylejä, vaihdan vaatteita ja asusteita. 57-vuotias peruskoulun opettaja Elli pukeutuu ja käyttäytyy eri tavalla kuin 28-vuotias Jonna, jolla on päihteiden kanssa ongelmaa. Rooleihin valmistautuminen alkaa jo kotona. Roolien ympärille olen rakentanut taustatarinat. Saamme vapaasti toteuttaa roolimme, kunhan pysymme meille annetussa raamissa.”

Simulaatiot jatkuivat etäopetuksessa

Keväällä 2020 hoitotyön koulutus vietiin aika lailla kokonaisuudessaan verkkoon, vain välttämättömimmät kädentaitotyöpajat voitiin toteuttaa kampuksella. Päätimme näin ollen toteuttaa mielenterveys- ja päihdehoitotyön case-työpajat etänä verkossa. Tässä tilanteessa ensimmäisen kerran kokeilimme etäsimulaatiota.

Opiskelijoille oli suunniteltu kaksipäiväinen case-webinaari, jossa ensimmäisenä päivänä opiskelijat kertoivat ja esittelivät tekemänsä case-tehtävät muun muassa Powerpointein ja toiseen päivään oli kutsuttu simulaationäyttelijät mukaan. Palaute opiskelijoilta oli selvä; simulaatiopäivä antoi heille paljon enemmän, ja webinaari oli huomattavasti enemmän vuorovaikutteinen, mikä on tärkeä osa mielenterveys- ja päihdehoitotyön opintoja.

Eeva-Liisan mielestä simulaatiot toimivat myös etänä: “Korona-aika toi uuden haasteen simulointiin. Opettajat toivat esille oman rohkeutensa, sillä simulaatiot vietiin verkkoon. Omasta paikkakunnan vaihdoksesta johtuen tämä sopii minulle oikein hyvin. Simulointi toimii myös verkossa, vaikka teknisiä haasteitakin on ollut. Etävastaanotot alkavat olla tätä päivää, joten niitä on hyvä harjoitella myös opiskeluissa.”

Kaksi kuvaa rinnakkain, joista toisessa simulaationäyttelijä eläytyy teinitytön rooliin ja toisessa opettaja ohjaa häntä verkon välityksellä.

Kuva 2. Simulaationäyttelijän eläytyminen roolinsa etäopetuksessa (Kuvat: Eeva-Liisa Peltonen)

Simulaationäyttelijöiden työnohjaus

Simulaatiot ovat niin henkisesti kuin fyysisestikin haastavia tilanteita näyttelijöille. Heidän toiveestaan olemme aloittaneet työohjauksellisten purkutapaamisten järjestämisen heti simulaation jälkeen ja myös erillisinä tapaamisina säännöllisin väliajoin.

Eeva-Liisan ajattelee, että työnohjauksella on paikkansa: “Olemme aloittaneet simppojen työnohjauksen Hannele Pietiläisen ohjaamana. Siellä saamme purkaa omia tuntojamme, keskustella haastavista rooleista. Minulle on suuren haasteen tuonut 21-vuotiaan skitsofrenian ennakko-oireisen Erjan rooli, jostakin syystä pääsen helpommin ahdistuneen 14-vuotiaan Tiinan mielenmaisemaan kuin Erjan. Työnohjauksessa rooli avautui minulle aivan uudella tavalla, enkä malta odottaa, että saan olla Erja.”

“Simulaatiopäivän jälkeen lähden koirineni pitkälle lenkille. Ravistan viimeiset rippeet rooleista lenkkipolulle. Ilta menee sohvalla vaaka-asennossa. Päivät ovat fyysisesti ja henkisesti haastavia. Koen simulaationäyttelemisen olevan oma tapansa tehdä kokemustoimintaa. Toivon, että tulevat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset saavat simuloinneistamme eväitä haastaviin ammatteihinsa”, toteaa Lapin AMK:n simulaationäyttelijä Eeva-Liisa Peltonen.


Lähteet:

Arnkil, T. & Seikkula, J. 2014. Nehän kuunteli meitä. Dialogeja monissa suhteissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: Juvenes Print - Suomen yliopistopaino Oy.

Aura, S. 2017. Simulation-based Pharmacotherapy Learning: Assessing Educational Effectiveness in Radiographers’ Continuing Education
https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/18156/urn_isbn_978-952-61-2501-5.pdf

Korvenoja, M. 2019. Moniammatillinen simulaatio-oppiminen sosiaali- ja terveysalalla. Pro gradu -tutkielma.

Hoitotiede Terveystieteiden opettajankoulutus, Itä-Suomen yliopisto
https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/21715/urn_nbn_fi_uef-20190691.pdf?sequence=-1

Lapin Kansa. 2017.
https://www.lapinkansa.fi/lapin-ammattikorkeakoulu-kouluttaa-simulaationaytt/108584

Peltonen. E-L. 2021. Simulaationäyttelijä ja Hengitysliiton kokemustoimija. Haastattelu 05/2021.

Vaajoki A & Saaranen T. 2018. Simulaatio-oppiminen. Teoksessa Koivula M, Wärnå-Furu C, Saaranen T, Ruotsalainen H & Salminen L (toim.) Terveysalan opettajan käsikirja. Tietosanoma, Tallinna, 122-132.

Kuvat: Eeva-Liisa Peltonen ja Sinikka Myllyoja

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Osuuskuntamallilla uutta ajattelua ja liiketoimintaa

3.8.2021



Martti Ainosen kasvokuva.
YTM Martti Ainonen työskentelee sosiaalialan lehtorina ja hankeasiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhmässä

Osuuskunnat vastauksena aikamme haasteisiin

Osuuskuntamuotoinen liiketoiminta, sen merkitys ja mahdollisuudet ovat nousseet viime vuosina yhä voimallisemmin esiin EU:n ja monen sen jäsenvaltion agendalla. Osuuskunnat ovat eurooppalaisessa viitekehyksessä Social Economy -teemaan liittyvää liiketoimintaa. Suomessa puhutaan tässä yhteydessä yhteisötaloudesta tai kuten Lapin maakunnassa, sosiaalisesti kestävästä taloudesta (ks. esim. Arctic 2018)

Sosiaalisesti kestävä talous ja osuuskunnat nähdään vastauksena moniin aikamme haasteisiin kuten (nuoriso)työttömyyteen ja alueiden elinvoimaan sekä tienä kohti ekologisempaa ja kestävämpää taloutta. (SEE 2019; 5-17)

Italiassa esim. Emilia-Romanan alue on tullut tunnetuksi osuuskuntatoimintaa monipuolisesti kehittäneenä alueena sekä sosiaalisista osuuskunnistaan ratkaisukeinona heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen. (ART-ER 2019)

 

Osuuskunnissa on yli miljardi jäsentä

Suomessa Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Iiro Jussila on vastikään (OpMedia 2021) tuonut esille hämmästyksensä siitä, että osuuskuntaa luullaan jotenkin suomalaiseksi malliksi tai että olisi olemassa vain yksi yritysmalli. Maapallolla on kuitenkin yli miljardi osuuskuntiin kuuluvaa jäsentä ja ne ovat merkittäviä työllistäjiä ja turvaverkkoja.

Yritysmallien monimuotoisuus on Jussilan mukaan vahvuus, kun ajatellaan toimivaa taloutta ja kehittyvää yhteiskuntaa. Osuuskunnassa huomioidaan tasapainoisesti taloudellisia, sosiaalisia ja psykologisia näkökohtia eikä vain taloutta, kuten vallalla olevissa talousajattelun suuntauksissa.

 

Osuuskuntamallista tukea uudenlaiseen arvonluontiin

Jussilalla (OpMedia 2021) on esimerkki aineettoman pääoman merkityksen kasvusta. Osakeyhtiömallin kantava ajatus on ollut, että tuotannollinen pääoma ratkaisee tehokkuuden ja on olennaisin lisäarvon synnyttäjä. Kuitenkin aineettoman pääoman merkitys lisäarvon tuottamisessa on vahvistunut sitä mukaa kun palveluiden merkitys ja arvo on korostunut. Tämä on merkinnyt myös sitä, että eri sidosryhmien välinen yhteistyö on tullut arkipäiväisemmäksi osana arvonluontiprosessia.

Osuuskuntamalli sopii hyvin viime aikoina esillä olleen tiedon jakamisen ja yhteisen suunnan sekä tahtotilan löytämiseen. Osuustoiminnan ytimessä ei ole vastakkainasettelu ja jatkuvan kilpailemisen logiikka vaan yhteisen jaetun arvon rakentaminen.

Viime vuosina on näkynyt merkkejä siitä, että osuustoimintamallin käyttö on vahvistunut globaalilla tasolla. Osuustoiminta on kehittynyt maailmalla esimerkiksi alustataloudessa ja sektoreilla, joissa data on keskeisessä roolissa. (OpMedia 2021)

Eri maista on olemassa myös tutkimustuloksia siitä, että osuuskuntamuotoinen liiketoiminta kestää hyvin erilaisia talouden kriisejä ja sen liiketoimintamallin rakenne tukee paikallisuutta ja elinvoimaa sen toiminta-alueella (ART-ER 2019). Osuuskuntamuotoisen liiketoiminnan kehittyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia Lapin aluekehityksenkin näkökulmasta.

 

Lapin AMK ja Cooperative Campus -hanke

Lapin AMK on nostanut strategiassaan esiin käsitteen sosiaalisesti kestävä talous. AMK edistää asiaa mm. yhteistyöllä Lapin liiton kanssa ja erilaisin kehittämishankkein. AMK on esimerkiksi mukana Horizon 2020 ohjelmasta rahoitetussa hankkeessa Cooperative Campus. Hankkeessa etsitään ratkaisuja nuorisotyöttömyyden lieventämiseen EU:n alueella osuuskuntamuotoista yrittäjyyttä tehostamalla. (EU 2019)

Hankkeessa neljän eri Euroopan maan alueet eli Suomesta Lapin, Ruotsista Örebron, Espanjasta Navarran ja Sloveniasta Goriškan maakunta, haluavat edistää osuuskuntamuotoista liiketoimintaa alueillaan kehittämällä yhteistä valmennusmallia 18 - 29 -vuotiaille nuorille. Tarkoituksena on, että hankkeeseen osallistuvat nuoret voivat kokeilla osuuskuntayrittäjyyttä käytännössä kehittäen omaa liikeideaansa ja tehdä tässä myös yhteistyötä eri maiden nuorten kanssa. Lapin AMK tekee hankkeessa paikallista yhteistyötä Kemin osaajien osuuskunnan sekä Tekevä Lappia osuuskunnan kanssa, jotka tarjoavat asiantuntemustaan ja tukeaan opiskelijoille. (Lapin AMK 2020)

 

Kohti osuuskuntamuotoista yrittäjyyttä

Cooperative Campus -hankkeessa luotua valmennusmallia on toteutettu AMK:issa vapaavalintaisina opintoina viime syksyn ja tämän vuoden kevään aikana. Tulemme raportoimaan kokemuksemme ja tulokset valmennuksesta. Sen voi kuitenkin jo nyt kertoa, että toiminnan tuloksena yhteistyömme kansainvälisten kumppaneidemme kanssa on tiivistynyt ja saanut myös uusia muotoja. Lisäksi olemme saaneet AMK:iltamme kehittämisrahoitusta oppilaitososuuskunnan perustamiseen liittyvään selvitykseen. Selvitys valmistuu vuoden lopulla.

Lähteet:

ART-ER 2019. People and enterprises make it social. Art-Er, RaiSE-project. ERDF. Haettu 14.2.2020. http://www.ervet.it/wp-content/uploads/downlo-ads/2019/09/2019_ER_MakeItSocial.pdf

Arctic Smartness 2018. Haettu 18.1.2021. European Social Economy Regions -paikallistapahtuma 18.6.2018 https://arcticsmartness.fi/european-social-economy-regions-2018-paikallistapahtuma/

CoCa 2020. Haettu 20.12.2020. Cooperative Campus. https://cooperativecampus.com/

EU 2019. Haettu 20.12.2020. European commission 2019 call. Reducing youth unemployment: setting up co-operatives to enhance working opportunities in the EU https://ec.europa.eu/growth/content/reducing-youth-unemployment-setting-co-operatives-enhance-working-opportunities-eu_en

Lapin AMK 2020. Cooperative Campus. Haettu 20.12.2020. Hankkeet (lapinamk.fi)

OPmedia 2021.Haettu 2021. Osuuskunta haastaa perinteisen osakeyhtiömallin. https://op.media/chydenius/talous-ja-yhteiskunta/osuuskunta-haastaa-perinteisen-osakeyhtiomallin-836b42c3a7874552b9eb6b9afaf5126b


SEE. Social Economy Europe 2019. The future of EU-policies for the Social Economy: Towards a
European Action plan. Haettu 14.2.2021. https://s3platform.jrc.ec.euro-
pa.eu/documents/20182/313344/SEE-Action+Plan+for+Social+Economy.pdf/
f81115cc-527e-4e3b-bafe-a8b06ab4372a


Cooperative Campus hankkeen tiedot:

Koulutus: Tradenomikoulutus, liiketalous, Tornio
Osaamisryhmä: Digitaaliset ratkaisut
Päätoteuttaja: ANEL Navarra's Social Economy Entreprises Association
Yhteistyökumppanit: Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Coompanion Social Economy Association, Nova Gorica Municipality
Aikataulu: 1.3.2020 - 31.8.2021
Lisätietoja: Marjo Jussila, projektipäällikkö (AMK)
Rahoituslähteet: Horizon 2020

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Asiakas keskiöön sote-palvelujen kehittämisessä

22.6.2021



Kasvokuva Maarit Tihinen ja Soili Vesterinen.
Maarit Tihinen, FT, yliopettaja, Lapin AMK Master School, Soili Vesterinen, TtT, yliopettaja, Lapin AMK Master School

Hankkeen rahoittajien logot: ESR, Vipuvoimaa EU:lta, ELY, Lapin AMK ja hankkeen logo

Taustaa

Käynnissä olevan sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa ihmisten peruspalveluja. Muutoksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisvastuu siirretään yksittäisiltä kunnilta laajempien hyvinvointialueiden vastuulle. Palvelujärjestelmän uudistamistyön yksi keskeinen tavoite on lisätä asiakaslähtöisyyttä, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta palvelujärjestelmässä. Muutos on aina mahdollisuus. Yksi keskeinen mahdollisuus liittyy digitaalisen murroksen hyödyntämispotentiaaliin tiedolla johtamisen kehittämisessä. Jatkuva tiedon määrän kasvaminen sekä teknologian ja digitalisaation kehittyminen tuovat mahdollisuuksia kaikille palvelusektoreille (Opetushallitus 2019). Tiedon hyödyntämistä tarvitaan SOTE‐alalla asiakassegmenttien, palvelutarpeen ja asiakkaan kokonaistilanteen tunnistamisessa, asiakaslähtöisessä toiminnassa sekä uusien palveluiden kehittämisessä (Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020).

Suuri merkitys palveluiden uudistamistyössä on asiakasosallisuudella. Osallisuus tarkoittaa sitä, että yksilö tuntee kuuluvansa yhteisöön sekä yhteiskuntaan ja, että hän itse voi vaikuttaa asioihin, jotka koskettavat häntä itseään ja ympäristöään. Osallisuus rakentuu ja muuntuu esimerkiksi resurssien, tarpeiden ja toimijuuden edellytysten mukaisesti. Osallisuuteen liittyy oikeus saada itseä koskevista asioista tietoa, mahdollisuus ilmaista mielipiteensä sekä vaikuttaa hyvinvointia ja terveyttä määrittäviin tekijöihin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018.)

Osallisuuden osa-alueita voidaan nähdä olevan neljä. Ensimmäisenä on tieto-osallisuus, jolla tarkoitetaan oikeutta saada tietoa esteettömästi eri palveluista ja omasta palveluprosessistaan. Toisena on toimintaosallisuus, johon liittyy esimerkiksi oma toiminta elinympäristössä sekä kolmantena suunnitteluosallisuus, josta esimerkkinä oikeus saada tietoa valmisteilla asioista sekä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa maakunnallisiin suunnitteluprosesseihin. Viimeisenä neljäntenä on päätöksenteko-osallisuus, johon kuuluu palveluiden käyttäjien päätösvalta esimerkiksi palveluiden tuottamisessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018.)

Asiakasosallisuus TietoCafeen teemana

Palvelujärjestelmien yhteydessä asiakkaan osallistumista voidaan tarkastella erilaisista teoreettisista viitekehyksistä, jolloin asiakkaan osallisuus nähdään erilaisena näkökulmasta riippuen. Esimerkiksi hyvinvointivaltion näkökulma korostaa yhtäläisiä palveluita kaikille, kun taas kuluttajalähtöinen viitekehys korostaa valintamahdollisuuksia. Vastaavasti sosiaalisen osallisuuden näkökulma korostaa asiakkaan aktiivista osallistumista palvelun suunnitteluun, järjestämiseen, tuottamiseen, kehittämiseen tai arviointiin. (Leemann & Hämäläinen 2016.)

Miten siis lisätä ja tukea asiakasosallisuutta osana tiedolla johtamisen osaamista ja käyttöönottoa SOTE-alalla? Muutokseen voidaan vastata muun muassa hyödyntämällä uutta teknologiaa ja samalla kehittämällä johtamiskäytäntöjä. Toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin on pureuduttu ESR-rahoitteisessa TietoSoTe-hankkeessa 4/2020–6/2021: Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa: Osaaminen, reunaehdot ja rakenteet. Hankkeessa luodaan koulutusmalli ammattikorkeakoululle tiedolla johtamisen opetukseen SOTE-alalle ja yhtenä koulutuskokonaisuuden sisällöllisenä tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa lisääntyvän tiedon, digitaalisuuden ja asiakastoimijuuden mahdollisuudet ja vaikutukset palvelujen kehittämiseen, tuottamiseen ja sisältöön. Tässä blogissa kuvaamme hankkeen neljännen TietoCafe iltapäivän, jonka aiheena oli Asiakasosallisuus, toteuttamisen.

Asiakasosallisuuskäsitteen syventäminen

Pilottikoulutuksen osallistujia orientoitiin asiakasosallisuuskäsitteen moninaisiin näkökulmiin ennakkotehtävällä, jossa herätemateriaalina oli ajankohtaisia uutisia valitsemiimme, neljään, asiakasosallisuuden eri näkökulmaan liittyen, jotka olivat:
• Näkökulma 1: Asiakaslähtöisyys / asiakaskeskeisyys
• Näkökulma 2: Oman elämän aktiivinen toimija
• Näkökulma 3: Kokemustiedon hyödyntäminen palveluissa
• Näkökulma 4: Osallinen omassa palveluprosessissa

Osallistujia pyydettiin valitsemaan yksi heräte, tutustumaan materiaaliin ja kirjoittamaan opintojakson keskustelualueelle omaa pohdintaa siitä, mitä havaintoja ja esimerkkejä ko. aihe herätti. Tämän jälkeen heitä pyydettiin tutustumaan kahden muun osallistujan vastauksiin ja kommentoimaan heidän vastauksiaan. Alla olevaan taulukkoon (Taulukko 1) on poimittu koostetta ennakkotehtävänä olleen orientaatiotehtävän herätteiden nostattamista ajatuksista ja pohdinnoista kuhunkin näkökulmaan liittyen.

Taulukossa on neljä saraketta, joiden nimet ovat Näkökulma 1:  Asiakaslähtöisyys/asiakaskeskeisyys, Näkökulma 2: Oman elämän aktiivinen toimija, Näkökulma 3: Kokemustiedon hyödyntäminen palveluissa ja Näkökulma 4: Osallinen omassa palveluprosessissa.  Näkökulmassa 1 pyydettiin opiskelijoita kertomaan havaintoja tai esimerkkejä, miten asiakaslähtöisyys/asiakaskeskeisyys näkyy palvelujen kehittämisessä tai tuottamisessa? Taulukkoon on nostettu opiskelijoiden tuottamia ajatuksia luettelomaisesti seuraavasti: 1. Palvelut aidosti asiakkaan tarpeisiin; nyt hyödynnetään mm. asiakasraateja sekä kerätään palautteita 2. Haaste on eri ikäiset palvelujen käyttäjät. Tarvitaan erilaisia toimintatapoja tuottaa palveluja. Esim. nykynuoriso on tottunut saamaan palvelut sähköisesti ja nopeasti, joka vaikuttaa palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen tulevaisuudessa. Asiakaskunta on vaihteleva! 3. Kolmannen sektorin hyödyntäminen puutteellista (tietoturva-asiat yms. ratkaisematta). Näkökulmassa 2 pyydettiin opiskelijoita kertomaan havaintoja tai esimerkkejä, miten asiakkaan oman elämän aktiivinen toimijuus voi näkyä palvelujen kehittämisessä tai tuottamisessa? Taulukkoon on nostettu opiskelijoiden tuottamia ajatuksia luettelomaisesti seuraavasti: 1. Tiedon (datan) välittyminen Omakantaan tuo hyödyntämismahdollisuuksia. 2. Älykellot/-sormukset, mittarit luovat mahdollisuuksia hyödyntää terveydenhuollossa ja asiakasosallisuuden edistämisessä à esim. Oura tuottaa dataa Applelle ja Googlen -sovellukselle, mutta ei varsinaisesti terveyspalveluihin. 3. Iso mahdollisuus hyvään; voi kääntyä vastaiseksi, jos aiheuttaa esim. ylisuorittamista, pakkoa (tarvitseeko tavallinen ihminen kaiken sen tiedon? Saako tieto ahdistumaan). Näkökulmassa 3 pyydettiin opiskelijoita kertomaan havaintoja tai esimerkkejä, miten kokemustietoa voidaan hyödyntää palvelujen kehittämisessä tai tuottamisessa?  Taulukkoon on nostettu opiskelijoiden tuottamia ajatuksia luettelomaisesti seuraavasti: 1. Yhteistyön ja luottamuksen syntymiseksi tarvitaan yhteistä ymmärrystä kokemusasiantuntijan roolista. 2. Kokemusasiantuntijuudessa on enemmän syvällisempää ymmärrystä asiasta tai tilanteesta kuin yleisen osallisuuden toteutumisessa esim. erilaisissa yleisimmissä kuulemistilaisuuksissa. 3. Edellyttää kokemusasiantuntijoiden kouluttamista ja valmentamista: kokemusasiantuntijan on kyettävä oman kokemuksen kautta katsomaan laajemmin asiaa. Näkökulmassa 4 pyydettiin opiskelijoita kertomaan havaintoja tai esimerkkejä, miten asiakkaan osallistuminen omaan palveluprosessiin voisi näkyä? Taulukkoon on nostettu opiskelijoiden tuottamia ajatuksia luettelomaisesti seuraavasti: 1. Suorana lainauksena: 'On vaikea sitoutua ja hyötyä työskentelystä, jonka sisältöön ja tavoitteisiin ei ole päässyt vaikuttamaan'. 2. Tavoitteet ei ole motivoivia, jos niitä ei koe itse tarvitsevansa. 3. Asiakkaan tavoitteet voivat usein olla varsin pieniä, mutta merkityksellisiä.  Ne voivat olla ihan eri tavoitteita, mitä ammattilainen olisi ajatellutkaan. Pysyviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia saadaan, kun asiakas on aidosti osallisena palveluidensa suunnittelussa. 4. Lasten /nuorten kohdalla tavoitteet voivat olla vanhempien tavoitteita, ei lapsen omia.

Ennakkotehtävän koosteesta (Taulukko 1) voidaan huomata, että asiakaslähtöisyyden tarve esim. asiakaspalautteiden muodossa on nykyisin jo suhteellisen hyvin tunnistettu palvelujen kehittämisessä, mutta sen sijaan eri ikäryhmille suunnattuja erilaisia palvelumuotoja ei ole tarvelähtöisesti niinkään kehitetty. Asiakasosallisuuden nähtiin tuovan uusia jopa innovatiivisia mahdollisuuksia, joita ei ole vielä hyödynnetty SOTE-alalla. Lisäksi asiakasosallisuuden eri muodot nähtiin mahdollistavan syvällisemmän ja erilaisten asiakkaiden tarpeisiin paremmin osuvien palvelujen kehittämisen.

Digitaalisuuden ja asiakastoimijuuden mahdollisuudet

TietoCafe-iltapäivässä aiheeseen virittäydyttiin Pohjois-Pohjanmaa sairaanhoitopiirin kehityspäällikkö Pia Liljamon asiantuntijaluennon “Asiakaslähtöisyys ja asiakasosallisuus sote-digipalveluissa - esimerkkinä sähköisen asioinnin mahdollisuudet ja kehitysnäkymät Oulun yliopistollisessa sairaalassa” avulla. TietoCafe-iltapäivän pienryhmien tueksi oli kehitetty etukäteen mallipohjat ohjaamaan työskentelyä. Luennon jälkeen osallistujat jaettiin edellä kuvattujen näkökulmien mukaisiin pienryhmiin työskentelemään.

Pienryhmiä ohjattiin pohtimaan annetusta näkökulmasta, miten digitalisaatio ja erityisesti sen mahdollistama tiedon hyödyntäminen voidaan huomioida asiakasosallistumisprosessin eri vaiheissa (suunnittelu, kehittäminen, tuottaminen, arviointi), minkä jälkeen heitä pyydettiin kirjaamaan ajatukset ja pohdinnan tulokset PowerPoint -mallipohjaan (Kuvio 1).

 Kuviossa 1 on allekkain neljä laatikkoa. Ylimmässä lukee suunnittelu ja siitä on nuoli seuraavaan alempana olevaan laatikkoon, jossa lukee kehittäminen. Tästä laatikosta on nuoli seuraavaan alempana olevaan laatikkoon, jossa lukee tuottaminen. Tästä laatikosta menee nuoli alimpaan laatikkoon, jossa lukee arviointi.

Kuvio 1. Tehtäväksianto ja asiakasosallisuusprosessin vaiheet kiteytettynä

Ryhmätöiden tulosten mukaan asiakasosallisuutta tiedon hyödyntämisessä ja digitaalisten palvelujen kehittämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi asiakasraatien, kehittäjäasiakastoiminnan, kehittäjäkumppanuuden ja erilaisten palautejärjestelmien kautta. Tärkeänä nähtiin myös SOTE-alan työntekijöiden osallisuuden ja osaamisen vahvistaminen niin suunnittelussa, kehittämisessä, tuottamisessa ja arvioinnissa.

TietoCafe-iltapäivän päätteeksi osallistujilta kysyttiin: Mikä oli iltapäivän tärkein oppima? Kuviossa 2 on palautteen yhteenveto.

Kuviossa on sanapilvimuodostuma, jossa ovat seuraavat palautteet: asiakasosallisuuden moninaisuus, monipuolinen digitalisaatio avuksi terv. , asiakasosallisuuden käyttötarkoitus, terveyskylän monipuolisuus yllätti, inspiroiva luento, asiakasosallisuuden mahdollisuudet, terveyskylän anti, yhdessä saa paljon tietoa koottua, terveyskylän laajuus yllätti.

Erityisesti osallistujia keskustelutti asiakasosallisuuden monet mahdollisuudet, joista esimerkkinä mainittakoon jatkuvasti kehitettävä digitaalinen Terveyskylä, jonka palvelujen laajuus ja monipuolisuus yllätti osallistujat. Terveyskylä on asiantuntijoiden yhdessä potilaiden kanssa tuottama erikois­sairaan­hoidon julkinen verkkopalvelu, joka tuo terveydenhuollon palveluja kaikkien ulottuville asuinpaikasta riippumatta.

Asiakasosallisuus-teeman TietoCafe-iltapäivässä pureuduttiin lisääntyvän tiedon, digitaalisuuden ja asiakastoimijuuden mahdollisuuksiin ja vaikutuksiin palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä, tuottamisessa ja arvioinnissa. Iltapäivän teema vahvisti osallistujien ymmärrystä siitä, että asiakkaalla on oikeus tulla kuulluksi ja olla osallinen omassa palveluprosessissaan sekä olla vaikuttamassa palveluiden kehittämiseen varsinkin digitaalisten palvelujen lisääntyessä.

 

Lähteet

Leemann, L. & Hämäläinen, R.M. 2016. Asiakasosallisuus, sosiaalinen osallisuus ja matalan kynnyksen palvelut. Pohdintaa käsitteiden sisällöstä. Yhteiskuntapolitiikka 81:5. Viitattu 17.5.2021

Opetushallitus 2019. Osaaminen 2035, Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019: 3. Viitattu 8.4.2021 

Sosiaali- ja terveysministeriö 2018. Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 16/2018.

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 8.4.2021 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8

TietoSote. Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa: Osaaminen, reunaehdot ja rakenteet. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 25.3.2021

Terveyskylä, julkinen verkkopalvelu. Viitattu 8.4.2021 

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Tiedolla johtamisen koulutusmallin rakentaminen SOTE-alalle

18.5.2021



Heli Väätäjän, Maarit Tihisen, Soili Vesterisen ja Sirkka Saranki-Rantakokon kasvokuvat.
TkT Heli Väätäjä, FT Maarit Tihinen, TtT Soili Vesterinen ja HTT Sirkka Saranki-Rantakokko ovat Lapin AMK Master schoolin yliopettajia.

Logokokoelma.

Tiedolla johtaminen, mukaan lukien tiedon tuottaminen, kerääminen ja hyödyntäminen, on tällä hetkellä kuuma aihe sosiaali- ja terveydenhoitoalalla. Lapin maakunnassa ja muualla Suomessa on käynnissä useampia tiedolla johtamiseen liittyvän toiminnan ja kouluttamisen kehittämiseen liittyviä hankkeita SOTE -alalla.

Lapin ammattikorkeakoulussa toteutettavan ESR-rahoitteisen TietoSoTe -hankkeen (Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa – Osaamistarpeet, reunaehdot ja rakenteet, 4/2020-6/2021) tavoitteena on

• selvittää tiedolla johtamisen käsitettä ja tilaa Lapissa,
• kehittää koulutusmalli Lapin ammattikorkeakoululle,
• järjestää ja arvioida pilottikoulutus SOTE -alalla toimiville työntekijöille ja esimiehille, sekä
• tiedottaa hankkeesta ja sen tuloksista.

 

Tiedolla johtamiseen liittyviä tekijöitä ja trendejä SOTE-alalla

Tiedolla johtamiselle on useita erilaisia määritelmiä. Finto (Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu) määrittelee tiedolla johtamisen tietojohtamisen osa-alueeksi, joka tähtää tietoperustaiseen päätöksentekoon (perustuen analysoituun tietoon) ja sen mahdollistamiseen.

Tietoa hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti päätöksenteossa, jossa tehdään tietoisia ja perusteltuja valintoja kaikilla organisaation tasoilla, läpi koko organisaation toiminnan. Tieto auttaa jäsentämään päätöksenteon kohteena olevaa ilmiötä sekä toimintaympäristöä.

TietoSote-hanke aloitettiin kartoittamalla tiedolla johtamiseen SOTE-alalla liittyviä trendejä ja osaamistarpeita. Trendien kartoituksessa havaittiin, että SOTE-ala on murrosvaiheessa, jossa alueelliset, maanlaajuiset ja maailmanlaajuiset yhteiskunnalliset, hallinnolliset ja teknologiset trendit vaikuttavat merkittävästi tulevaisuuden näkymiin ja kehityskulkuihin. Tunnistettuja vaikuttavia tekijöitä ja trendejä on tiivistetty Kuvioon 1.


Kaksitoista tekstilaatikkoa.
Kuvio 1. Tiedolla johtamiseen liittyviä tekijöitä ja trendejä SOTE-alalla.

Keskeisinä teemoina nousivat esiin muun muassa tiedon määrän nopea kasvu, tarve ennakoimiseen, tiedon älykäs tulkinta ja sen käyttömahdollisuudet, organisaatioiden rajojen yli tapahtuva yhteistyö, asiakaskeskeisyys sekä tarve systeemiajattelun hyödyntämiseen.

Osaamistarpeista koulutusmallin rakentamiseen

Opetushallituksen osaamisen ennakointifoorumin Osaamisrakenne 2035 (Leveälahti ym. 2019) raportin mukaan SOTE-alan erityisosaamistarpeisiin lukeutuvat henkilökohtaisen tiedon ja yksityisyyden suojeluosaaminen, tiedon hallintataidot, tiedon arviointitaidot, ja tiedon digitaaliset jakamistaidot. Myös datan käsittely- ja hyödyntämistaitoja kaivataan, mukaan lukien olennaisen tiedon tunnistaminen ja tiedon visualisointi (Leskelä ym. 45).

Sosiaalialalla kaivataan lisäksi muun muassa ennakointitietoon liittyvää osaamista, sekä palveluiden vaikuttavuuden ja arviointitiedon osaamista, mukaan lukien indikaattoreiden ja mittareiden osaaminen (Kinnunen ym. 2017). Myös skenaario-osaamista, heikkojen signaalien tunnistamista, big-data osaamisen tarpeita ja strategisen johtamisen taitoja kaivataan (mm. Nikander, 2017). Johtamisessa perusanalytiikan hyödyntämisen lisäksi myös tekoälyn ja koneoppimisen ymmärtäminen ja niiden hyödyntäminen tulevat tulevaisuudessa olemaan osa johtamistyötä (Valmari ym. 2018).

Osaamistarpeita kartoitettiin hankkeessa myös kyselytutkimuksella, joka suunnattiin SOTE-alalla toimiville työntekijöille, jotka osallistuivat Lapin AMKin erikoistumis- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen. Kyselytutkimuksen yhtenä tavoitteena oli selvittää vastaajan omaan työhön, työpaikkaan tai alaan liittyen mitä osaamistarpeita vastaajalla on tiedolla johtamiseen liittyen.

Vastauksia saatiin 30 kpl. Osaamistarpeet liittyivät tutkitun tiedon löytämiseen ja soveltamiseen käytännön työssä, tiedon hyödyntämiseen omassa työssä, työyhteisön kehittämisessä, palveluiden kehittämisessä ja johtamisessa, faktapohjaiseen asioiden esittämiseen, vaikuttavuuden arviointiin, yhteistyön tehostamiseen eri sektorien välillä, tiedolla johtamisen perusteisiin sekä työkalujen käyttöön.

Hankkeessa toteutettiin lisäksi haastattelututkimus kuudelle esimies-, kehittämis- ja johtotehtävissä SOTE-alalla Lapissa toimivalle henkilölle. Haastattelu kohdistui tiedolla johtamiseen ja tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa. Haastatteluissa nousivat esiin seuraavat asiat. Tiedolla johtamisen ja tiedon hyödyntämisen kypsyystaso vaihtelee organisaatioissa. Käytettävissä oleva tieto voi olla vanhaa, hajanaista, sitä on liian vähän tai liian vaikeasti saatavilla tai tietojärjestelmien mahdollisuuksia ei osata käyttää. Toisaalta järjestelmiä ollaan kehittämässä, ml. johdon työpöytiä.

Ennakointi nostettiin tärkeänä esiin tietoon pohjautuen, josta esimerkkinä COVID-19 tapauksessa luotiin tulevaisuusskenaarioita ja valittiin näiden pohjalta strategia, jonka mukaan toimittiin. Tavoitetilana johtamisessa pidettiin sitä, että johtaminen pohjautuu oikeaan käsitykseen tilanteesta (tilannekuvaan), jotta toiminnan suuntaaminen on mahdollista – operatiiviselta tasolta strategiseen johtamiseen.

Mitattavuus, mittarit, vaikuttavuus ja osatavoitteiden täyttyminen mainittiin tärkeinä tekijöinä johtamisen tukena. Tiedon kirjaaminen, rakenteisuus ja laatu nostettiin esiin tärkeinä edellä mainitun onnistumiseksi. Tiedon koostaminen erilaisiin tarpeisiin, ja erilaisille sidosryhmille nousi myös vahvasti esiin sekä tähän liittyvät taidot.

Analysoidun tiedon ymmärtämiseen liittyen korostettiin, että analyysit tulisi tehdä mahdollisimman lähellä yksiköitä, jotta kontekstitieto ja siihen liittyvä ymmärrys olisi mukana tiedon tulkinnassa. Asiakas nostettiin myös yhteistyökumppanina esiin tiedon tuottamisessa. Tiedon toisiokäyttö mainittiin sekä haasteena, että mahdollisuutena.

Osaamistarpeista haastateltavat korostivat tiedon lukutaitoa, kirjaamisen merkitystä ja tärkeyttä (datan laatu ja oikeellisuus), sekä analysointiin, tuottamiseen ja hyödyntämiseen liittyviä taitoja yleisesti. Lisäksi tärkeänä organisaation läpileikkaavana tarpeena nähtiin yhteinen ymmärrys tiedon keräämisen tarkoituksesta, käyttämisen tavoista sekä prosesseista ja tähän liittyvästä läpinäkyvyydestä.

Vastausten mukaan työntekijöiden digitaidot voivat olla hyvin eri tasolla, mikä vaikuttaa myös tiedon hankintaan, tuottamiseen ja hyödyntämiseen. Osaamistarpeet mainittiin olevan erilaiset työntekijöillä ja esimiehillä.

Esiselvityksen tuloksien pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin pilottikoulutus SOTE-alalla toimiville työntekijöille ja esimiehille kevään 2021 aikana. Koulutuksessa painotettiin erityisesti alan tulevaisuuden näkymiin liittyviä trendi- ja osaamiskartoituksessa esiin nousseita teemoja tiedolla johtamiseen liittyen.

Selvityksen tuloksia hyödynnetään edelleen yhdessä pilottikoulutuksesta saatujen palautteiden ja kokemusten kanssa kevään aikana viimeisteltävän koulutusmallin suunnittelussa. Kirjoittajat toimivat hankkeen asiantuntijoina. Hankkeen tulokset kootaan kokoomateokseksi ja tuloksista julkaistaan blogitekstejä.

Lisätietoja hankkeesta:
Projektipäällikkö ja Tiedolla johtamisen asiantuntija-YAMK-koulutuksen vastuuopettaja, yliopettaja Heli Väätäjä (TkT, Amo). heli.vaatajaät lapinamk piste fi.


Lähteet:

Kinnunen, P. & Kurkinen, J. 2017. Tiedon ja tutkimuksen tarpeiden arviointi Pohjois-Pohjanmaan sotessa – yleiskuva. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Viitattu 25.3.2021 http://www.sosiaalikollega.fi/poske/julkaisut/tyopaperit-ja-muut-julkaisut/tiedon-ja-tutkimuksen-tarpeiden-arviointi-pohjois-pohjanmaan-sotessa-5-5.2017

Leskelä, R-L., Haavisto, I., Jääskeläinen, A., Helander, N., Sillanpää, V., Laasonen, V., Ranta, T. & Torkki, P. 2019. Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:42. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161659/42_19_Tulevaisuuden_tietojohtaminen.pdf

Leveälahti, S., Nieminen, J., Nyyssölä, K., Suominen, V. & Kotipelto, S. (toim.) 2019. Osaamisrakenne 2035. Alakohtaiset tulevaisuuden osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämishaasteet – Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2019:14. Viitattu 25.3.2021 https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamisrakenne_2035.pdf

Nikander, J., Juntunen, E., Holmberg, A. & Tuominen-Thuesen, M. 2017. Aikuisten parissa tehtävän sosiaalialan työn osaamistarpeet. Opetushallitus, Raportit ja selvitykset 2017:13

TietoSote. Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa: Osaaminen, reunaehdot ja rakenteet. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 25.3.2021 https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S21972

Valmari , P., Mäntymäki, T. & Yliräisänen, P. 2018. Internet-avusteinen etäpäivystys ja muut sähköiset LAPE-palvelut Lapissa – Erityistason osaamista etäpalveluilla kotiin. Teoksessa Santala, R., Kaukonen, P., Mäkelä, J.,

Sinkkonen, M., Petrelius, P., Tapiola, M. & Huittinen, M. 2018. Uudistuva erityistason palvelukokonaisuus: Yhteisen työskentelyn suuntaviivoja Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta. Työpaperi 41/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 35-37. http://www.julkari.fi/handle/10024/137341

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Ennakoiden ja innovoiden sote-alalla

11.5.2021



Maarit Tihisen, Soili Vesterisen ja Heli Väätäjän kasvokuvat.
FT Maarit Tihinen, TtT Soili Vesterinen ja TkT Heli Väätäjä ovat Lapin AMK Master Schoolin yliopettajia.

Logokokoelma.

Taustaa

Käynnissä oleva sote-uudistus haastaa organisaatioita monin tavoin. Yksi keskeinen haaste liittyy digitaaliseen murrokseen ja sen luomiin mahdollisuuksiin tiedolla johtamisen hyödyntämisessä. Jatkuva tiedon määrän kasvaminen sekä teknologian ja digitalisaation kehittyminen tuovat uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia kaikille palvelusektoreille (Opetushallitus 2019).

Tietoa voidaan hyödyntää SOTE‐alalla uusien palveluiden kehittämisessä, asiakassegmenttien, palvelutarpeen ja asiakkaan kokonaistilanteen tunnistamisessa sekä asiakaslähtöisessä toiminnassa (Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020). Miten siis lisätä ja tukea tiedolla johtamisen osaamista ja käyttöönottoa SOTE-alalla? Muutokseen voidaan vastata muun muassa hyödyntämällä uutta teknologiaa ja samalla kehittämällä johtamiskäytäntöjä.

Edellä kuvattuihin haasteisiin on lähdetty pureutumaan ESR-rahoitteisessa TietoSoTe-hankkeessa 4/2020–6/2021: Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa: Osaaminen, reunaehdot ja rakenteet. Kyseessä on esiselvityshanke, jonka yhtenä tavoitteena on luoda koulutusmalli ammattikorkeakoululle tiedolla johtamisen opetukseen SOTE-alalle.

Syksyn 2020 aikana valmistui TietoSoTe-hankkeen esiselvitys, joka tuotti tietoa teemaan liittyen myös konkreettisista osaamistarpeista SOTE-alalla. Ne vaihtelivat tiedolla johtamisen perusteista strategiseen johtamiseen. Raportin pohjalta suunnittelimme tiedolla johtamiseen fokusoituvaa koulutusta SOTE-alalla työskenteleville työntekijöille, sekä esimies- ja johtotehtävissä toimiville tai kyseisiin tehtäviin suuntaaville. Kevään 2021 aikana on pilotoitu koulutusta, jossa pureudutaan ajankohtaisten esimerkkien, käsiteltävien ilmiöiden ja näihin liittyvien ryhmätehtävien avulla tiedolla johtamisen peruskäsitteisiin ja tiedon tuottamiseen sekä tiedon käytännön hyödyntämisen mahdollisuuksiin ja reunaehtoihin.


TietoCafe-iltapäivät uusien ajatusten herättäjinä

TietoSote-hankkeen puitteissa järjestettiin keväällä 2021 pilottikoulutus yleisteemalla ”Torstai on tietoa täynnä”. Se sisälsi neljä fokusoitua TietoCafe-koulutusiltapäivää, joiden teemat olivat: 1) Data, tekoäly ja etiikka, 2) Ennakoiva johtaminen, 3) Monitoimijaisuus ja ihmiskeskeisyys sekä 4) Asiakasosallisuus. Koulutuskokonaisuutta markkinoitiin Lapin AMK:n webbisivuilla sekä somekanavilla. Lisäksi koulutuksesta tiedotettiin ja osallistumiskutsua lähetettiin fokusoidusti oppilaitoksen yhteistyökumppaneille sekä YAMK-opiskelijoille.

Koulutuskokonaisuudelle oli asetettu neljä tavoitetta. Ensinnäkin tavoitteena oli, että opiskelija ymmärtää tiedon ja tiedolla johtamisen merkityksen omassa ja organisaationsa toiminnassa ja ennakoinnissa. Toiseksi hän tunnistaa lisääntyvän tiedon, digitaalisuuden ja asiakastoimijuuden mahdollisuudet ja vaikutukset palvelujen kehittämiseen, tuottamiseen ja sisältöön. Kolmanneksi tavoitteeksi asetettiin, että opiskelija osaa huomioida ja tunnistaa monitoimijaisuuden ja digitaalisuuden mahdollisuudet ja reunaehdot tiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä. Neljäntenä tavoitteena oli, että opiskelija ymmärtää tiedolla johtamisen koko organisaation läpileikkaavana toimintamallina. Mainittakoon, että ilmoittautumisten perusteella iltapäiväkoulutuksiin osallistui pääasiassa sote-alalla työskenteleviä henkilöitä, joiden tehtävät vaihtelivat johtotehtävistä asiantuntijatehtäviin niin julkisella kuin yksityisellä puolella.

Tässä blogissa kuvaamme hankkeen toisen TietoCafe iltapäivän, jonka aiheena oli Ennakoiva johtaminen, toteuttamisen.

Ennakointi ja innovointiosaamisen tukeminen

Osallistujia orientoitiin tiedolla johtamiseen ja ennakointiin ennakkotehtävällä, jossa herätemateriaalina oli Sitran Megatrendit 2020 (Dufva 2020) ja aiemmin toteutetun Lapin luotsi -hankkeen tuottaman ennakoinnin pikakurssin avulla. TietoCafe-iltapäivässä aiheeseen virittäydyttiin Lapin Sairaanhoitopiirin kehitysjohtaja Mikko Häikiön asiantuntijaluennon “Ennakointia ja tiedolla johtamista käytännössä -esimerkkinä Lapin Sairaanhoitopiiri” avulla. Luennon jälkeen osallistujat jaettiin pienryhmiin työskentelemään.

Ryhmätyöskentelyssä hyödynnettiin Tulevaisuuspyörä-menetelmää, jonka alun perin on kehittänyt Jerome Glenn (Glenn 1994). Tulevaisuuspyörämenetelmässä työskennellään strukturoidusti, aivoriihityyppisesti etsien keskiössä olevan pyörän ja siitä erkanevien nuolten avulla esimerkiksi jonkin tärkeän ilmiön, trendin tai tapahtuman ensimmäisen, toisen ja kolmannen vaiheen vaikutuksia organisaation toimintaan ja arvoihin.

TietoCafe-iltapäivän pienryhmien tueksi kehitettiin etukäteen mallipohjat ohjaamaan työskentelyä ennakointiin ja innovointiin. Tulevaisuuden ennakoinnin tehtävänä pyydettiin laatimaan pienryhmissä skenaario, millainen tilanne terveydenhuollossa on koronaviruspandemian jälkeen? Osallistujia pyydettiin pohtimaan, mitä asioita tulee suunnitella, mitä asioita huomioida ja mitä tulee muuttaa. Ryhmiä ohjeistettiin miettimään myös, millaisia tietolähteitä on saatavilla ja miten niitä voitaisiin hyödyntää käytännöntyössä ja johtamisessa sekä miten eri tietolähteitä voisi paremmin hyödyntää.

Kukin ryhmän jäsen ideoi tulevaisuuspyörään vähintään 1-2 teemaa (~pandemian synnyttämää ilmiötä), jotka aiheuttavat haasteita terveydenhuollolle. Teemojen avulla konkretisoitiin tarkastelua. Kaikki ideoidut teemat kirjattiin mallipohjaan “Teemojen ideointi" (Kuvio 1).


Kuviossa on soikio, jonka sisällä on yhdeksän tekstilaatikkoa, jossa jokaisessa lukee Teema x.
Kuvio 1. Mallipohja: Teemojen ideointi.

Ideoinnin jälkeen jokaista ryhmää pyydettiin valitsemaan yksi teema jatkotarkasteluun. Valitun teeman osalta ryhmäläiset ideoivat keskustellen mm., millaisia ratkaisuja on jo olemassa vastaamassa teeman haasteisiin ja mitä tietolähteitä on mahdollista hyödyntää ratkaisussa. Mallipohja tuki keskustelua ja nosti tarkasteltavaksi eri näkökulmia, kuten ongelman ehkäisevän tai terveyttä edistävän näkökulmat. Ryhmiä kannustettiin keskustelun ja pohdinnan tuloksena innovoimaan uudenlainen ratkaisu tai toimenpide, jolla valitun teeman haasteeseen vastataan (1-3 uutta innovaatiota).

Ryhmät kirjasivat edistävät ja ehkäisevät ratkaisut sekä innovaatiot mallipohjaan “Valitun teeman pohdinta ja uusien toimenpiteiden innovointi" (Kuvio 2).

Kuviossa on soikio, jonka alareunassa tekstilaatikko, jossa lukee Teema x. Soikion sisällä on kahdessa rivissä neljä allekkaista laatikkoa. Neljässä vasemmanpuolimmaisissa laatikoissa lukee Terveyttä edistävä ratkaisu ja neljässä oikeanpuolimmaisissa laatikoissa lukee Ehkäisevä ratkaisu. Soikion sisällä olevien laatikoiden yläpuolelta lähtee soikion yläpuolelle osoittava nuoli kohti rinnakkain olevia kolmea laatikkoa, joissa jokaisessa lukee Innovaatio.


Kuvio 2. Mallipohja: Valitun teeman pohdinta ja uusien toimenpiteiden innovointi.

Ryhmät valitsivat tämän jälkeen yhden innovaation jatkojalostukseen. Ryhmiä ohjeistettiin keskustelemaan valitun innovaation toteuttamismahdollisuuksista käytännössä ja juurruttamisesta vuoteen 2025 huomioiden esimerkiksi tarvittavat päätökset, keskeiset toimijat, sidosryhmät ja resurssit. Ryhmiä pyydettiin myös pohtimaan, korvaako vai täydentääkö innovaatio jotain olemassa olevaa, mitä eri tietolähteitä voidaan hyödyntää sekä muita tärkeäksi katsottuja asioita. Kaikki ideat ja huomiot kirjattiin kolmanteen mallipohjaan, joka oli nimetty “Innovaation jatkojalostus”.

Tulevaisuus on mahdollisuus – yhdessä innolla uutta luoden

Jokainen ryhmä nosti yhden luomansa innovaation jatkojalostukseen. Osa innovaatioista liittyi henkilöstöön, osan ollessa enemmän asiakastyöhön suuntautuvaa. Henkilöstöön liittyen jatkojalostettiin kahta innovaatiota, joista ensimmäinen oli automatisoitu työvuorosuunnittelu. Tässä voisi hyödyntää esimerkiksi eri tietojärjestelmien tietoja. Toisena innovaationa oli alan houkuttelevuuden parantaminen. Tähän ratkaisuina ideoitiin, että houkuttelevuutta voitaisiin edistää palkkatasoa parantamalla, säädöksillä koskien työntekijän asiakkaiden määrää, työhyvinvoinnin parantamisella, digitalisaation ja robotiikan hyödyntämisellä perustyössä sekä työuran etenemismahdollisuuksien näkyväksi tekemisellä.

Asiakastyöhön suuntautuvia innovaatioita jalostettiin kolme. Niistä ensimmäinen innovaatio käsitti tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä ns. Hologrammihoitaja-toimintana, jossa hoitaja olisi virtuaalinen ja interaktiivinen 3D-hahmo. Sen nähtiin helpottavan henkilöstöresurssin riittävyyttä ja hyödyttävän asiakasta nopeuden ja inhimillisyyden osalta. Toisena innovaationa oli jatkojalostettu omaa terveystietoa hyödyntävä sovellus (appi) nimeltään Virtuaalinen terveydenhoitaja. Sovellus keräisi älykelloista ja –sormuksista tietoa, jonka pohjalta luotaisiin hälytysrajat. Tiedon avulla saataisiin ilmoitus flunssan alkamisesta ennakoivasti sekä tarvittaessa, esimerkiksi perussairauksien osalta, ilmoitus ohjautuisi terveydenhuollon hoitotiimille. Kolmantena innovaationa ideoitiin ikääntyneille suunnattu Korona-terveys- ja hyvinvointitarkastus, joka tehtäisiin puhelimitse tai lähitapaamisena joko kotona tai muussa sopivassa paikassa moniammatillisena, esimerkiksi seurakunnan, järjestöjen ja opiskelijoiden, yhteistyönä.

TietoCafe-iltapäivän päätteeksi osallistujilta kysyttiin: Mitä uutta opit tänään? Kuviossa 3 on palautteen yhteenveto, jossa tekstin koko indikoi sitä, että sanat oli mainittu useampaan kertaan vastauksissa.

Kuviona on suorakulmio, jossa lukee isolla fontilla keskellä sanat hologrammihoitaja ja ennakoinnin merkitys. Suorakulmion yläosassa pienemmällä fontilla lukee sanat: uusia oivalluksia, laaja-alaisuutta ja hoitovelka. Vastaavasti suorakulmion alaosassa pienemmällä fontilla lukee sanat: ennakoiminen, ennakoinnista, tiedon merkitys, määritelmä, tietojohtamista, monialaisuus, ennakoinnin tärkeys, megatrendien kertaus, paljon, mahtava tiet ja innovoinnin vapaus.
Kuvio 3. Mitä uutta opit tänään?

TietoSote-hankkeen neljä eri TietoCafe-iltapäivää pureutui Tiedolla johtamisen ajankohtaisiin näkökulmiin. Tiedolla johtaminen organisaation läpileikkaavana toimintamallina on erittäin kompleksinen kokonaisuus, joka edellyttää laajaa ymmärrystä organisaation toiminnasta ja tulevaisuuden muutostarpeista sekä monikanavaisen tiedon hyödyntämistä.

Koulutuskokonaisuuden neljästä tavoitteesta teema Ennakoiva johtaminen fokusoitui erityisesti lisäämään opiskelijoiden ymmärrystä tiedolla johtamisesta koko organisaation läpileikkaavana toimintamallina sekä tiedolla johtamisen merkityksestä oman organisaation toiminnassa ja ennakoivassa työotteessa. Opiskelijoiden palaute kysymykseen “Mitä uutta opit tänään?” (Kuvio 3) vastasi hyvin asetettuihin oppimistavoitteisiin.

Lähteet

Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Viitattu 12.3.2021 https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf

Glenn, J.C. 1994. The Futures Wheel. AC/UNU Millennium Project. Futures Research Methodology. New York: United Nations.

Lapin Luotsi. Ennakoinnin pikakurssi –videosarja. Viitattu 25.3.2021 https://lapinluotsi.fi/lapin-ennakointityo/ennakoinnin-koulutusmateriaali/pikakurssi/

Opetushallitus 2019. Osaaminen 2035, Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019: 3. Viitattu 11.3.2021 osaaminen_2035.pdf (oph.fi)

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 25.3.2021 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8

TietoSote. Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa: Osaaminen, reunaehdot ja rakenteet. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 25.3.2021 https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S21972

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Osatyökykyisten työllistymisen edistämisen uudet ratkaisut

26.1.2021



Helena Kangastie ja Anu Kippola-Pääkkönen kasvokuvissa.
TtM Helena Kangastie työskentelee Lapin ammattikorkeakoulussa erityisasiantuntijana ja OSTE-hankkeen asiantuntijana ja YTT Anu Kippola-Pääkkönen erityisasiantuntijana ja OSTE-hankkeen projektipäällikkönä.

Hankelogo ja rahoittajien tunnukset vierkkäin.

Lapissa on aktiivisesti ja yhdessä tartuttu alueen elinkeinon, koulutusorganisaatioiden ja aluehallintoviranomaisten toimesta pääministeri Marinin hallitusohjelman työllistymisen tavoitteiden edistämiseen. Lapin ammattikorkeakoulun johdolla suunniteltiin koulutuskumppanuuden merkeissä keväällä 2020 yhteisissä suunnittelutyöpajoissa Osaamisella työelämään – Osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen (OSTE, 2020−2023) -hanke.

Hankkeen tavoitteena on lisätä osatyökykyisten ja erityistä tukea tarvitsevien osallistumista työmarkkinoille. Hanke pyrkii vastaamaan hallitusohjelman tavoitteisiin; työllistymisasteen nostamiseen ja erityisesti osatyökyisten henkilöiden työllistymisen ja osallisuuden edistämiseen.

Hanke käynnistyi lokakuussa 2020 ESR-rahoituksella ja sen toteuttamisesta vastaavat Lapin AMK, Lapin yliopisto, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU. Tässä blogissa kuvaamme OSTE-hankkeen tarkoitusta ja käynnistymistä.

Osatyökykyisyys Lapissa

Osatyökykyisyyteen ei ole palvelujärjestelmässä käytössä yhtenäistä määritelmää, eikä sitä voida kontekstualisuutensa vuoksi määritelläkään yhtenäisiin raameihin. Sosiaali- ja terveysministeriö tarkastelee osatyökykyisyyttä työtehtäväsidonnaisena ja määrittelee osatyökykyisen henkilön henkilöksi, jolla on käytössään osa työkyvystään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen.

Työnvälitystilastojen mukaan Lapissa on arviolta työttömänä noin 1110 osatyökykyistä henkilöä, jolla on pitkäaikaissairaus tai vamma (StatFin -tilastotietokanta, 2020). Merkittävimpinä syinä osatyökykyisyyteen ovat suurimmat kansansairaudet eli tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden häiriöt ja hengityselinsairaudet. Toisinaan työkykyyn liittyvät haasteet ilmenevät jo opiskeluaikana.

Haasteet tulisi tunnistaa, sillä ne voivat johtaa työelämästä syrjäytymiseen. Opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvien kyselyjen ja kokemusten perusteella erilaiset terveysongelmat ovat lisääntyneet, ja kehityksen suunta on huolestuttava. Useissa mm. korkeakouluopiskelijoille tehdyissä selvityksissä tulevat esille opiskeluaikainen uupuminen ja jaksamisen ongelmat sekä uneen ja riittävään lepoon liittyvät vaikeudet. Näillä opiskelijoilla on vaarana joko opintojen jääminen kesken tai opiskelun aikaisten ongelmien johtaminen osatyökykyisyyteen valmistumisen jälkeen. Lappi-sopimuksessa, Lapin maakuntaohjelmassa 2018−2021, on tavoitteena ollut nuorten aktivointi työelämään osallistavilla tavoilla ja ylipäätään korkea työhön osallistumisen aste.

Hankkeen suunnitteluvaihe

Edellä kuvatuista lähtökohdista ryhdyttiin keväällä 2020 Lapin ammattikorkeakoulun johdolla suunnittelemaan osatyökyisten työllistymisen edistämisen hanketta. Yhteisiin työpajoihin osallistuivat myös ELY-keskuksen ja TE-palveluiden hallinnon edustajia. Kuviossa yksi on avattu OSTE -hankkeen suunnitteluvaiheen yhteisiä pohdintoja nivelvaiheista, teemoista, prosessin etenemisestä eli osaamisen laajentamisen suunnitelmasta osaamisen laajentamiseen ja työllistymiseen sekä erilaisista palveluista ”matkan aikana”.


Osaamisella työelämään prosessi etenee asiakkaan osaamisen laajentamisen suunnitelmasta osaamisen laajentamiseen ja työllistymiseen. Asiakkaan palvelua tukevat erilaiset verkostot ja henkilökohtainen, räätälöity valmennus. Infografiikka.

Kuvio 1. OSTE - Osaamisella työelämään −osatyökykyisten tuetun osaamisen vahvistamisen prosessi ja siihen liittyvät tukipalvelut. (Kuvio on yksinkertaistettu versio suunnittelutyöpajojen keskustelujen pohjalta Johanna Sirviön laatimasta kuviosta, 2020.) Katso infograafi koko näytön suuruisena klikkaamalla kuvaa.

Hankkeen tavoitteet, sisällöt ja eri työpaketit rakentuivat tämän kuvion tausta-ajattelulle ja sitä tukeville erilaisille selvityksille esim. työnvälitystilastot ja esiselvitys ”Asiakkaat työllisyyden ja soten yhdyspinnoilla-hanke 2018−2021.

Hankkeen sisältöjä ideoitiin niin, että ne edistävät ja kehittävät osatyökykyisen työnhakijan tai asiakkaan osaamista ja työllistymiseen tähtäävän polun ja siihen liittyvien nivelvaiheiden sujuvuutta. Osaamisen edistämisen lähtökohtana on tukea osatyökykyisiä henkilöitä tunnistamaan omaa osaamista ja osaamisen päivittämisen tarpeita vahvuusperustaisen ja voimavarakeskeisen ohjauksen avulla. Hankkeessa mukana olevat oppilaitokset tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia osaamisen laajentamiseen. Keskeisessä roolissa on myös tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (TNO-palvelut) ja sitä antavien tahojen päivitetty osaaminen.

OSTE-hankkeen tavoite ja kohderyhmät

Hankkeen päätavoitteena on tukea osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä. Tähän tähdätään vaikuttamalla henkilöiden oman osaamisen vahvistamiseen ja kehittämällä heille suunnattuja tieto-, neuvonta- ja ohjaus (TNO) - palveluita. Hankkeessa edistetään myös työelämän valmiuksia työllistää osatyökykyisiä henkilöitä.

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat - työllistymis- ja kouluttautumisvaiheessa olevat osatyökykyiset työttömät työnhakijat, osatyökykyiset ja siitä johtuen työttömyysuhan alla olevat työntekijät, työnantajat ja eri organisaatioiden tieto-, neuvonta- ja ohjaustoimijat (TNO-toimijat). Välillisesti hankkeen kohderyhmiä ovat myös opinnoista työelämään siirtyvät opiskelijat, joiden työkyky voi olla uhattuna sekä oppilaitoksissa ohjaustyössä toimivat henkilöt.

Osatyökykyiset henkilöt ohjautuvat hankkeen palveluihin eri tahojen kautta. Ohjaavia tahoja voivat olla esimerkiksi TE-palvelut, Rovaniemen kaupungin työllisyyspalvelut, sosiaalitoimi, Rovaniemen ja Kemin Ohjaamot ja Tornion ohjaamotyyppinen toiminta, Osaamo, kolmannen sektorin toimijat tai Lapin sairaanhoitopiirin kuntoutuspoliklinikka.

Yhteistyöllä kohti tulevaisuutta

OSTE-hankkeessa osatyökykyisten työllistymisen edistämistä toteutetaan niin tietoihin ja taitoihin kuin asenteisiinkin vaikuttamalla. Työkyky vaihtelee elämän eri vaiheissa ja siihen voi vaikuttaa moninaiset tekijät. Sairauden tai vamman lisäksi myös elämäntilanne tai työn vaatimukset vaikuttavat työkykyyn. Henkilö on työkykyinen, kun hänen yksilölliset edellytykset, osaaminen ja vahvuudet ovat tasapainossa työn vaatimusten kanssa.

Rahoituspäätöksen saatuamme olemme käynnistäneet hanketta laatimalla konkreettisia suunnitelmia hankkeen eri toimenpiteille ja kokoamalla hankehenkilöstöä. Vuoden 2021 aikana pääsemme myös verkostoitumaan ja viemään hankkeen toimenpiteitä konkreettisesti eteenpäin vaihe vaiheelta. Yhteiskunnan tilanne ja koronaepidemia ovat luoneet oman haasteensa maailmanlaajuisestikin työllisyystilanteeseen. Meidän tavoitteet ovat kuitenkin tulevaisuudessa. Uskomme, että yhteistyöllä saamme voimaa osatyökykyisten työllistymiseen!

Lähteet

Esiselvitysvaihe. Aineiston tiivistelmä. Asiakkaat työllisyyden ja soten yhdyspinnoilla-hanke. Viitattu 7.12.2020

Lappi-Sopimus2018-2021.pdf (lapinliitto.fi) Viitattu 3.12.2020.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019 (valtioneuvosto.fi) Viitattu 3.12.2020.

RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22251, Osaamisella työelämään – Osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen (OSTE) (eura2014.fi) Viitattu 3.12.2020.

StatFin -tilastotietokanta (2020). Työmarkkinat, työnvälitystilasto (TEM), kuukausitilastot. Työttömät työnhakijat, Lapin ELY-keskus, vammaiset/pitkäaikaissairaat työttömät, 10/2020. Saatavissa: < https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyonv__kk/statfin_tyonv_pxt_1001.px/table/tableViewLayout1/ >. Viitattu 17.12.2020

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Yhteistyötä nuoren mielenterveyden hyväksi

19.1.2021



Pipsa Vilen ja Sanna Viinonen.
Sairaanhoitaja (YAMK) Pipsa Vilen työskentelee lehtorina ja projektityöntekijänä Tulevaisuuden terveyspalvelujen osaamisryhmässä ja YTM Sanna Viinonen lehtorina ja projektityöntekijänä Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Loppuvuodesta 2020 valtakunnan uutisotsikoissa oli pääkaupunkiseudun nuorisojoukkojen väkivaltainen käyttäytyminen. Koronasta johtuen nuorten kokoontumispaikkoja on suljettu ja nuoret viettävät aikaansa aikuisista kulkijoista tyhjentyneillä kaduilla. Nuorten ollessa aikuisten silmien edessä näkyvämmin nousee huoli heidän hyvinvoinnistaan puheenaiheeksi. Erityisesti nuorten väkivallan teot ovat nostaneet esiin myös kysymykset nuorten mielenterveydestä sekä riittävästä tuesta mielen hyvinvoinnin tukemiseksi.Kuinka tunnistaa tukea tarvitseva nuori? Kuinka tukea nuoren mielenterveyttä riittävän varhain ja miten?

Lapin ammattikorkeakoulu on yhtenä toteuttajana ESR:n sekä STEA:n rahoittamassa Yhtymäpinnassa nuori -hankkeessa. Hankkeen kohderyhmänä ovat yli 15-vuotiaat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Hankkeen päätoteuttaja on Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys ry, osatoteuttajina Lapin ammattikorkeakoulun kanssa ovat Tornion kaupungin sosiaalitoimi ja Pohjankodit Oy. Ammattikorkeakoulun osatoteutuksessa hankkeessa on muun muassa järjestetty koulutuksia sekä luotu digitaalinen materiaalialusta nuoria työssään kohtaaville ammattilaisille, erityisesti sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan henkilöstölle. Näiden toimien tavoitteena on muun muassa parantaa nuorten palvelutarpeen varhaisempaa tunnistamista sekä lisätä ja kehittää alojen ammattihenkilöstön osaamista.

Mielenterveyttä voidaan määritellä eri tavoin. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan mielenterveys nähdään psyykkisenä hyvinvoinnin tilana, jossa yksilö ymmärtää itsessään olevat voimavarat, joiden avulla selviytyy elämään kuuluvista stressitilanteista, pystyy toimimaan mielekkäästi osana yhteisöjään (WHO, 2014). Mielenterveys muovautuu läpi ihmisen elämän henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen myötä. Suotuisissa olosuhteissa psyykkiset voimavarat lisääntyvät ja epäsuotuissa ne ovat uhattuina. Kulloinenkin kokemus mielenterveydestä on siis sidoksissa vallitsevaan tilanteeseen ja aikaan.

 

Mielenterveyden tukeminen on vuorovaikutusta

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt ja julkaissut Kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman vuosille 2020-2030 (STM 2020). Strategian pääpainopisteitä ovat muun muassa lasten ja nuorten mielenterveys sekä mielenterveys pääomana, johon kannattaa satsata. Sen lähtökohtana on mielenterveyden kokonaisvaltainen huomioiminen yhteiskunnassa ja sen eri toimialoilla ja -tasoilla. Nuoren näkökulmasta tämä tarkoittaa esimerkiksi ennaltaehkäisevien matalankynnyksen palveluiden olemassa oloa ja saatavuutta, mutta myös ymmärrystä siitä, miten nuori vahvistuu arkisissa elinympäristöissään turvallisten ja pysyvien ihmissuhteiden ja arjen rakenteiden ympäröimänä. Mielenterveysstrategian ajatuksena on tunnistaa mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin merkitys nopeatempoisessa ja eriytyvässä yhteiskunnassa. Aikuisen teot nuorten mielenterveyden tukemiseksi ovat yksinkertaisimmillaan puhetta, nuoren näkemistä ja hänen kuulemistaan arjen vuorovaikutustilanteissa kotona ja koulussa, mutta myös kaduilla ja kauppakeskuksissa.

 

Mielenterveystaitoja voidaan vahvistaa

Yhtymäpinnassa nuori -hankkeessa on tavoitteiden mukaisesti pyritty lisäämään työntekijöiden valmiuksia nuorten varhaiseen tukeen ja ongelmien tunnistamiseen. Lapin ammattikorkeakoulussa on toteutettu kasvatus-, hoito- ja opetushenkilöstölle Open-Moodle -pohjainen verkkoalusta. Alustalle on tuotettu ja koottu erilaista nuorten kohtaamistyötä tukevaa materiaalia sekä Lapin AMK:n projektityöntekijöiden asiantuntijavideoita. Videoiden sisältöinä ovat lapsen ja nuoren psyykkinen kehitys, nuorten päihdeongelmat ja niiden kohtaaminen sekä mielenterveyden tukeminen.

Tutkimusten mukaan mielenterveyshäiriöistä noin puolet alkaa jo ennen 14 vuoden ikää ja noin kolme neljästä ennen 24 vuoden ikää.Nuoruusikään tultaessa mielenterveyshäiriöiden yleisyys kaksinkertaistuu. (THL 2019.) Jokaisella aikuisella on mahdollisuus tukea nuoren mielenterveyttä nuoren tavallisissa kehitysympäristöissä ja omassa arjessaan. Yhtymäpinnassa nuori- hankkeen koulutuksissa tuodaan esiin ja tuetaan mielenterveysstrategiankin mukaisesti mielenterveystaitoja ja sosiaalista vahvistamista kehittäviä työtapoja Länsi-Pohjan alueella. Hankkeen seminaarien sisältöinä ovat olleet muun muassa Nuoren ammatillinen kohtaaminen sekä nuorten tukeminen. Psykologi Minttu Postila kuvasi syyskuun seminaarissa nuorten tunnetaitojen vahvistamista mielenterveystaitojen kehittymisen näkökulmasta. Marraskuun seminaarissa esiteltiin hankkeessa kehitettyjä erilaisia toiminnallisia menetelmiä nuorten mielenterveyden tukemiseen ja sosiaaliseen vahvistamiseen, kuten Kuka minä olen-materiaalipaketti sekä Mikä fiilis- menetelmä.

 

Lopuksi

Nuorten mielenhyvinvointiin on panostettava, sillä suomalaisten mielenterveydessä ei ole havaittavissa samanlaista myönteistä trendiä kuin fyysisessä terveydessä. Työikäisten joukossa mielenterveyden sairaudet ovat yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Jotta tilanne ei jatkuisi samankaltaisena ja tulevien sukupolvien työkyky on taattu, on mielen hyvinvoinnista pidettävä huolta ja nuorten mielenterveystaitoja vahvistettava nyt.

Lähteet

Postila, M. 2020. Psykologi. Luento. Nuorten tunnetaidot. 7.9.2020. Nuorten ammatillinen kohtaaminen. Yhtymäpinnassa nuori -hankkeen seminaari, Kemi.

THL. Lasten ja nuorten mielenterveys. Viitattu 11.11.2020. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/lasten-ja-nuorten-mielenterveys

Vorma, H., Rotko, T., Larivaara, M. & Koslof, A. 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu-ja 2020:6.

WHO 2014. Mental health: Strengthening Our Response. Viitattu 1.10.2020 https://www.who.int/ news-room/fact-sheets/detail/mental-health-strengthening-our-response

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle





Työhyveitä vanhustyössä

1.9.2020



Arolaakso ja Rautio.jpg
TtM Sari Arolaakso ja KM Anne Rautio työskentelevät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus- ja toimintakyky -osaamisryhmässä.

Wikipedia määrittelee hyveen eettisesti ja moraalisesti arvokkaaksi luonteenpiirteeksi. Työhyveet puolestaan ovat ominaisuuksia, joita tutkija ja eetikko Antti Kylliäisen mukaan löytyy kaikista suomalaisista työyhteisöistä. Työhyveet ovat yksittäisen työntekijän ominaisuuksia, mutta työyhteisön omaisuutta. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi vastuullisuus, luotettavuus, joustavuus, rohkeus, suvaitsevuus ja yhteenkuuluvaisuus.

”Hyveiden myötä pöydälle nostetaan kysymys siitä, minkälaisia me olemme ja miten toimimme keskenämme. Miten kommunikoimme keskenämme ja viljelemme ominaisuuksiamme työympäristössä. Porukka, jolla on hyveet hallussa, paitsi voi paremmin, myös tekee enemmän ja parempaa laatua. Se on toimivampi myös taloudellisessa mielessä”, sanoo Kylliäinen. (Loimu 2017.)

Sote-ala ja erityisesti vanhustenhuolto ovat jo jonkin aikaa olleet suuren huomion kohteena. Alalle on tyypillistä työn fyysisestä ja psyykkisestä kuormittavuudesta johtuva ennenaikainen eläköityminen ja henkilöstön suuri vaihtuvuus ja alalta pois hakeutuminen työn kuormittavuuden vuoksi on tyypillistä (Rastas 2019).

Lisäksi hoidon laadun julkinen kritisointi, sekä kokemukset kiireestä ja henkilöstön riittämättömyydestä lisäävät henkilöstön kokemusta huonosta työhyvinvoinnista. Iso osa alan henkilöstöstä kokee heidän työnsä aliarvostetuksi, vaikka he itse kokevat tekevänsä tärkeää ja merkityksellistä työtä.

Suomessa käynnissä oleva väestörakenteen muutos tuottaa tarvetta osaavista ja jaksavista työntekijöitä vanhustenhuoltoon, tämän takia työurien jatkuminen ja alan houkuttelevuuden lisääminen nuorten keskuudessa olisi keskeistä. Tänä keväänä myös koronapandemia ja sen tuomat haasteet vanhustenhuollolle ovat kuormittaneet työntekijöitä.

Hoivahenkilöstön työssä jaksaminen on monin paikoin ollut tiukilla.

TYÖHYVE -hanke 2020 - 2022

Näihin haasteisiin tarttuu maaliskuussa 2020 käynnistynyt TYÖHYVE, Työhyvinvoinnin edistäminen hoivakodeissa -hanke, johon osallistuu pilottikohteina kolmetoista vanhuspalveluita tuottavaa yksikköä Kemistä, Keminmaasta, Torniosta, Ylitorniolta ja Tervolasta. Mukana olevissa yksiköissä on kaikkiaan yli 220 työntekijää.

TYÖHYVE-hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan Sosiaalirahastosta. Hankkeen päätavoitteena on edistää sosiaali- ja terveysalalla toimivan henkilöstön ja työyhteisöjen työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä työn organisointia ja sujuvuutta edistäviä toimintamalleja sekä tarkoituksenmukaisia arjen hoitotyön toimintatapoja, menetelmiä ja työvälineitä. Lisäksi tavoitteena on löytää välineitä ja menetelmiä työn fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden vähentämiseen.

Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty talossa aiemmin toteutettujen hankkeiden ja koulutusten kokemuksia, kuten mm. Toimiva kotihoito Lappiin – Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen -hanke ja siinä toteutetun henkilöstökyselyn tuloksia.

Kyselystä nousi esille osaamisen kehittämisen tarve edellytyksenä pärjätä muuttuvassa työelämässä. Erityisesti esille nousi teknologiaosaamiseen ja ergonomiseen työskentelyyn liittyvät osaamisen tarpeet. Kaiken kaikkiaan kaivattiin uusia menetelmiä ja välineitä hoitotyön sujuvuuden edistämiseksi.

Lisäksi valmistelussa on hyödynnetty Lapin ammattikorkeakoulun Innovaatioalusta hyvinvoinnin kehittämiseen Lapissa -hankkeesta saatuja kokemuksia. Hankkeen tavoitteena oli mahdollistaa hyvinvointi- ja tekniikan alan toimijoiden ja Lapin ammattikorkeakoulun välisen yhteistyön kehittyminen ja kokeilla erilaisten teknologisten ratkaisujen, tuotteiden ja palveluiden hyödynnettävyyttä ja tukea niiden käyttöönotossa.

Lisäksi suunnittelussa hyödynnettiin ostopalvelukoulutuksena kolmessa kunnassa toteutettua Lapin Hoivakodit kuntoon -koulutusprosessia. Koulutusprosessin lähtökohtana oli muutaman vuoden takainen Ylen Hoivakoti kuntoon –ohjelmasarja, jonka johtavana näkökulmana oli - mitä asioille voidaan tehdä. Koulutusprosessin aikana nousi esille tarve laajemmalle työssä jaksamisen ja tuottavuuden kehittämiselle. Kehittämistarpeet yksiköissä näyttäytyvät samankaltaisina. Kehittämiskohteiksi nousi työn organisointi, toimintatapojen uudistaminen sekä työhyvinvointi ja työilmapiiri.

Työntekijät osallistetaan kehittämistyöhön

Kehittämistyö käynnistyy jokaisen hankkeeseen osallistuvan työyksikön tarpeista ja tilanteesta. Tulevana syksynä toteutuu alkutilanteen kartoitus. Hankkeeseen osallistuville työntekijöille lähetetään kysely ja lisäksi toteutetaan ristiin havainnointi. Ristiin havainnointi tarkoittaa sitä, että kustakin yksiköstä muutama työntekijä vierailee toisessa hankkeeseen osallistuvassa yksikössä ja havainnoi yksikön arkea ja toimintatapoja.

Tällainen ristiin havainnointi toteutettiin myös Lapin Hoivakodit kuntoon -koulutusprosessissa ja se koettiin erittäin hyödylliseksi. Vierailu toisessa hoivayksikössä avasi silmiä ja antoi mahdollisuuden nähdä hyviä toimintatapoja sekä omassa että vierailun kohteena olleessa työyhteisössä.

Työn tekemisen vaatimusten muuttuessa työntekijän ja työyhteisöjen osaamisen lisääminen, työn organisoinnin, työmenetelmien ja työskentelytapojen kriittinen tarkastelu ja kehittäminen ovat avain parempaan työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen. Hankkeen aikana jaetaan kokemuksia yhteisissä tilaisuuksissa ja opitaan toisilta. Tavoitteena on myös vahvistaa hankkeeseen osallistuvien työyksiköiden verkostoitumista.

Lopuksi

Ne työhyveet? Hankkeeseen osallistuvien kuntien aloituspalaverissa kuntien vastuuhenkilöiltä kysyttiin kuntien ja työyksiköiden kuulumisia viime kevään poikkeuksellisesta ajasta liittyen koronapandemiaan. Viesti oli kaikista työyksiköistä yhteinen: keväässä koettiin olleen työkuormitusta ja painetta, joka vaati henkilöstöltä joustavuutta ja valmiutta venymiseen. Käärittiin hihat ja alettiin töihin.

Yhteisöllisyyden koettiin kasvaneen ja yhteistyö sujuneen paremmin. Turha valittaminen ja narina oli jäänyt sivuun. Yhteishenki oli ollut hyvä, oli keskitytty oleelliseen eli työntekoon.

Kyllä löytyy työhyveitä vanhustyötä tekevien työyksiköiden henkilökunnalta, niillä hyveillä keväästä selvittiin.

Lähteet

Loimu 2017. https://www.loimu.fi/lehti/artikkelit/2017/3/4741 [Viitattu 31.5.2020] Rastas, R. 2019. Hoitajapula pahenee väestön ikääntyessä. Lapin Kansa 6.8.2019.

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Erilaisia väyliä sosionomiksi

4.6.2019



Riihiniemi ja Kutuniva.jpg
KM, HTM Niina Riihiniemi toimii Lapin ammattikorkeakoulussa oppimis- ja ohjauspalveluissa tiiminvetäjänä ja KM Mervi Kutuniva Rovala-Opistossa koulutussuunnittelijana ja opettajana.

Lapin ammattikorkeakoulu järjestää tutkintoon johtavaa sosiaalialan koulutusta Kemin kampuksella sekä päivä- että monimuoto-opintoina. Lisäksi avoimessa ammattikorkeakoulussa voi opiskella sosionomin polku- ja väyläopintoja. Polkuopinnot (60 op) tai väyläopinnot (30 op) suoritettuaan opiskelija voi hakeutua erillishaussa Lapin AMKin tutkinto-opiskelijaksi.

Rovaniemen alueen sosiaalialan koulutustarpeeseen vastatakseen Lapin ammattikorkeakoulu aloitti vuonna 2015 yhteistyön Rovala-Opiston kanssa. Opistossa järjestetään sosionomiopinnot (60 op) avoimina ammattikorkeakouluopintoina. Opintotarjonnasta voi valita myös yksittäisiä opintojaksoja yksilön ammatillisen osaamisen kehittämiseen.

Yhteistyö pohjautuu sopimukseen. Sopimuksen mukaan Rovala-Opisto vastaa avoimien ammattikorkeakouluopintojen järjestämisestä, kustannuksista sekä toteuttamisesta noudattaen Lapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmaa ja opintovaatimuksia. Opinnot ovat opiskelijalle päätoimisia ja oikeuttavat opintotukeen.

Opiskelijaprofiili

Sosionomiopintoja Rovala-Opistossa opiskelee vuosittain keskimäärin 16 opiskelijaa. Opiskelijat ovat motivoituneita opintoihinsa ja opiskelijaryhmän toimintaan sitoutuneita.

Taustoiltaan opiskelijoilla on kolme pääprofiilia 1) toisen asteen tutkinnon suorittaneet, 2) sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät korkeakoulututkintoa tavoittelevat sekä 3) korkeakoulutetut alan vaihtajat. Monet ylioppilaat tai ammatillisen tutkinnon suorittaneet nuoret aikuiset aloittavat korkeakouluopintonsa Rovalassa.

Välivuoden viettämisen sijaan opistossa vietetty vuosi kartuttaa opintopisteitä ja mahdollistaa hakeutumisen erillishaussa korkeakouluun.

Sosiaali- ja terveysalalla jo työskentelevät - esimerkiksi lastenhoitajat ja lähihoitajat - kehittävät opistossa osaamistaan, korkeakouluopiskeluvalmiuksiaan ja hyödyntävät avoimen ammattikorkeakoulun väylää. Opiston ovat löytäneet myös korkeakoulutetut alanvaihtajat, jotka haluavat parantaa työllistymismahdollisuuksiaan.

 

Opiskelijoiden kokemuksia sosionomiopinnoista

Sosionomiopinnot monialaisessa ja monikulttuurisessa Rovala-Opistossa toteutetaan Lapin AMKin opetussuunnitelman mukaisesti. Opetuksen toteutuksessa hyödynnetään Rovaniemen palvelu- ja asiantuntijaverkostoa sekä Rovalan Setlementin sosiaalialan osaamista ja toimintaympäristöjä.

Opetus on työelämäläheistä ja opinnoissa työskennellään todellisten kohderyhmien esimerkiksi maahanmuuttajien, lasten ja nuorten, erilaisten naisryhmien sekä ikääntyneiden kanssa. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten kohtaaminen, monipuoliset ohjaustilanteet ja oman toimijuuden vahvistuminen luovat pohjaa sosionomin ammatilliselle osaamiselle.

Rovala-Opiston sosionomiopinnoissa painottuu sosiaalipedagogiikka, yhdessä tekeminen ja tiiviissä opiskeluryhmässä yhdessä oppiminen. Setlementtiarvoihin pohjautuva toiminta opistossa korostaa yhteisöllisyyttä, avoimuutta, luottamusta yksilön kykyyn ratkaista oman elämän haasteita, mikä tukee oppimisperustaiseen lähestymistapaan opinnoissa.

Rovalassa vuosina 2016 - 2019 kerättyjen opiskelijapalautteiden mukaan opisto on koettu turvalliseksi, pieneksi, kodikkaaksi ja luotettavaksi oppilaitokseksi, jossa on helppo aloittaa opinnot myös pidemmän ajan jälkeen. Pienryhmäopiskelussa omat opiskelutaidot vahvistuvat ja luottamus omiin valmiuksiin korkeakouluopinnoissa kasvaa.

Sosionomiopintoja suorittavien ryhmä tunnetaan opistossa keskustelevana, välillä äänekkäänä ja kantaa ottavana sekä luotettavana ja aktiivisesti osallistuvana toimijaryhmänä. Opiskelijoille merkityksellisiä ovat ennen kaikkea tiivis opiskelurytmi, opinnoissa menestyminen, tavoitteiden saavuttaminen sekä kalenterissa selkeästi aikataulutettu erillishaku.


Toimivaa opistoyhteistyötä

Kansanopistossa suoritetut avoimen AMKin polkuopinnot on yksi korkeakouluun johtava reitti. Samalla opinnot tukevat yksilöllisiä opintopolkuja ja mahdollisuutta osaamisen uudistamiseen ja kehittämiseen.

Yhteistyö oppilaitosten kesken perustuu keskinäiseen luottamukseen, avoimuuteen ja joustavuuteen. Yhteistyötä on toteutettu tiiminä sosiaalialan koulutuksen, avoimen ammattikorkeakoulun ja Rovala-Opiston kanssa. Hyvän yhteistyön tuloksena on kehittynyt toimintamalli, josta hyötyvät sekä opiskelijat että Rovala-Opisto ja Lapin ammattikorkeakoulu.

Lapin AMKilla on opistoyhteistyötä muutamien muidenkin kansanopistojen kanssa ja uusia yhteistyökumppanuuksia ollaan neuvottelemassa. Yhteistyö on tärkeää ja merkityksellistä, koska sen avulla edistetään koulutuksen saatavuutta, aluevaikuttavuutta ja jatkuvan oppimisen toteutumista.



Edellinen 1 2 3 ... 30 31 32Seuraava