The bulk of the participants of this group are in Rovaniemi, with only a colleague Jana and me residing in Tornio, and another, Zun, in Kemi. The three of us joined the group during the planning of this thanksgiving event, and were newcomers at the time.

Leadership in Rovaniemi decided to try to have the same event take place in all campuses, and placed Zun in charge of Kemi/Tornio. Zun, seeing that she had a critical math test on the day of the event, contacted me to help distribute the responsibilities. I recruited Jana to help expand our following, and she in turn recruited almost eight more students in Tornio to further distribute the coming workload.

The most notable of these were Anya, Ekaterina, and Natalia who proved essential to the completion of the project. The goal was to have a celebration of gratitude for the teachers at the University, which is spread throughout three cities and more than six campuses.

Teresa Chen helped us every step of the way during her off hours streamlining the entire process. In order to make it possible to conduct the event in both cities with the human resources available, we decided to proceed with the happenings in each city on separate days.

We also went through the process of making sure my US driver’s license was legal in Finland, and reserving the school car.
Juhamatti was critical in planning both the Kemi and Tornio events by consulting about logistics associated with the Tornio event as well as by being more than helpful in the process of borrowing the school car.

On the Thursday before Valentine’s Day weekend, Anya, Ekaterina, Jana and I departed Tornio at 7:00 AM and navigated the route to Kemi’s Lumikko campus. We individually hunted down each Professor and Staff member on the email list for Lumikko and presented them with some candy, a handshake, and a formal certificate of their hard work and our gratitude.

In Kosmos campus we did the same, and at Zun’s Healthcare campus we had the pleasure of setting up base camp in the lobby for almost four hours around the lunch break. We had colorful balloons and Valentine’s heart decorations everywhere.

On a table we had paper hearts and pens on which students could make Valentines for other students or write words of appreciation to Professors or Staff and we delivered them with or without the sender’s identity.

Beforehand we sent an invitation to all staff to come visit our table and we searched the building for those who didn’t arrive. In Tornio the next day we stayed in the main hallway from 8:00 until 16:00 while Professors and Staff came at their leisure to receive certificates and kind words of thanks.

We also had available multiple kinds of cookies, candies, tea, and coffee. And as with the Healthcare campus, we made sure there was a colorful aura in the area with balloons and hearts. Throughout the day Oleksander was our personal photographer and we have made the photos and videos available to the Professors and Staff on their OneDrive accounts.

Many students passing by visited our table during the day to write words of gratitude and to thank our beloved Professors and Staff personally. I will conclude with the observation that the event was a groundbreaking success and I am excited to work further with “Give Back to Lapland” and in any school sponsored event in the future.

Text: Aaron Celeste
Photos: Jana Ladygina

 Students' greeting video to the teachers

Perinteiseen tapaan uusi vuosi alkoi englanninkielisten koulutusten yhteishaulla. Yritän tässä päättää menikö hyvin vaiko ei. Kokonaishakijamäärä kyllä laski reippaasti (1950 eli 175 vähemmän kuin viime vuonna) ja ensisijaisten hakijoiden määrä vielä enemmän (320, eli noin neljännes vähemmän kuin 2015). Hakijamäärien laskusta huolimatta ei ole ilmiselvää, onko tulos hyvä vaiko huono.

Väliin tuleva tekijä on ensi kertaa käyttöön otettu 100 euron suuruinen hakemuksen käsittelymaksu muille kuin EUssa, ETAssa tai Sveitsissä opiskelleille. Hakijamaksu on minusta hyvä ajatus, sillä se on omiaan karsimaan pelkästään Schengen alueelle pyrkivien (ja opinnoista viis veisaavien) intoa hakea Suomeen. Näitä haamuhakijoita, jotka eivät ole koskaan nenäänsä Lapissa näyttäneet, meillä on takavuosina ollut yli oman osamme. Ainakin tässä vaiheessa uskon siihen, että meillä on hyvät mahdollisuudet poimia pienemmästä hakijamäärästä itsellemme entistä parempia opiskelijoita.

Tänä vuonna Vietnam nousi vieläpä aika ylivoimaisesti hakijoiden yleisimmäksi kotimaaksi (Vietnamista 537 hakijaa, seuraavaksi suosituimmasta eli Nigeriasta 204). Strategian kannalta keskeinen Venäjä oli edelleen vahva ja lähtömaana 110 hakijalla. Todella mielenkiintoista on nähdä miten tilanne muuttuu siinä vaiheessa, kun meilläkin otetaan lukukausimaksut käyttöön.

Oman mausteensa tälle hakukierrokselle toi Lapissa majaileva lähes kaksituhatpäinen turvapaikanhakijoiden joukko. Tänä vuonna vaikutus oli vielä olematon. Irakilaisia hakijoita oli yksi ja syyrialaisia ei yhtään, eikä tästä ainoasta irakilaisestakaan voi varmuudella sanoa, onko hän turvapaikanhakija. Tässäkin suhteessa vuosi 2016 tulee olemaan toisenlainen, varsinkin jos kotouttamisesta vastaavat viranomaiset raivaavat esteitä oleskeluluvan saaneiden mahdollisuuksille osallistua englanninkieliseen koulutukseen. Kummallista kyllä, nykysäännöillä siitä ei oikein valmista tule.

Kevään hakurumba on kuitenkin vasta alussa. Parhaillaan on käynnissä haku liiketalouden englanninkieliseen Master-ohjelmaan Tornioon ja iso vaihde vedetään silmään 16. maaliskuuta, jolloin käynnistyy haku suomenkielisiin AMK-tutkintoihin ja ylempiin AMK-tutkintoihin. Meidän ei pidä tuudittautua Lapin AMKin hyviin yhteishakutuloksiin parilta viime kierrokselta, vaan nöyrästi on jälleen taipaleelle lähdettävä, Lapin lukiot käytävä läpi ja kerrottava, mitä meillä on tarjottavana: entistä nopeammin tutkintoon, entistä pienemmällä keskeyttämisriskillä ja kaikki tämä vielä katseenkestävissä oppimisympäristöissä ja opiskelijaystävällisillä pedagogisilla ratkaisuilla.

EU:n komission ja parlamentin käytävillä toistellaan nykyään innovaatiokomissaari Carlos Moedasin kolmen O:n teesiä: Open Innovation, Open Science, Open to the World – suomeksi lyhennettynä AAA. Tähän luokkaan pitäisi korkeakoulujemme ja tutkimuslaitostemme kurkottaa. Avoimuuden ja yhteistyön avulla EU:n tutkimus- ja innovaatiotoimintaa jalostetaan Euroopan kilpailukyvyksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartan 2014-2017 ja rahoittanut yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista edistävää avointa tutkimusta. Tavoitteena on muun muassa kohentaa Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kilpailukykyä ja laatua sekä mahdollistaa tutkimustulosten tehokkaampi ja helpompi hyödyntäminen.

Ministeriö on myös kerännyt tietoa korkeakoulujen avoimuuden kypsyystasosta, Tuloksista voisi sanoa, että ammattikorkeakoulut ovat tasolla raaka tai raaka+. Vain harva pääsee medium-tasolle.

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on jo lakisääteisestikin työelämää ja aluekehitystä edistävää ja elinkeinorakennetta uudistavaa. Mutta valitettavan usein TKI-toiminnan tulokset jäävät vain hankkeissa mukana olleiden tiedoksi sekä viranomaisille kirjoitettujen loppuraporttien ja tietojärjestelmien syövereihin. Varsinainen tulos eli mitä oivalluksia, innovaatioita tai pysyvää muutosta hankkeilla on saatu aikaan jää liian usein kuvaamatta.

Nyt ammattikorkeakoulukenttä onkin tarttunut itseään niskasta kiinni ja käynnistänyt OKM:n rahoituksella yhteisen ATT-hankkeen jonka hieno nimi on: Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä. Keväällä 2015 alkanutta hanketta vetää Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja myös Lapin ammattikorkeakoululla on hankkeessa aktiivinen rooli.

Yhteisenä päämääränä on kehittää ja viedä käytäntöön toimintamalli, jonka avulla ammattikorkeakoulujen tuottama tieto ja osaaminen saadaan avoimesti ja konkreettisesti muiden TKI-toimijoiden, yritysten julkisorganisaatioiden sekä yrittäjyyteen uskaltautuvien opiskelijoiden hyödynnettäväksi.

Mikäli tuloksista halutaan saada uusia käyttäjälähtöisiä innovaatiota, TKI-tulokset pitää kertoa kiinnostavasti ja kuvaavasti. Avoimuus on myös ymmärrettävyyttä ja sovellettavuutta.

TKI-toimijoiden kannattaa jalkautua sidosryhmien tilaisuuksiin selvittämään kehittämistarpeita ja esittelemään toimintansa konkreettisia tuloksia. Vuoropuhelu käyttäjien ja yritysten kanssa on välttämätöntä. TKI-toiminnan tuloksia voidaan kansantajuistaa tarinoiden, konkreettisten esimerkkien, demojen ja protojen avulla hyödyntäen monipuolisesti erilaisia medioita ja somea. Vieraat ovat myös tervetulleita tutustumaan ammattikorkeakoulujen moderneihin oppimis- ja kehittämisympäristöihin.

Ammattikorkeakoulut tarvitsevat yhteisen foorumin TKI-toimintansa tulosten esittelyä varten. Sen pitää olla Googlen nuuskittavissa, jotta hyödyntäjien haut saavat helposti osumia. Yksi tällainen foorumi voi olla ammattikorkeakoulujen yhteinen opinnäytteiden ja julkaisujen verkkopalvelu Theseus, jota voidaan kehittää monipuoliseksi ja monimediaiseksi TKI-tulosten esittelyalustaksi. Näin voidaan hyödyntää jo tehtyjen hankkeiden tuloksia yhdistäen niitä uutta liiketoimintaa ja uusia palveluja tuottaviksi innovatiivisiksi törmäyksiksi.

Opiskelijat on osallistettava aktiivisesti sekä TKI-toimintaan, tulosten levittämiseen sekä ideointiin ja innovointiin yhdessä työelämän kanssa. Demolat, akatemiat ja innomaratonit ovat hyviä käytäntöjä, joiden avulla monialaisten opiskelijaryhmien osaamista ja innovaatiotaitoa voidaan käytännössä esitellä tuleville työnantajille tai herätellä opiskelijoiden omaa yrittäjyyskipinää.

Linus Torvalds oli suomalainen avoimuuden pioneeri. Sillä tiellä ammattikorkeakoulujen on hyvä ottaa käyttäjä- ja käytäntölähtöinen AAA-loikka.

Työelämässä tarvitaan yhä enemmän eri alojen rajapintaosaamista. Tähän haasteeseen vastaamaan Lapin AMK perusti monialaisen alueosaamisen pilotin.

MONT-prosessi on monialainen opinnäytetyöprosessi.

Lapin AMKin pilotti on Suomen ensimmäinen monialaisen alueosaamisen kehittämiseen tähtäävä hanke. Pilotin taustalla on Opetus ja kulttuuriministeriön rahoittaman ”YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi” -hanke.

Pilotin yhteinen tavoite oli alueosaamisen kehittämien. Kohteeksi valikoitui pohjoinen hyvinvointi, jota kehitettiin niin yritysten kuin julkisen sektorin toimeksiannoista.

Pilottiin osallistui 11 opiskelijaa viideltä eri alalta. Opiskelijat valmistuvat vuoden 2015 loppuun mennessä ylempään ammattikorkeakoulu tutkintoon.
Pilotin aikana kerättiin opiskelijoiden kokemuksia monialaisesta opinnäytetyön tekemisestä. Myös työelämän edustajat olivat hyvin edustettuna pilotin eri vaiheissa.

Pilottiin osallistujille tehtiin syksyllä 2015 kyselytutkimus. Kyselyn ja pilotin eri vaiheista kerätyn aineiston perusteella tehtiin mallinnus pilotin kulusta. Saadut tulokset analysoitiin ja verrattiin olemassa olevaan tietoon. Vertailua tehtiin eri oppimisteorioihin, tiimityöskentelyn ja eri prosessien muodostamisen teorioihin. Näiden tutkimusten pohjalta kehitettiin tulevien ryhmien käyttöön MONT-prosessi.

Pilotin saavutuksia, toimeksiantoja, menetelmiä ja tuloksia on esitelty myös useille eri työelämän edustajille eri yhteyksissä. Lapin yrittäjät ja järjestöt ovat kiinnostuneita toimimaan jatkossakin toimeksiantajina monialaisille opinnäytetöille.

Pilotin myötä saadut kokemukset ovat myös kaikkien muiden Suomen ammattikorkeakoulujen käytettävissä. Lapin AMKin pioneerityö ei siis kehitä vain Pohjoisen, vaan koko Suomen hyvinvointia.

Jouni Bergman
insinööri, 1997, yrittäjä 2009, opettaja 2012
insinööri (ylempi AMK) 2015

Lapin AMK / Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelman opinnäytetyö Alueosaamisen monialainen opinnäytetyö -ryhmä
Toimeksiantaja; Lapin AMK

Monialaisista opinnäytetöistä laadittuja mediatiedotteita:

• Lappilainen yrittäjä kokee vahvaa työn imua, Lapin AMKin uutiset 26.11.2015
• Tehokkaat työskentelytavat ovat myös henkilöstön etu, Lapin AMKin uutiset 30.11.2015

Lapin korkeakoulut asettivat yhdessä alueen avaintoimijoiden kanssa uudet tavoitteet yhteiselle tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotyölle vuosille 2014– 2020.

Kehittämisen painopisteet määriteltiin alueen yritysten ja julkisten palvelujen kehittämisen ja kansainvälistymisen tarpeiden sekä Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strategioiden mukaisiksi.

Innovaatio-ohjelma kulkee käsi kädessä myös Lappi-sopimuksen ja Arktisen erikoistumisen ohjelman kanssa. Arktisen erikoistumisen ohjelmaa toteutetaan alueen korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, kehittämisorganisaatioiden sekä yritysten välisenä yhteistyönä.
Juuri tällaista yhteistyötä myös hallitusohjelmassa mutta myös EU-tasolla halutaan edistää.

Innovaatio-ohjelman pyrkimyksenä on rakentaa pohjaa uudenlaiselle kehittämisajattelulle, jonka keskeisimpiä arvoja ovat avoimuus, monialaisuus, ideoiden jakaminen, verkostomainen yhteistyö ja yhdessä luominen.

Ohjelman pääteemoina ovat Arktinen ympäristö, luonnonvarat ja kilpailukyky sekä Pohjoisen yhteiskunnan muutos ja hyvinvointi. Ohjelmassa keskitytään aluksi yhteisesti valittuihin pilottiteemoihin:

1. Kiertotaloudessa jätettä ei heitetä hukkaan vaan materiaalia hyödynnetään uusiksi tuotteiksi tai energiaksi. Tämä voi tapahtua teollisessa mittakaavassa tai pienimuotoisesti haja-asutusalueilla. Samaan aiheeseen voidaan laskea myös biotalous ja bioenergia, joiden avulla tulevaisuudessa voidaan lappilaisten leipää leventää.
2. Kestävä hyvinvointi, yhdenvertaisuus ja esteetön vieraanvaraisuus -teemassa ollaan mukana kehittämässä lappilaista Sote-mallia, jossa palvelut voidaan turvata koko Lapissa pitkistä etäisyyksistä riippumatta. Myös ”vihreä hyvinvointi” ja palveluvieraanvaraisuuden kehittäminen sisältyvät teemaan.
3. Arktisen muotoilun tulisi olla osana lähes kaikkea arktista kehittämistä. Muun muassa matkailuun, luonto- ja elämysympäristöihin, palvelujen kehittämiseen, uuden sukupolven tuotteisiin sekä lumi- ja jäärakentamiseen korkeatasoinen muotoiluosaaminen tuo arktista kilpailukykyistä ilmettä sekä palvelujen joustavuutta. Yhteisenä tavoitteena on arktisen muotoilun ja taiteen osaamiskeskus.
4. Turvallisuuden merkitys kasvaa koko ajan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Etenkin arktiset olosuhteet edellyttävät korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja viranomaisten saumatonta yhteistyötä matkailun, merien, luonnon, kaivosten ja teollisuuden sekä myös arjen turvallisuuden kehittämiseksi. Tornioon virtaavat turvapaikanhakijatkin etsivät Suomesta turvallisuutta mutta herättävät myös monissa turvattomuutta.

Innovaatio-ohjelman toteuttamisessa on oleellista, että korkeakoulujen osaaminen kanavoidaan alueen yritysten ja julkispalvelujen kehittämiseen.

Korkeakoulujen yhteisenä profiilina on arktisuus. Sen osaamisen on oltava ehdotonta kansainvälistä kärkeä. Arktinen keskus on luonut kansainväliselle arktiselle tutkimukselle jo vahvan pohjan ja tunnettuuden.

Lapin yliopiston tutkimuskärkien, Lapin ammattikorkeakoulun aluetta kehittävän ja uudistavan soveltavan tutkimus- ja kehittämistyön sekä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten verkostojen yhteistyönä voimme kehittää uusia innovaatioita sekä parantaa Lapin kilpailukykyä. Samalla korkeakoulujen ja samalla koko Lapin tavoitteena on luoda alueelle arktisen ja pohjoisen tutkimuksen ja kehityksen huippuyksikkö.

Vuonna 2008 kehitettiin usean eri ammattikorkeakoulun ”Kolme askelmaa työelämäkumppanuuteen STEPIT”-yhteistyöprojektissa korkeakouluille toimintamalli alumnitoimintaan. Malli on sittemmin vakiintunut osaksi osaamisalan arkipäivää.

Sana ”alumni” tulee latinan kielestä ja tarkoittaa suojattia tai kasvattia. Alumnilla tarkoitetaan yleisesti alempaan tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon valmistunutta opiskelijaa, mutta osa korkeakouluista sisällyttää alumneihin myös sellaiset kumppanit ja sidosryhmät, joiden toiminnan tarkoituksena on edistää ja kehittää positiivisella mielellä korkeakoulun toimintaa.

Kaupan ja kulttuurin osaamisalalla alumnitoimintaa tehdään kahdella kampuksella, Rovaniemellä ja Torniossa. Alumnitoiminnan tarkoituksena on pitää yllä korkeakoulun työelämäyhteyksiä ja yhteistyötä ja sitä kautta myös vahvistaa alumnien osaamista ja verkottumista alueen eri toimijoiden kesken.

Ammattikorkeakoululaissa korkeakoululle säädettyihin tehtäviin kuuluu mm. aluevaikuttavuus eli oman alueen kehityksen vahvistaminen, yhteistyö elinkeino- ja muun työelämän kanssa, osaamisen kehittäminen ja elinikäisen oppimisen edistäminen. Alumnitoiminnan perusperiaate on hyödyttää kaikkia osapuolia: korkeakoulua, alumnia ja alueen työelämää.

Alumnit toimivat korkeakoulussa mm. opetussuunnitelmien suunnittelutyössä, mentorina korkeakoulun opiskelijoille, asiantuntijoina, avainasiakkaina, kumppanina tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminnassa, opiskelijoiden työharjoittelun ohjaajina, opinnäytetyön toimeksiantajina ja alumnit käyvät esittelemässä omia työpaikkojaan korkeakoulun opiskelijoille.

Kaksi kertaa vuodessa järjestämme alumni-illan, jossa tarkoituksena on tuoda alumneille tietoutta Suomen elinkeinoelämän eri osa-alueilta. Kutsumme elinkeinoelämän vaikuttajia vierailulle korkeakouluumme sekä kuulemme alumnien omia uratarinoita. Samalla alumneilla on hyvä tilaisuus verkostoitua muiden alumnien ja elinkeinoelämän vaikuttajien kanssa.

Alumneilla on myös mahdollisuus osallistua korkeakoulun järjestämiin koulutuksiin ja seminaareihin vuosittain. Kehitämme nyt myös International Ambassor -alumnitoimintaa kansainvälisten opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden kanssa.

Tutustuimme taannoin UMass Bostonin yliopiston alumnitoimintaan Yhdysvalloissa. Perinteisesti yliopistojen alumnitoiminta tähtää USA:ssa varainkeruuseen ja alumnien odotetaankin rahoittavan yliopistojen toimintaa. Tämä on tilanne myös UMass Bostonin yliopistossa, jossa alumnitoiminta pyörii alumniyhdistyksen kautta, jota rahoitetaan alumneilta kerättävillä lahjoituksilla.

Alumnit eivät varsinaisesti toimi yliopiston opiskelijoiden mentoreina, mutta ovat kyllä antamassa tukea vasta opintonsa aloittaville opiskelijoille. UMass Boston järjestää vuosittain alumnitapaamisen, johon osallistuu noin 100 alumnia elinkeinoelämän eri osa-alueilta. Alumnitoiminta on organisoitua ja järjestelmällistä ja kiinteä osa yliopiston toimintaa.

Alumnitoiminnan kehittämiseen ja yhteistyön tiivistämiseen on korkeakoulujen panostettava entistä enemmän.

Alumnien ja heidän yritystensä osaamista tulee sekä hyödyntää korkeakouluissa että kehittää eteenpäin yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Tällä tavalla taataan jatkossakin suomalaisen asiantuntijuuden kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla. Tiedon jakaminen aktiivisesti on nykypäivää ja verkostojen kautta tieto liikkuu ja jalostuu nopeasti. Alumnitoiminta on helppo väylä verkostoitumiseen ja asiantuntijuuden kehittämiseen.

Olemme Lapin ammattikorkeakoulussa kehittämässä uutta koulutusmallia, jossa lähihoitajan tutkinnon suorittaneet voivat opiskella sairaanhoitajiksi työskentelemällä Lapin eri kuntien perusterveydenhuollon yksiköissä, osittain erikoissairaanhoidon yksiköissä sekä ammattikorkeakoulun simulaatioympäristössä teoriaa ja käytäntöä yhdistämällä. Opiskelijat voivat hakeutua myös kansainväliseen vaihtoon.

Laadusta emme voi eikä tarvitse tinkiä, kiitos monimuotoisten oppimismenetelmien ja verkko-opiskelun mahdollisuuksien.

Sairaanhoitajakoulutusta on jo pitkään järjestetty monimuotoisena. Luonnollinen kehitysaskel on kehittää oppimista työelämän autenttisissa tilanteissa ja lähellä opiskelijan muuta elämää.

Mentori välittää hiljaista tietoa

Jokaisella opiskelupaikkakunnalla on kaksi mentoria, jotka koulutetaan tehtäväänsä. Koulutus käsittelee muun muassa motivaatiota, ohjaustaitoja, perehtymistä opetussuunnitelmaan ja pedagogiikkaan.

Mentori tukee opiskelijaa ammatillisessa kasvussa ja kehityksessä ja on reflektoinnin tukena opiskelijan oman kompetenssin kehittymisessä.

Mentori-Aktori (opiskelija) -suhde kestää koko koulutuksen ajan, ja se perustuu dialogiseen keskusteluun, jossa mentorin hiljainen tieto välittyy opiskelijalle. Kollegaryhmän muodostavat opiskelijan koko työyhteisön moniammatilliset jäsenet.

Mentorointi tuo ammatilliseen kasvuun elementin, jota tavanomaisessa sairaanhoitajakoulutuksessa emme pysty tarjoamaan. Mentorointi on yksi tapa varmistaa opetuksen laatua.

Hoitotyön perusta on hoitotiede, jonka yhtenä tiedon lajina on kokemuksellinen tieto. Mentoreiksi valituilla on pitkä kokemus hoitotyöstä, ja moni on hankkinut uransa varrella aktiivisesti erityisosaamista lisä- ja täydennyskoulutuksella.

Ryhmäytyminen ja yhteisöllisyys

Kun opiskelu tapahtuu pääasiassa kampuksen ulkopuolella, on syytä kiinnittää erityistä huomiota ryhmäytymiseen ja ryhmätyöhön. Meille on erityisen tärkeää, että opiskelijat tuntevat olevansa Lapin AMKin opiskelijoita.

Alkuvaiheessa tämä konkretisoitui ryhmäytymisohjelmassa, jonka aikana ryhmäläisille tarjoutui mahdollisuus tutustua tuutoreihin, mentoreihin, opettajiin ja e-oppimisen ja opintopalveluiden tukihenkilöihin.

Ryhmäytyminen toteutuu useita kertaa lukukaudessa myös työpajoissa, jotka järjestetään vuorotellen opiskelijoiden kotikunnissa. Samalla opiskelijoille avautuu mahdollisuus verkostoitua ammatillisesti keskenään ja vaihtaa kokemuksia käytännöistä työpaikoillaan.

Pitkien välimatkojen Lapissa on ensiarvoisen tärkeää osata hyödyntää edistyneitä sähköisiä välineitä kuten Googlen Gafe, Hangouts on air ja iLinc. Etäisyyksien hallinnan osaaminen on Lapin AMKin strateginen valinta. Se on myös osa lappilaisen sairaanhoitajan ammattitaitoa.

Teoria ja harjoittelu

Sairaanhoitajaksi kampusalueen ulkopuolella -hankkeen koulutuksessa opetusta säätelee – aivan kuten kaikkea sairaanhoitajakoulutusta - kansallisen lainsäädännön ohella EU-direktiivi.

Lapin AMKin opetussuunnitelma on osaamis- ja ongelmaperustainen. Opetussuunnittelun peruselementtinä toimivat yleiset työelämäkompetenssit sekä kansalliset sairaanhoitajakompetenssit.

Lappi asettaa joitakin alueellisia erityisvaatimuksia hoitotyölle, mitkä otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Näitä ovat muun muassa päätöksentekotaito ja asiakkaan kohtaaminen hänen omalla äidinkielellään, myös saameksi.

Teoreettinen opiskelu tapahtuu ongelmaperustaisen opetussuunnitelman mukaisesti tutoriaaleissa. Näihin kuuluvat itsenäinen tiedonhankinta, asiantuntijaluennot, seminaaripäivät, työpajatyöskentely, simulaatio-oppimisympäristöissä opiskelu ja opintokäynnit. Lapin sairaanhoitopiirin aluekoordinaattori on kerännyt työelämään liittyviä aiheita, jotka ovat turoriaalien työskentelyn pohjana.

Harjoittelujaksoja varten opiskelijat jättävät oman työpaikkansa ja harjoittelevat ohjatusti samoissa kohteissa kuin muutkin sairaanhoitajaopiskelijat joko Suomessa tai ulkomailla.

Opetus ja opiskelu ovat ympärivuotisia, koska kesälukukaudetkin ovat käytössä.

Koulutus toteutetaan osana Sairaanhoitajaksi kampusalueen ulkopuolella -hanketta, joka saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta

 

Sirpa Kaukiainen, lehtori, projektipäällikkö, Lapin AMK
Leena Välimaa, lehtori, Lapin AMK
Anne-Mari Savukoski, aluekoordinaattori, Lapin sairaanhoitopiiri

Saatat haluta lukea myös tämän:
Lapin AMKin uutinen 23.9.2015: Rajakuntien lähihoitajat aloittivat sairaanhoitajaopinnot kotikunnissaan

Taas tuli todistettua, että Suomi on hyvin erilaisten näkökulmien maa. Tämän saimme todeta Lampelan Martin ja Pekkarisen Eeron kanssa, kun olimme työstämässä ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistamista opetus- ja kulttuuriministeriössä tällä viikolla.

Rahoitusmallin indikaattoreiden osalta näkökulmia löytyy lähes yhtä paljon kuin on korkeakouluja. Luonnollisesti jokainen tarkastelee asioita oman talon näkökulmasta ja ajaa juuri oman korkeakoulun etua rahoitusmallin kehittämisessä.

Uudessa pohjaesityksessä koulutukseen liittyvien mittareiden vaikutusta rahoitusmallissa esitetään pienennettäväksi. Pohjaesityksessä koulutusmittareiden osuus olisi 79 %, TKI-toiminnan osuus 15 % ja strategiarahoituksen osuus 6 %. Todellisuudessa muutos on kuitenkin painotusten osalta vähäinen, koska startegiarahaosuuteen siirtyisi erityisen kalliiden koulutusten kustannusvaikutusten kompensointi. Koulutukseen liittyvien mittareiden että TKI-toimnnan mittareiden painotuksiin ja osin myös laskentaperusteisiin esitetään muutoksia. Ja mielestämme oikeaan suuntaan.

Nykyisessä mallissa olevat alakohtaiset kustannuskertoimet esitetään poistettavaksi. Tämä keskustelutti kovasti. Vanhassa rahoitusmallissa koulutusten erilaiset kustannukset tulivat huomioitua. Uuden pohjaesityksen mukaisesta kustannuskertoimien poistamisesta kärsisivät kalliita koulutuksia antavat ammattikorkeakoulut eli käytännössä ne AMKit, joissa on runsaasti tekniikan koulutusta. Keskustelussa myös epäiltiin startegiaperusteilla myönnettävän rahoituksen tarpeellisuutta. Me Lapin AMKin edustajat olimme sillä kannalla, että strateginen rahoitusosuus on tarkoituksenmukainen, kunhan kriteerit rahanjaossa ovat riittävän pitkäjänteisiä, läpinäkyviä ja oikeudenmukaisia.

Tutkintoleikkurin tulo rahoitusmalliin on välttämätön kansallisen korkeakoulutuksen määrällisten ohjauksen näkökulmasta - tästä oltiin kutakuinkin yksimielisiä. Muutokset 55 op:n laskentaperusteiden osalta saivat laajan kannatuksen. Ilolla otettiin vastaan myös muutosehdotus kv-indikaattorin osalta siirtyä vaihtojen määrällisestä mittaamisesta tulosten mittaamiseen.

Eniten keskustelua aiheutti TKI-rahoituksen laskentaperuste, jossa maantieteelliset ambitiot nousivat esille. Etelän korkeakoulut protestoivat TKI-rahoituksen epätasapainoisuutta erityisesti EU-rahojen laskennan osalta. Epäiltiin myös, että indikaattoria voidaan manipuloida keräämällä muiden organisaatioiden hankkeita ammattikorkeakoulujen hallinnoitavaksi.

Muissakin yksityiskohdissa näkemyserot korkeakoulujen välillä ovat suuria. Vääjäämättä tuli mieleen, että koska ammattikorkeakoulut eivät kykene muodostamaan yhtenäistä näkemystä, ne tarjoavat päätöksenteon rahoitusmallin lopullisesta muodosta muualle.

Lopputulosta uudesta rahoitusmallista on vaikea arvailla. Näen kuitenkin pienetkin korjausliikkeet ja sisällölliset muutokset positiivisina ja uskon, että niillä saamme vuoden 2017 alusta käyttöön entistä paremman laskentamallin.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen KARVIn yhteydessä toimiva koulutuksen arviointineuvosto laatii syksyllä 2015 esityksen koulutuksen arviointisuunnitelmaksi vuosille 2016–2019. Suunnitelman laatimisen tueksi KARVI järjestää alueellisen kuulemiskierroksen. Lapin koulutuksen toimijoille suunnattu kuulemistilaisuus pidettiin Rovaniemellä 4.6.2015 yhteistyössä Lapin Aluehallintoviraston (AVI) kanssa. Karvi keräsi tilaisuudessa sidosryhmien näkemyksiä tulevista koulutuksen arviointitarpeista ja arviointitiedon hyödynnettävyydestä. Samalla esiteltiin uuden viraston toimintaa.

Lapin amkilaiset olivat hyvin edustettuina kuulemistilaisuudessa. Paikalla oli yhteensä kymmenkunta amkin edustajaa. Keskustelu työpajassa uuden arviointisuunnitelman painopisteistä oli vilkasta. Kuulemiskierros jatkuu 17.6.2015 asti, jonka jälkeen alueellisten työpajojen tulokset kootaan yhteen. Seuraamme mielenkiinnolla miten lappilaisten toimijoiden ääni näkyy uudessa koulutuksen arviointisuunnitelmassa. KARVIn toiminnasta voi antaa palautetta erillisen kyselyn avulla, joka löytyy täältä.

KARVI on itsenäinen virasto, joka vastaa opetuksen ja koulutuksen kansallisesta arvioinnista. Sen arviointitoiminta kattaa koko koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen, mikä tekee KARVIsta aika lailla ainutlaatuisen kansainvälisessä koulutuksen arviointitoimijoiden verkostossa. KARVIn ainutlaatuisuus näkyy arviointitoiminnan laajuudessa: se tekee tällä hetkellä esimerkiksi perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointeja, korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointeja ja erilaisia teema-arviointeja. Lisäksi osallistutaan aktiivisesti myös kansainväliseen arviointia koskevaan toimintaan. KARVI auditoi Lapin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän keväällä 2017. KARVIn toimintaan voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.karvi.fi.

Suomalaisten korkeakoulujen toimintaa koskeva lainsäädäntö edellyttää korkeakouluilta säännöllistä osallistumista toimintansa ulkoiseen arviointiin. Meillä koulutuksen arviointitoiminnan painopiste on kehittävässä arvioinnissa, mitä varsinkin tilivelvollisuutta painottaviin arviointijärjestelmiin tottuneissa maissa on joskus vaikea ymmärtää. Tämä näkyy esimerkiksi kansainvälisessä koulutusyhteistyössä akkrediointien ja laatuleimojen penäämisenä. Kansainvälistyvät koulutusmarkkinat ja erityisesti koulutuksen maksullisuus tuovat muutenkin mukaan mielenkiintoisia piirteitä koulutuksen laadun arviointiin. Esimerkiksi Ruotsissa opiskelija haastoi korkeakoulun oikeuteen, koska koulutuksen laatu ei vastannut opiskelijan odotuksia.

Suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu lakiin ja valtionrahoitukseen, ja tämä erottaa suomalaisen koulutusjärjestelmän monista muista. Maissa, joissa koulutuksen järjestäjä ja tutkinnon myöntäjä voi olla myös yksityisellä rahoituksella toimiva taho, joka voi periä koulutuksistaan maksuja, akkredioinnit ovat lähestulkoon ainoa vaihtoehto varmistaa kansallisella tasolla tutkintojen vertailtavuus ja taso. Lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö onkin lisännyt paineita akkreditoinneille, ja monet suomalaiset korkeakoulut ovatkin liittyneet erilaisia laatuleimoja myöntäviin verkostoihin ja akkreditoineet koulutuksiaan ja toimintaansa. KARVIn toteuttamat arvioinnit ovat kuitenkin erinomainen tapa kehittää toimintaa korkeakoulun omista lähtökohdista ja tavoitteista käsin. KARVIn toteuttamat arvioinnit ja erilaisten järjestöjen tai verkostojen akkreditoinnit eivät siis ole toisiaan poissulkevia, vaan ennen kaikkea toisiaan täydentäviä.

Erilaisia arvioinnin malleja

Ammattikorkeakouluissa avoin ammattikorkeakouluopetus ja kesälukukauden tehokas hyödyntäminen nostavat rooliaan tutkintokoulutuksen nopeuttajina. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) mukaan korkeakoulujen tulee panostaa ympärivuotiseen opetukseen ja opiskeluun. Tämän lisäksi tulee lisätä korkeakoulujen yhteistä opetustarjontaa, jotta osaamistaso nousee. Myös Valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 halutaan lyhentää opiskeluaikoja ja parantaa koulutusten läpäisyä.

Ammattikorkeakoulujen rahoituksen kaksi tärkeintä mittaria ovat suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot ja vähintään 55 opintopistettä lukuvuotena suorittaneet. Näiden perusteella määräytyy 70 prosenttia rahoituksesta.

Avoin ammattikorkeakouluopetus ja erilliset opinnot muodostavat oman, neljän prosentin suuruisen, osuutensa kokonaisrahoituksesta.

Avoin AMK-opetus ja kesälukukauden hyödyntäminen nopeuttavat tutkintoon valmistumista.

Tutkintoihin kuuluvat opinnot ovat luonnollisesti opintojen tärkeintä sisältöä, mutta välillä raja-aitoja on mahdollista kaadella. Jotkut aiheet kiinnostavat yli alojen ja niihin tulee opiskelijoilla olla mahdollisuus osallistua.

Kesäopiskelua pitäisi lisätä, mikä vaatii panostuksia sekä korkeakouluilta että opettajilta. Erilaiset toteutustavat, yhteistyö ja läsnäolo tulevat uuteen pohdintaan. Pakollisien opintojen yhdistäminen kesäopintoihin vaatii erilaisia ponnisteluja. Pelkästään vapaasti valittavien opintojen tekeminen kesällä ei riitä, sillä vapaasti valittavien osuus tutkinnosta on pieni ja täyttyy nopeasti jo aiemmista opinnoista tai esimerkiksi kieli- ja kansainvälisten vaihto-opintojen myötä.

Yleinen heikko taloustilanne voi vähentää kesätyömahdollisuuksia. Kesäopinnot ja kesäopintotuki voi olla yksi mahdollisuus rahoittaa opiskelijan elämää kesän aikana. Opintotukikuukausien käytössä tulee tosin olla huolellinen ja opintojen tulee edistyä.

OKM:ssä halutaan myös sujuvoittaa ja monipuolistaa opintopolkuja. Yksi keino on laajentaa avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa niin, että saatavilla olisi enemmän työllistymisen ja osaamisen kehittämisen kannalta merkityksellisiä opintoja sekä joustavia opintopolkuja laajempiin osaamiskokonaisuuksiin tai korkeakoulututkintoon. (Monipuoliset ja sujuvat opintopolut, OKM 2013)

Korkeakoulut haluavat motivoituneita opiskelijoita. Avoimen AMKin polun kautta tutkintoon tulevat opiskelijat ovatkin mitä mainioin esimerkki motivaatiotestin läpikäyneistä opiskelijoista, jotka tutkinto-opiskelijoiksi tullessaan tuovat mukanaan aimo annoksen jo valmiiksi tehtyjä opintopisteitä.

Jatkuva oppiminen ja tarjonnan joustavoittaminen korostuvat tutkintojen tahkoamisen kilvassa entisestään. Avoimen AMKin polkuopiskelijoiden lisäksi on hyvä muistaa myös toinen avoimen tärkeä asiakaskunta, ammattitaidon kehittäjät ja työelämässä jo olevat. Heille tarjonnan monipuolistaminen tarjoaa myös hyviä opintopolkuja osaamisensa kehittämiseen.

Lapin ammattikorkeakoulussa pidetään valtakunnallisen avoimen AMK kehittämisverkoston strategian tavoin tärkeänä, että monipuolisia ja alueen ja työelämän tarpeisiin vastaavia opintoja on tarjolla kaikille iästä ja koulutustausta riippumatta.

Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on näinä niukkuuden aikoina varsin haasteellista. Erillistarjontaan ei ole ylenpalttisesti rahaa, joten olemassa olevaa tarjontaa pitäisi pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin. On tärkeää ottaa nykyresurssit tehokkaaseen käyttöön.

Ajatus, että raha palautuu tuloksellisuutena aikanaan takaisin, tuntuu entistä houkuttelevammalta. Yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi olisikin yhä tärkeämpää tehdä yhteistyötä niin alojen kuin eri toimijoidenkin kesken.