kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Teknologiariskit osana yritysten kehitystyötä

1.12.2021



Kirjoittajan kasvot.
Insinööri (YAMK) Leena Parkkila työskentelee projekti-insinöörinä Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Korkean teknologian yritykset kohtaavat erilaisia strategisia liiketoimintariskejä kehitystyössään. Yrityksen sisäisiin riskeihin kuuluva teknologiariski ”sisältää kaikki ei-toivotut tapahtumat, jotka liittyvät teknologioiden hyödyntämiseen ja teknologiapäätöksiin” (Peltonen 2002).

Teknologiariskin toteutuessa seurauksena on pahimmassa tapauksessa yrityksen ajautuminen teknologiseen ”umpikujaan”. Tästä on hankalaa ja kallista siirtyä uusiin teknologioihin ja toimintamalleihin. Yritykselle tulee pahimmassa tapauksessa merkittäviä taloudellisia menetyksiä, joka estää tarvittavan rahoituksen saamisen. Tästä seuraa toteutuneiden seurausten osalta myös taloudellinen riski. (Rousku 2017.)

Digitaalisten innovaatioiden teknologisena riskinä suuryrityksille sekä pk- ja mikroyrityksille on tietyn teknologian häviäminen markkinoilta. Lapin ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä tekevän Uudistuvan teollisuuden -osaamisryhmän hankkeissa ja kehitystyössä on törmätty samaan ongelmaan.

Syitä tietyn teknologian häviämiseen markkinoilta voi vain arvailla. Esimerkiksi tuotetta valmistavan yrityksen liiketoiminnan muutokset, keskeneräinen tai liian aikaisin julkistettu tuote ja vanhentunut teknologia sekä yritysten fuusiot voivat vaikuttaa teknologian häviämiseen markkinoilta. Tässä blogiartikkelissa esitetään ajatuksia ja esimerkkejä yritysten kehitystyössä ilmenevistä teknologian häviämisen riskeistä.

Teknologinen osaaminen kehitystyön vauhdittajana

DigiProcess-hankkeen (1.10.2019 - 30.9.2022) suuryritys- ja pk-yrityshaastatteluiden mukaan korkea teknologinen osaaminen on vauhdittanut pk- ja mikroyritysten pääsyä suuryrityksen kumppaneiksi ja kehittämään uusia tuotteita- ja palveluita parantaakseen suuryrityksen tuotannon kyvykkyyttä.

Korkean teknologian yritykset haluavat pysyä markkinoilla ja kehityksen kärjessä, joten tuote- ja palveluinnovaatioiden kehitys on heille elintärkeää. Digitalisaation kehittymisen myötä yritykset haluavat hyödyntää markkinoilla olevaa uusinta teknologiaa ja käyttää sitä osana omia innovaatioita. Yritykset haluavat tarjota asiakkaille parhainta mahdollista teknologiaa sisältäviä tuotteita ja palveluita. Ilman uusinta teknologiaa yritys jää hyvin nopeasti jälkeen muista yrityksistä (TechRepublic 2021).

Vanhentunut teknologia

Suuryrityshaastattelujen mukaan kaikki ei ole aina mennyt yrityksissä ns. ”putkeen” ja epäonnistumisiakin on tullut, kun yritykset ovat etsineet omaa tietä digitalisaation kehityksessä. Epäonnistumiset ovat kuitenkin ”antaneet osansa yrityksen digitalisaation suuntaan”.

Suuryritysyrityshaastatteluissa tuli esiin tapaus, jossa tietty teknologia lopetettiin valmistajan toimesta. Suuryrityksen edustajan mukaan ”teknologia lähti alta, eikä laitteita ollut enää saatavilla”. Teknologiaa käytettiin lisätyn todellisuuden (AR, Augmented Reality) hankkeessa, jossa käytettiin Google Tangon sisäpaikannusteknologiaa.

Haastatteluiden perusteella kävi ilmi, ettei Google Tangon ohjelmisto- ja teknologia-alustaa enää tueta eikä kehitetä eteenpäin. Google päätyi lopettamaan kehittämänsä lisätyn todellisuuden Tango-ohjelmistoalustan vanhentuneena niin ettei se enää tukenut sitä 1.3.2018 jälkeen. (Kastrenakes 2017).

Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuvan teollisuuden -osaamisryhmän hankkeissa ja kehitystyössä on muutama vuosi sitten kohdattu samantapaisia haasteita kuin yrityksissäkin mm. Google Tangon suhteen. Eräässä hankkeessa tutkittiin lisättyä todellisuutta ja sen soveltamista, joten siinä käytettiin Google Tango-ohjelmistoalustaa ja siihen yhteensopivia laitteita.

Keskeneräinen tuote markkinoille

Yrityksissä käytetään resursseja uuden tuotteen ja palvelun kehitystyöhön, mutta pk- tai mikroyritys ei saa lopputuotetta valmiiksi asiakkaille niin kuin on suunniteltu. Kehitystyössä tarvittavaa tuotetta esim. Google Glass älylaseja ei myyty enää kuluttajille (Tsukayama 2015). Eräs pk-yritys oli ottanut Google Glass -lasit käyttöön kehitystyössään, joten tässä tapauksessa konkretisoituivat sekä teknologiset että taloudelliset riskit.

Google Glass -lasit (kuva 1) tulivat myyntiin vuonna 2014 ja vuonna 2015 Google ilmoitti lopettavansa lasien tuottamisen. (Wikipedia 2021.) Kävi ilmi, etteivät lasit olleet vielä täysin valmiit eikä hyväksyttävissä kuluttajakäyttöön (Lehtiniitty 2017a). Google ei kuitenkaan täysin lopettanut lasien tuottamista vaan julkaisi vuonna 2017 seuraavan mallin yrityspuolelle eli Google Glass Enterprise Edition’in sekä myöhemmin vuonna 2019 Google Glass Enterprise Edition 2:n. (Wikipedia 2021.)

Silmälaseja muistuttavat vr-lasit.
Kuva 1. Google Glass -lasit (Wikimedia Commons 2020.)

Tulevaisuuden ennustamisen vaikeus

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, ainoastaan voi esittää arvailuja tulevaisuuden kehityksen suunnasta. Ei voi myöskään tietää etukäteen tuleeko tietyn teknologian käytöstä riskejä vai ei. Kehitystyötä eri teknologioiden parissa on kuitenkin tehtävä sekä yrityksissä että ammattikorkeakouluissa. Kehitystyö ja siinä epäonnistuminen ei ole turhaa, sillä siitä saa oppia. Se antaa kuitenkin osansa digitalisaation kehityksen suunnalle.

Teknologisesta riskistä seuraava taloudellinen riski on mikro- ja pk-yrityksille paljon vakavampaa kuin suuryrityksille, joilla on enemmän taloudellisia resursseja kokeilla erilaisia pilottiprojekteja. Epäonnistuneet projektit ja teknologian häviäminen markkinoilta ei kaada suuryritystä, mutta voi sysätä pienen yrityksen taloudelliseen ahdinkoon.

Tärkeintä on kuitenkin huomata ja luopua ajoissa väärästä teknologisesta suunnasta, ettei kehitystyöhön käytetä liikaa resursseja. Täytyy ottaa huomioon tehdyt virheet, oppia niistä ja käyttää hyödyksi niitä teknologian osa-alueita, joita kyseisessä projektissa hyödynnettiin. Aikaisemmista tiedoista voi olla hyötyä kehitettäessä uusia digitaalisia tuotteita ja palveluita.

Lähteet:

Kastrenakes, J. 2017. Google’s Project Tango is shutting down because ARCore is already here. The Verge Dec 15, 2017. Viitattu 16.11.2021 https://www.theverge.com/2017/12/15/16782556/project-tango-google-shutting-down-arcore-augmented-reality

Lehtiniitty, M. 2017a. Yllättävä julkaisu: Google Glass -laseille ensimmäinen ohjelmistopäivitys kolmeen vuoteen. Mobiili.fi 21.6.2017. Viitattu 12.11.2021 https://mobiili.fi/2017/06/21/yllattava-julkaisu-google-glass-laseille-ensimmainen-ohjelmistopaivitys-kolmeen-vuoteen/

Peltonen, K. 2002. Teknologian valinnassa piilee monta riskiä. Tekniikka & Talous. 26.9.2002. Viitattu 12.11.2021 https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/teknologian-valinnassa-piilee-monta-riskia/f17d5787-f116-30ea-abd6-1c48c1c6daf4

Rousku, K. (toimittaja). 2017. VM 22/2017 Ohje riskienhallintaan – LIITTEET 1 – 6. Valtionvarainministeriö. Viitattu 17.11.2021 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80013/Liitteet_VM22_2017.pdf

TechRepublic, 2021. Digital transformation: A cheat sheet. November 5, 2021 Viitattu 12.11.2021 https://www.techrepublic.com/article/digital-transformation-a-cheat-sheet/

Tsukayama, H. 2015. Google will stop selling Glass to the general public. But Google says the device is not dead yet. January 15, 2015. The Washington post. Viitattu 19.11.2021. https://www.washingtonpost.com/news/the-switch/wp/2015/01/15/google-will-stop-selling-glass-to-the-general-public-but-google-says-the-device-is-not-dead-yet/

Wikimedia Commons. 2020. File: Google Glass Main.jpg. Viitattu 16.11.2021 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Google_Glass_Main.jpg

Wikipedia. 2021. Google Glass. Viitattu 17.11.2021 https://en.wikipedia.org/wiki/Google_Glass


> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivull



Maaseudulla on merkitystä myös tulevaisuudessa

29.11.2021



Kirjoittajan kasvot.
OTM, HTM, MMM Tia Lämsä työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Ennustaminen on aina vaikeaa, etenkin tulevaisuuden ennustaminen. Vanha totuus pitää edelleen paikkansa.

Vaikka Suomessa tapahtuu laajalla mittakaavalla alueellista keskittymistä, on maaseutualueilla edelleen iso merkitys maassamme. Suomalaisista yrityksistä 40 prosenttia toimii maaseudulla ja kolmanneksella maatiloista on maatalouden ulkopuolista yritystoimintaa (MMM 2021).

Kun tarkastellaan Suomea yritystukien valossa, Suomen pinta-alasta 95 prosenttia on maaseutua. Tästä näkökulmasta tarkastellen 30 prosenttia Suomen yrityksistä sijaitsee maaseudulla. (Ely-keskus 2021). Näiden lukujen valossa ei käy kiistäminen, etteikö maaseudun tulevaisuudella ole merkitystä koko Suomelle. Alueella on myös potentiaalia moneen.

Korona myös osaltaan vaikutti siihen, että osa maaseutualueista on muutaman viime vuoden aikana saanut käännettyä muuttotappionsa jopa muuttovoittoon tai ainakin pienentämään tappiotansa. Moni työntekijä on etätyöhön siirtyessään muuttanut mökkipaikkakunnalleen pysyvämmin tai vihdoin toteuttanut haaveensa siirtyä kaupungin vilinästä maaseudun rauhaan. Tämä tuo toki uusia mahdollisuuksia myös näiden alueiden yrityksille.

Maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen on tärkeää

Karelia ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteistyössä alueidensa ProAgrioiden kanssa toteuttama ja Maaseuturahaston rahoittama Rural Future -hanke on toiminut nimenomaan maaseutuyritysten kannattavuuden ja toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Hankkeessa on haluttu kehittää uusia ansaintamuotoja toimeentulon ja toiminnan kehittämisen vahvistamiseksi. (Kehittyvä ja kannattava maaseutuyrittäjyys).

Maaseutupolitiikan visiossa todetaan monimuotoisen maaseudun olevan kansallinen menestystekijä, joka tarjoaa alustan ja ratkaisuja hyvälle elämälle, innovatiivisuudelle, yrittäjyydelle ja kestävälle yhteiskunnalle (Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2021:12, 19). Näihin asioihin on haluttu vaikuttaa ja luoda tulevaisuusvisioita maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi.

Korona on ollut jo kohta kaksi vuotta keskuudessamme ja epävarmuus tulevaisuudesta vaivaa edelleen monia yrittäjiä. Kuitenkin tulevaan on pyrittävä varautumaan ja sitä ennakoimaan parhaansa mukaan. Toiminnan kehittäminen ja ennakointi onkin noussut keskiöön monessa yrityksessä ja näiden asioiden merkitys on kirkastunut entistä voimakkaammin.

Visio eurooppalaisesta maaseudusta

Liiketoiminnan kehittäminen vaatii sitä, että oikeasti mietitään, mitä tulevaisuuden asiakas haluaa. Rural Future -hankkeessa haluttiin visioida myös eurooppalaisen maaseudun tulevaisuutta ja roolia, ja siinä järjestettiinkin upea European Rural Entrepreneurship Voices Forum -tapahtuma. Tapahtuma kokosi hienosti yhteen maaseudun toimijoita eri puolelta Eurooppaa, pääosin kuitenkin Suomesta.

Tapahtumassa kuultiin loistavia puheenvuoroja eurooppalaisilta nuorilta yrittäjiltä ja pohdittiin Euroopan maaseutualueiden tulevaisuutta monesta eri näkökulmasta näiden puhujien kesken. Myös tilaisuuden osallistujat pääsivät työryhmissä pohtimaan Euroopan maaseutualueiden tulevaisuusnäkymiä ja miettimään, millaista tulevaisuus on vuonna 2040.

Lopputuloksena forumista olikin, että tulevaisuudessa mahdollisuuksia kyllä on, kunhan tilaisuudet vain uskalletaan käyttää.

Tulevaisuus ei ole paikkaan sidottua

Tärkeänä asiana tulevaisuuden tarpeita mietittäessä on huomioida kuluttajien muuttuvat tarpeet. Niiden ennakointi luo pohjaa myös yritysten kehittämistoiminnalle. Tulevaisuuden kuluttajat ja nuori sukupolvi ovat edelläkävijöitä monissa asioissa ja esimerkiksi ostokäyttäytymisessä muutos lähtee heistä. Heidän kulutustaan ja arvojensa muutosta on syytä seurata, jotta yritysten toimintaa osataan kehittää oikeaan suuntaan.

Tietysti toiminnassa ja tarjoomassa halutaan vastata juuri niihin tarpeisiin, joita kuluttajilta nousee. Kokemuksen merkityksellä ostotilanteessa on entistä enemmän merkitystä, tämä vaatii yrittäjiltä asiakaskokemukseen panostamista.

Tietoyhteiskunnassa valveutuneet asiakkaat hakevat informaatiota yhä enemmän verkosta ennen ostopäätösten tekemistä. Myös itse kaupankäynti siirtyy enenevässä määrin verkkoon. Iso osa tiedonhausta tapahtuu itsenäisesti, joten yrittäjien on panostettava digitalisaatioon ja tiedon saatavuuteen 24/7. Tässä on varmasti vielä paljon tekemistä myös maaseudun yrityksillä.

Myös maaseudun pienyritysten on syytä olla läsnä verkossa. Tämä seikka tuli esiin myös hankkeen aikana, kun yrittäjien ryhmissä käytiin läpi tulevaisuusvisioita. Moni yrittäjä onneksi jo ymmärtää, että internet on paikka, missä markkinointi ja tiedon välitys nykyään pitkälti tapahtuu. Toisaalta se luo runsaasti uusia mahdollisuuksia. Koska asiakkaat voivat olla aivan eri puolella Suomea, Eurooppaa tai jopa maailmaa, potentiaalisia ostajia loistaville palveluille ja tuotteille on lukemattomia.

Myös digitalisaatio luo mahdollisuuksia

Kun alueella on toimiva verkkoinfra, voi moni yritys toimia Lapin pienellä paikkakunnalla siinä missä isommassa kaupungissakin. Eikä pidä unohtaa, että nykyään jopa myös korkeakouluopiskelu onnistuu monilla aloilla monimuotoisesti ja jopa lähes täysin verkko-opintoina. Joten edes opintojen vuoksi ei ole välttämättä tarvetta vaihtaa kotipaikkakuntaansa maaseudun rauhasta suurkaupunkiin.

Digitalisaatio on siis luonut monilta osin maaseudun tulevaisuudelle hyviä näkymiä. Maaseutu on tulevaisuudessakin täysin varteenotettava vaihtoehto asuinpaikkakunnaksi ihmisille, jotka näille alueille ovat sydämensä menettäneet.

Lähteet:

Ely-keskus 2021. Maaseudun yritysrahoitus. Saatavilla: Maaseudun yritysrahoitus - ely - ELY-keskus.Viitattu 28.10.2021.

Kehittyvä ja kannattava maaseutuyrittäjyys. Saatavilla: Rural Future | Kehittyvä ja kannattava maaseutuyrittäjyys (karelia.fi). Viitattu 26.10.2021.

Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2021:12. Ajassa uudistuva maaseutu – Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2021-2027. Saatavilla: Ajassa uudistuva maaseutu – Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2021–2027 (valtioneuvosto.fi)

MMM 2021. Yrittäjyys maaseudulla. Saatavilla: Yrittäjyys maaseudulla - Maa- ja metsätalousministeriö (mmm.fi). Viitattu 25.10.2021.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kansainvälisen matkailun trendit koronakriisin jälkeen

28.9.2021



Kirjoittajan kasvot.
Restonomi (AMK) Anni Kauppila työskentelee projektityöntekijänä Kemijärven matkailun kehittäminen ja uudistaminen –hankkeessa Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Hankekumppaneiden ja rahoittajien logot.

Matkailu tekee paluun, mutta millaisena?

Koronakriisi on epäilemättä saattanut koko matkailualan poikkeukselliseen tilanteeseen. OECD (2020a) ennakoi, että pandemian jälkeinen kansainvälinen matkailu tulee tapahtumaan tarkkojen alueiden sisäpuolella ja lähialueiden matkailun odotetaan elpyvän ensimmäisten joukossa. On arvioitu, että Pohjoismaissa kansainvälinen vapaa-ajan matkailu elpyy vuonna 2023 ja liikematkailu vuonna 2025 (Wakonen, 2021, s. 4).

Pandemia on kasvattanut taloudellista eriarvoisuutta. Samaan aikaan kun taloustilanne erityisesti nuorilla ja pienituloisilla on yleisesti heikentynyt, vanhempi ikäluokka ja suurituloiset ovat kerryttäneet säästöjään reippaasti (Wilska, 2021). Kulutuksen uskotaan elpyvän asteittain (Mikkonen, 2021) ja vaikka palvelusektorin elpyminen on ennustettavasti yksi ensimmäisistä elpymisen kohteista, ulkomaanmatkailun odotetaan lähtevän kasvuun kulutuseristä viimeisimpinä (Valtionvarainministeriö, 2021, s. 14).

Pitkittyneen ja hitaan talouskasvun vuoksi matkailu saattaa tulevaisuudessa olla mahdollista yhä harvemmalle ja hygienia- sekä sääntelyvaatimusten johdosta matkailun odotetaan kallistuvan hieman (Laesser & Bieger, 2020, s. 8). Pandemian vaikutukset matkailijoiden kulutuskysyntään ja ostokäyttäytymiseen olisi syytä huomioida palvelutuotannossa ja koronakriisi tulisikin nähdä mahdollisuutena muotoilla matkailun tulevaisuus uudelleen.

Vaikka tulevaisuus on aina tuntematon, voidaan tutkimusten pohjalta hahmotella yleisesti Suomen ja Lapin kansainvälistä matkailua koskevia trendejä, joihin pandemian jälkeisessä ajassa tulisi keskittyä. Ennusteissa erityisesti laatu, turvallisuus, palveluiden yksilöityminen, digitaalinen markkinointiviestintä ja kestävä matkailu on määritelty tulevaisuudessa korostuviksi elementeiksi, joihin paneudutaan tässä blogikirjoituksessa tarkemmin. Kootut trendit eivät ole absoluuttisia totuuksia, mutta niiden avulla voidaan edistää näkemyksellisyyttä ja uusia ajattelumalleja matkailun kehittämiseksi.

 

Laatu

Matkailun kallistumisen lisäksi on odotettavaa, että tulevaisuudessa kuluttajat harkitsevat matkalle lähtöään tarkemmin ja viipymien kohteessa toivotaan pitenevän (Carbone, 2020, s. 50). Nämä heijastuvat myös laatuvaatimuksiin ja kohteen ravintolapalveluihin ollaan valmiita panostamaan rahallisesti. Majoituksen kohdalla yksityinen majoitusvuokraus koetaan houkuttelevana ja korkeamman tason majoitusmahdollisuudet sekä laatu korostuvat. (TEM, 2021, s. 21, 89, 90.)

Visit Finland ja TEM tarkentavat, että tulevaisuudessa laadukkuus matkailussa ei ainoastaan liity perinteisenä pidettyyn materialistiseen ulottuvuuteen, vaan aineellisen laadun sijaan keskitytään yhä enemmän myös aineettomaan laatuun, johon kuuluvat mm. laadukkaat autenttiset ja aidot kokemukset, merkityksen hakeminen sekä palvelut, jotka tukevat terveyttä ja hyvinvointia. Kokemusten halutaan olevan yksilöllisiä ja opettavaisia sekä elämää rikastuttavia. (TEM, 2021, s. 90; Visit Finland, 2021a, s. 2.)

 

Turvallisuus

On arvioitu, että muutokset maailman poliittisissa suhteissa sekä kansallismielisyyden ja protektionismin nousu, EU:n yhtenäisyyden horjuminen, Venäjän rooli tulevaisuudessa sekä Kiinan vaikutusvallan merkittävä kasvu voivat olla seikkoja, joihin tulee jatkossa varautua yhä huolellisemmin (Kivinen, Lappalainen, Schreck & Vasara, 2021, s. 17).

Covid-19-pandemian myötä turvallisuuden on ennustettu olevan entistä merkittävämpi tekijä matkailussa ja matkakohdetta valitessa. Suoria lentoja kohteeseen saatetaan suosia entistä enemmän (Tanskanen, 2021) ja niin sanottu kuplamatkailu voi lisääntyä, jolloin muut kontaktit minimoidaan ja matkaan lähdetään omien läheisten kesken tai matkan tarkoitus on nimenomaisesti vierailla sukulaisten tai ystävien luona (Visit Finland, 2020, s. 3, 6).

Hyvä kriisinhallinta vaikuttaa positiivisesti matkailun kysyntään ja Suomen onnistuminen koronakriisin torjunnassa ja pitkäaikainen profiloituminen turvallisena matkakohteena ovat valttikortteja pandemian jälkeisessä kansainvälisessä matkailussa.

Viisi ihmistä vaeltaa syksyisen tunturin rinnettä alas kohti jokea.

Kuva: Lapin materiaalipankki, Kirsi Ukkonen, 2015


Palveluiden yksilöityminen

Tulevaisuuden kuluttajat haluavat tuntea itsensä erityisiksi ja yksilölliset palvelut sekä kokemukset nähdään voimakkaasti nousevina matkailun trendeinä. Kehittyvän tekniikan myötä voidaan luoda ketteriä, kontaktittomia ja yhä tarkemmin yksilöityjä matkailupalveluita, joissa syvällinen ihmistuntemus korostuu. Ihmisten arvot ovat entistä polarisoituneempi, ja samalla kun toiset suosivat teknologisia ratkaisuja, toiset kaipaavat perinteistä vieraanvaraisuutta, ihmiskontakteja sekä irtiottoa teknologiasta matkansa aikana. (Visit Finland, 2020.)

Etätyön yleistyttyä entisestään myös työn ja loman yhdistämisestä, niin kutsutusta workcationista, odotetaan tulevan yhä suositumpaa, jolloin työn tekeminen ja vapaa-aika sekoittuvat toisiinsa (Visit Finland, 2020, s. 4). Tällöin vastapainona työskentelylle matkakohteessa tulisi olla palvelutarjontaa ja aktiviteetteja vapaa-aikaa varten.

Matkailijaryhmistä senioreiden ennustetaan kasvavan merkittäväksi matkailupalveluja kuluttavaksi ikäryhmäksi. He voivat todennäköisesti paremmin kuin heitä edeltäneet iäkkäät sukupolvet ja massakohtelun sijaan heidän toiveensa ja tarpeensa tulee ottaa yksilöllisesti huomioon. (Hiltunen, 2019, s. 23.)

Yhtenä trendinä ennakoidaan myös inklusiivisen eli esteettömän matkailun nousua. Tällaisia kaikille avoimia ja ketään syrjimättömiä matkailupalveluita tulisi tarjota mahdollisimman monelle eri kohderyhmälle kuten seksuaalivähemmistöjen ja eri uskontokuntien edustajille. Inklusiivinen matkailutuote on rakennettu ja viestitty kohderyhmän tarpeiden mukaan. Kaikki erityiskohderyhmät eivät vaadi mitään muutoksia matkailutuotteen tai palvelun fyysisiin puitteisiin, vaan huomiota tulee kiinnittää erityisesti kohderyhmälle viestintään. (Visit Finland, 2021b, s. 1, 6.)

Digitaalinen markkinointiviestintä

On ennakoitu, että pienet ja keskisuuret yritykset, jotka eivät investoi digitalisaatioon, eivät selviydy tai menesty tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa, että matkailualan, matkakohteiden ja yritysten on omaksuttava teknologian käyttö täysimääräisesti pysyäkseen kilpailukykyisinä. (OECD, 2020b, s. 61.)

Tällä hetkellä tietoa matkakohteesta haetaan Googlen lisäksi sukulaisilta ja tuttavilta, mutta myös sosiaalinen media, kuten Facebook, Instagram ja YouTube ovat entistä tärkeämpi kanavia hankkia tietoa. Matkaa ostettaessa arvostetaan nopeaa varaus- ja ostosykliä ja viestinnän tulee olla tarkoin suunniteltua ja suunnattu halutulle kohderyhmälle. (TEM, 2021, s. 87, 89.)

Tulevaisuudessa virtuaalimatkailu määritellään yhdeksi merkittäväksi markkinoinnin muodoksi – virtuaalikokemus matkakohteesta on saatava ensin ja matkapäätös perustuu siihen (Visit Finland, 2020, s. 5). Lisätyn todellisuuden (AR) sekä virtuaalitodellisuuden (VR) kehittyminen mahdollistavat yhä autenttisempia kokemuksia koettaviksi ja erilaisten mobiiliteknologioiden odotetaan toimivan markkinoinnin tukena entistä voimallisemmin (Carbone, 2020, s. 50).

Kestävä matkailu

Globaalisti kulutustutkimukset ennustavat terveyteen ja omaan hyvinvointiin keskittyvän elämäntavan ja kulutuksen lisääntymistä. Kestävät arvot ovat monelle entistä tärkeämpiä ja matkakohteen valintaan sekä liikkumiseen kiinnitetään enemmän huomiota (Wilska, 2021). Kestävien arvojen johdosta myös jakamistalouden kasvu nähdään yhtenä tulevaisuuden matkailua ohjaavana trendinä (Kuhzady, Olya, Farmaki & Ertaş, 2021).

Hyvinvointitrendi heijastuu lisäksi luontomatkailun suosion lisääntymisenä (Visit Finland, 2020). Ympärivuotiseen matkailupalvelutarjontaan tulee panostaa, sillä talvien ollessa yhä vähälumisempia ja Keski-Euroopan kesien käydessä sietämättömän kuumiksi, Suomen kesämatkailu voi nostaa suosiotaan (Kivinen, Lappalainen, Schreck & Vasara, 2021, s. 27).

On myös mahdollista, että Lapin matkailu voi pandemiakriisin jälkeen lähteä voimakkaaseen nousuun, sillä etenkin aasialaiset luovat matkailulle kasvumahdollisuuksia Suomen puhtaan luonnon ja kiehtovan elämäntyylin johdosta. Lapin tulevaisuuskuvat 2040-luvulla –selvityksen skenaario 1 mukaan Lappiin on odotettavissa paljon matkailuun liittyviä kiinalaisinvestointeja, jotka ulottuvat myös liikenneinfrastruktuurin panostuksiin. Skenaarion mukaan etenkin Lapin raideliikenteen odotetaan kehittyvän kansainvälisten investointien tukemana. (Kivinen, Lappalainen, Schreck & Vasara, 2021, s. 16.)

Muutoksessa mukana

Maailma on jatkuvassa muutoksessa ja koronapandemian johdosta tarve tietää tulevaisuudesta sekä varautua siihen on entistäkin suurempi. On oletettavaa, että kansainvälinen matkailu tulee palaamaan pandemiaa edeltäviin lukuihin lähivuosien aikana ja ennustettujen trendien valossa Suomella on hyvät mahdollisuudet olla vetovoimainen matkailukohde myös tulevaisuudessa. On kuitenkin pidettävä mielessä, että menestyneimpiä ovat aina olleet ne maat ja kohteet, jotka keskittyvät tietoon ja sen keräämiseen (Pardo & Ladeiras, 2020, s. 676) ja ovat uuden tiedon karttuessa valmiita ”ajattelemaan uudelleen”.

Tulevaisuusajattelu on taito, joka voidaan opetella ja jokaisen alueen, yrityksen ja toimijan tulisi tietoa keräämällä ja sitä hyödyntämällä katsoa tulevaa heille tärkeistä näkökulmista. Nyt esitettyjä ennusteita ei pitäisi ajatella vain annettuina, vaan voimme itse vaikuttaa siihen, millainen huominen tulee olemaan.


Taustaa Kemijärven matkailun kehittäminen ja uudistaminen –hankkeesta

Hankkeessa pureudutaan mm. kansainvälisen matkailun trendeihin covid-19-kriisin jälkeen, jotta tilanteen normalisoiduttua pystyttäisiin mahdollisimman hyvin vastaamaan matkailijoiden muuttuneisiin toiveisiin ja tarpeisiin.

Tarkoituksena on laatia nykytila-analyysi Kemijärven alueesta kehittämispotentiaalin tunnistamiseksi sekä selvittää, millaisilla palveluilla Kemijärvi koettaisiin kiinnostavana vierailla kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa. Lisäksi toteutetaan talousselvitys matkailijoiden taloudellisista vaikutuksista, jalkautetaan selvityksen tulokset alueen matkailu- ja liitännäiselinkeinolle sekä sidosryhmille ja edistetään jatkokehittämistyön käynnistymistä yhdessä verkostojen kanssa

• Rahoitus: Maakunnan omaehtoisen kehittämisen rahoitus (AKKE)
• Toteutus: 1.6.2021 – 28.2.2022
• Yhteistyökumppanit: Kemijärven Kehitys Oy

Lähteet

Carbone, F. (2020). Tourism destination management post COVID-19 pandemic: a new humanism for a human-centred tourism (tourism 5.0). Turismo Mundial, Crise Sanitária e Futuro, 43. Viitattu 1.8.2021 (PDF) Tourism Destination Management Post COVID-19 Pandemic: a new humanism for a Human-Centred Tourism (Tourism 5.0) (researchgate.net)

Hiltunen, E. (2019). Helsingin matkailusäätiö. Viitattu 1.8.2021. 2FINAL_hki_matkailusaatio_matkailun_tulevaisuus_raportti_V211019_SIVUT.pdf

Kivinen, K., Lappalainen, I., Schreck, J., & Vasara, E. (2021). Capful oy ltd. Lapin tulevaisuuskuvat 2040-luvulla. Viitattu 12.7.2021 https://lapinluotsi.fi/wp-content/uploads/2021/01/lapin-tulevaisuuskuvat-2040-luvulla-raportti-01-2021.pdf

Kuhzady, S., Olya, H., Farmaki, A., & Ertaş, Ç. (2021). Sharing economy in hospitality and tourism: a review and the future pathways. Journal of Hospitality Marketing & Management, 1–22. Viitattu 12.7.2021 Sharing economy in hospitality and tourism: a review and the future pathways (tandfonline.com)

Laesser, C., & Bieger, T. (2020). Einschätzung der Zukunft des Tourismus im Zuge der Lockerung von SARS-CoV-2 Massnahmen: Kleine Schritte zu einer vorübergehenden neuen «Normalität».Viitattu 26.7.2021 https://www.alexandria.unisg.ch/260236/1/Zukunft%20CH%20Tourismus%20%28Report%20V20200513%29.pdf

Lapin materiaalipankki. (2015). Vaeltajat Inarin Otsamotunturilla. Kirsi Ukkonen. Viitattu 11.8.2021 Lapland Material Bank - Autumn (lappi.fi)

Mikkonen, H. (2021). Säästöpankkiryhmä. Ylen aamu. Suomalaisten tileillä on miljardeja, mihin rahat menevät?. Viitattu 12.7.2021 Suomalaisten tileillä miljardien koronasäästöt - mihin rahat menevät? | Ylen aamu | TV | Areena | yle.fi

OECD. (2020a). Tourism Policy Responses to the coronavirus (COVID-19). Viitattu 14.7.2021 Tourism Policy Responses to the coronavirus (COVID-19) (oecd.org)

OECD. (2020b). OECD Tourism Trends and Policies 2020. Viitattu 14.7.2021 6b47b985-en.pdf (oecd-ilibrary.org)

Pardo, C., & Ladeiras, A. (2020). Covid-19 “tourism in flight mode”: a lost opportunity to rethink tourism–towards a more sustainable and inclusive society. Worldwide Hospitality and Tourism Themes. Viitattu 28.7.2021 Worldwide Hospitality and Tourism Themes | Emerald Insight

Tanskanen, J. (2021). Yle. Lentovarausten data paljastaa: Juuri kukaan ei halua matkustaa nyt Suomeen karanteenin pelossa – jopa Ruotsi on suositumpi matkakohde. Viitattu 9.7.2021 Lentovarausten data paljastaa: Juuri kukaan ei halua matkustaa nyt Suomeen karanteenin pelossa – jopa Ruotsi on suositumpi matkakohde | Yle Uutiset | yle.fi

TEM. (2021). Kotimaan matkailijaselvitys. Kotimaanmatkailun nykytila ja potentiaali – selvitys kohderyhmistä ja kehittämistoimista. Viitattu 20.7.2021 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162882/TEM_2021_14.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Valtionvarainministeriö. (2021). Taloudellinen katsaus. Valtionvarainministeriön julkaisuja. Viitattu 20.7.2021 Taloudellinen katsaus, kevät 2021 (valtioneuvosto.fi)

Visit Finland. (2021b). Inklusiivisen matkailun opas. Viitattu 2.8.2021 inklusiivisen_matkailun_opas_2021.pdf (businessfinland.fi)

Visit Finland. (2020). Matkailija 2030 -skenaariot. Viitattu 12.7.2021 Sales presentation (businessfinland.fi)

Visit Finland. (2021a). Kulttuurimatkailun tuotesuositukset. Viitattu 12.8.2021 vf-kulttuurimatkailun-tuotesuositukset-2021.pdf (businessfinland.fi)

Wakonen, K. (2021). Tiedolla kohti tulevaa. Visit Finland. Viitattu 12.7.2021 The new PowerPoint template contains the following layout models: (businessfinland.fi)

Wilska, T-A. (2021). Jyväskylän yliopisto. Ylen aamu. Suomalaisten tileillä on miljardeja, mihin rahat menevät?. Viitattu 12.7.2021 Suomalaisten tileillä miljardien koronasäästöt - mihin rahat menevät? Ylen aamu | TV | Areena | yle.fi

 

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



The Black Truth behind Global Warming

6.9.2021



The writers' faces.
Writers: Amelia Ilieva, Bachelor student in a greenery management at PXL University of Applied Sciences, Belgium; Anne Saloniemi, project manager (Bachelor in of Natural Resources, Forestry) in the Future Bioeconomy Expertise at Lapland University of Applied Sciences, Finland.

Kolarctic CBC logo.jpg

The importance of Black Carbon mitigation in the Arctic

Knowledge is power

Carbon dioxide has been the substance most associated with climate change for decades. However, it is only part of the complex picture. Scientific research shows that short-lived climate forcers or SLCFs are where future actions must be focused if the world’s temperature is to be kept in check. SLCFs include black carbon (BC), hydrofluorocarbons, methane and ozone. These pollutants stay only up to a few years in the atmosphere but their contribution to global warming is far greater than the one of carbon dioxide (Saxena and Chandra, 2011; AMAP, 2015b).

The Black Death of the 21st century

The SLCFs affect not only the climate, but the air quality and health of the population. BC is a winner in that category, with its health impacts building up since the 90s. The first exposure limits date back from 1979 (WHO, 1979). Since then, a great number of studies have come out as a result of trying to find a way to consistently measure its quantity and effects.

It is a challenge because BC is often part of a mixture of pollutants, and has therefore been referred to as a major component of particulate matter. What has been confirmed is that the tiny particles can penetrate deep into the lungs, leading to all kinds of respiratory problems (WHO, 2012; AMAP, 2015a). In Finland for example, particulate matter causes 64% of health impacts by air pollutants. There is currently no proof of a safe level of exposure (Finnish Environment Institute, 2020).

The origin

Population growth and economic development greatly increase pollution (AMAP, 2017b, 2017a). BC is a by-product, emitted in the form of tiny particles by incomplete combustion of fossil fuels, wood or biomass. Regardless of the country, the major contributors are the residential heating, transport and mining sector (The Arctic Council, 2021). In Finland, wood combustion from sauna stoves and manually stokes boilers are the biggest BC emitters (Savolahti et al., 2016).

 

Black is the new white

The short lifespan of BC often leads to deposition close to the source. This is the reason the Arctic states are responsible for almost one-third of all BC emission impacts in the Arctic (AMAP, 2015b). The pollutant often darkens the surface of the snow and ice. The snow then loses its property to reflect light, leading to an even faster melting rate (EUA-BCA, 2021). This is a common phenomenon, close to populated areas that is mostly noticed at the end of winter when there is no fresh snow to cover the pollution.

Making a difference internationally

The severe effects of BC have already been recognized around the globe with legislation around climate and air pollution. However, there are few legal commitments such as the National Emissions Ceiling Directive and recently, the EU Green Deal. Most legislation is based on voluntary initiatives and working groups, often part of the Arctic Council (Timonen et al., 2019; Arctic Council, 2021).

A cross-border approach

The Kolarctic CBC Programme aims to financially support projects that help protect the Arctic (Kolarctic CBC, 2020). As part of this programme, the project Capacity Building for Black Carbon mitigation (CB4BC) was launched in February 2021, with Lapland University of Applied Sciences as the leading partner. It aimed to create a roadmap for BC mitigation in northern Finland and Norway, and in NW Russia.

Multiple workshops took place that strengthened cross-border cooperation and raised awareness of the topic (LUAS, 2021). As part of her exchange internship, Amelia Ilieva, a Greenery management student from Belgium, supported the project in multiple ways. In addition to taking part in meetings and the first two workshops, she supported the project through creating an overview of the state of emissions and sustainability practices within the three countries. She also conducted a study on sustainability and BC in the partner universities.

 

Spreading the knowledge

Pollutants such as BC are closely related to climate change and therefore, the achievement of the Sustainable Development Goals (SDGs). Since the youth represents more than half of the world’s population, to a great extent they determine the future of the planet. Therefore, academic institutions have an obligation to pass on knowledge on the SDGs and BC to the next generation (AIESEC, 2016).

For this reason, Amelia evaluated the sustainable initiatives within the universities in Lapland, Troms and Murmansk regions. She distributed a survey to investigate if there is a difference in the knowledge of the SDGs and BC among the teachers and students, regions, genders, age groups, years at the university and incomes. Also, she looked at the information channels on the topics, as well as collected opinions and suggestions on governmental and university practices.

The current situation in Lapland

What Amelia found is that Lapland was strongly involved in sustainability. Lapland University of Applied Sciences has already integrated the topic of the SDGs into many courses and has established a team that integrates the goals into all activities.

Survey results had limited statistical significance. However, they confirmed that teachers have a higher level of knowledge of the SDGs than students. The low response rate from Norway and Russia, possibly indicated a lack of interest or knowledge on the topics. Teachers used mostly university and publications as the main information channels, while students acquired knowledge from the news, social media and slightly less often from the university and publications. Most participants found the SDGs very important and were already taking sustainable actions.

Nevertheless, almost a third of the students did not take any action. Furthermore, half of the teachers and students had no integration of the topics in their lessons. Most of them agreed that the university should integrate the topics better and be more eco-friendly. When it came to the government’s vision, some knew it, while almost one third did not.

Future proof education

Universities are among the mostimportant information channels on the SDGs and BC. To combat climate change, they must fulfil their obligation to set an example and spark the interest of teachers and students on the topics. Each movement starts with an action.

‘’We change the world one small action at a time’’


Sources

AIESEC (2016) Youth Speak Global Report 2016. Available at: https://issuu.com/aiesecinternational/docs/report_youthspeak_2016.

AMAP (2015a) AMAP assessment 2015: Black carbon and ozone as Arctic climate forcers, AMAP assessment report.

AMAP (2015b) Summary for policy-makers: Arctic climate issues 2015; Short-lived Climate Pollutants, AMAP summary report.

AMAP (2017a) Adaptation Actions for a changing Arctic: Perspectives from the Barens Sea.

AMAP (2017b) ‘Adaptation actions for a Changing Arctic (AACA) - Barents Area Overview Report’, Arctic Monitoring and Assessment Programme (AMAP), p. 24.

Arctic Council (2021) ARCTIC COUNCIL: The leading intergovernmental forum promoting cooperation in the Arctic. Available at: https://arctic-council.org/en/.

EUA-BCA (2021) Reducing Black Carbon Emissions from Residential Heating in the Arctic:EU-funded Action on Black Carbon in the Arctic – Technical Report 4. April 2021.
Finnish Environment Institute (2020) National report BY FINLAND APRIL 2020 Enhanced Black Carbon and Methane Emissions Reductions Arctic.

Ilieva, Amelia (2021) An evaluation of the knowledge of the Sustainable Development Goals and Black Carbon within the higher education systems of northern Finland and Norway, and in Kola Peninsula, NW Russia. Thesis at Lapland University of Applied Sciences. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915262.

Kolarctic CBC (2020) What next? 2021-2027. Available at: https://kolarctic.info/kolarctic-what-next-2021-2027/.

LUAS (2021) ‘Black Carbon mitigation roadmap for decision makers in three regions’. Available at: https://www.lapinamk.fi/news/Black-Carbon-mitigation-roadmap-for-decision-makers-in-three-regions/29272/a6608fbf-1dbe-4f0e-a482-f2bc80200ab4.

Savolahti, M. et al. (2016) ‘Black carbon and fine particle emissions in Finnish residential wood combustion: Emission projections, reduction measures and the impact of combustion practices’, Atmospheric Environment, 140, pp. 495–505. doi: 10.1016/j.atmosenv.2016.06.023.

Saxena, P. and Chandra, A. (2011) ‘Black carbon: The Dark Horse of Climate Change Drivers’, Pollution Engineering, 43(1), pp. 2009–2012. doi: 10.1002/9783527809080.cataz02167.
The Arctic Council (2021) Addressing Pollution. Available at: https://arctic-council.org/en/explore/topics/pollutants/.

Timonen, H. et al. (2019) ‘Adaptation of Black Carbon Footprint Concept Would Accelerate Mitigation of Global Warming’, Environmental Science and Technology, 53(21), pp. 12153–12155. doi: 10.1021/acs.est.9b05586.

WHO (1979) SULFUR OXIDES AND SUSPENDED PARTICULATE MATTER. Available at: http://www.inchem.org/documents/ehc/ehc/ehc008.htm.

WHO (2012) Health effects of Black Carbon, Atmospheric Environment. doi: 10.1016/j.atmosenv.2007.03.042.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Mitä yhteistä on koronaviruksella ja ilmastonmuutoksella?

28.8.2020



Santala_Kalle neliö.jpg
Metsätalousinsinööri (YAMK) Kalle Santala työskentelee opettajana ja projektisuunnittelijana Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

POIKKEUS blogikuva.jpg

Koronavirus ja ilmastonmuutos ovat molemmat uhkia, joiden parissa ihmiskunta tällä hetkellä painiskelee. Toinen aiheuttaa toteutuessaan inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia menetyksiä enemmän kuin mikään aikaisempi kriisi ihmiskunnan historiassa. Se ei kunnioita maanosien eikä valtioiden rajoja, vaan vaikuttaa kaikkialla ja tulee salakavalasti koskettamaan meistä jokaista. Toinen on tauti, joka saadaan aikanaan hallintaan ja elämä jatkuu lähes entisellä mallillaan.

Koronataistelu alkoi alkuvuodesta 2020 ja muutama kuukausi sen jälkeen meillä oli käytössämme aimo valikoima tehokkaita keinoja taudin hillitsemiseksi. Kansalaiset ottivat keinot mukisematta käyttöönsä, vaikka valtaosa valtiovallan antamista ohjeista olikin vain suosituksia. Korona konkretisoitui välittömästi pandemian alkuhetkistä lähtien tartuntatapauksiksi ja kuolonuhreiksi. Oli helppo ymmärtää uhkan vakavuus.

Ilmastonmuutos alkoi toistasataa vuotta sitten ja edelleen ihmiskunta miettii mitä tilanteelle pitäisi tehdä. Ilmastonmuutos ei koronan tavoin välittömästi uhkaa ihmisen olemassaoloa. Tulvat, pyörremyrskyt, kuivuus ja metsäpalot, niistä johtuvat terveysvaikutukset, haasteet ruuantuotannolle ja puhtaan veden saannille eivät ole riittävän välittömiä uhkia, jotta toimenpiteisiin ryhdyttäisiin koronan tavoin välittömästi.

 

Tavoitteista ei jää kiinni

Eu:n ilmastotavoitteissa komeilee -40 % kasvihuonekaasupäästöjen vähennyslukuna vuoteen 2030 mennessä vuoden 1992 tasosta. Maitopurkissa lukee, että Valio niittaa maidon hiilipäästöt nollaan vuoteen 2035 mennessä. Rakennusteollisuus uhoaa laskevansa rakennetun ympäristön ja rakentamisen päästöjä kaksi kolmasosaa seuraavan 15 vuoden aikana. Metsäsektorilla puolestaan Stora Enso tavoittelee liki kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöleikkauksia vuoden 2010 tasosta 2030 mennessä.

Energiasektorille, joka vuonna 2018 tuotti 75 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on laadittu tiekartta kohti vähähiilisyyttä. Energiateollisuus ry:n ilmastoasiantuntija Jukka Makkonen uskoo sähkön ja lämmöntuotannon päästöjen vähenevän 82 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Yksittäisistä energiayhtiöistä esimerkiksi Vattenfall aikoo laskea päästöjään 38 prosenttia vuoden 2017 tasosta 2030 mennessä. Listaa voisi jatkaa kyllästymiseen saakka.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru totesi toukokuussa, että Suomi tavoittelee koronaviruksen leviämisen hidastamista ja estämistä. Tavoitteena on turvata terveydenhuollon kapasiteetti ja kantokyky sekä suojella riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Toukokuussa 50 suomalaista tutkijaa keuhkosairauksien professori Marjukka Myllärniemen johdolla kirjoittivat avoimen kirjeen Marinin hallitukselle, että Suomen tavoitteena tulisi olla koronaviruksen tukahduttaminen, eli tartuntaluvun painaminen alle yhden, pysyvästi.

 

Tulokset vaativat toimenpiteitä

Kunnianhimoisia tavoitteita on siis asetettu sekä ilmastonmuutoksen että koronan torjumiseksi. Koronan tartuntaluvut saatiin ainakin Suomessa kesään mennessä painettua varsin malitilliselle ja hallittavalle tasolle, koska asetetut tavoitteet konkretisoituivat pikaisella aikataulullat toimenpiteiksi.

Toimenpiteinä olivat muun muassa kotikaranteeni, matkustusrajoitukset, etätyö ja -koulu, ravintoloiden sulkeminen, kokoontumisrajoitukset, tehokas testaus, salapoliisimainen tartuntaketjujen jäljitys ja tartuntatapausten asiantunteva hoito. Tehokeinoja oli ja niitä haluttiin käyttää.

Mitä meidän olisi tullut tähän mennessä oppia koronavirustaistelusta suhteessa ilmastonmuutoskamppailuun? Ainakin se, että aluksi mahdottomiltakin tuntuvien toimenpiteiden toteuttaminen on sittenkin mahdollista. Kunhan tahtoa riittää ja asia otetaan riittävän vakavasti. Me kansalaiset olemme suorastaan odottaneet, mitä valtiovalta ohjeistaa ja määrää meitä tekemään. Olemme olleet valmiita luopumaan oikeuksistamme ja vapauksistamme yhteisen hyvän edessä.

Korona on myös antanut esimakua siitä, millaisia rajoituksia ilmastonmuutostavoitteisiin pääseminen ihmiskunnalta edellyttää. Koronan on arvioitu vähentävän hiilidioksidipäästöjä maailmanlaajuisesti noin kaksi miljardia tonnia mutta puolentoista asteen ilmastotavoitteeseen pääsemiseksi päästövähennyksen tulisi olla puolitoistakertainen.

Konkreettiset toimenpiteet – niistä juuri on kysymys, kun aletaan vaatia asetettujen tavoitteiden täyttymistä ja seurata, miten taistelu ilmastonmuutosta tai koronavirusta vastaan etenee. Sekä koronaviruksen hallinnassa, että ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa menestyminen edellyttää toimintatapojen muuttamista. Jostain täytyy luopua ja jotain uutta keksiä tilalle.

Ilmastonmuutostaistelua ei voiteta käsiä pesemällä mutta konkreettisiin toimenpiteisiin on syytä ryhtyä samalla intensiivisyydellä, kuin koronaakin vastaan.

Lähteet

Ilmasto-opas.fi, 2020. Euroopan unionin ilmastopolitiikka ohjaa jäsenmaita -artikkeli. Viitattu 12.8.2020. https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/b82589fa-efc6-41c0-b7fd-0f1233b76c86/euroopan-unionin-ilmastopolitiikka-ohjaa-jasenmaita.html
Valio.fi, 2020. Hiilijalanjälki nolla vuonna 2035. Viitattu 12.8.2020. https://www.valio.fi/hiilijalanjalki2035/

Rakennusteollisuus RT Ry, 2020. Rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä voidaan huomattavasti kutistaa nopeilla toimilla -tiedote. Viitattu 12.8.2020. https://www.rakennusteollisuus.fi/Ajankohtaista/Tiedotteet1/2020/rakennetun-ympariston-hiilijalanjalkea-voidaan-huomattavasti-kutistaa-nopeilla-toimilla2/

Stora Enso, 2018. Stora Enso asetti kunnianhimoiset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ensimmäisenä metsäyhtiönä -sijoittajauutinen. Viitattu 12.8.2020. https://www.storaensometsa.fi/stora-enso-asetti-kunnianhimoiset-kasvihuonekaasupaastojen-vahentamistavoitteet-ensimmaisena-metsayhtiona/
Leskelä, J., Makkonen, J. 2020.

Energiateollisuuden vähähiilisyystiekartta: puhdas sähkö on ratkaisu päästöjen vähentämiseen -artikkeli. Viitattu 12.8.2020. https://energia.fi/julkaisut/materiaalipankki/energiateollisuuden_vahahiilisyystiekartta_puhdas_sahko_on_ratkaisu_paastojen_vahentamiseen.html#material-view

Tanhua, A. 2019. Vattenfallin päästövähennystavoitteet vahvistettiin ilmastotieteen mukaisiksi – Yritykset tarvitaan mukaan ilmastotalkoisiin -artikkeli. Viitattu 12.8.2020. https://www.vattenfall.fi/fokuksessa/fossiilivapaa/vattenfallin-paastovahennystavoitteet-vahvistettiin-ilmastotieteen-mukaisiksi/

Valtioneuvosto, 2020. Koronavirusepidemian aikaiset rajoitukset. Viitattu 12.8.2020. https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/rajoitukset-ja-suositukset

Vesa, M. 2020. ”Tätä tietoa ja kokemusta ei saa sivuuttaa”: Tutkijat ja asian­tuntijat haastoivat hallituksen korona­linjan – lue koko avoin kirje -artikkeli. Viitattu 12.8.2020. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006499527.html

Eskonen, H. 2020. Koronan ilmastovaikutuksista hurja arvio: Vähentää päästöjä enemmän kuin toinen maailmansota, mutta sekään ei riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta -artikkeli. Viitattu 12.8.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11308211

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kesä lievensi matkailun korona-ahdinkoa - syksy ja talvi ratkaisevan tärkeitä

14.8.2020



Satokangas Pasi neliö.jpg
YTM Pasi Satokangas toimii matkailualan projektisuunnittelijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut-osaamisryhmässä.

POIKKEUS blogikuva.jpg


Vuosi 2020 on jo jäänyt historiaan muutenkin kuin uuden vuosikymmenen alkuetappina. COVID19-epidemia pysäytti yhteiskuntia laajasti ympäri maailmaa. Liikkumiseen perustuva matkailu kärsi pysähtymisestä erityisen pahasti.

Rekisteröidyt yöpymiset Lapin majoitusliikkeissä olivat kasvussa vielä tammi- ja helmikuussa, mutta kevättalvella luvut sulivat nopeammin, kuin maakuntaa peittäneet nietokset. Vuoden 2019 maaliskuussa yöpymisiä oli noin 410 000, vuotta myöhemmin vähän alle 250 000.

Huhtikuussa yöpymisiä oli vain noin 20 000, eli alle kymmenesosa edelliseen vuoteen verrattuna. Toukokuussa yöpymisten määrä pysyi edelleen noin 20 000 tuntumassa, edellisen vuoden toukokuussa yöpymisiä oli ollut noin 90 000. Kesäkuussa toteutuneet 80 000 yöpymistä edustaa puolestaan lähes 50 % tasoa verrattuna vuotta aiempaan vastaavaan jaksoon. (Visit Finland 2020a.)

Vaikka kesällä nähtiin merkkejä paremmasta, epidemia ja sen seurausvaikutukset merkitsivät luonnollisesti suuria vaikeuksia matkailuelinkeinolle.

Lappilaisista matkailuyrittäjistä noin puolet arvioi, että ei pärjää seuraavaan talvisesonkiin asti. Pärjäämisen huoli on myös työntekijöillä, koska hieman yli 60 prosenttia yrityksistä on joutunut turvautumaan lomautuksiin tai irtisanomisiin. (Lapin matkailuelinkeinon liitto ja Lapin kauppakamari 2020.)

 

Ratkaiseva syksy

Alkukesästä epidemia oli siis laantunut ja asetettuja rajoituksia lievennettiin. Ravintolat ja hotellit avasivat oviaan toivoen asiakkaiden paluuta. Kesäkuussa tilanne näytti jo hieman paremmalta, kuin syvimmän karanteenivaiheen aikana. Valtioiden välisiä matkustusrajoituksia oli yhä voimassa, joten matkailun elpyminen perustui lähinnä kotimaiseen kysyntään.

Vaikka esimerkiksi heinäkuun yöpymistilastoja ei ole vielä saatavilla, vaikuttaa siltä, että kotimaanmatkailu muodosti melko kantavan sillan kesän yli. Vuoden 2019 heinäkuussa Lapissa rekisteröidyistä yöpymisistä noin 70 prosenttia kertyi viime vuonna kotimaisten matkailijoiden ansiosta.

Kotimainen kysyntä voi siis pelastaa kesän, mutta talvella suhteet kääntyvät toisinpäin. Joulukuussa 2019 ulkomaalaisten yöpymisten osuus oli peräti 80 prosenttia. (Visit Finland 2020b.) Lapin matkailun ja koko elinkeinoelämän kannalta olisi siis tärkeää, että kesä kuivaisi viruksen viimeiset pisarat. Talvisesongin kohtalo ratkeaa huomattavilta osin loppukesän aikana, jolloin matkanjärjestäjät ilmoittavat, pitävätkö ne kiinni tekemistään ennakkovarauksista.

Palautuminen kestänee useita vuosia

Työ- ja elinkeinoministeriön, Visit Finlandin, Tilastokeskuksen ja MaRa ry:n laatiman ennusteen mukaan matkailijoiden kulutus koko maassa supistuu 60—70 prosenttia vuonna 2020 ja toipuminen kriisiä edeltävälle tasolle kestää ainakin vuoteen 2022.

Matkailukysynnän elpyminen riippuu varsinaisen epidemian sammumisen sekä matkustusrajoitusten purkamisen ohella kuluttajien taloudellisesta tilanteesta ja turvallisuuden tunteen palautumisesta. Myös kulkuyhteyksien, kuten lentoreittien on luonnollisesti avauduttava. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2020.)

Tilannehuone – tietoa toipumisen tueksi

COVID19-epidemian aiheuttama kriisi on räikeä esimerkki matkailun muuttuvasta toimintaympäristöstä ja muutosten vaikutuksesta kysyntään. Yrittäjillä ei usein ole mahdollisuuksia seurata toimintaympäristön tarkkaa kehitystä ja pohtia siellä tapahtuvien muutosten vaikutusta omaan toimintaansa.

Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin liitto käynnistivät kesäkuussa EAKR-rahoitteisen (Vipuvoimaa EU:lta) Lapin matkailun koronatoipumisen tilannehuone -hankkeen, jossa kootaan, tulkitaan sekä jaetaan tietoa matkailutoimijoille tietoa kriisistä toipumisen tueksi. Tilannehuone-tietopankin kautta tulee saataville esimerkiksi matkailukysynnän kehittymästä kuvaavaa tietoa sekä arvioita tulevasta kehityksestä.

Virtuaalinen tilannehuone avataan vielä elokuun aikana Lapin luotsin verkkosivuilla.

Hankkeessa kehitetään tiedolla johtamisen ja verkostoyhteistyön toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää myös jatkossa.

COVID19-epidemia ei ole ensimmäinen matkailun kohtaama kriisi, mutta harvinaisen voimakas. Epidemia ja sen torjuntatoimet alkoivat toden teolla maaliskuussa, jolloin matkailun korkeasesonki alkoi olla Lapissa ohi. Tämä pelasti lukuisat yritykset ja työntekijät pahimmalta.

Mikäli epidemian toinen aalto iskee voimakkaana, tilanne on vakavampi. Matkailuelinkeinolle sekä varsinainen tauti että lääke, eli rajoitukset ovat vaarallisia. Koska rajoitukset ovat kuitenkin tarpeellisia ihmisten terveyden suojelemiseksi, matkailualan kannalta olisi tärkeää, että mahdollinen toinen aalto hiipuisi alkuunsa.

Lähteet

Lapin matkailuelinkeinon liitto ja Lapin kauppakamari (2020) Korona kurittaa rajusti Lapin matkailuyrityksiä- nykyiset tukimuodot eivät ole riittäviä. Luettu 10.6.2020 osoitteesta: https://www.lme.fi/lme/ajankohtaista/korona-kurittaa-rajusti-lapin-matkailuyrityksia-nykyiset-tukimuodot-eivat-ole-riittavia.html

Työ- ja elinkeinoministeriö (2020) Elpyminen koronapandemiasta voi käynnistyä pian, mutta kriisin vaikutukset näkyvät vielä pitkään. Luettu 10.6.2020 osoitteesta: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162277/Matkailualan_nakymat_kevat_2020.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Visit Finland (2020a) Kuukausittaiset yöpymiset ja saapuneet asuinmaittain muuttujina Alue, Maa, Tiedot ja Kuukausi. Luettu 10.6.2020 osoitteesta:
http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland/VisitFinland__Majoitustilastot/visitfinland_matk_pxt_116n.px/table/tableViewLayout1/

Visit Finland (2020b) Kuukausittaiset yöpymiset ja saapuneet asuinmaittain muuttujina Alue, Maa, Tiedot ja Kuukausi. Luettu 10.6.2020 osoitteesta: http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland/VisitFinland__Majoitustilastot/visitfinland_matk_pxt_116n.px/table/tableViewLayout1/

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kahdeksan viikkoa etätyössä. Henkilöstökyselyn tuloksia poikkeusoloissa

18.6.2020



Merja Forest
FM Merja Forest on Lapin ammattikorkeakoulun laatupäällikkö.

POIKKEUS blogikuva.jpg

Suomen korkeakouluissa siirryttiin etäopetukseen ja etätyöhön 18.3.2020 valtioneuvoston linjausten mukaisesti koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi. Pian sen jälkeen Lapin AMKissa päätettiin toteuttaa kolmen viikon välein henkilöstölle kohdennettu kysely ”Mitä kuuluu - Tehemä etänä pois!”, jonka tavoitteena oli selvittää henkilöstön kokemuksia etätyöskentelystä poikkeusoloissa.

Kysymyksenasettelussa lähtökohtina olivat etätyölle tärkeät edellytykset eli työvälineet, etätyövalmiudet, johtaminen sekä yhteistyö ja vuorovaikutus.

 

Kyselyn toteutus

Kysely toteutettiin Eezy Spiritin Reflex-työkalulla kolme kertaa. Tulostarkastelussa käytettävissä oli ainoastaan kyselytyökalun antamat raportit eli vastausten keskiarvot ja jakaumat sekä vapaa sana. Koska kysely oli täysin anonyymi, raakadataa tai vastausitietueita ei ollut saatavilla. Näin ollen tulosanalyysi rajoittui työkalun antamiin raporttitietoihin sekä vapaan sanan louhintaan ilman yhteyttä numeerisiin vastauksiin.

Etätyölle tärkeistä edellytyksistä johdettiin kyselyyn viisi väittämää, joihin vastaajat ottivat kantaa asteikolla 1—5 (täysin eri mieltä — täysin samaa mieltä). Kyselyn väittämät olivat:

1) Minulla on tarvitsemani välineet sujuvaan etätyöskentelyyn.
2) Saan riittävästi tukea esimieheltäni.
3) Yhteistyö ja vuorovaikutus mahdollistuvat riittävän hyvin.
4) Etätyövalmiuteni ovat riittävät.
5) Jaksan hyvin poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta.

Lisäksi kyselyssä oli kaksi vapaa sana -kysymystä tekstivastauksille:

Jos haluat perustella tai avata edellisiin väittämiin antamiasi vastauksia, kerro tässä.
Jaa tässä hyväksi kokemasi etätyövinkit.

Vastausajat olivat: 1. kysely 23.3.—2.4., 2. kysely 20.—24.4. ja 3. kysely 13.—19.5.2020. Jokaisella kerralla vastauspyyntö lähetettiin päätoimiselle henkilöstölle, tavoiteperusjoukko oli 425 henkilöä. Ensimmäiseen kyselykertaan vastattiin vilkkaasti vastausasteen ollessa 66 %. Toisessa kyselykerrassa vastausaktiivisuus oli 40 ja kolmannessa kyselykerrassa 42 prosentta.

 

"Ihan hyvää kuuluu, tosin pientä väsymystä ilmassa"

Vertaamalla kaikkien numeeristen vastausten keskiarvoja, voi kuviosta 1 havaita tulosten tasaisuuden, vaikkakin vastaajien määrässä oli iso muutos ensimmäisen kyselykerran jälkeen. Tulokset olivat myös hyvät: kaikkien vastausten keskiarvot kaikkiin väittämiin olivat arvoltaan yli neljä, mikä sanoitettuna merkitsee samaa mieltä. Toki aina voi pohtia, oliko kysymyksenasettelulla vaikutusta tuloksiin.

Forest Kuvio 1.jpg

Kuvio 1 Kaikkien vastausten keskiarvot

Ensimmäisen ja kolmannen kyselykerran välissä työskenneltiin etänä kahdeksan viikon ajan maaliskuusta toukokuuhun. Mikä muuttui tai muuttuiko mikään? Kuvio 2 havainnollistaa vastausjakaumia kyselykertojen välillä. Täysin samaa mieltä -vastausten osuus on vähentynyt kaikissa väittämissä yhtä lukuunottamatta (Etätyövalmiuteni ovat riittävät.).

Forest kuvio 2.JPG

Kuvio 2 Vastausjakaumat ensimmäisessä ja kolmannessa kyselykerrassa

Muutosvertailussa (kuvio 3) on väittämiin annetut numeeriset vastausarvot niputettu kolmeen ryhmään (1 ja 2 = eri mieltä, 3=neutraali, 4 ja 5 = samaa mieltä), ja tarkasteltu jakaumien muutoksia kyselykertojen välillä.

Forest kuvio 3.jpg

Kuvio 3 Muutokset ensimmäisen ja kolmannen kyselykerran vastausjakaumissa

Suurin muutos oli väittämän Jaksan hyvin poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta vastausjakaumassa, jossa kuusi prosenttiyksikköä siirtyi pois samanmielisistä. Väsymystä kuvastanee myös vastausaktiivisuuden väheneminen: ensimmäisen ja kolmannen kyselykerran vastaajamäärissä on sadan vastaajan ero.

 

Ergonomiahaasteita ja taukojumppaa

Vapaa sana -tekstivastausten analysoimiseksi aineisto vietiin Webropol-kyselytyökaluun, jossa sille tehtiin sanalouhinta. Vapaassa sanassa vastaajalla oli mahdollisuus perustella väittämiin antamiansa numeerisia arvoja. Kyselyn anonyymiyden vuoksi vapaata sanaa ei kuitenkaan ollut mahdollista jäsennellä vaikkapa tiettyyn väittämään annettujen eri mieltä -arvojen mukaan. Sanalouhinnalla saatiin yleiskatsaus kaikkiin tekstivastauksiin.

Ensimmäisellä kyselykerralla viidennes tekstivastauksista sisälsi manininnan etätyön ergonomiasta, joka oli vielä hakusessa: ikävöitiin toimiston hyvää työpöytää, isoa näyttöä ja työtuolia. Luontaisia kohtaamisia kollegoiden kanssa kaivattiin, mutta samalla yhteydenpito etänä koettiin toimivaksi.

Uusi perhearki (pieniä lapsia ja etäkoululaisia kotona) myös vaati totuttelua. Etätyövinkeissä suositeltiin eniten taukoja (neljännes vastauksista), työn rytmittämistä, taukojumppaa, rajan vetämistä työ- ja vapaa-ajan välille sekä ulkoilua.

Kolmannella kyselykerralla tekstivastauksissa tematiikka oli pitkälti sama: ergonomiapulmien osuus oli yhtä suuri ja työyhteisöä oli ikävä. Etätyöhön oli jo totuttu, ja toisaalta sekä tykästytty että kyllästytty siihen. Etätyövinkkivastaukset vähenivät, mutta edelleen suositeltiin taukoja, liikkumista ja päivän aikatauluttamista. Lisäksi suositeltiin digipeda-tunteja, yhteydenpitoa työkavereihin ja langattomia kuulokkeita.

 

Lopuksi

Ennalta suunnittelematon siirtyminen etäopetukseen ja etätyöhön näytti kyselytulosten perusteella sujuneen hyvin ja jopa vakiintuneen viikkojen myötä uudeksi normaaliksi. Kyselyn tuloksista eritoten vapaa sana -vastauksissa on tietoa, jota voi hyödyntää etätyöskentelyn kehittämisessä ja edistämisessä.

Yhteisestä kokemuksesta syntyneistä vinkeistä kannattaa poimia pysyviä käytänteitä.

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Riskit osana yritystoimintaa

2.6.2020



Tia Lämsän kasvokuva.
OTM, HTM, MMM Tia Lämsä työskentelee lehtorina Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Ajankohtaisena myllertävän koronaviruksen vuoksi yritykset ovat viimeistään tässä vaiheessa heränneet riskienhallinnan merkitykseen toimintansa suunnittelussa. Vaikka kukaan tuskin osasi aavistaa viruksen aiheuttamia laajoja seurauksia liiketoimintaan, voidaan moniin muihin yritystoimintaan vaikuttaviin asioihin varautua ennakoinnilla ja riskien huolellisella ja säännöllisellä arvioinnilla. Sen tulisikin olla olennainen osa yrityksen toiminnan johtamista. Yritystoiminta on täynnä erilaisia uhkia ja epävarmuustekijöitä, siksi menestyvässä liiketoiminnassa tavoitteellinen riskienhallinta on tärkeää.

Toisaalta liiketoimintaa ei ole ilman riskin ottamista (Ilmonen, Ilkka, Kallio, Jani & al. 2010). Tulevaisuudessa menestyneet yrittäjät ovatkin epäilemättä niitä, jotka ovat osanneet ennakoida esimerkiksi tulevia trendejä ja kulutuskäyttäytymisen muutoksia ja pystyneet näin muutamaan toimintaansa hyvissä ajoin sen mukaisesti. He ovat samalla ottaneet liiketoiminnassaan riskin kehittäessään toimintaansa ja panostaessaan uusiin toimintoihin.

Riskeihin liittyvän osaamisen kehittämiseksi Lapin ammattikorkeakoulun liiketoiminnan koulutusohjelmassa on tarjolla liiketoiminnan riskienhallinnan ja yritysjuridiikan suuntautumisvaihtoehto, missä painoalueina ovat riskienhallinnan ja juridiikan huomioiminen liiketoiminnassa ja sen suunnittelussa. Tästä suuntautumisvaihtoehdosta valmistautuneet tradenomit ovat käyneet opinnoissaan läpi monipuolisesti riskienhallintaa eri näkökulmista.

 

Riskit ja niiden hallinta

Riskeihin liittyy tiiviisti käsite epävarmuus. Epävarmuutta voidaan määritellä siten, että tapahtumaa tai sen seurauksia ei voida varmasti tietää. Epävarmuus voidaan kuvata myös erilaisilla laskennallisilla todennäköisyyksillä. Riskiä kuvataan usein viittaamalla mahdollisiin tapahtumiin tai seurauksiin. Tätä tekstiä kirjoitettaessa Rovaniemelle odotetaan suurinta tulvaa vuosiin, sen mahdollisia seurauksia ennakoidaan. Tässäpä ajankohtainen esimerkki luonnonriskien ennustamisesta ja riskianalyysistä.

Riskeistä voidaan mainita jo mainitun koronaviruksen ja suurtulvan lisäksi esimerkkeinä koneiden rikkoutuminen, yrittäjän tai työntekijän sairastuminen tai kuolema, tulipalot tai asiakkaiden maksukyvyttömyys. Ne voidaan luokitella eri tavoin esimerkiksi luonnonriskeihin (esim. hirmumyrsky, maanjäristys), ympäristöriskeihin (esim. luonnonvarojen pilaantuminen ja liikakäyttö) ja ihmiskuntaa uhkaaviin riskeihin (esim. väestönkasvu). Jokaisen yrittäjän on syytä pohtia omalla kohdallaan olennaiset riskit ja niiden vaikutukset yrityksen toimintaan.

On hyvä tiedostaa, että ihmisten suhtautuminen riskeihin on hyvin erilaista, ääripäinä voidaan nähdä pelurit ja riskien karttajat. Tätä suhtautumistapojen eroa on voinut seurata kevään aikana myös ihmisten asennoitumisena koronavirukseen. Se on vaihdellut yksilöittäin hyvinkin paljon. Myös moraaliset ja yhteiskunnalliset arvot vaikuttavat riskien arviointiin. Riskien hyväksymiseen vaikuttaa myös se, keneen riski kohdistuu. Yleisesti riski hyväksytään herkemmin, jos vaara kohdistuu niihin, jotka riskisestä toiminnasta myös hyötyvät.

 

Riskienhallinnan keinot

Riskien hallinnan osalta prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen ovat olennainen toiminnan perusta. Etenkin liiketoiminnan muutostilanteissa on tärkeää tehdä monipuolista riskienarviointia. Toiminnan riskejä ei voida kokonaan poistaa, mutta hyvällä suunnittelulla ja varautumisella niiden hallitseminen on mahdollista. Riskienhallinnan keinoina voidaan pitää

- riskien pienentäminen, pyritään vähentämään niiden todennäköisyyttä
- riskien välttäminen ja poistaminen, pyritään eliminoimaan niiden syyt
- huolellinen suojautuminen riskin varalta ja vahingon rajoittaminen
- riskin siirtäminen muualle esim. ottamalla vakuutus
- riskin omalla vastuulla pitäminen (Juvonen & al. 2014, 24-28.)

Riskinotto ja riskin kanssa eläminen voi olla joskus yrityksessä tietyssä tilanteessa tehty päätös ja tämä voikin olla järkevää silloin, kun se taloudellisesti katsotaan parhaaksi vaihtoehdoksi. Olennaista on kuitenkin tällöin se, että päätös perustuu tietoon ja huolelliseen riskien analysointiin.

Riskienhallinta ei ole mikään erillinen prosessi tai toiminto, vaan riskit ja niiden hallinta liittyy olennaisesti yrityksen arvoihin ja strategiaan. (Ilmonen, Ilkka, Kallio, Jani & al. 2010) Siksi riskienhallintaan pitääkin sitouttaa koko organisaatio johtoa myöten ja nähdä se merkittävänä tekijänä kaikessa toiminnassa.

 

Riskien arviointi

Riskit voidaan jaotella eri tavoin. Kirjallisuudessa perinteinen, laaja jako tehdään vahinkoriskeihin ja liiketoimintariskeihin. Esimerkkinä vahinkoriskeistä voidaan mainita tulipalot ja liiketoimintariskeistä rahoitusriskit tai asiakkuusriskit. Vahinkoriskeihin voidaan vaikuttaa riskiä pienentämällä, sitä välttämällä, se siirtämällä ja omalla vastuulla pitämällä. Esimerkiksi vakuuttaminen on keino suojautua vahinkoriskeiltä. Tosin on huomioitava, että kaikkia vahinkojakaan ei voi vakuuttaa ja vakuutusehtoihin on syytä tutustua hyvin etukäteen.

Liiketoimintariskejä ei voida vakuuttaa, vaan käytössä ovat muut edellä mainituista riskienhallintakeinoista. Tärkeintä on, että riskit pyritään kartoittamaan ja ennakoimaan mahdollisimman hyvin ja päätökset tehdään tietoisina riskeistä. Olennaista on pohtia riskin toteutumisen todennäköisyys ja siitä aiheutuva haitta. Tämän vuoksi on olennaista, että riskien toteutumisen seuraukset arvioidaan etukäteen ja varaudutaan ennen kaikkea niihin riskeihin, joiden seuraukset ovat yritykselle merkittävät. (Suominen 2003, 12-13)

Riskienhallinnan tavoitteena on ennen kaikkea yrityksen liiketoiminnallinen menestyminen. Lähtökohtana on varautuminen uhkiin ja erilaisten mahdollisuuksien hyödyntäminen. Vahinkoriskien ohella riskienhallinnan systemaattista toimintatapaa sovelletaan myös liiketoiminnan riskeihin.

Riskienhallinnan perustehtävä ja -lähtökohdat ovat samanlaiset riippumatta yrityksen koosta. Kuitenkin eroavaisuuksia on: pk -yritysten riskienkantokyky on yleensä heikko. Vaikka riskit tiedostettaisiin, niihin varautumiseen ei voida tehdä isoja budjetointeja. Lisäksi riskeihin kiinnitetään yleensä isoja yrityksiä vähemmän huomiota. (Kupi, Keränen & Lanne 2009,11.)

Luonnollisesti pienissä yrityksissä on resursseja vähemmän kuin isoissa, joten monesti riskienhallinnan osaaminen on vähäisempää kuin suuremmissa yrityksissä. Riskienhallinnan näkökulmasta esimerkiksi kirjallisten sopimusten puute tai sopimussisältöjen hallinta tuntuu olevan pienissä yrityksissä yllättävänkin yleistä.

 

Riskienhallinnan haasteet

Riskienhallinta vaikuttaa paperilla loogiselta, aukottomalta ja helpolta. Todellisuudessa kyseessä on erittäin haasteellinen yrityksen johtamisen osa-alue. Sen hallinta vaatii ymmärrystä yrityksen liiketoiminnasta, yrityksen riskien luonteesta ja siitä, miten ihmiset toimivat yksilöinä sekä organisaatiossa. Itse riskienhallinnan menetelmät, esimerkiksi riskianalyysi, ovat suhteellisen yksinkertaisia käyttää. Tärkeäksi tekijäksi muodostuu kuitenkin, miten niitä käytetään ja miten saatua tietoa sovelletaan. (Flink, Reiman, Hiltunen 2007, 11.)

Riskienhallinnan työkalujen ja keinovalikoiman lisäksi onkin tärkeää tuntea yritystoimintaa ja sen luonnetta. Eri toimialoilla kohdataan erilaisia riskejä. Siksi olisikin tärkeää, että yrityksessä itsessään olisi vahvaa osaamista myös riskienhallintaan, se auttaa luomaan uusia mahdollisuuksia tulevaisuuteen ja varautumaan potentiaalisiin uhkiin -mahdollistaa menestyvää liiketoimintaa.


Lähteet

Flink Anna-Liisa, Reima Teemu & Hiltunen Mika: Heikoin lenkki? Riskienhallinnan inhimilliset tekijät.

Ilmonen, Ilkka, Kallio, Jani & al. 2010: Johda riskejä –käytännön opas yrityksen riskienhallintaan

Juvonen, Marko, Koskensyrjä, Mikko, Kuhanen, Leena, Ojala, Virva, Pentti, Anne, Porvari, Paavo ja Talala 2014: Yrityksen riskienhallinta.

Kupi, Eija, Keränen, Jaana & Lanne, Marinka 2009: Riskienhallinta osana PK-yritysten strategista johtamista. VTT Working Papers 107. Julkaisu saatavilla: https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/workingpapers/2009/W137.pdf

Suominen, Arto 2003: Riskienhallinta

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kriisitilanne koettelee työnantajamainetta

22.5.2020



Heli Lohi
KM Heli Lohi on Lapin ammattikorkeakoulun viestintäkoordinaattori.

POIKKEUS blogikuva.jpg

Kriisitilanteista selviävät parhaiten yritykset ja organisaatiot, jotka panevat nopeasti toimeksi. Hyvin hoidettu kriisi voi jopa kääntyä organisaation mielikuvavoitoksi.

Tarkastelen tässä kirjoituksessa koronan kaltaisen äkillisen kriisin vaikutuksia työnantajamielikuvaan ja yhteisöviestintään.


Äkillisyys kysyy resilienssiä

Koronakriisi edellytti organisaatioilta nopeita toimia ja ketteryyttä toiminnan uudelleen järjestelemiseksi ja jopa uudelleen suuntaamiseksi. Riannon toimitusjohtaja Antti Pärnäsen mukaan korona ei kuitenkaan ole perinteinen kriisiviestinnän tapaus, sillä se koskee kaikkia (Anhava 2020).

Totta onkin, että kriisiin ajaudutaan yleensä yksin joko organisaationa tai korkeintaan toimialana, ja että ystävät vähenevät myrskyn silmässä. Nyt niin ei ole käynyt.

Pärnänen varoittaa käyttämästä koronakriisiä liiketoiminnan vipuvartena, mikä on lähtökohtaisesti vastuullinen ajatus. Toisaalta on usein myös asiakkaiden etu, että toimintaa suunnataan uudelleen kun olosuhteisiin tulee muutos, olipa se äkillinen tai hitaammin kehittyvä.

Arvostan sitä, että sain sähköpostiini ensimmäiset koronakriisiin liittyvät asiakasviestit ja tarjoukset asiantuntijapalveluista heti kohta poikkeustilan alettua.

Koronatilanteen avoimessa viestinnässä ja sen ohjeistuksessa kunnostautuivat nopeasti monien viestintä- ja markkinointitoimistojen (esimerkiksi Kuulu, STT Viestintäpalvelut, Tekir, Manifesto ym. ) lisäksi muun muassa Oikotie ja Kuntaliitto, joka julkaisi ensimmäisen ohjeblogin jo 16.3.

Työnantajabrändi on aina totta

Yhteisön brändin tai mielikuvien rakentamisessa korostetaan helposti organisaatioviestinnän roolia. Todellisuudessa molempien tärkein rakennusaine ovat organisaation toimintatavat itsessään.

Brändi ja mielikuvat rakentuvat todellisten kokemusten varassa. Yritys voi väittää yhtä ja toista hyvää, ylevää ja kaunista itsestään, mutta ilman todellisuuspohjaa väittämät ja muu, usein kalliilla rahalla hankittu, brändiviestintäsisältö jäävät ontoiksi.

Koska brändi ja työnantajabrändi sen osana ovat tarttuvaa tunnetta, ovat ne aina totta. Tämä ei tarkoita, että brändien muodostuminen olisi täysin sattumanvaraista ja vain ihmisten satunnaisten mielikuvien summa. Brändin eteen voi ja pitää tehdä töitä oikein ja oikeilla valinnoilla.

Brändiviestinnän sisältöjä suunniteltaessa on tärkeää tunnistaa ensin oman organisaation tapa toimia, sen oikea identiteetti.

  • Ei ole uskottavaa väittää olevansa digiedelläkävijä, jos organisaatio ei pysty tarjoamaan sähköisiä asiointipalveluja.
  • Ei ole uskottavaa väittää, että yrityksen tärkein arvo on ihmisläheisyys, jos asiakkaiden puhelinpalveluun on siirretty yhteisön tylyin ärisijä.
  • Ei ole uskottavaa, että yritys väittää olevansa dynaaminen tai ketterä, jos se jäätyy kriisissä.

 

Ihmiset kokevat ja puhuvat

Työnantajamielikuva tarkoittaa kaikkia niitä mielikuvia, joita yrityksestä on vallalla tai syntyy työnantajana. Työnantajabrändistä on kyse silloin, kun ihmisillä on jokin kokemus tai tunnesuhde työnantajaan. (Näin työnantajakuva ja työnantajabrändi eroavat toisistaan 2019)

Myös työnantajamielikuvasta on tärkeää olla tietoinen, jotta sitä voidaan kehittää vahvemmaksi.

Omien tutkimusten ja selvitysten lisäksi on hyvä olla selvillä, mitä yrityksestä kirjoitetaan muualla. Suomalaisia työnantajia arvioidaan esimerkiksi glassdoor.com- ja erityisesti Tunto-sivustolla. Myös muita sosiaalisen median keskusteluja kannattaa seurata, mutta provosoitumatta.

Julkisten kanavien ja somealustojen lisäksi mielikuvia ja brändiä muokkaa WOM (Word-of-Mouth) eli se mitä talosta puhutaan ihmisten kesken. Työnantajabrändin tärkeimpiä vahvistajia (tai heikentäjiä) ovat nykyiset ja entiset työntekijät ja työpaikkaa hakeneet. Myös hyvät (ja huonot) asiakaskokemukset ja yhteistyökumppaneiden kokemukset organisaatiosta voivat heijastua mielikuvaan siitä, millainen kyseinen yritys olisi työnantajana. (Laine 2020)

Moni työntekijä arvioi nyt ja tulee kriisin hellitettyä entistä tarkemmin arvioimaan oman työnantajansa toimintaa verrattuna muuhun kuulemaansa. Keskiössä on kysymys siitä, miten työntekijä koki tulleensa kohdelluksi työntekijänä ja yhteisönsä jäsenenä.

 

Kohtelu on viestintää

Organisaation arvot ja valinnat konkretisoituvat vastuullisuusteoissa tai niiden puutteena. Koronakriisin kaltaisessa äkillisessä kriisitilanteessa myös reagointinopeus merkitsee. Myös viestintä on hyvä pitää alusta alkaen avoimena ja ihmisiä arvostavana.

On parempi käynnistää aloitteellisesti toimenpiteitä kun jäädä varovaisesti seurailemaan, mitä muut saman alan toimijat tekevät. Näin siitäkin huolimatta, että esimerkiksi koronakriisissä nopeasti toiminut Business Finland joutui kohtuuttoman ryöpytyksen kohteeksi.

Business Finlandin viestintäjohtaja Tomi Korhosen mukaan käyttäytyminen on parasta viestintää. Kriisin keskellä täytyy organisaation analysoida myös omaa toimintaansa rauhallisesti. Pikavoittojen metsästely ei ole kestävää mainetyötä. (Räsänen 2020)

Työnantajilta odotetaan nyt enemmän sosiaalista ja inhimillistä vastuuta sekä suhteessa yhteiskuntaan että omiin työntekijöihinsä.

Vastuullinen työnantaja on työntekijänsä tukena kriiseissä. Välitön palkkio ei tule yrityskuvaa hivelevänä näkyvyytenä mediassa ja somessa, vaan omien työntekijöiden luottamuksena, arvostuksena ja sitoutumisena. Vastuullisuustekoja tekevä yritys huomataan ja muistetaan luultavasti vielä pitkään kriisin jälkeen. (Hannola 2020)

Client Group Director Samuli Paavilainen muistuttaa, että kriisin vaikutus työnantajakuvaan on pitkäkestoinen, mutta siihen voidaan jokaisessa yrityksessä vaikuttaa. Myös hän neuvoo arvostamaan henkilöstä ja pitämään poikkeustilanteessa viestinnän selkeänä ja avoimena. (Työnantajakuva muodostuu vahvimmin kriisitilanteissa 2020)

Koronakriisin vaikutukset markkinointiviestintään olisivat oman kirjoituksensa aihe. Kriisejä kytketään harvoin ja varovaisesti kuluttajamarkkinointiin, mikä on viisasta. Se tulkittaisiin helposti halpahintaiseksi onnettomuudella ratsastamiseksi, mikä kääntyisi itseään vastaan.

Toisaalta kriisit ovat myös mahdollisuus vastuullisuusviestintään. Nostan tästä onnistuneena esimerkkinä esille S-ryhmän videomainoksen "Tulkoon mitä vaan".

Lähteet

Anhava, M. 2020. "Koronakriisi ei ole kriisiviestinnän keissi", sanoo Riannon varatoimitusjohtaja Antti Pärnänen. STT viestintäpalvelut 24.4.2020. Viitattu 6.5.2020 https://blogi.viestintapalvelut.fi/koronakriisi-ei-ole-kriisiviestinnan-keissi-rianno-varatoimitusjohtaja-antti-parnanen

Hannola, L. 2020. Oikotie 24.4.2020. Viitattu 7.5.2020. https://tyopaikat.oikotie.fi/tyonantajalle/artikkelit/luottamus-ansaitaan-kriittisissa-hetkissa-vastuullinen-tyonantaja-nain-tuet-surevaa?ref=uusimmat-artikkelit

Laine, T. 2020. GROW+ koulutus: Työnantajamielikuva. Verkkokoulutus 6.5.2020.

Näin työnantajakuva ja työnantajabrändi eroavat toisistaan. 2019. Emine. Viitattu 7.5.2020. https://emine.fi/nain-tyonantajakuva-ja-tyonantajabrandi-eroavat-toisistaan/

Räsänen, A. 2020. Luottamus ansaitaan kriittisissä hetkissä - Vastuullinen työnantaja, näin tuet surevaa. T-media 15.4.2020. Viitattu 7.5.2020. https://t-media.fi/fi/maineen-johtaminen-kriisin-hallintaa/

Työnantajakuva muodostuu vahvimmin kriisitilanteissa. 2020. Oikotie. Viitattu 7.5.2020. https://tyopaikat.oikotie.fi/tyonantajalle/artikkelit/tyonantajakuva-muodostuu-vahvimmin-kriisitilanteissa?utm_source=B2B_Ty%C3%B6paikat_email&utm_medium=email&utm_campaign=NL-JO-B2B-2020-05-06-Newsletter&mkt_tok=eyJpIjoiTVdFeVlqWTJNalF5WkRGbSIsInQiOiJmbUJMb3hYSFRneU9JMUdTQ0x5WFAxaWYzVlhsa3N5TUpwKyszN3J1T3dSVmF4TWZ0MWhkSnZ6Y1l5XC9PYk4yZ1V3XC9CT2RwSE01SHkwOXBzVkFGK2NySnJ4elU2cXFkZzVXb3hTQW9QaWRlb3d3bVlrdkZ1VGRDR0RCMWpXQUFPIn0%3D

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Edellinen 1 2 3 ... 32 33 34Seuraava