kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Harjoittelijat ovat hyvä rekry!

24.2.2023



Kantasen ja Petäjäjärven kasvokuvat vierekkäin.
DI Mari-Selina Kantanen ja insinööri YAMK Aila Petäjäjärvi työskentelevät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus - osaamisryhmässä.

Logo

Lapin alueen ammattioppilaitokset ja korkeakoulut löivät hynttyyt yhteen opiskelijoiden harjoittelumallien kehittämisessä ja yhtenäistämisessä. Lapin yhteinen harjoittelupolku työelämään (LYHTY) hanketta olivat toteuttamassa Lapin ammattikorkeakoulun lisäksi REDU, Lappia ja Lapin yliopisto. Hankkeen tavoitteena oli kehittää Lapin alueelle yhteinen harjoittelupolkumalli, joka kokoaa yhteen kaiken tiedon oppilaitoksen ja työelämän välisen yhteistyön toteuttamiseen.

Osaajien avulla elinvoimainen Lappi

Lapin alueen työelämä tarvitsee ammattitaitoisia osaajia alueen elinvoimaisuuden ja tuottavuuden ylläpitoon. Uudet käytettävissä olevat teknologiat ja digitalisaatio asettavat haasteita osaamiselle, mutta myös mahdollistavat uudenlaista teknologian hyödyntämistä. Oppilaitokset voivat eriyttää ja syventää osaamisalueitaan ja tarjota tiivistetyssä yhteistyössä koko koulutusrenkaan osaamista alueen elinkeinoelämälle.

Yritykset ja työelämä saavat tarvitsemiensa osa-alueiden opiskelijoita ja osaajia koulutusrenkaan tarjonnasta. Työnantajat ovat rohkaistuneet pestaamaan jo opiskelun varhaisessa vaiheessa olevia opiskelijoita harjoittelemaan yritykseen ja siten kasvattamaan opiskelijoista osaajia yrityksen ammattitaitoiseksi työvoimaksi. Kun harjoittelut onnistuvat molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä hyvin, yhteistyö voi edetä päättötöiden tekemiseen ja opiskelijan työllistymiseen hänelle jo tuttuun yritykseen.

Tiedonjaosta toimintamalliin

LYHTY-hankkeessa toteutettiin useita koulutusrenkaan yhteisiä yrityksille suunnattuja webinaareja, työpajoja ja tietoiskuja, joissa tuotiin esille eri koulutustahojen opiskelijoiden harjoittelurekrytointikanavat. Työpajoissa yritysten edustajat perehdytettiin harjoittelijoiden hakua helpottaviin ja nopeuttaviin ohjelmistoihin (Tuudo, Tiitus, Aarresaari) sekä yhteistyötahoille esiteltiin eri koulutustarjoajien työharjoitteluvastaavat yhteydenpidon helpottamiseksi. Hankkeen aikana vahvistettiin Tuudo-sovelluksen osaamista myös ammattikorkeakoulun opiskelijoille, henkilöstölle, ja erityisesti harjoittelua ohjaaville henkilöille pitämällä sovelluksen käyttökoulutus.

Lapin ammattikorkeakoulusta hankkeeseen osallistuivat Uudistuvan teollisuuden koulutuksista lehtorit Kari Kenttä (projektipäällikkö), Mari-Selina Kantanen, Aila Petäjäjärvi sekä Jan Stenlund. Toimijaverkostotyöskentelyn lisäksi hankkeessa toteutettiin erilaisia opiskelijoiden harjoitteluihin ja työelämäyhteistyöhön liittyviä videokuvauksia, joilla havainnollistetaan harjoitteluissa saatuja kokemuksia ja hyötyjä niin opiskelijoille kuin yrittäjille.

Lapin ammattikorkeakoulun osalta hankeen aikana tehtiin yhteistyössä Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnan opiskelijoiden kanssa kaksi videota. Toinen video tuo esille millaisia kokemuksia opiskelijalle, työnantajalle sekä korkeakoululle syntyy opintoihin kuuluvista harjoitteluista ja toisessa videossa opiskelija kertoo oman ammatillisen kasvun kehittymisestä harjoitteluiden kautta.




Video 1. Insinööriopintoihin kuuluva työharjoittelu – opiskelijan, työnantajan ja korkeakoulun kokemus. YouTube:  https://youtu.be/Qke3Fk1Z5i8



Video 2. Raisa Junes - asentajaharjoittelijasta työnjohtajaksi Outokummulla. YouTube: https://youtu.be/OMyIILbZ1Lg

Yritysten kanssa tehtävää yhteystyötä vahvistettiin keväällä 2022 järjestämällä webinaari, missä yrityksille esiteltiin LYHTY-hanketta, ammattikorkeakoulun opintoihin liittyviä erilaisia harjoitteluita erityisesti kone- ja sähköautomaatiotekniikan koulutusten osalta sekä Tuudo-sovellusta. Webinaari suunnattiin niille yrityksille, joissa kone- sekä sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijat suorittavat harjoitteluita.

Tilaisuuden tarkoituksena oli esittelyjen lisäksi myös erityisesti keskustella yritysten tarjoamista kesäharjoittelupaikoista, erilaisten työtehtävien osaamistarpeista sekä niiden täyttymisestä. Järjestetty tilaisuus koettiin yritystenkin osalta onnistuneeksi ja vastaavaa tilaisuutta tullaan järjestämään vuosittain.

Osaajia Lapissa

Hankkeen tuloksena laadittiin Lapin Luotsi sivustolle “Osaajia Lapissa – harjoittelut on hyvä rekry” koonti. Sivuston tarkoituksena on pyrkiä keräämään Lapin alueen yrityksille ja muille toimijoille alueen oppilaitosten tarjoamat mahdollisuudet harjoittelijoiden ja tulevaisuuden osaajien saamiseksi. Sivustoilta löytää tietoa mm. yleistä tietoa harjoittelumahdollisuuksista, mitä hyötyä yrityksille on harjoittelijoista, miten harjoittelijoita voi rekrytoida ja mitä asioita yritysten pitää ottaa huomioon rekrytointeihin liittyen, sekä millaisia muita opiskelijayhteistyön muotoja oppilaitoksilla on tarjottavana yrityksille.

Prosessi piirroskuvana, jos mutkitteleva tie ja ihmishahmoja.

Kuva 1. Osaavaa työvoimaa Lapin alueelle.

Lapin Luotsi sivustolle rakennetun “yhden luukun – periaatteella" toimivan sivuston avulla työnantajat voivat hankkia nopeasti ja vaivattomasti tarpeisiinsa harjoittelijoita, opinnäytetyön tekijöitä tai jo valmistumisvaiheessa olevia eri alojen opiskelijoita tarjolla oleviin työtehtäviin. Lapin alueen elinkeinoelämä pysyy elinvoimaisena ja uudistuvana tulevaisuuden osaajien kiinnittyessä jo varhaisessa vaiheessa alueen yrityksiin!

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Eduskuntapuolueiden vaaliohjelmat lupaavat lisää opiskelupaikkoja ja rahaa korkeakouluille

22.2.2023



Kirjoittajan kasvot.
Kirjoittaja, HT Reijo Tolppi työskentelee projektijohtajana Lapin ammattikorkeakoulussa.

Huhtikuun 2. on toivottavasti lauha ja puolipilvinen päivä, se nimittäin perinteisesti takaa parhaiten, että suomalaiset rynnistävät oikein joukolla äänestyspaikoille. Luvassa on koulutusvaalit, jossa yhtenä keskeisenä teemana on peruskoulutus, jonka kunnia ollaan laskevien PISA-tulosten pelottamana oikein joukolla palauttamassa ja ”konsulttivetoisesta kehitysrumbasta” ollaan kuulemma taas siirtymässä perusasioiden äärelle.

Vaaliohjelmissa perusopetukselle on oikeastaan puolueesta riippumatta varattu tilaa moninkertaisesti muuhun koulutuskenttään verrattuna. Mutta kyllä sitä korkeakoulutustakin on ensi vaalikaudella tarkoitus kehittää, tosin mitään suuria mullistuksia ei pitäisi olla edessä.

Seuraavassa puolueiden korkeakoulupoliittiset tavoitteet on kerätty kevään 2023 vaaliohjelmista, jonka ovat julkaisseet Kristillisdemokraatit, Keskusta, SDP, Kokoomus, Vasemmistoliitto, Vihreät ja RKP. Perussuomalaisilla on kyllä koulutuspoliittinen ohjelma, mutta se on laadittu jo vuonna 2018. Tämän jälkeen on jo yhdet vaalit pidetty, minkä vuoksi en sitä lähteeksi valinnut, vaan heidän osaltaan lähteenä on käytetty puolueen talouspoliittista ohjelmaa 2023, ja Liike Nytin osalta puolueen tavoitteita otsikon ”Koulutusmenestys enää myytti” alla. VKK:lle (Valta kuuluu kansalle) en korkeakoulupoliittisia linjauksia löytänyt lainkaan.

Puolueiden korkeakoulupoliittiset linjaukset on jaettu kolmeen koriin: ensimmäiseen kuuluvat asiat, joita kannatta eduskuntapuolueiden enemmistö, toiseen koriin on sijoitettu asiat, joita kannattaa useampi kuin yksi puolue, ja kolmanteen koriin jäävät vain yhden puolueen ajamat asiat.

Kori I: Puolueiden enemmistön kannattamat korkeakoulupoliittiset linjaukset

Korkeakoulutuksen määrän kasvattaminen

Selvästikin eduskuntapuolueissa on havahduttu jo pitkään jatkuneeseen koulutustason laskuun Suomessa. OECD-maissa jokainen ikäluokka on säännönmukaisesti ollut edellistä koulutetumpi poislukien Suomi, missä 1970-luvulla syntyneet uhkaavat jäädä koulutetuimmiksi ikäluokiksi.

Tähän on tarkoitus saada muutos korkeakoulutuksen määrää kasvattamalla, minkä ovat ohjelmissaan maininneet SDP, Keskusta, Kokoomus, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset, Liike Nyt ja Vihreät. Tarkkoja tavoitteita ovat asettaneet Kokoomus ja Vasemmistoliitto, jotka pyrkivät siihen, että puolet väestöstä suorittaa korkeakoulututkinnon, SDP pistää vielä kymmenen prosenttia paremmaksi.

Korkeakoulujen perusrahoitus tulee turvata

Vihreät ottaa esille riittävän perusrahoituksen ja vaatii yhdessä Vasemmistoliiton kanssa yliopistoindeksistä kiinnipitämistä, RKP pitää tärkeänä rahoituksen pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta, Kokoomus haluaa vahvistaa tieteen ja tutkimuksen rahoitusta korkeakoulujen pääomittamisella 1,5 miljardilla ja SDP kantaa huolta siitä, että myös korkeakoulujen rahoitus kasvaa koulutusmäärien kasvaessa.

Kori II: Useamman puolueen kannattamat korkeakoulupoliittisen linjaukset

Korkeakoulutuksen sisäänpääsyä tulee kehittää

Keskusta ja RKP esittävät ensikertalaiskiintiöstä luopumista, RKP lisäksi lukiodiplomin ja taiteen perusopetuksen tutkinnon huomioimista korkeakouluhaussa, Liike Nyt katsoo, että korkeakouluun pääsemisen tulee olla nykyistä helpompaa keinoja erittelemättä, ja SDP:kin toteaa vain yleisellä tasolla, että korkeakoulujen valintajärjestelmää tulee kehittää.

Lukukausimaksuja ei pidä ottaa käyttöön nykyistä laajemmin

Tällä hetkellä korkeakoulutus on Suomessa maksutonta paitsi suomalaisille, myös EU/ETA maiden kansalaisille. Valtiovarainministeriö otti joulukuussa 2022 esille mahdollisuuden lukukausimaksujen perimisen laajentamisesta, mikä on todennäköisesti saanut Vihreät, Keskustan RKP:n ja Vasemmistoliiton ajatusta vaaliohjelmissaan vastustamaan.

Pisimmälle maksuttomuuden veisi Vasemmistoliitto, joka poistaisi lukukausimaksut myös EU/ETA maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta.

Jokaisessa maakunnassa pitää olla vähintään yksi korkeakoulu

Tukea tälle ajatukselle tulee samasta suunnasta kuin aikaisemminkin eli Keskusta sekä ehkä hieman yllättäenkin Vasemmistoliitolta. Epäsuorasti asiaa kannattaa myös SDP, joka korostaa korkeakoulutuksen alueelliseen saatavuuteen liittyvien esteiden poistamista.

TKI-rahoitusta tulee kasvattaa

Joulun alla 2021 julkaistiin parlamentaarisen TKI-työryhmän loppuraportti, missä kaikki nykyisen eduskunnan puolueet sitoutuivat nostamaan TKI-rahoituksen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä (Parlamentaarisen TKI-ryhmän loppuraportti, s. 45).

Tämän tavoitteen ovat kirjanneet vaaliohjelmaansa sellaisenaan Kokoomus, Keskusta, Vihreät sekä SDP. Vasemmistoliitton ohjelmassa esitetään TKI rahoituksen nostamista hieman muita enemmän.

Koulutuksen kansainvälistymistä on lisättävä

SDP haluaa kolminkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrän vuoteen 2030 mennessä. Kristillisdemokraatit painottavat opiskelijoiden ja tukijoiden liikkuvuutta ja Kokoomus kansainvälisten opiskelijoiden määrän lisäämistä jo toisella asteella.

Kaikki kolme puoluetta korostavat sitä, että kansainväliset opiskelijat tulee saada valmistumisen jälkeen työllistymään Suomeen, mitä SDP edistäisi korkeakoulujen ja työnantajien yhteistyötä tiivistämällä, Kokoomus antamalla valmistuneille automaattisesti kahden vuoden oleskeluluvan työnhakua varten, ja Kristillisdemokraatit tarkemmin yksilöimättä avaamaan muualta tuleville ovia suomalaiseen työelämään.

Korkeakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa on tiivistettävä

Kokoomus pyrkii uudistamaan korkeakoulujen työnjakoa, profiloitumista ja yhteistyötä, ja erityisesti tunnistamaan alat, joilla voimme olla maailman kärkeä. Kristillisdemokraattien mukaan yhteistyötä ja koulutustarjonnan koordinointia on vahvistettava sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

Korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa on parannettava

Vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n keino opiskelijoiden toimeentulon kohentamiseen on opintorahan korottaminen. Lisäksi RKP ajaa opintotuen kaksiportaisuuden (jako ylempiin ja alempiin tutkintoihin) poistamista, opintotukikuukausien lisäämistä sekä opintotuen tulorajojen nostamista.

Kori III: Yksittäisten puolueiden linjaukset

Keskusta: Yliopistokeskusten asemaa on vahvistettava, toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen kumppanuutta on tiivistettävä.

Liike Nyt: Opinto-oikeutta on rajoitettava, tutkittava mahdollisuutta kouluttaa perustutkintona kandidaatteja maistereiden asemesta.

Vihreät: Poistetaan opintoaikojen rajoitukset, tehdään alanvaihdosta joustavampaa niille, joilla on jo opinto-oikeus.

RKP: Sukupuolen mukaista eriytymistä koulutuksessa tulee vähentää.

SDP: Kotimaisten kielten koulutusta tulisi lisätä englanninkielisissä tutkinnoissa Suomeen työllistymisen edistämiseksi, koulutuksen läpäisyä on parannettava.

Vasemmistoliitto: Yliopistolakia tulee uudistaa siten, että se takaa yliopistodemokratian toteutumisen ja vahvistaa autonomiaa, opiskelijoiden terveyspalveluihin tulee panostaa nykyistä enemmän.

KD: Korkeakoulutusta on kehitettävä yhdessä työmarkkinoiden ja työelämän kanssa.

Korkeakoulupolitiikasta vaaliohjelmissa ja puolueiden linjauksissa puhutaan yleensä erittelemättä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Ainoa vain ammattikorkeakouluja koskeva tavoite löytyy Keskustan ohjelmasta, jossa vaaditaan julkista TKI-rahoitusta kanavoitavan nykyistä enemmän myös ammattikorkeakouluille.

Korkeakoulupoliittiset tavoitteet puolueittain

Voinee olettaa, että sellaisten tavoitteiden, jotka kuuluvat useamman kuin yhden puoleen agendalle, läpimenomahdollisuudet ovat paremmat, kuin sellaisten tavoitteiden, joita ajaa vain yksi puolue. Useamman kuin yhden puolueen ajamia tavoitteita löytyi vaaliohjelmista yhteensä yhdeksän, ja oheisessa taulukossa on eritelty kutakin tavoitetta tukevat puolueet.


Taulukko: Useamman kuin yhden puolueen kannattamat tavoitteet puolueittain

 
Taulukko 1 Tolppi.jpg



Todennäköisistä pääministeripuolueista korkeakoulupoliittisessa tavoitteenasettelussa selvästi muista poikkeavaa linjaa vetää Perussuomalaiset. Perussuomalaisten pidättyvä linja korkeakoulupolitiikassa on todennäköisesti tietoista, he panostavat koulutuspolitiikassa hyvin voimakkaasti perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen, joiden tiimoilta he julkaisivat 13.2. 2023 omat ”Koulu kuntoon” -teesinsä.

Korkeakoulupolitiikan näkökulmasta eniten yhteistä näyttää olevan Vasemmistoliitolla ja vihreillä (5 yhteistä tavoitetta). Kokoomuksella ja SDP:llä yhteisiä tavoitteita on neljä ja kolme yhteistä tavoitetta löytyy kokoomukselta, SDP:ltä, ja vihreiltä. Lapissa perinteisesti vahvan Keskustan erottaa se, ettei puolue useimpien muiden puolueiden tavoin lupaa ohjelmassaan perusrahoituksen kasvattamista; liekö johtuu Keskustan tämänhetkisestä roolista valtion kirstunvartijana.

Kaiken kaikkiaan olo ainakin näin ennen vaaleja on suhteellisen levollinen. Kaikki suuret puolueet kannattavat korkeakoulutuksen määrän lisäämistä, lisäksi sekä TKI-rahoituksen että perusrahoituksen kasvattamiselle näyttää löytyvän laajaa tukea. Toivottavasti tilanne on sama vielä vaalien jälkeenkin.

Lähteet:

Suomen keskustan vaaliohjelma 2023 ”Eteenpäin! Vastuuta koko Suomesta”, luettu 13.2.2023 osoitteessa https://keskusta.fi/wp-content/uploads/2023/01/Keskustan-eduskuntavaaliohjelma-2023.pdf

Kokoomuksen vaaliohjelma 2023 ”Nyt on oikea aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin” luettu 13.2.2023 osoitteessa https://www.kokoomus.fi/kokoomuksen-eduskuntavaaliohjelma-2023/

Kristillisdemokraattien vaaliohjelma 2023 ”Järjen ääni”, luettu 13.2.2023 osoitteessa https://www.kdpuolue.fi/kd/files/2023/01/KD-vaaliohjelma-WEB-2023.pdf

Liike Nyt koulutuslinjaukset poimittu puolueen tavoitteesta ”Koulutusmenestys enää myytti”, luettu 13.2.2023 osoitteessa https://www.liikenyt.fi/tavoitteet/koulutustaso

Parlamentaarisen TKI-ryhmän loppuraportti 2021. Valtioneuvosto: Helsinki. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:95.

Perussuomalaisten koulutuspoliittiset linjaukset poimittu lähteestä ”Perussuomalaisten talouspoliittinen ohjelma 2023”, luettu 14.2.2023 osoitteessa https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2023/01/TalousOhjelmaIso_final-01_2023.pdf

Ruotsalaisen kansanpuolueen vaaliohjelma 2023 ”Yhdessä eteenpäin” luettu 13.2.2023 osoitteessa https://val.sfp.fi/wp-content/uploads/RKP-Vaaliohjelma-2023.pdf

Sosiaalidemokraattisen puolueen vaaliohjelma 2023 ”Rohkeutta olla sinun puolellasi – SDP:n tavoitteita 2030-luvulle” luettu 14.2.2023 osoitteessa https://www.sdp.fi/eduskuntavaalit-2023/vaaliohjelma

Vasemmistoliiton vaaliohjelma 2023 ”Reilumpi huominen kaikille, ei harvoille!” luettu 14.2.2023 osoitteessa https://vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2023/01/Vasemmistoliitto_VAALIOHJELMA2023.pdf

Vihreiden vaaliohjelma ”Suojele elämää” luettu 13.2.2023 osoitteessa https://www.vihreat.fi/wp-content/uploads/2023/02/Vihrea%CC%88t_eduskuntavaaliohjelma_2023_final.pdf

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle





Verkostossa on voimaa - 18 maata Euroopasta kokosi metsäalan parhaat käytänteet yhteiseen tietoportaaliin

20.2.2023



Kirjoittajien kasvokuvat vierekkäin.
Metsätalousinsinööri (YAMK) Anne Saloniemi työskentelee asiantuntijana ja metsätalousinsinööri (YAMK) Merja Laajanen tuntiopettajana Tulevaisuuden biotalous-osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Kaikkiin hankkeisiin kuuluu verkostoitumista. Uusien työelämäsuhteiden hankkimista sekä vanhojen ylläpitämistä voidaan pitää suorastaan elinehtona menestyksekkäälle hanketoiminnalle. Kansainvälisissä hankkeissa verkostoituminen voi toisinaan olla haastava tehtävä, jota viime vuosien Covid-19-pandemia ja Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa eivät ainakaan helpottaneet.

Lapin ammattikorkeakoulu oli mukana EU:n Horisontti 2020- ohjelman rahoittamissa ROSEWOOD- ja ROSEWOOD4.0- hankkeissa. Ensimmäisessä ROSEWOOD- hankkeessa luotiin pohja Euroopan laajuiselle metsäalan verkostolle ja hankkeessa jaettiin parhaita metsäalan käytänteitä. Jälkimmäisessä ROSEWOOD4.0-hankkeessa toimintaa vahvistettiin ja hankkeessa haettiin erityisesti digitaalisia ratkaisuja puun liikkeelle saamiseksi

Kuva 1 Laajanen Rosewood.jpg
Kuva 1. Digitaaliset ratkaisut puun liikkeelle saamiseksi. ROSEWOOD4.0 arkisto.

Hankkeen tuloksena verkkoalusta sekä osaamisen jakamista

ROSEWOOD4.0-hankkeessa oli kaikkiaan mukana 18 Euroopan maata. Kullakin maalla on erilainen metsäalan toimintaympäristö, mutta myös yhtäläisyyksiä löytyi paljon. Hankkeessa mukana olleet maat kokosivat alueidensa tiekartat, joiden avulla yhteisiä ongelmakohtia voitiin kartoittaa. Ratkaisuiksi metsäalan haasteisiin hankekumppanit keräsivät omilta alueiltaan parhaita metsäalan käytänteitä ja innovaatioita.

ROSEWOOD4.0- hankkeessa luotiin sähköinen alusta, nimeltään Knowledge Platform, jonne tallennettiin tietoa yli 250 parhaasta metsäalan käytänteestä ja innovaatiosta ympäri Eurooppaa. Tietoportaalin tarkoituksena on ylläpitää tiedonvaihtoa sekä jalkauttaa parhaita käytänteitä uusille alueille. Digitalisaation vaikutukset näkyvät myös metsäalalla, joten alustan jatkuva päivittäminen on tärkeää. Alusta on suunnattu erityisesti metsäsektorin toimijoille, mutta se on vapaasti kaikkien käytettävissä.

Hankkeessa tuotettiin runsaasti digitaalista materiaalia lupaavimmista metsäalan käytänteistä. Kukin osaamiskeskittymä teki esittelyvideoita, kirjoitti artikkeleita, järjesti koulutuksia ja koosti tietokortteja. Kaikki ovat nähtävillä hankkeen perustamilla kotisivuilla.

Metsäalaan liittyvää tietoa vaihdettiin erilaisissa työpajoissa ja seminaareissa sekä opintomatkoilla, joista yksi järjestettiin Rovaniemellä toukokuussa 2022. Vieraat tutustuivat mm. Pilke-taloon, REDUn metsäkonealan simulaatio-oppimisympäristöön sekä hakkuutyömaahan Hirvaalla. Rovaniemeltä sen sijaan matkattiin tutustumaan Itävallan Steiermarkin alueelle mm. innovaatiokeskukseen, puunjalostusyrityksiin, sahoihin, CLT-tehtaalle, vuoristohakkuutyömaalle ja opintomatkalla päästiin kuuntelemaan erilaisia metsäalaan liittyviä hanke-esittelyitä.

Kuva 2 Laajanen Rosewood.jpg

Kuva 2. Rovaniemelle järjestetyn opintomatkan kohokohta oli REDUn metsäkonesimulaattoritila. Anne Saloniemi, Lapin AMK.

Loppuseminaari Barcelonassa

Viimeinen ROSEWOOD4.0-hankkeen tapahtuma pidettiin Barcelonassa kesäkuussa 2022. Paikan päällä oli 60 osallistujaa ja koska tilaisuus pidettiin hybridimuotoisena, myös striimin kautta oli mukana 175 henkilöä. Ensimmäisenä päivänä esiteltiin hankkeen tuloksia sekä keskusteltiin verkoston jatkuvuudesta ja tulosten hyödynnettävyydestä hankkeen päättymisen jälkeen.

Toisena päivänä muodostettiin yhdeksän hybridityöpajaa, joissa keskusteltiin mahdollisista ehdotuksista Horisontti 202- ohjelman rahoituksiin. Keskiönä keskusteluissa olivat innovaatiot kohti kestävämpää metsäsektoria. Lapin ammattikorkeakoulu veti metsänomistajien palveluita kehittävän hankesuunnittelun työpajaa, jossa pohdittiin uusien metsäpohjaisten arvoketjujen kehittämistä metsänomistajien näkökulmasta.

Iso määrä ihmisiä seisoo portaille ryhmittyneenä.

Kuva 3. ROSEWOOD4.0 -hanke Barcelonassa 2022. Gerard Fernández, EFI.

ROSEWOOD4.0- verkosto jatkaa vahvana

Hankkeen yhtenä tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää Euroopan laajuista metsäalan verkostoa. Vaikka hanke päättyi kesäkuussa 2022 ja maailmanlaajuiset haasteet rajoittivat fyysisiä tapaamisia, nähtiin tärkeänä ylläpitää luotua verkostoa. Hankkeen jatkumona projektikumppanit jatkavat työskentelyä ROSEWOOD4.0-verkostossa, jota koordinoi kroatialainen Competence Center CEKOM.

Joulukuussa 2022 pidettiin etänä jo kolmas kokous, jossa esimerkiksi Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoima CLT- hanke (CLT Access Matting) pääsi esittäytymään. Hanke sai alkunsa ensimmäisestä ROSEWOOD-hankkeesta innovaatiotyöpajojen kautta, joten oli luontevaa esitellä verkostolle CLT- hankkeessa tehtyjä toimenpiteitä.

Kokouksissa käsitellään ajankohtaisia asioita, suunnitellaan yhteistyömahdollisuuksia EU-rahoituskanavien kautta sekä esitellään uusia käytänteitä, innovaatioita ja hankkeita. ROSEWOOD-verkosto on avoin uusille metsätaloudessa ja puuteollisuudessa toimiville jäsenille, ja mukaan pääsee ottamatta yhteyttä koordinaattoriin.

Hankkeen tiedot

ROSEWOOD4.0- hankkeen toiminta perustui osaamiskeskittymiin. Pohjoisen osaamiskeskittymää koordinoi Lapin ammattikorkeakoulu ja siihen kuuluivat Luonnonvarakeskuksen lisäksi Paper Province Ruotsista ja TreTorget Norjasta. ROSEWOOD4.0- hanketta koordinoi saksalainen Steinbeis 2i GmbH.

Hanke rahoitettiin Euroopan unionin Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Hankkeen kotisivut osoitteessa: https://rosewood-network.eu/

Lähteet

Rosewood4.0 Sustainable Wood for Europe. https://rosewood-network.eu/

Saloniemi, A. 2022. Metsäalan innovaatiot opintomatkojen kohteena ROSEWOOD4.0-verkostossa. Pohjoiset Tekijät- blogi. https://www.lapinamk.fi/blogs/-Metsaalan-innovaatiot-opintomatkojen-kohteena-ROSEWOOD40-verkostossa/0q5cunco/ac5a197e-32c2-45fe-bc2d-0c9d94ea28ff

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kurkistuksia hybridityön arkeen

16.2.2023



Nelly Korteniemen kasvot.
TaM Nelly Korteniemi toimii Lapin ammattikorkeakoulussa liiketalouden tuntiopettajana ja johtamisen ja työyhteisöjen asiantuntijana Digitiimi-hankkeessa

Logo

Kirjoitus perustuu Lapin ammattikorkeakoulun hankkeen Digitiimi – yhteisöllisyyttä etätyöhön järjestämään webinaariin Kurkistuksia hybridityön arkeen. Webinaarin pyöreän pöydän keskusteluun osallistui viisi lappilaista yritystä ja aiheena keskustelussa oli hybridityön arki.

Pyöreä pöytä lappilaisille yrityksille

Lapin ammattikorkeakoulun Digitiimi-hankkeessa on kohta vuoden ajan pohdittu, miten hybridityö eli etä- ja lähityön erilaiset painotukset vaikuttavat työhön, hyvinvointiin ja johtamiseen. Hanke on tuottanut webinaareja, joissa asiantuntijat ovat valottaneet aiheista erilaisia tutkimustuloksia.

Ennen vuodenvaihdetta hanketiimi päätti nostaa esiin sen, miten lappilaisissa yrityksissä todellisuudessa nyt toimitaan. Menetelmäksi valittiin pyöreän pöydän keskustelu, koska se tuo näkyväksi erilaisia taustoja ja hyviä käytäntöjä lainattavaksi myös webinaarin kuulijoille. (Participedia)

Pyöreän pöydän keskusteluun kutsuttiin yrityksiä eri toimialoilta ja kokoluokista. Mukana keskustelussa olivat Tarja Vanhanarkaus/Accountor Services, Tiina Huhtalo/Lapin ammattikorkeakoulu, Janne Keskinarkaus/Napapiirin Kuljetus Oy, Johanna Kaikkonen/Norrhydro Oy ja Hanna Mäki-Runsas Outokumpu Stainless Oy. (Digitiimi 2022)

Arki on etä- ja lähityötä

Suomessa todettiin koronan aiheuttamat poikkeusolot maaliskuussa 2020 ja silloin siirryttiin etätöihin niissä tehtävissä, joissa se oli mahdollista (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2020). Tuolloin etätyö yleistyi kaikilla toimialoilla, mutta käytännössä vain neljäsosa työntekijöistä oli täysin etätöissä.

Korona myötä etätyö mahdollistui myös niissä tehtävissä, joissa se ei ollut kovin yleistä aikaisemmin. Täysin työpaikalla töitä tekevien osuus pieneni hieman ja heitä koko työvoimasta oli tuossa vaiheessa noin 60%. (Leskinen 2021) Pyöreän pöydän keskustelussa lähdettiin ensimmäisenä määrittämään sitä, miten töitä lappilaisissa yrityksissä nyt tehdään. Selkeästi hybridityö eli lähi- ja etätyön erilaiset yhdistelmät ovat tällä hetkellä arkea.

- Ennen koronaa Outokummussa ei ollut vakiintunutta etätyökäytäntöä. Nyt etätyötä voi tehdä osan työajasta ja nimenomaan asiantuntijatehtävissä. Valtaosa työntekijöistämme on sidoksissa tuotantoon ja näissä tehtävissä ei etätyö ole mahdollista, kertoo Outokumpu Stainless Oy:n HR Business Partner Hanna Mäki-Runsas.

Keskustelussa mukana olleiden yritysten eroja suhtautumisessa etä- ja hybridityöhön selittää pitkälti ydinliiketoiminta. Tuotantotoiminnassa olevilla yrityksillä työntekemistä määrittää tuotanto ja sen tarpeet. Asiantuntijaorganisaatioissa ja digitalisoituvassa palvelutuotannossa tehtävät määrittävät pitkälti sitä missä ja miten töitä tehdään.

- Meille tuli koronan ja etäopetukseen siirtymisen vuoksi loikka kotikonttoreille. Kyllähän se niin menee, että asiantuntija itse määrittää työskentelynsä tahdin ja paikan. Nyt pyrimme siihen, että kohtaamme kampuksilla. Meillähän iso asiakasryhmä on opiskelijat ja he tuovat myös opettajan koululle, sanoo Lapin AMKn henkilöstöpäällikkö Tiina Huhtalo.

Tuotantoyrityksissä etätyökäytännöt perustuvat selkeään sopimiseen. Päivät määritellään etukäteen tai kaikilla on mahdollisuus olla tietty määrä päiviä etänä. Accountor Services on pyrkinyt jo pitempään siihen, että työntekijällä on mahdollisuus valita. Ennen koronaa tiimit rakentuivat paikkakunnan perusteella. Nyt tilanne on se, että tiimiläiset ovat ympäri Suomea ja tällä voidaan ainakin osittain turvata työvoiman saatavuus.

- Pikkuhiljaa kulttuuri muuttuu ja voidaan alkaa pohtia, mitä muuta kuin asiantuntijatyötä voidaan tehdä etänä. Se mahdollistaisi sen, että voisimme paikata osaajapulaa Etelä-Suomesta rekrytoitavilla ihmisillä, toteaa oman alansa osaajapulasta Janne Keskinarkaus.

Hyötyjen mukana tulevat myös haasteet

Koronan jälkeinen työelämän uusi normaali näyttäytyy siis eri rooleille hyvin erilaisena. Korona ja etätyösuositus kiihdyttivät työelämässä jo meneillään olevia muutoksia, se normalisoi ne nopeasti ja myös tietyissä tapauksissa nosti esiin tarpeen muotoilla työtä uudelleen. Hybridityö koskee pääsääntöisesti asiantuntijoita. Valinnanvapauden työtehoja nostava vaikutus on hyvä kannustin sallia työskentely kotoa. (Vyas 2022, 155-167)

Loikka etätöihin vaikuttaa menneen keskusteluun osallistuneissa yrityksissä kivuttomasti ja etä- ja hybridityökäytännöt ovat tavalla tai toisella tulleet jäädäkseen. Outokumpu Oy:ssä on huomattu, että monipaikkaisessa yrityksessä organisaatiorakenne hyötyy hybridistä ja mahdollisuudesta organisoitua yli paikkakuntarajoitusten. Haasteen kuitenkin tälle kehitykselle heittää tekniikka.

Tasa-arvoisen hybridikokouksen vetäminen on haastavaa, sillä kaikkien pitäisi pystyä osallistumaan tasavertaisesti. Meillä kai paikan päällä osallistuvat seuraavat materiaaleja omilla koneillaan ja voivat esimerkiksi kertoa, mitä chatissä tapahtuu, sanoo Hanna Mäki-Runsas.

Suorat vuorovaikutussuhteet ovat vähentyvät hybridityössä. Yhteydet oman tiimin jäseniin vahvistuvat, mutta muihin ne heikkenevät. Tiimiin voi muodostua mikrokulttuuri, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä. Toisaalta voi syntyä käytänteitä, jotka ovat ristiriidassa virallisen kulttuurin kanssa eivätkä tue sopeutumista toimintaympäristöön ja työyhteisöön. Tämän vuoksi on tärkeää, että myös heikkoja verkostoja pidetään yllä ja mahdollistetaan toimintamallien uusiutuminen. (Gartner)

Useassa yhteydessä on nostettu esiin se, että yrityksissä sosiaaliset suhteet, ideointi ja uusiutuminen kärsivät siitä, että toimistolla on hiljaista. (Vyas 2022, 155-167). Valinnanvapaus siis muuttaa työkulttuuria ja samalla parantaa työntekijän mahdollisuutta muotoilla omasta työstä merkityksellisempää. Työtekijöiden aktiivisuus oman työnsä kehittämiseen on kuitenkin pandemia-aikana heikentynyt. Eniten se on heikentynyt etätyössä, jossa juuri nyt pitäisi aktiivisesti työstää työn merkityksellisyyttä sekä uusia sosiaalisen vuorovaikutuksen tapoja. (Työterveyslaitos 2022)

Tätä ongelmaa on monilla työpaikoilla ratkottu järjestämällä kalenteroituja kahvitaukoja. Tällä tavoitellaan sitä, että myös vapaalla jutustelulla on paikkansa Teamsin valloittamassa työelämässä ja tiimiläiset tutustuvat toisiinsa muutekin kuin työn kautta. Tiimiytymisestä kuitenkin kannetaan huolta.

- Meillä koetaan haasteena tiimiytyminen. Aiemmin meillä tiimiläiset olivat samalla paikkakunnalla. Nyt he voivat olla ympäri Suomea ja sen vuoksi yhteisiä tapaamisia on ehkä noin kerran vuodessa, hahmottaa toista hybridityön haastetta Tarja Vanhanarkaus

Hybridityöskentely on useissa yrityksissä verrattain uusi ilmiö ja sen vaatimat käytänteet poikkeavat siitä, mihin ollaan totuttu. Se haastaa johtamisen ja tiimien yhteistyön täysin uudella tavalla. Johtamisessa pitäisi keksittyä hybridin tuomiin mahdollisuuksiin ja vahvistaa niitä rakentamalla luottamusta, valtuuttamalla työntekijät etsimään parasta ratkaisua omasta näkökulmasta ja vahvistaa yhteistyötä tiimeissä. (Gartner 2021)

- Luottamus on kaiken a ja o. Tietenkin ne tiimin yhteiset pelisäännöt ovat olennaisessa roolissa. Jos me sovimme asioita keskenemme ja toimimme sovitun mukaisesti, kasvaa se luottamus siinä koko ajan, sanoo Tiina Huhtalo.

Hybridityölläkin on puolensa

Vaikka valinnanmahdollisuudella on selkeästi positiivisia vaikutuksia, täytyy valintoja myös pysähtyä miettimään. Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä nousi esiin, että asia ei ole ihan yksinkertainen.

Jos asiat työpaikalla ovat pääsääntöisesti kunnossa ja työntekijä kokee työnsä mielekkääksi, tulee hän mielellään toimistolle. Tavalla tai toisella haastavat työolot motivoivat valitsemaan etätyön. Johtamisen näkökulmasta nyt onkin tärkeää huomata, miksi työntekijä tekee omat valintansa etä- ja lähityön välillä. (Kaltiainen 2022). Vaikka etätyömahdollisuus koetaan hyväksi mahdollisuudeksi myös työnantajan näkökulmasta, siihen liittyy myös muunsuuntaisia pohdintoja.

- Minulla on huolena se, että hyvät tyypit tavallaan unohtuvat etätyöhön. Heistäkin pitää muistaa pitää huolta, pohdiskelee Janne Keskinarkaus.

Myös Hanna Mäki-Runsas tunnistaa tämän haasteen. On mahdollista, että itsenäiset suoriutujat jäävät hieman oman onnensa nojaan. Heillä haastetta pyritään ratkomaan usealla tavalla:

- Meillä ei tehdä sataprosenttista etätyötä ja olemme toimistolla kaikki sovittuina päivinä, jolloin on mahdollisuus epämuodollisempaan kanssakäymiseen. Kehityskeskustelu pidetään paikan päällä ja etätöihin pääsee vasta, kun perehdyttämisessä ollaan siinä vaiheessa, että omista töistä selviää itsenäisesti.

Nyt on hyvä ja pohdittavaakin on

Pyöreän pöydän keskusteluun osallistuneet yritykset pitävät nykyistä mallia hyvänä eivätkä tähän enää isoja mullistuksia odota. Etä- ja hybridityö nähdään myö mahdollisuutena, jolla voidaan ratkoa vaikkapa eri alojen osaajapulaa. Yrityksissä odotetaankin sitä, että syntyy uusia innovaatioita, jotka mahdollistavat sellaistenkin töiden siirtämistä etäyhteyksille, joita tähän mennessä on pitänyt tehdä toimistolla.

Pohdittavaksi kuitenkin jää se, miten erotamme toisistaan valinnanmahdollisuutta hyödyntävän etätyön siitä, että työntekijä pakenee itselleen haastavia työoloja. Vaikka valinnanvapaus annetaan, täytyy myös huolehtia siitä, että organisaatio saavuttaa omat päämääränsä. Etätyössä on riski, että syntyy organisaation kulttuurin kanssa ristiriitaisia käytäntöjä ja aktiivisuus oman työn kehittämiseen pienenee. Nyt on hyvä, mutta pohdittavaakin jää.

Keskustelun osallistujat:


Hanna Mäki-Runsas, HR Business Partner, Outokumpu Stainless Oy :
”Outokumpu Stainless Oy:n HR organisaatio on rakennettu niin, että Kemi-Tornio alueella on henkilöstöjohtaja ja viisi kappaletta HR Business partnereita eli henkilöstöpäällikköjä. Kemi-Tornio -alueella on kolme yhtiötä, jotka toimivat samojen HR-käytäntöjen mukaan ja yhteensä näissä yhtiöissä on noin 2200 työntekijää.

Tiina Huhtalo, henkilöstöpäällikkö, LUC-palvelut:
”Toimimme Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä. Meillä on noin 1100 ihmistä tutkimus- opetus- ja tki-tehtävissä.”

Tarja Vanhanarkaus, palvelupäällikkö, Accountor services:
”Olen Rovaniemen yksikön palkkojen palvelupäällikkö. Tiimini on ympäri Suomea akselilla Espoo-Kolari.”

Johanna Kaikkonen, HR manager, Norrhydro Oy:
”Meillä on isoin toimipiste täällä Rovaniemellä ja pienemmät Tampereella ja Kuopissa, jossa on yksi suunnittelija. Yhteensä henkilöstöä on nyt 190 ja väkimäärä kasvaa. HR managerina vastaan kaikista HR-toiminnoista.”

Janne Keskinarkaus, toimitusjohtaja, Napapiirin Kuljetus Oy:
” Olen ollut Napapiirin kuljetuksen toimitusjohtaja nyt noin vuoden verran.”

Lähteet:

Digitiimi 2022. Kurkistuksia etätyön arkeen. Osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/digitiimi/webinaarit/. 22.11.2022

Frost S. & Gillespie T. Organizations, Culture, and Teams: Links Toward Genuine Change.
New Directions for Institutional Research. Winter98, Vol. 1998 Issue 100, p5. 11p. 1 Chart.

Gartner 2021. Are You a Hybrid Workforce Champion or a Laggard? Osoitteessa https://www.gartner.com/smarterwithgartner/are-you-a-hybrid-workforce-champion-or-a-laggard. Viitattu 6.2.2023

Gartner. Evolve Culture and Leadership for a Hybrid World. Osoitteessa https://www.gartner.com/en/human-resources/insights/culture-and-leadership-in-a-hybrid-world. Viitattu 6.2.2023

Kaltiainen J. 2022. Lähi- ja etätyön tasapainoa -webinaari. Osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/digitiimi/webinaarit/. Viitattu 30.1.2023

Leskinen, T 2021. Etätyö yleistyi eniten aloilla ja alueilla, joilla sitä ennen tehtiin vähiten. Osoitteessa https://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/etatyo-yleistyi-eniten-aloilla-ja-alueilla-joilla-sita-ennen-tehtiin-vahiten/#:~:text=Vuonna%202020%20sek%C3%A4%20miehist%C3%A4%20ett%C3%A4,naisia%2062%20prosenttia%20vuonna%202020. Viitattu 21.11.2021.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2020. Hallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Osoiteessa https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-totesi-suomen-olevan-poikkeusoloissa-koronavirustilanteen-vuoksi. Viitattu 21.11.2022

Participedia: Round Table Discussion. Osoitteessa https://participedia.net/method/5309. Viitattu 6.2.2023.

Työterveyslaitos 2022. Korona-aika passivoi työntekijöitä oman työn kehittämisessä. Osoitteessa https://www.sttinfo.fi/tiedote/korona-aika-passivoi-tyontekijoita-oman-tyon-kehittamisessa?publisherId=69819005&releaseId=69952066. Viitattu 8.2.2023

Vyas L. 2022. “New normal” at work in a post-COVID world: work–life balance and labor markets, Policy and Society, Volume 41, Issue 1, March 2022, Pages 155–167, https://doi.org/10.1093/polsoc/puab011

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



DigiMetku-sovelluksella lapsen kuntoutus- ja yhteistoimintaprosessi nivotaan yhteen

14.2.2023



Lapsi lentää pilvien päällä matkalaukulla istuen.
Kirjoittajat: Anu Kinnunen, KT, yliopettaja, tutkija, Lapin ammattikorkeakoulu; Krista Lehtonen, TtM, lehtori, tutkija, Metropolia ammattikorkeakoulu; Nea Vänskä, TtM, lehtori, tutkija, Metropolia ammattikorkeakoulu; Ira Jeglinsky-Kankainen, FT, yliopettaja, tutkija, Arcada ammattikorkeakoulu; Salla Sipari, FT, yliopettaja, projektipäällikkö, Metropolia ammattikorkeakoulu

Lapsen ja nuoren kuntoutuminen on vuorovaikutteinen yksilön ja ympäristön välinen muutosprosessi. Siihen liittyy monitoimijainen verkosto sekä monia erilaisia vaiheita ja välineitä. DigiMetku-hanke kehittää digitaalista sovellusta siihen, että kuntoutuminen rakentuu lapsen, hänen läheisten ja kuntoutuksen ammattilaisten yhteistoiminnassa mielekkääksi kokonaisuudeksi lapsen kasvuympäristössä ja perheiden arjessa.

Yhteistoiminta edistää kuntoutumista arjessa

Lapsen ja nuoren (jatkossa lapsen) kuntoutuksessa on kyse moniammatillisesta lapsen ja perheen kanssa yhdessä tehtävästä suunnittelusta ja toteutuksesta siten, että kuntoutustoimet on kytketty toisiinsa sekä lapsen arkeen ja kehitysympäristöön (Sipari ym. 2022a). Kuntoutumisen kannalta keskeistä on yhdessä tunnistaa lapselle merkitykselliset tavoitteet ja mielekäs toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi ja mahdollistaa lapsen aktiivinen toimijuus arjessa(Koivikko ja Sipari 2021; Vänskä ym. 2016).

Vanhempien näkökulmasta lapsen toimintakykyä ja perheen eheää arkea edistää ammattilaisen tuki ja vahva osaaminen ja sitoutuminen yhteistoimintaan. (Wong Chung ym. 2019; Kinnunen 2021). Lapsen ja hänen perheensä kanssa keskustellaan lapsen ja perheen tarpeista sekä määritellään lapselle merkityksellisiä kuntoutumisen tavoitteita ja suunnitellaan ratkaisuja ja toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi perheen voimavarat ja prioriteetit huomioiden (King ym. 2019; An & Palisano 2014).

Lapsen kuntoutuminen edellyttää lapsen, perheen ja ammattilaisten tietoista yhteistoiminnan rakentamista yksilöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jossa hyödynnetään tätä yhteistoimintaa edistäviä toimintatapoja ja välineitä. (Koivikko ja Sipari 2021; Kinnunen 2021; Sipari & Vänskä 2020).

Kyse ei ole ainoastaan yhteistoiminnan muotoilusta yksilöllisiin tarpeisiin lapsen tavoitteiden saavuttamiseksi, vaan myös siitä, miten organisaatioiden ja sidosryhmien tulisi tehdä yhteistyötä. Tämä vaatii nimenomaisia välineitä, jotka rakentavat ja ohjaavat yhteistoimintaa lapsen kuntoutumisen edistymiseksi arjessa. (Granlund & King 2021.)

Metku-kirja ja Osallistuva ekologinen arviointi mahdollistavat yhteistoimintaa

Metropolia ammattikorkeakoulun LOOK-hankkeessa (2015-2017) kehitettiin lapsen osallistumista ja toimijuutta vahvistavia välineitä: Metku-kirja ja Osallistumisen ekologinen arviointi. Metku-kirjan avulla lapsi ja perhe kuvaavat lapselle merkityksellistä toimintaa arjessa lapsen oman sähköisen kuvauksen avulla esim. valokuvaten, videoiden, piirtäen itselleen tärkeitä asioita arjestaan. Yhdessä vanhempien kanssa lapsi pohtii mitä hän haluaa oppia, mitä on hänelle tärkeää tekemistä ja osallistumista arjessa ja kuvaa sen omaksi persoonalliseksi kirjakseen. Kirjaa hyödynnetään GAS-tavoitteiden laadinnassa sekä kuntoutuksen suunnittelussa lapsen arjessa toteutuvaksi kuntoutumisprosessiksi. (Sipari & Vänskä 2020.) Metku-kirja on todettu esimerkilliseksi välineeksi, joka vahvistaa ammattilaisten ymmärrystä lasten osallistumisesta arjessa (Granlund ja King 2021).

Osallistumisen ekologinen arvioinnin avulla tehdään toimintasuunnitelma arkeen siitä, miten osallistumisen tavoite on konkreettisesti mahdollista saavuttaa lapsen, perheen ja ympäristön näkökulmista. Arviointi ohjaa tarkastelemaan mitä tekijöitä tulee huomioida lapsen, perheen ja ympäristön suhteen, jotta lapsen osallistumisen tavoite voidaan saavuttaa. Tämän perusteella laaditaan konkreettinen toimintasuunnitelma vastuunjakoineen tavoitteen saavuttamiseksi. (Sipari & Vänskä 2020.)

Digitaalisella sovelluksella mielekäs kuntoutumisen kokonaisuus lapselle

Digitalisaatio ja teknologian käyttö on arkipäiväistynyt ja erilaisten sovellusten käyttö on osa lasten ja perheiden arkea (Välijärvi 2019) ja tarve kehittää digitaalisia ratkaisuja lasten kuntoutumisen tueksi on noussut sekä käytännön tarpeista että näyttöön perustuvan tutkimustiedon pohjalta (Rantala 2021). Digitaalisten sovellusten merkitys saattaa olla ratkaisevaa, kun vahvistetaan lapsen toimijuutta ja osallisuutta. Olennaista on lasten näkemystensä kunnioittaminen (Vinblad ym. 2019).

Metku-kirjan ja Osallistumisen ekologisen arvioinnin nivominen kokonaisuudeksi uuden digitaalisen sovelluksen avulla mahdollistaa kuntoutus- ja yhteistoimintaprosessin kiinnittymisen ja ohjaamisen lapselle merkityksellisen toiminnan ja tavoitteen suunnassa. DigiMetku-sovelluksen käyttö yhteistoiminnassa voi auttaa valjastamaan lapsen kuntoutumisen verkostot lapsen kuntoutumisprosessiin tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällöin voidaan ohjata lapsen kuntoutumisen systeemistä kokonaisuutta lapsen, perheen ja ammattilaisten yhteistoiminnassa, tavoitteellisesti, yksilöllisesti ja tilannekohtaisesti. (Kuva 1)

Kuvio 1 Kinnunen et al 2023.jpg
KUVA 1. Sovellus nivoo yhteen ja konkretisoi kuntoutus- ja yhteistoimintaprosessin lapsen kuntoutumiseksi arjessa (mukaellen Sipari & Vänskä 2020).

DigiMetku-hankkeen (2022-2024) tarkoituksena on kehittää digitaalinen sovellus lapsen ja nuoren kuntoutumisprosessin edistämiseksi arjessa. Sovellus ohjaa kuvaamaan lapselle merkityksellistä toimintaa arjessa (Metku-kirja lähtökohtana) ja siten se toimii lapselle arjessa tärkeiden asioiden ja kuntoutumisen tavoitteiden tunnistamiseksi. Sovellusta voidaan hyödyntää lapsen tavoitteen mukaisen kuntoutumisen suunnittelussa (Osallistumisen ekologinen arviointilähtökohtana), toteutuksessa ja seurannassa.

Digitaaliseen sovellukseen kuvataan lapsen kuntoutumisen toimintasuunnitelma ja toteutus, jossa lapselle merkitykselliset asiat ja tavoitteellinen kuntoutuminen rakentuu osaksi lapsen arkea. Siten lapsen toimijuutta ja aktiivista osallistumista mahdollistavan sovelluksen käyttö yhteistoiminnassa transformoi kuntoutusprosessin lapsen kuntoutumiseksi arjessa.

Osallistuva tutkimuskumppanuus ohjaa DigiMetku-hankkeen toteutusta

Tutkimuksellinen kehittämishanke toteutetaan osallistuvassa tutkimuskumppanuudessa (Lehtonen ym. 2020; Sipari ym. 2022), mihin kutsutaan mukaan kuntoutujia, heidän läheisiään ja kuntoutuksen ammattilaisia. Hankkeessa tuotetaan tietoa yhdenveroisesti ja vastavuoroisesti siten, että, tunnistetaan ja hyödynnetään kaikkien osapuoltenarvokasta asiantuntijuutta tutkimuksellisessa kehittämisprosessissa (Sipari ym. 2022).

Hankkeen toteuttajakumppaneina toimivat Metropolia ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Arcada ja Lapin ammattikorkeakoulu ja hankkeen rahoittajana Kela. Hankkeessa rakennetaan laaja-alainen osallistuvaan tutkimuskumppanuuteen perustuva verkosto, mihin kutsutaan mukaan kuntoutusalan ammattilaisia ja kuntoutusta saavia lapsia ja heidän vanhempiaan ja läheisiä Valtakunnallisen lasten ja nuorten kuntoutus ry:n kanssa yhteistyössä.

DigiMetku-hankkeen aloitusseminaari toteutui 8.12.2023, ja siihen osallistui kuntoutuksen ammattilaisia sekä lasten ja nuorten vanhempia. Aloitusseminaarissa esiteltiin hankkeen tarkoitusta ja toteutussuunnitelmaa. Seminaarissa kysyttiin osallistujilta millaiset asiat heitä innostavat ja mietityttävät DigiMetku-sovelluksessa (Kuva 2).

Osallistujat kuvasivat innostaviksi asioiksi lapsen ja nuoren toimijuuden sekä heidän näkökulman vahvistumisen. DigiMetkun kautta tiedon kulku voisi sujuvoitua ja ammattilaisten voisi olla helpompi ymmärtää perheen arkea ja perheen voimavarat tulevat näkyviin arjesta aitoina asioina.

Lapsen kanssa toimivat henkilöt voivat saada lapsen kertomana arvokasta tietoa lapsen arjesta. Sovelluksen nykyaikaisuus ja digitaalisuus koettiin innostavana asiana. Osallistujia mietitytti sovelluksen tietoturva-asiat, päivittämisen vastuukysymykset ja käytettävyys. Näihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota sovelluksen kehittämisen vaiheessa.

Kuva 2 Kinnunen et al 2023.jpg
Kuva 2. DigiMetku-hankkeen aloitusseminaarin osallistujien näkemyksiä digitaalisen sovelluksen hyödyistä.

DigiMetku-hankkeessa yhteiskehitetään vuonna 2023 lasten, heidän läheisten ja ammattilaisten kanssa sovelluksen sisältöä sekä sen toimivuutta ja käytettävyyttä. Yhteistoiminnalliset tulevaisuusorientoituneet työpajat toteutuvat lähi- sekä etäyhteyksillä. Sovellusta pilotoidaan vuonna 2024 ja se on saatavilla Valtakunnallisen lasten ja nuorten kuntoutus ry:n nettisivuilla hankkeen päätyttyä 31.1.2024.

DigiMetku-hankkeen ohjausryhmässä joulukuussa 2022 visioitiin hankkeen käynnistyessä yhteistoiminnan rakentumista DigiMetkun tulevaisuuteen suunnaten. Ydintekijäksi muodostui sitoutuminen, joka perustuu toimijoiden väliseen luottamukseen sekä rohkeuteen tuoda omia näkemyksiä yhdessä tekemiseen. Näin aikaansaadaan eettisesti elävää toimintaa hyvällä mielellä.

Tervetuloa mukaan DigiMetkujen pariin, ottakaa rohkeasti yhteyttä.

Lähteet:

An, M., Palisano, RJ. 2014. Family-professional collaboration in pediatric rehabilitation: a practice model. Disability & Rehabilitation, Vol 36, Nro 5 (2014), 434-40. Viitattu 6.2.2023. doi: 10.3109/09638288.2013.797510.

Granlund, M., King, G. 2021. Methods and tools to support participation-focused practice, Disability and Rehabilitation, Vol 44, Nro 9 (2021), 1699. Viitattu 6.2.2023. doi: 10.1080/09638288.2021.1994029

King, G., Schwellnus, H., Servais, M., Baldwin, P. 2019. Solution-Focused Coaching in Pediatric Rehabilitation: Investigating Transformative Experiences and Outcomes for Families. Physical & Occupational Therapy in Pediatrics, Vol 39, Nro 1 (2019), 16-32. Viitattu 6.2.2023. doi: 10.1080/01942638.2017.1379457.

Kinnunen, A., Jeglinsky, I., Vänskä, N., Lehtonen, K., Sipari, S. 2021. The Importance of Collaboration in Pediatric Rehabilitation for the Construction of Participation: The Views of Parents and Professionals. Disabilities 2021, 1, 459–470. Viitattu 6.2.2023. https:// doi.org/10.3390/disabilities1040032

Koivikko M, Sipari S. 2021. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus. Uudistettu sähköinen painos. Valtakunnallinen lasten ja nuorten kuntoutus ry, VLK. https://vlkuntoutus.fi/julkaisut/lapsen-ja-nuoren-hyvakuntoutus/#page=1

Lehtonen, K., Vänskä, N., Sipari, S., Harra, T., Helenius, S. 2020. Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksen soveltavassa tutkimuksessa - kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kuntoutuslehti Vol. 43, Nro 3 (2020), 6-19. Viitattu 6.2.2023

Rantala, A. 2021. Pelillinen mobiilisovellusinterventio kouluikäisten lasten päiväkirurgisella hoitopolulla. Väitöskirja, Oulun yliopisto. http://urn.fi/urn:isbn:978952623093

Palisano, R., Chiarello, L., King, G., Novak, I., Stoner, T., Fiss, A. 2012. Participation-based therapy for children with physical disabilities. Disability and rehabilitation, Vol 34, Nro 12 (2012), 1041-1052. Viitattu 6.2.2023.

Sipari, S., Kauppila, J., Suhonen-Polvi, H. 2022a. Lapsen kokonaiskuntoutus kehitysympäristössä. Teoksessa Autti-Rämö, I. Salminen, A-L. Rajavaara, M. Melkas, S. (toim.) Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim, 110-126.

Sipari S., Vänskä N. 2020. Lapset Metkut – osallistumista edistävät toimintatavat kuntoutumisessa. Teoksessa: Kinnunen, A. Walden, A. (toim.) Osallisuuden lähteillä. Oivalluksia, menetelmiä ja välineitä osallisuuden vahvistamiseen. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu, 27-34. https://issuu.com/savonia/docs/osallisuuswebversio

Sipari, S., Vänskä, N., Lehtonen, K., Helenius, S., Väisänen, S., Harra, T. 2022b. Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, OIVA-sarja 50.

Sipari, S., Vänskä, N., Pollari, K. 2017. Lapselle merkityksellinen toiminta kuntoutumisessa – Lapsen Metkut. Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa – Lapsen edun arviointi (LOOK) -hanke.

Sipari, S., Vänskä, N., yhteistoiminnassa Lisa Chiarello ja Robert Palisano. 2017. Osallistumisen ekologinen arviointi. Käsikirja. Yhteinen arviointi ja suunnittelu lapsen osallistumiseksi merkitykselliseen toimintaan.

Vinblad, E., Larsson, I., Lönn, M., Olsson, E., Nygren, J., Svedberg, P. 2019. Development of a Digital Decision Support Tool to Aid Participation of Children With Disabilities in Pediatric Rehabilitation Services: Explorative Qualitative Study. Journal of Medical Internet Research Vol. 3, Nro 4(2019), e14493. Viitattu 6.2.2023. doi: 10.2196/14493

Välijärvi J. 2019. Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:7.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161440

Vänskä, N., Pollari, K., Sipari, S. 2016. Lasten osallistumista ja toimijuutta vahvistavat kuntoutuksen hyvät käytännöt kirjallisuudessa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kelan tutkimus, työpapereita 94. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/161355.

Wong Chung, R., Willemen, A., Voorman, J., Ketelaar, M., Verheijden, J., Schuengel, C. 2020. Managing oneself or managing together? Parents' perspectives on chronic condition self-management in Dutch pediatric rehabilitation services. Disability & Rehabilitation Vol. 42, Nro. 23 (2019), 3348-3358. Viitattu 6.2.2023. https://doi.org/10.1080/09638288.2019.1594396

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Biolabrassa kehitetään luonnontuotealaa uusin eväin

9.2.2023



Kirjoittajien kasvokuvat vierekkäin.
MTI Juho Haveri-Heikkilä työskentelee asiantuntijana, FM Petri Muje erikoisasiantuntijana ja MTI Aki Ranta asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä.

logoja

Tarve luonnonvara-alan osaamisryhmän oppimis- ja kehittämisympäristön perustamiseksi on tunnistettu jo vuosien ajan ja pohjatöitä tilojen eteen tehty monilla tahoilla. Biolaboratorio on nyt saatu uudistettua Lapin ammattikorkeakoulun merkittävien omien investointien (tilojen uudistaminen) ja Lapin liitolta saatujen EAKR-rahoitusten (laitehankinnat ja pilotointi) myötä. Ympäristön tavoitteena on vahvistaa Tulevaisuuden biotalous -ryhmän edellytyksiä edistää luonnontuote-, elintarvike- ja metsäalan kehittymistä Lapissa.

Kehittämistä tuetaan toisaalta opetuksen (koulutuksesta valmistuvien ajantasainen osaaminen) ja toisaalta yritysten ja muiden yhteistyökumppanien kanssa toteutettavien hankkeiden kautta. Merkittävää on myös LUC-konsernin sisäisen yhteistyön tiivistyminen Arktisen keskuksen laboratoriotoimintojen tullessa samoihin tiloihin. Tiloissa tehdään hankepohjaista yhteistyötä myös valtakunnallisten tutkimuslaitosten ja erityisesti luonnonvarakeskuksen kanssa – hyvä esimerkki on nokkosen viljelyyn ja hyödyntämiseen liittyvä hanke.

Lapin koulutuskeskus REDU:lla on Jänkätiellä tilat, joissa voidaan käsitellä mm. lihaa ja kalaa; lisäksi Lappian Tervolan Louella olevia tiloja kehitetään liha-, kala- ja maitotuotteiden pilottivalmistukseen sopiviksi. Lapin AMK:n Biolabrassa ollaan päällekkäisyyksien välttämiseksi päätetty keskittyä luonnontuotteiden kehittämiseen ja koekeittiötoimintaan.

Alueen monipuoliset oppimis- ja kehittämisympäristöt mahdollistavatkin yritysten, tutkijoiden ja opiskelijoiden kohtaamisen innovaatioiden ja tuotekehityksen tiimoilta – toiminta on valtakunnallista, mutta pääosa kehittämistoimenpiteistä kohdistuu kuitenkin Lappiin. Toiminta uudistetuissa tiloissa on käynnistynyt osaamisryhmän opintojaksojen, hankkeiden ja yrityspilottien kautta.

Monipuolinen ja muunneltava varustus

Tilat ja laitekanta ovat muunneltavissa aina kulloistenkin tarpeiden mukaisesti. Osalle tiloista haetaan elintarvikehuoneistostatus, joka mahdollistaa tuotekehityksessä valmistettujen luonnontuotteiden koe-erien myynnin. Laboratoriossa keskitytään luonnontuotteiden ja toisaalta metsätalouden näytteiden esikäsittelyyn ja perusanalyyseihin, kuten kuiva-aineen tuhkapitoisuuden määrityksiin sekä erilaisiin uuttoihin. Käytössämme on myös Lapin yliopiston Arktisen keskuksen samoissa tiloissa sijaitsevat laboratorion tarjoamat palvelut.

Tuotekehitystiloissa voidaan toteuttaa ensimmäisen asteen jalostusta, kuten kuivausta, hienonnusta ja pakkausta. Tuotekehityskeittiössä on mahdollista kehittää esimerkiksi raaka-aineen makua, rakennetta ja muita ominaisuuksia ammattitason laitteilla. Edellä mainittuja palveluita voidaan tarjota yritysten käyttöön asiantuntijan johdolla ja yritykset voivat tarjota opinnäytetyöaiheita opiskelijoiden toteutettavaksi.

Biolabra 1.jpg

Kuva 1. Tuotekehitystä tuotekehityskeittiössä

Biolabra 2.jpg

Kuva 2. Vertikaalikaapeissa kasvaa basilikaa ja nokkosta

Kasvukauden ulkopuolella tuoreiden luonnontuotteiden saannin opetus- ja hanketoimintaan mahdollistavat kaksi vertikaalikaappia. Tuotekehityksessä valmistettujen valmiiden koe-erien aistinvaraisen arvioinnin lisäksi voidaan ideoida ja toteuttaa annosehdotuksia ja ottaa kuvamateriaalia tuotteiden markkinointiin ja viestintään. Lapin ammattikorkeakoulu voi myös tarjota hygieniaosaamiseen liittyviä asiantuntijapalveluja (mm. hygieniaosaamiskoulutukset ja -testit).

Korkeakoulujen TKI-toiminnan rooli erilaisten uusien tuotantomenetelmien jalkauttamisessa on suuri, sillä toimialan mikro- ja pk-yrityksillä ei ole yleensä riittäviä resursseja investoida uusimpiin laitteisiin tukemaan innovaatioita ja kehittämistä. Ylläpitämällä laboratorioympäristön tiloja, laitteistoa ja asiantuntijaosaamista Lapin ammattikorkeakoulu varmistaa osaltaan tuen alueen mikro- ja pk-sektorin yritysten kehittämistoimintaan. Olemme myös valmiita avustamaan yrityksiä hanketoiminnan rahoituksen hakemisessa.

Opiskelijoiden ajantasainen opetus vaatii myös biolaboratoriotilan – tämä osaaminen siirtyy yrityksiin niiden rekrytoidessa uusia nuoria työntekijöitä sekä nuorten itsensä perustamien yritysten kautta. Oppimisympäristön valmistumisen myötä uudistettu agrologikoulutuksen opintosuunnitelma mahdollistaa erikoistumisen luonnontuotteisiin. Jatkossa Lapin AMK:n opiskelijoilla on mahdollisuus valita luonnontuotteiden jalostukseen ja keruuseen liittyviä opintokokonaisuuksia, joiden oppimisympäristönä Biolabra toimii.

Pilotointi yritysten kanssa

Biolabra luo mahdollisuuden hanketoiminnassa tehtäville innovatiivisille kokeiluille, joilla edistetään uusien tuotteiden kehittämistä, maakunnan elintarvike- ja luonnontuotealan jalostusasteen nousua sekä alan uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä maakuntaan. Oppimis- ja kehittämisympäristön laitteita voidaan hyödyntää tuotekehitykseen liittyvissä luonnontuotealan hankkeissa, kuten esim. materiaalien ensimmäisen vaiheen käsittelyyn liittyvissä kokeissa ja teknologioiden kehittämisessä, kuten jauhatuksen ja kuivauksen energiatehokkuuden parantamisessa.

Biolabra 3.jpg

Kuva 3. Laboratorion laitteistoa

Yhtenä tavoitteena uusiin tiloihin liittyen onkin edistää vähähiilisyyttä ja resurssitehokkuutta paikallisissa pk-yrityksissä tuotekehityskokeilujen ja –testien kautta, esimerkiksi liiketoimintaprosessien energiatehokkuutta parantamalla. Laboratorioympäristön hyödyntämisen kautta parannetaan Tulevaisuuden biotalous osaamisryhmän kehitystyötä paikallisten raaka-aineiden resurssitehokkaassa käytössä ja niiden jatkojalostuksessa yritysten tunnistamien haasteiden ja ideoiden pohjalta. Yhtenä kehittämisen osa-alueena on edistää tuotannon sivuvirtojen hyödyntämistä.

Olemme jo aloittaneet yhteistyössä yritysten kanssa vertikaaliviljelyyn sekä luonnontuotteiden ja sivuvirtojen kuivauksen energiatehokkuuteen liittyviä pilottihankkeita. Biolabra on nyt käytössä, mutta hyöty maakunnalle syntyy yritysten aktiivisen osallistumisen myötä. Mikä on yrityksesi seuraava tuotekehityshanke?

Biolabra 4.jpg
Kuva 4. Biolabra

Ota yhteyttä

Biolabran hyödyntämisestä ja yhteistyöstä tulevaisuuden biotalous -ryhmän kanssa kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Petri Mujeeseen (petri.muje(a)lapinamk.fi, 040 7686502; hankeyhteistyö, elintarvikehygienia, aistinvarainen arviointi), Aki Rantaan (aki.ranta(a)lapinamk.fi, 040 7565949; tuotekehitys- ja laboratoriotilat sekä niiden laitteet) ja Juho Haveri-Heikkilään (juho.haveri-heikkila(a)lapinamk.fi, 044 4780289; tuotekehityskeittiö).

Lisätietoja Biolabrasta: https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Kehittamisymparistot/Biolabra

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Teollisen kunnossapidon koulutuksen digitalisaatioloikka Lapin ammattikorkeakoulussa

7.2.2023



Piia Ailinpietin kasvot.
Insinööri (YAMK) Piia Ailinpieti työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmässä ja toimii KuTOMo -hankkeen projektipäällikkönä.

Kunnossapidon toimialaan liittyvä digitalisaatioloikka, Lapin alueen tehdas- ja kaivosinvestoinnit sekä työvoiman riittävyyden haasteet nostivat esille tarpeen kunnossapidon koulutuksen lisäämiselle. Kunnossapidon toimialan muutokset vaativat uudenlaista osaamista kunnossapidon osaajilta, mutta myös uusia osaajia alalle.

Kesällä 2020 Lapin AMKissa aloitettiin suunnittelutyö vastaamalla tähän tarpeeseen. Uudistuvan teollisuuden asiantuntijat kokoontuivat suunnittelemaan teollisen kunnossapidon osaamisen ja johtamisen opintojen kehittämistyön toteuttamista hankemuotoisena. Kunnossapidon teollisen osaamisen koulutusmoduuli – KuTOMo -hankkeelle myönnettiin Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) rahoitus keväällä 2021. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Kehittämistyötä työelämän kanssa

KuTOMo-hankkeessa suunnittelutyö aloitettiin kunnossapidon hanketiimin kokoamisella kesäkuussa 2021. Tiimin ensimmäisenä tehtävänä oli tutustua eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF, European Qualification Framework) kunnossapito-osaamisen tasoihin 4-6. (Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) 2022.) Lisäksi taustatyössä hyödynnettiin standardeja SFS-EN 15628 kunnossapitohenkilöstön pätevöinti ja SFS-EN 17007 maintenance process and associated indicators.

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taulukko kunnossapito-osaamisen suunnittelu ja aikataulutuksen tiedoista ja taidoista.

Kuva 1. Esimerkki EQF kunnossapito-osaamisen viitekehyksestä tasosta 6
 
Kunnossapidon opintojen kehittämistyön alussa yhteistyötä vahvistettiin Lapin alueen yritysten kanssa. Alueen teollisuus- ja kunnossapitoyritysten asiantuntijoilta selvitettiin työelämän tarpeet teollisen kunnossapito-osaamisen kehittämiseen ja tulevaisuuden kunnossapito-osaamisen kouluttamiseen. Yrityksille toteutetun kyselyn kysymyspatteriston laadinnassa hyödynnettiin EQF:n kunnossapidon kompetenssitaulukoiden tietoja ja taitoja.

Kunnossapidon koulutukseen liittyvää kehittämistyötä tehtiin alussa työpalavereina. Hankkeen tiimin työskentely on ollut tiivistä kampuksella tapahtuvaa tiimityötä. Asiantuntijoiden työskentely on edennyt suunnittelutyöpajoja avulla eteenpäin. Kehittämistyössä on ollut mukana TKI asiantuntijat ja opettajat Uudistuva teollisuus -osaamisryhmästä, jossa on pitkäaikaista kokemusta kunnossapidon tutkimus- ja kehittämistoiminnasta eri hankkeiden kautta. Tämän vuoksi TKI asiantuntijat ovat olleet vahvasti mukana tämän koulutuksen kehittämisessä.

Uudet kunnossapidon moduulit opiskeltavissa syksyllä 2023

Yllä mainittujen tietolähteiden kautta lähti rakentumaan opintojaksojen nimet ja sisällöt. Uusien opintojaksojen aihealueet jakautuvat kolmen opintojakson kokonaisuuksiin. Hankkeessa rakentui kolme 15 opintopisteen kunnossapidon moduulia (kuva 2).

Kunnossapito teollisuudessa -moduulin opinnot aloitetaan kunnossapidon perusteet, tuotantolaitosten kone- ja laitekunnossapidon sekä tuotantolaitosten sähkö- ja automaatiokunnossapidon opintojaksoilla. Moduulin opiskeltuaan opiskelijalla on osaamista insinöörin toimenkuvan mukaisesti teollisuuden mekaanisesta kunnossapidosta sekä sähkö- ja automaatiokunnossapidosta. Opiskelija oppii työturvallisuudesta ja kestävästä kehityksestä kunnossapitotoiminnassa.

Kunnossapidon suunnittelun ja toteutuksen opintokokonaisuuteen kuuluvat opintojaksot kunnossapidon työnsuunnittelu, käyttövarmuus ja teollisuus 4.0 kunnossapidossa. Opintojaksot käytyään opiskelijalla on taitoja ja osaamista suunnitella teollista kunnossapitotoimintaa. Opiskelija ymmärtää käyttövarmuuden merkityksen tuotantolaitoksissa ja oppii tietämään teollisuus 4.0 teknologioiden mahdollisuudet kunnossapidossa.

Korkeimman tason kokonaisuus sisältää opintoja talouden ja johtamisen osa-alueilta. Moduulin opiskeltuaan opiskelijalla on osaamista johtaa ja kehittää kunnossapitotoimintaa vastuullisesti. Opiskelija oppii ymmärtämään tuotanto-omaisuuden hallinnan merkityksen teollisuudessa. Uudet kunnossapidon opintokokonaisuudet tulevat osaksi konetekniikan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan insinööriopintoja. Opintojaksojen toteutus käynnistyy syksyllä 2023.

Teollisen kunnossapidon opintojaksojen rakenne ja opintojaksojen nimet.
Kuva 2. Kunnossapidon uudet moduulit ja opintojaksot

Työelämäyhteistyöllä koulutuksesta työelämän vaatimusten mukainen

Lapin alueen teollisuus- ja kunnossapitoyritysten asiantuntijoita haastateltiin KuTOMo-hankkeen aikana päivittäisten työarjessa tarvittavista osaamisista ja taidoista. Verkostoituminen työelämän asiantuntijoiden kanssa avaa mahdollisuuden huomioida työelämän tarpeet koulutuksen sisällöissä. Verkostojen avulla saavutetaan opintojen vastaavuus työelämän vaatimukset huomioiden. Koulutusten sisällöissä on mahdollista ottaa huomioon yritysten tarpeet, kun osapuolet ovat tietoisia toistensa tekemisistä. Työelämän mukana oleminen koulutuksen ja opetussuunnitelmien kehittämisessä on tärkeää, jotta opintojaksojen sisältöön ja toteutukseen saadaan päivitettyä tietoa ajantasaisesti.

Tulevaisuuden osaamisen ennakoiminen on haastavaa. TKI-toiminta voi olla tukemassa ajantasaisen tiedon, tutkimuksen ja alan kehityksen siirtymistä koulutukseen joustavammin. Ajankohtaisen tiedon siirtyminen työelämästä opetukseen vaatii tiivistä yhteistyötä TKI-asiantuntijoiden ja opettajien välillä.

Miten tästä eteenpäin?

KuTOMo-hankkeen tavoitteena on kunnossapito-osaamisen lisääminen, vahvistaminen ja varmistaminen huomioiden tulevaisuuden Teollisuus 4.0 ympäristöt ja siellä asetetut osaamisvaatimukset. Uudella 45 opintopisteen kunnossapito-opintojen tarjonnalla voidaan vastata korkeakoulutuksen osalta kunnossapito-osaamisen vahvistamisen tarpeeseen. Uuden teollisen kunnossapidon koulutuskokonaisuuden tarjonnan avulla lisätään myös Lapin ammattikorkeakoulun veto- ja pitovoimaa. Tämän kehittämistyön tuloksena Lapin AMKin Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmän tavoitteena on olla kansallisen tason merkittävä teollisen kunnossapidon koulutuksen tarjoaja tutkinto-opiskelijoille sekä työuran eri vaiheissa oleville henkilöille.

Ennen hankkeen päättymistä kaikkien yhdeksän opintojakson toteutuksen suunnittelua työstetään hankkeessa kevään 2023 aikana. Tärkeänä toimenpiteenä on myös opintojaksoilla käytettävän tiedon tuottaminen opiskeluympäristöihin. Materiaalien tuottamisesta vastaa Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmä ja KuTOMo-hanke.

Rahoittajan logot, toteutusaika, rahoituksen kokonaisbudjetti.

Lähteet:

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF). 2022. Viitattu 1.12.2022 Viitekehys löytyy osoitteesta: https://europa.eu/europass/fi/european-qualifications-framework-eqf.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Tekoäly, uhka vai mahdollisuus oppimiselle? Haastateltavana ChatGPT-tekoäly

1.2.2023



Marko Mehtälän kasvokuva.
Insinööri Marko Mehtälä toimii opetus- ja oppimispalveluiden palvelupäällikkönä LUC-palveluissa.

Tekoäly on ilmiönä nuori (Aalto-yliopisto, taidetta ja tekoälyä). Vuonna 2022 tekoäly breikkasi. Ei siis hajonnut, vaan löi itsensä läpi useiden ihmisten tietoisuuteen. Moni meistä on saanut lukea, kuinka tekoäly on luonut taidetta muutamien asiasanojen avulla tai kuinka tekoäly ohjelmoi pyydettyjä asioita ja osaa muuttaa ohjelmakoodia ohjaavien kysymysten avulla (Iltalehti) (Yle).

Loppuvuotta 2022 kohden myös LUC-palveluiden eOppimispalveluihin alkoi kantautua opettajien huolestuneita yhteydenottoja, kuinka tekoäly voitaisiin ”paljastaa” opiskelijan kirjoittamasta esseestä? Oliko syntynyt oppimisen kannalta uusi uhka, joka muuttaisi opetusmenetelmiä perinpohjaisesti? Pitäisikö valvomattomat esseet nyt muuttaa valvotuiksi?

Näitä kysymyksiä pohditaan varmasti monissa oppilaitoksissa ja siksi päätin kysyä aiheesta suoraan keskustelun kohteelta, ChatGPT tekoälyltä. Tein siis haastattelun, jossa tekoäly pääsi vastaamaan näihin päivänpolttaviin kysymyksiin. Haastattelu on alla, MM olen minä ja CGPT on tekoäly. Tekoälyn vastaukset olen kopioinut suoraan, niitä mitenkään muokkaamatta.

Uhkaako tekoäly oppimista ja miten opettaja voi tunnistaa mahdollisen huijauksen?

MM: Voiko tekoäly olla uhka oppimiselle?

CGPT: Tekoäly voi olla uhka oppimiselle, jos se korvaa ihmisten tekemän oppimisen tai jos se käyttää vääriä tai harhaanjohtavia tietoja oppimisen perustana. Tekoäly voi myös luoda liiallisen riippuvuuden oppijasta, mikä saattaa heikentää hänen kykyään itsenäisesti ajatella ja ratkaista ongelmia. On tärkeää varmistaa, että tekoäly käyttää luotettavia ja oikeita tietoja oppimisen perustana ja että ihmiset saavat tarpeeksi tukea ja ohjausta tekoälyn avulla tapahtuvaan oppimiseen.

MM: Onko olemassa plagioinnintunnistusohjelmia, jotka tunnistavat tekoälyllä tuotettua tekstiä?

CGPT: On olemassa plagioinnintunnistusohjelmia, jotka pystyvät tunnistamaan tekoälyllä tuotettua tekstiä, jos se on kopioitu verkosta tai jos se on lähes identtistä jo olemassa olevan tekstin kanssa. Plagioinnintunnistusohjelmat etsivät samankaltaisuuksia tekstien välillä ja ilmoittavat mahdollisista plagioinneista. Ne eivät kuitenkaan välttämättä pysty havaitsemaan tekoälyn tuottamaa tekstiä, jos se on muokattu huolellisesti ja siinä on tehty riittävästi muutoksia, jotta se eroaa alkuperäisestä tekstistä. Plagioinnintunnistusohjelmat ovat parhaimmillaan apuna tekstin lähteiden ja viitteiden tarkistamisessa, mutta ne eivät välttämättä pysty havaitsemaan kaikkia tekoälyn tuottamia plagiointeja.

Tässä vaiheessa olin varsin tyytyväinen tekoälyn antamiin vastauksiin, vaikkakin jälkimmäiseen kysymykseen se vastasikin hieman ympäripyöreästi. Jatkoin haastattelua ja laitoin tekoälyä hieman ahtaammalle. Osaisiko se antaa joitakin konkreettisia esimerkkejäkin? Vaikkapa ne esseet, miten opettaja voi olla varma, että opiskelija on itse kirjoittanut tekstin?

MM: Kuinka opettaja voi tarkastaa, ettei opiskelija ole käyttänyt tekoälyä esseen kirjoittamiseen?

CGPT: On useita tapoja, joilla opettaja voi tarkistaa, ettei opiskelija ole käyttänyt tekoälyä esseen kirjoittamiseen:

1. Voit pyytää opiskelijaa selittämään esseensä ideat ja perustelut omilla sanoillaan ja kysyä häneltä kysymyksiä esseen sisällöstä. Tämä auttaa sinua hahmottamaan, onko opiskelija ymmärtänyt esseen aiheen ja pystyykö hän perustelemaan sen omia ajatuksiaan käyttäen.
2. Voit verrata esseetä muihin saman aiheen esseisiin ja tarkistaa, etteivät ne näytä samanlaisilta tai että ne sisältävät samoja ilmaisuja tai fraaseja. Tämä voi olla merkki siitä, että opiskelijat ovat kopioineet tai plagioineet toisiltaan tai käyttäneet tekoälyä apuna.
3. Voit käyttää tekstinplagioinnin havaitsemiseen tarkoitettuja ohjelmia, jotka verrtaisivat esseitä verkossa oleviin teksteihin ja ilmoittaisivat mahdollisista plagioinneista.
4. Voit pyytää opiskelijoita toimittamaan esseensä Word-tiedostona, jotta voit tarkistaa tekstin muokkaushistorian ja nähdä, onko esseessä tehty merkittäviä muutoksia tai lisäyksiä sen jälkeen, kun opiskelija on sen aloittanut.
5. Voit pyytää opiskelijoita esittämään esseensä suullisesti ja kysyä heiltä kysymyksiä esseen sisällöstä. Tämä auttaa sinua hahmottamaan, onko opiskelijalla todellinen ymmärrys esseen aiheesta.

Tekoäly antoi ratkaisuiksi jopa pedagogisia menetelmiä, mikä on hienoa. Olisin toki voinut jo kysymyksessäni pyytää vaikkapa kymmenen ratkaisua, mutta tyydyn kyllä noihin viiteenkin. Tässä vaiheessa olen kiinnittänyt huomiota myös siihen, että tekoäly saattaa tuottaa ihan hyvääkin suomenkilistä tekstiä, vaikka kielialueena olemme marginaaliryhmää.

Jatkan haastattelua. Pohdin, että miten voisin kehittää tehtäviäni, jotta tekoäly ei ratkaisisi niitä niin helposti. Kysytäänpä sitä sitten.

MM: Millaiset tehtävät ovat oppimisen kannalta hyviä, joihin ei saa suoraa vastausta tekoälyltä?

CGPT: Oppimisen kannalta hyviä tehtäviä ovat ne, jotka edistävät ajattelua, ongelmanratkaisua, luovuutta ja itsenäistä ajattelua. Nämä tehtävät voivat olla esimerkiksi seuraavia:
1. Onko sinulla omaa ajattelua edistäviä tehtäviä, jotka vaativat oppijoilta omaa ajattelua ja loogista päättelykykyä?
2. Onko sinulla tehtäviä, jotka edistävät luovuutta ja kykyä luoda uusia ideoita?
3. Onko sinulla tehtäviä, jotka edistävät ongelmanratkaisutaitoja ja kykyä ratkaista monimutkaisia ongelmia?
4. Onko sinulla tehtäviä, jotka vaativat oppijoilta itsenäistä ajattelua ja kykyä tehdä päätöksiä omista lähtökohdistaan?

Nämä tehtävät ovat hyviä oppimisen kannalta, sillä ne edistävät ajattelua, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja, joita tarvitaan elämässä ja työelämässä. Ne eivät myöskään anna suoraa vastausta tekoälyltä, vaan ne vaativat oppijoilta omaa ajattelua ja ratkaisutaitoja.

Taas tuli ihan hyviä ideoita, mutta minusta hieman ”ylätasolla” kerrottuna, joten pyydän tarkennusta.

MM: Kerro lisää.

CGPT: Tekoäly voi tarjota monia hyödyllisiä työkaluja oppimiseen, mutta se ei kuitenkaan voi korvata ihmisten tekemää oppimista tai ajattelua. On tärkeää, että oppijat saavat tarpeeksi tukea ja ohjausta tekoälyn avulla tapahtuvaan oppimiseen, mutta heidän tulee myös saada harjoitella ajattelua, ongelmanratkaisua ja luovuutta itse. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tehtävien avulla, jotka edistävät ajattelua, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Nämä tehtävät voivat olla esimerkiksi keskusteluja, debatteja, projekteja tai case-tehtäviä, jotka vaativat oppijoilta omaa ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja. Nämä tehtävät voivat olla erittäin hyödyllisiä oppimisen kannalta, sillä ne edistävät ajattelua, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja, joita tarvitaan elämässä ja työelämässä.

Hieman pitkä ja ympäripyöreä vastaus. Siitä löytyy kuitenkin hyviä tehtäväesimerkkejä, joita voi hyödyntää sekä lähi- että etäoppimisessa.

Mitä mahdollisuuksia tekoäly voi tuoda opetukseen?

Asiaa oli nyt käsitelty hyvin pitkälti siltä näkökulmalta, että tekoäly olisi uhka oppimiselle. Mitä neuvoja tekoälyllä olisi antaa oppimisen mahdollistajana?

MM: Miten opettaja voi hyödyntää tekoälyä opetuksessaan?

CGPT: Opettaja voi hyödyntää tekoälyä opetuksessaan monin tavoin, esimerkiksi seuraavasti:

1. Tekoäly voi tarjota lisämateriaaleja ja tehtäviä oppimisen tueksi. Tämä voi tehdä oppimisesta tehokkaampaa ja mielekkäämpää.
2. Tekoäly voi tarjota ajantasaista ja laajaa tietopohjaa oppimisen perustana. Tämä voi auttaa oppijoita saamaan lisää tietoa aiheista, jotka kiinnostavat heitä, ja lisätä heidän mielenkiintoaan oppimiseen.
3. Tekoäly voi tarjota pikaopastusta ja apua ongelmatilanteissa, mikä voi parantaa oppimisen etenemistä ja tehdä oppimisesta vähemmän stressaavaa.
4. Tekoäly voi tarjota kieltenopetuksessa ääni- ja puhesynteesiteknologiaa, jonka avulla oppijat voivat harjoitella puhumista ja kuulla oikeanlaisen ääntämisen.
5. Tekoäly voi tarjota opettajalle apua arvioinnissa ja palautteen antamisessa. Tekoäly voi esimerkiksi auttaa opettajaa tarkastelemaan oppijoiden tekemiä tehtäviä nopeammin ja tarjota nopeaa palautetta oppijoille.

On tärkeää muistaa, että tekoäly ei kuitenkaan voi korvata opettajaa eikä sen avulla voi korvata lähiopetusta. Tekoäly voi tarjota apua opetuksessa, mutta opettajan on aina tarjottava opetusta ja tukea oppijoilleen.

Osa yllä olevista ehdotuksista on meillä Lapin korkeakouluissa jo käytössä, vaikka emme ole sitä tekoälyksi itse sisäistäneetkään. Moodlen automaattiset arvioinnit tai tuloksen perusteella annettu automaattinen palaute ovat esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä. Tai vaikkapa oppimisanalytiikkaa hyödyntävä opiskelijan ohjaus, jossa opettaja osaa kohdentaa ohjausresurssinsa oikein.

Poimin tähän videon, jonka Matti Seise on tuottanut Youtubeen, ja jolla hän pohtii ChatGPT:n hyödyllisyyttä opettajan työssä.


Videoupotus osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=nAdNtyl9WcM

Palataan vielä kuitenkin haastatteluun ja asian ytimeen. Esitetään tekoälylle se tärkein kysymys.

MM: Onko tekoäly uhka vai mahdollisuus oppimisen kannalta?

CGPT: Tekoäly voi olla sekä uhka että mahdollisuus oppimisen kannalta riippuen siitä, miten sitä käytetään. On tärkeää käyttää tekoälyä oppimisen tukena ja apuna, mutta se ei kuitenkaan voi korvata ihmisten tekemää oppimista tai ajattelua.

Jos tekoälyä käytetään oppimisen tukena ja apuna, se voi tarjota monia hyödyllisiä työkaluja, kuten lisämateriaaleja, ajantasaista tietopohjaa, pikaopastusta ja apua ongelmatilanteissa. Tekoäly voi myös tarjota opettajille apua arvioinnissa ja palautteen antamisessa.

Toisaalta, jos tekoälyä käytetään väärin tai jos se korvataan ihmisten tekemän oppimisen ja ajattelun, se voi olla uhka oppimiselle. Esimerkiksi jos oppijat kopioivat tekoälyn tuottamia tekstejä tai jos tekoäly korvaa lähiopetuksen, se voi heikentää oppijoiden ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä heidän kykyään tehdä päätöksiä omista lähtökohdistaan.

On selvää, että tekoäly tulee olemaan hyvinkin pikaisesti osana arkeamme, myös opiskelussa. Ennen joulua pohdin, että tekoäly syrjäyttää hakukoneet aika nopeasti. Oikeastaan olin väärässä ja oikeassa. Vuoden vaihteessa Microsoft ilmoitti, että se on ottamassa ChatGPT-tekoälyn osaksi sen Bing-hakukonetta. Artikkelin voit lukea esim. The Guardianin uutisesta.

Kuinka suhtaudumme ja valmistaudumme muutokseen?

Omasta mielestäni tekoäly tulee valjastaa oikealla tavalla hyväksi työkaluksi sekä opettajalle että opiskelijoille. Oppiminen pysyy edelleen keskiössä, oppimisen tavat ja sen arviointi voivat kuitenkin olla muutoksen edessä. Elämme ajankohtaa, jota voidaan verrata Internetin hakukoneiden tuloon. Myös silloin asiaan reagoitiin uhkaavana, ainakin oppimisen arvioinnin näkökulmasta.

Tekoäly voi olla myös väärässä tai sen tieto voi olla vanhentunutta. Myös tämän haastattelun vastauksia kannattaa epäillä. Ironista on esimerkiksi se, että tekoälynä se unohti mainita etäopetuksen. Ei tekoälyllä voi korvata opettajan roolia myöskään etäopetuksessa. Kuinka kauan tulee kestämään, ennen kuin tekoälyn antama tieto on samalla uskottavuustasolla kuin esimerkiksi Wikipedian? Siihen saakka voimme todistaa olevamme tekoälyä parempia. Vai onko se edes meidän roolimme?

Voit myös itse käydä kokeilemassa ChatGPT -tekoälyä vaikka omilla Google-tunnuksillasi osoitteessa https://openai.com/blog/chatgpt/ .

Lähteet

Aalto-yliopisto, Taidetta ja tekoälyä, https://www.aalto.fi/fi/uutiset/taidetta-ja-tekoalya

Iltalehti, Taidekilpailun voittaja paljastui tekoälyksi – taiteilijat raivostuivat, https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/8537965d-c3da-48f4-b897-d24a4b821b5f

Yle, Lensa AI villitsee somessa, mutta varastaako tekoäly taiteilijoilta? Graafikko, kuvataiteilija ja valokuvaaja kertovat, mitä ajattelevat https://yle.fi/a/74-20009842

Youtube, Matti Seise, Opetusmateriaalin tekeminen Chat GPT:llä, https://www.youtube.com/watch?v=nAdNtyl9WcM

The Guardian, Microsoft reportedly to add ChatGPT to Bing search engine, https://www.theguardian.com/technology/2023/jan/05/microsoft-chatgpt-bing-search- engine

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Pelillisyys osana oppimista

30.1.2023



Kirjoittajien kasvojen sivuprofiilit tietokonepiirroksina.
Kirjoittajat työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulussa: TaK Herttakaisa Herkkola asiantuntijana, FM Ulla Kangasniemi lehtorina, TaM Sini Kestilä asiantuntijana ja FM Tanja Kyykkä viestinnän lehtorina.

Logo

Kansainvälisillä opiskelijoilla on nyt mahdollisuus tutustua Lapin ammattikorkeakouluun ja lappilaiseen elämään peliympäristön avulla. Opiskelupaikkaa valitsevat tai jo opintonsa aloittaneet voivat virtuaalisesti vierailla Lapin ammattikorkeakoulun Rovaniemen kampuksella, asioida kaupassa tai apteekissa ja tutustua kirjaston tai opiskelijaterveydenhuollon palveluihin. Pelaamalla voi oppia myös vähän suomeakin.

Palvelumuotoilu lähestymistapana peliympäristön suunnittelussa

Peliympäristön lähtöajatuksena oli etsiä uudenlaista ratkaisua hyödyntää pelillistämisen keinoja oppimisessa. Pelillistämisellä tarkoitetaan peleistä tuttujen elementtien ja tekniikoiden käyttämistä muualla kuin perinteisesti mielletyissä peleissä, kuten esimerkiksi lautapelit. Sen tarkoituksena on esimerkiksi opetuksessa lisätä opiskelijan motivaatiota uuden asian oppimiseen. (Lehto, Korhonen & Ojala 2018)

Palvelumuotoilun avulla tuote tai palvelu voidaan suunnitella niin, että se vastaa käyttäjiensä tarpeita ja toiveita kokonaisvaltaisesti ja on mahdollisimman käyttäjäystävällinen. Jotta peliympäristö vastaisi kohderyhmän toiveita ja innostaisi käyttäjiä pelaamaan, sen suunnittelu toteutettiin palvelumuotoilun keinoin. Palvelumuotoilun hyödyntäminen on välttämätöntä, jotta peliympäristöstä onnistutaan rakentamaan tarkoitukseen sopiva. Samalla pyrittiin varmistamaan, että myös tulevat käyttäjät kokisivat pelaamisen mielekkäänä. Palvelumuotoilun kautta on mahdollista ymmärtää käyttäjiä, heidän tarpeitaan, odotuksiaan ja haasteitaan, sekä näin ollen vahvistaa lopputuotteen arvoa.

Lapin ammattikorkeakoulun matkailun kansainväliset tutkinto-opiskelijat olivat tiiviisti mukana yhteistyössä prosessin jokaisessa vaiheessa: ongelman kartoituksessa, ideoinnissa, testauksessa ja palautteenannossa. Tätä lähestymistapaa, jossa käyttäjät sitoutetaan sunnitteluprosessin eri vaiheisiin, kutsutaan yhteiskehittämiseksi ja se kuuluu palvelumuotoilun ydinperiaatteisiin (Tuulaniemi 2011).

Vuorovaikutteisissa työpajoissa opiskelijat sekä ideoivat pelihahmot että suunnittelivat ympäristöjä ja tilanteita, joita kansainvälinen opiskelija Suomeen saavuttuaan saattaa kohdata. Peliympäristöt ja tehtävät rakennettiin näiden tilanteiden pohjalta. Opiskelijoiden osallistaminen merkittävänä osana koko suunnitteluprosessia perustui palvelumuotoilun työkalujen käyttöön. Parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi työkaluja käytettiin vapaasti soveltaen, jotta ne mukautuivat kunkin työpajan tavoitteisiin.

Mukautuva ja helppokäyttöinen pelialusta helpottaa suunnittelua

Herkkola Seppo io pelaaminen.jpg
Kuva 1. KIELO peliympäristöä voi pelata puhelimen lisäksi myös selaimessa.

Opetuksessa pelisovellusten käytön on havaittu vaikuttavan positiivisesti oppimismotivaation heräämiseen ja ylläpitämiseen (Fotaris, Mastoras, Leinfellner & Rosunally 2016). Kun pelien käyttö opetuksen tukena on lisääntynyt, on myös sovellusten määrä kasvanut.

KIELO-peliympäristön alustaksi valittiin Seppo.io, joka mahdollistaa esimerkiksi 360-kuvamateriaalin hyödyntämisen. Autenttisen 360-kuvamateriaalin myötä pelaaja voi tutustua Rovaniemen kampuksen ravintolaan virtuaalisesti ja vierailla esimerkiksi opintotoimistossa. Tehtävät sijoitettiin pelin ympäristöihin teemojen mukaisesti.

Seppo.io-alustalla pelin hallinnoija rakentaa tehtävät ja määrittelee niiden pistemäärät. Tasoja yhdessä pelissä voi olla yhdestä kymmeneen. Peleille ominainen kilpailullisuus syntyy tasolta toiselle siirtymisestä ja pistemäärän kasvattamisesta. Kilpailullisten elementtien hyödyntäminen sovelluksissa saattaa lisätä motivaatiota, mutta tulosten näkyminen tulostaululla voi aiheuttaa myös epävarmuutta (Souza, Constantino, Veado & Figueuredo 2017). Seppo.io-alustan peleissä pelaaja voi verrata pistemääriään muihin, mutta vertailu tapahtuu anonyymisti.

Seppo.io-alustaa voi hyödyntää esimerkiksi opetuksessa tai muissa vuorovaikutteisuutta kaipaavissa tilaisuuksissa. Pelien jatkuva muokkaaminen on mahdollista, joten kerran rakennettuun peliin voi helposti lisätä tasoja tai teemoja kohderyhmän tarpeiden mukaisesti.

Digitaalinen orientaatioympäristö uusien opiskelijoiden tukena


Herkkola Kielo-sivu.PNG

Kuva 2. Kielo – oppimispelin aloitussivu osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/kielo/

Peliympäristön toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta testattiin kehittämistyön aikana eri käyttäjäryhmissä. Testaajat kokivat pelit mukavaksi tavaksi orientoitua tuleviin opintoihin ja oppia uusia asioita. Peliympäristö on suunnattu suoritettavaksi ensimmäisen lukukauden orientaatio-opintojen aikana. Peliympäristö on myös kevyt aloitus tuleviin suomen kielen opintoihin. Toivottavasti se motivoi opiskelemaan lisää.

Peliympäristö toteutettiin osana KIELO – Digitaalinen suomen kielen orientaatioympäristö -hanketta, jonka tavoitteena oli luoda pelillisyyttä hyödyntävä ympäristö matkailun kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille. Lähtöajatuksena oli, että tutustuminen ympäristöön, kulttuuriin ja opiskelijaelämään jo etukäteen voisi helpottaa Suomeen tuloa sekä auttaa pienissä arjen tilanteissa.

Lähteet:

Fotaris, P., Mastoras, T., Leinfellner, R., & Rosunally, Y. 2016. Climbing Up the Leaderboard: An Empirical Study of Applying Gamification Techniques to a Computer Programming Class. Electronic Journal of E-Learning, 14(2), 94—110. Viitattu 14.12.2022 https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1101229.pdf.

Lehto, T., Korhonen, T. & Ojala, P. 2018. Pelillisyys ja pelillistäminen opetuksessa. Teoksessa SeGaBu Serious Games Platform for Business and Education : Loppujulkaisu (toim. Tolonen & Virkkala). Kajaani: Kajaanin ammattikorkeakoulu, 14.

Souza, M. R., Constantino, K. F., Veado, L. F., & Figueiredo, E. 2017. Gamification in Software Engineering Education: An Empirical Study. 2017 IEEE 30th Conference on Software Engineering Education and Training (CSEE&T), 276—284. Viitattu 14.12.2022 DOI:10.1109/CSEET.2017.51.

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum Media Oy.


> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle










Tiedolla johtamista tukevat aineistot ja osaaminen ovat kysyttyjä matkailualueilla

27.1.2023



Kirjoittajien kasvokuvat vierekkäin.
YTM Pasi Satokangas ja restonomi (YAMK) Mirva Tapaninen työskentelevät asiantuntijoina ja MSc Kristian Sievers tuntiopettajana Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Tiedolla johtaminen, oikeaan tietoon perustuva päätöksenteko, on ajankohtainen teema matkailun kehittämisessä. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää matkailuelinkeinolta ja muilta matkailun kehittäjiltä kykyä herkkään reagointiin toiminnan ohjaamiseksi vastaamaan kysynnän muutoksiin.

Mitä matkailun aluekehittäjien tarvitsema ”oikea tieto” voisi olla ja miten sitä voi hyödyntää? Näiden kysymysten parissa työskenneltiin Lapin ammattikorkeakoulun toteuttamassa TIEVA-hankkeessa.

Tiedolla johtamisen aineksia aluetasolle

Lapin ammattikorkeakoulussa on yhteistyössä Lapin liiton kanssa kehitetty matkailun tiedolla johtamista muun muassa Lapin matkailun koronatoipumisen tilannehuone -hankkeessa (EAKR, Lapin liitto, Vipuvoimaa EU:lta). Yritysten toipumista koronapandemian aiheuttamista vaikutuksista edesautettiin jakamalla nopealla päivitystahdilla tietoa matkailun kehittymisestä.

Syksyllä 2022 päättyneen Lapin matkailun tiedolla johtamisen syventäminen (TIEVA) -hankkeen (EAKR, Lapin liitto, Vipuvoimaa EU:lta) tavoitteena oli tiedolla johtamisen edistäminen aluetasolla, eli kunnissa ja matkailukeskuksissa. Hankkeen alussa kartoitettiin kohdealueita, joilla oli tarpeita ja mahdollisuus tiedolla johtamisen syventämiseen yhteistyössä hankkeen kanssa.

Vastauksista ilmeni, että aluekehittäjät käyttävät matkailun johtamisen tietoperustana muun muassa yöpymistilastoja, mediaseurantaa ja sosiaalisen median kanavissa tapahtuvan markkinoinnin vaikuttavuuden seurantaa. Tiedolla johtamisessa oli puutteita erityisesti resursseissa sekä tietolähteiden tuntemisessa.

Viisi kohdealuetta – useita tarpeita

Kartoituksen antamia tietoja hyödyntäen tiedolla johtamisen tukemiseen liittyvä työ kohdistettiin viidelle alueelle, joita olivat: Lappi (maakuntataso), Muonio, Pyhä, Luosto ja Sodankylä. Tietosisällön valitsemisessa käytiin keskusteluja yhteistyöhön liittyneiden alueiden kanssa. Matkailutoimijoiden esille tuomat tietotarpeet koskivat muun muassa matkailusesonkeja ja niiden vaikutuksia, hiilipäästöjä, matkailun talousvaikutuksia, rekisteröimätöntä majoitusta ja matkailukysynnän ennakointia.

Lapin luotsi -sivulle tuotiin uusia tietosisältöjä jäsenneltynä asiakkaan polun mukaisesti, eli jakaen tietoja suunnitteluvaiheesta, varaus- ja ostovaiheesta, matkailusta Lapissa sekä asiakaspalautteesta.

Matkan suunnitteluvaiheessa seurataan Lapin ja sen kohteiden kiinnostavuutta hakukoneissa. Varaus- ja ostovaiheessa seurataan matkailupalveluiden varausten määrää. Toteutumaa seurataan muun muassa matkojen määrien, yöpymisten ja liikkumista Lapissa koskevien tilastojen kautta.

Luotsiin on nostettu pilottikohteille kohteiden tarpeiden mukaisia sisältöjä. Lisäksi palveluun on päivitetty tiedot Lapin saavutettavuudesta ja Covid-19- pandemian vaikutuksista.

Ympärivuotisuuden tarkastelu palvelee muun muassa matkailutyöllisyyden edistämistä

Ympärivuotisuuden edistäminen on yksi yleisimmistä kehittämiskohteista Lapin matkailuelinkeinon ja -alueiden piirissä. Matkailualueiden ja -kohteiden vahvuus perustuu usein määrättyyn sesonkiin, esimerkiksi Lapissa joulu ja talvi laajemmin on erityisesti ulkomaalaisten matkailun osalta suosittu.

Korkeasesonki on tuottoisa, mutta voimakkaaseen sesonkivaihteluun liittyy myös ongelmia. Näistä eräs ajankohtaisimmista liittyy rekrytointivaikeuksiin. Mikäli tarjolla ei ole ympärivuotista työtä, matkailualan yritysten on vaikeampi palkata työntekijöitä.

Lapin matkailukeskukset ovatkin kiinnostuneita kehittämään toiminnasta entistä ympärivuotisempaa. Kehittäminen taas edellyttää mittaamista toiminnan vaikutusten seuraamiseksi. TIEVA-hankkeessa kehitettiin tunnuslukua kohteiden ympärivuotisuuden asteen mittaamiseksi. Käyttökelpoisimmaksi tavaksi todettiin laskea hiljaisimman kuukauden yöpymisten osuus vilkkaimman kuukauden yöpymisistä.

Tilastokeskuksen suhdanneaineistosta hankittiin myös ympärivuotisuuden kehittämisessä ja sesonkivaihtelujen kuvaamisessa tarvittavaa tietoa (Tilastokeskus 2023). Käyttöön hankittu tieto koski Muoniota ja siitä oli nähtävissä toimialojen liikevaihdon vaihtelu kuukausittain indeksinä esitettynä. Aineistosta erottuvat selvästi vuosivaihtelu ja kuukausivaihtelu sesonkeineen, mutta tarkkuustaso ei riitä esimerkiksi Oloksen ensilumenladun aiheuttamien vaikutusten erottamiseen.

Kysynnän ennakointi on aina tärkeää

Tulevan kysynnän ennakointi mahdollisimman hyvin on matkailuelinkeinon kannalta erittäin kiinnostavaa. Erilaiset toimintaympäristön muutoksista johtuvat vaihtelut tuovat omat haasteensa kysynnän ennakointiin ja sen pohjalta tehtävään toiminnan suunnitteluun. Kysynnän ennakointi asetettiin haasteeksi myös TIEVA-hankkeelle. Kysynnän ennakointi perustettiin lähinnä Google-hakuja koskevaan aineistoon sekä Amadeus-järjestelmän tietoa lentoliikenteen varaustilanteesta koskevaan tietoon.

TIEVA-hankkeen kokemuksien mukaan Lapin matkailussa kannattaa jatkossakin hyödyntää Google Trendsin tarjoamaa tietoa hakujen ja ihmisten kiinnostuksen kohteiden trendeistä. Tämä auttaa matkailutoimijoita suunnittelemaan osuvampaa markkinointia, tekemään järkeviä kohdennuksia ja seuraamaan muutoksia ihmisten kulutuskäyttäytymisessä.

Ennustaminen yhä vaikeampaa

Kysynnän ennakoimiseksi ei pystytty rakentamaan muuta luotettavaa ennustemallia, koska kansainväliseen matkailuun liittyy tällä hetkellä runsaasti epävarmuustekijöitä. Matkailukysyntä kesän 2021 ja talven 2022 aikana Lapissa oli hyvä, mutta samaan aikaan Ukrainan sota ja koronapandemian mahdollinen jatkuminen sekä epävakaa tilanne kansainvälisessä taloudessa muodostavat suuria epävarmuustekijöitä.

TIEVA-hankkeen käyttöön hankittiin myös Amadeus-järjestelmän tietoa lentoliikenteen varaustilanteesta. Tieto oli niin sanotusti raakamuodossa (csv), joten sen tulkinta on hyvin työlästä. Työkaluja esimerkiksi tiedon näköistämiseen ei ole.

BisLenz/ Tridea Oy selvitti TIEVA-hankkeen toimeksiannosta tiedon hyödynnettävyyttä. Analyysin mukaan tietojen hyödyntämiseksi tulisi muodostaa liiketoimintamalli ja ratkaista useita siihen liittyviä seikkoja, esimerkiksi miten tietojen automaattinen päivitys toteutettaisiin ja kuka olisi liiketoimintariskin kantava tietojen ”jälleenmyyjä”.

Asiakaspalautteita koottuna

TIEVA-hankkeessa hankittiin MyReputation-palvelusta asiakaspalautta koskevaa tietoa koko maakunnasta ja erillisistä kohteista. Palvelussa esitetty tieto on peräisin useista yleisesti käytössä olevista tunnetuista asiakaspalautekanavista. Eri kanavista peräisin oleva tieto on muokattu siten, että niistä on voitu muodostaa yleisarvosanoja.

MyReputation-tietoa esiteltiin alueiden edustajille myös kohde- ja yrityskohtaisesti. Laaja asiakaspalaute kootusti esitettynä antaa yrityksille ja kohteille tutustumisen arvoista tietoa, jonka taustaehdot on hyvä tuntea ennen pitemmälle vietyjen johtopäätösten tekemistä.

Hiilijalanjäljen laskennassa tarvitaan empiiristä tietoa

Hankkeessa pilotoitiin myös hiilijalanjäljen laskentaa Pyhä-Luosto-alueella yhteistyössä Välkky-hankkeen kanssa. Laskentaan antoi tietoja 12 yritystä ja tiedoista pystyttiin tekemään joitakin alustavia johtopäätöksiä.

Osallistuvia yrityksiä tulee olla sellainen määrä, että saadaan perustietoa erilaisista päästölähteistä. Kun nämä tiedot yhdistetään esimerkiksi muihin aluetta kuvaaviin tilastoihin, on mahdollista päästä kattavampiin päästölaskelmiin. Kohdetasoista laskentaa helpottaa huomattavasti, mikäli myös matkailuyrityksiä palvelevilta toimijoilta, kuten kuljetusyrityksiltä ja kiinteistöjen omistajilta saadaan tietoja.

Tiedolla johtamisen kumppanuudet

TIEVA-hankkeen yhtenä tavoitteena oli rakentaa yhteistyötä tiedolla johtamisessa ja datan käytössä erityisesti kansainvälisten (S3 Platform, NECSTouR) ja kansallisten kumppanien (Visit Finland, Tilastokeskus) kanssa. S3 Platform on EU-tasoinen matkailun temaattinen kumppanuus. Kumppanuuden teema on Digitalization and Safety in Tourism ja Lapista kumppanuuden toiminnassa mukana ovat Lapin liiton lisäksi Lapin AMK. Tämän teeman pohjalta syntynyt eurooppalainen yhteistyöaloite Tourism of Tomorrow Lab, joka tarjoaa matkailun tiedolla johtamisen palveluja matkailualueille.

Vuoden 2022 alusta Tourism of Tomorrow Lab (ToTLab) on NECSTouR:n osasto. NECSTour on eurooppalaisten matkailualueiden organisaatio. TotLab on tiedolla johtamisen asiantuntijakumppani, joka toimittaa dataan perustuvia palveluita Premium-jäsenille. Tavoitteena on ratkaista konkreettisia ja todellisia ongelmia käsi kädessä alueellisten matkailuorganisaation kanssa ja jakaa oppimisia verkoston jäsenten kesken.

TIEVA-hankkeen toiminnassa TOTLab yhteistyötä on tehty kahdella tasolla, toisaalta kehittäen TOTLabin palveluja kansainväliseen tarjontaan ja toisaalta hyödyntäen palvelujen Lapin tiedolla johtamisen projektien sparraukseen.

Matkailualueilla haasteita sopivien tietolähteiden löytämisessä ja hyödyntämisessä

Matkailun tiedolla johtamista on harjoitettu tuon käsitteen alla Lapissa useita vuosia. Jo tätä aiemmin erilaista aineistoa, kuten tilastoja, on hyödynnetty matkailuelinkeinon piirissä toiminnan ohjaamisessa.

Koronapandemian aika nopeine muutoksineen korosti entisestään ajankohtaisen tiedon merkitystä. Lapin matkailun koronatoipumisen tilannehuone -hankkeessa nousi esille kohdekohtaisen tiedon merkitys, joka sai vahvistusta TIEVA-hankkeessa.

Maakunnalliselle matkailutiedolle on tarvetta ja monet kohteista käyttävät periaatteessa samoja tietolähteitä. Kohteilla on usein määrättyjä omia tietotarpeita, joihin ne etsivät vastauksia kehittääkseen alueen matkailua parhaalla tavalla. Nämä voivat olla yleisistä tietolähteistä, kuten tilastoista tehtyjä erillistilauksia tai perustilastojen hankkimista käyttöön mahdollisimman nopeasti omaksuttavassa muodossa.

Lisäksi kohteilla voi olla muita erityisiä tietotarpeita, jotka voivat vaatia vaikkapa matkailun talousvaikutuksia kuvaavia erillisselvityksiä. Kohdekohtaisen tiedon ongelmat ja ratkaisut kytkeytyvät lopulta matkailutiedon yleiseen problematiikkaan – kuinka saada käyttöön mahdollisimman kattavaa tietoa ajantasaisesti, helposti tulkittavassa muodossa ja siten, että se palvelee tulevan toiminnan suunnittelua.

Tietoaineistoja on olemassa valtavia määriä, jatkossa tulisikin muun muassa keskittyä tunnistamaan oleelliset aineistot sekä mallit, joiden avulla saadaan numeromassoista irti merkityksellistä tietoa matkailun kehittäjille.

Lähde

Tilastokeskus (2023) Toimialoittainen yritystietopalvelu. Luettu 25.1.2013 osoitteesta: https://www.stat.fi/tup/yritystietopalvelu/index.html

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle





Edellinen 1 2 3 ... 5 6 7 8 9 ... 42 43 44Seuraava