Digitalisaation läpimurrot eivät itsessään tuota uutta liiketoimintaa. Prosessien ja palvelutuotteiden lisäksi tulee myös johtamisen parametrit asettaa uudelleen.

Teknologinen kehitys ja siihen liittyvä käsite “digitalisaatio” on tuonut mukanaan uusia toimintatapoja ja -ympäristöjä: pilvipalvelut, sosiaalinen media, mobiiliteknologia jne.

Kaikkien ulottuvilla olevat uudet välineet haastavat muutokseen sekä yksityisiä että julkisia toimijoita. Digitalisaatiokehitykseen tulee liittää asiakaslähtöisyys, yksilöllisten tarpeiden huomiointi ja riippumattomuus ajasta ja paikasta.

Digitalisaatio näkyy teollisten yritysten tuotantotekniikoissa ja yhä enemmän myös palveluiden tuotannossa. Palveluiden osuus Suomen BKT:sta kasvaa jatkuvasti.

Palvelujohtoisuus vaatii enemmän

Palta ry:n selvityksen mukaan palvelualoille on 2000-luvulla syntynyt lähes 240 000 työpaikkaa, ja työllisistä noin 80 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Kasvuyrityksistä 60 prosenttia kasvuyrityksistä toimii palvelualoilla. Saman aikaisesti Suomen talous on kasvanut 15 prosenttia. Palvelualoilla tästä kasvusta on tuotettu yli puolet. Kilpailukykyiset palvelut edistävät myös vientiteollisuuden kilpailukyvyä.

Taloudessa on siirrytty hyödyke- tai tuotejohtoisuudesta palvelujohtoiseen toimintaan, jolloin asiakasymmärryksen kehittäminen sekä aineettomien resurssien kehittäminen tulevat aiempaakin tärkeämmiksi. Digitalisaation myötä paikallisesta palveluliiketoiminnasta tulee globaalia toimintaa.

Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia kehittää organisaatioiden - yksityisten, julkisten ja kolmannen sektorin - toimintaa ja luoda uusia toimintatapoja. Työyhteisöissä tarvitaan sekä työkalu- ja välineosaamista (esim. ohjelmisto-osaaminen) että monialaista tiimityötä.

Uskallusta irrottautua totutusta

Nykyisessä hallitusohjelmassa digitalisaation merkitystä on korostettu eri yhteyksissä kytkettynä mm. kokeilukulttuuriin. Digitalisaatio toden totta mahdollistaa uusien toimintatapojen luomisen.

Yrityksellä tulee olla oma visio siitä, miten digitaalisuus otetaan käyttöön ja miten sitä hyödynnetään: matkailupalvelut ovat jo siirtyneet internetiin ja digitaalisuus on mahdollistanut aivan uusia jakamistalouden liiketoimintamalleja. Terveysteknologia ja sähköiset SOTE-palvelut tarkoittavat hyvinvointipalveluiden kuluttajistumista. Yrityksen toimintojen digitalisoinnissa on oltava aito valmius kehittää liiketoimintaprosesseja ja ekosysteemiajattelua.

Onnistunut digiajan palvelujohtaminen edellyttää hajautettujen työympäristöjen johtamista ja palvelutalouden monialaista kehittämistä.

Digitalisaatiokehitys on tervehdyttänyt ammattikorkeakoulupedagogiikkaa jo pitkään; läsnä-äly on vähentänyt tarvetta oppia muistamalla ja tilalle on tullut kyky hahmottaa kokonaisuuksia, yhdistellä asioita.

Esimies- ja asiantuntijatyö digiajan tasalle

Edellä kuvaamamme digitalisaatiokehityksen lisäksi rahoittajan vaatimukset lisätä YAMK-tutkinnon suorittaneiden määrää avasi uusia ovia myös YAMK-koulutuksen järjestämiselle, ja ne ovet päätettiin Lapin AMKissa avata.

Syksyllä 2017 käynnistyy Lapin AMKissa uusi YAMK-koulutus Digiajan palvelujohtaminen. Koulutus on monialaista, joten siihen voivat hakea ne insinöörin, tradenomin, sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, restonomin, agronomin ja metsätalousinsinöörin AMK-tutkinnon suorittaneet, joille on lisäksi kertynyt tutkinnon jälkeen vähintään kolme vuotta työkokemusta.

Koska koulutuksen on määrä palvella koko Suomea, tulee se olemaan aloituspäiviä lukuun ottamatta kokonaan virtuaalinen ja tukee siten osaltaan digitalisaatiokehitystä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opintojen toteuttamisessa hyödynnetään verkkoympäristöjä. Tutkinnon voi suorittaa päätoimisesti tutkinnon laajuudesta riippuen joko yhdessä tai 1,5 vuodessa tai henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan pidemmässä ajassa päätoimen ohessa.

Asiantuntijatyö muuttuu, esimiestyö muuttuu ja työelämän tarpeet muuttuvat. Yritysten ja muiden organisaatioiden asiantuntijoiden ja esimiesten osaaminen on mahdollista nostaa digiajan tasalle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulu-uudistuksessa vuosina 2011─2014 eräs keskeinen asia oli opetuksen ja koulutuksen laadunhallinnan parantaminen. Uudistuksen tavoitteissa vahvistetaan edellytyksiä vastata nykyistä itsenäisemmin ja joustavammin työelämän, muun yhteiskunnan ja alueiden muuttuviin kehittämistarpeisiin laadukkaalla opetuksella.

Miksi opetuksen laatua pitää hallita

Rahoitus- ja säädösohjauksella vauhditetaan rakenteellista uudistusta ja toiminnan ja laadun parantamista. Rahoitus uudistetaan myös tukemaan nykyistä paremmin koulutuksen tavoitteita kuten opetuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Toimilupien myöntämisessä korostuvat mm. toiminnan laatuun, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvät näkökulmat.

Ammattikorkeakoululaissa 10 luvun 62 §:ssä Laadun arviointia kuvataan mm. seuraavasti: ”Ammattikorkeakoulu vastaa järjestämänsä koulutuksen ja muun toiminnan laatutasosta ja jatkuvasta kehittämisestä. Ammattikorkeakoulun tulee arvioida koulutustaan ja muuta toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta.”

Ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavalla rahoitus- ja säädösohjauksella pyritään vaikuttamaan mahdollisimman hyvään koulutuksen ja opetuksen laatuun ja sen kehittämiseen arviointien pohjalta. Mitä se hyvä opetuksen laatu sitten on?

Näkemyksiä yleisesti opetuksen laadusta

Laatu-käsite sinällään on jo vaativa ja moniulotteinen kuten myös ammattikorkeakoulussa tehtävä laatutyö. Onko opetuksen laatu huippulaatua, tasalaatua, asiakaslaatua, kustannustehokkuutta vai arvioinnin perusteella tehtyä kehittämistyötä muutoksen aikaansaamiseksi?
Riittävätkö laadun arvioinnissa määrälliset mittarit kuvaamaan opetuksen laatua vai pitäisikö samaan aikaan pitää laadullisia mittareita kuvauksen keskiössä.

Laatutyön ymmärrettävyyttä voi vaikeuttaa se, että tarkastelussa sekoitetaan usein keskenään sisällöllinen laatu (eli kuinka hyvää ja korkeatasoista opetus on) ja laadun hallinta (eli miten opetuksen taso pidetään korkeana ja kuinka sitä parannetaan).

Oman haasteensa laatu-käsitteeseen ja sen ymmärrettävyyteen tuo vielä se, kenen näkökulmasta laatua tarkastellaan ja onko näkökulmissa ristiriitaa.

Esimerkiksi opetuksessa ja sen kehittämisessä on viime vuosina korostunut kokonaisuuksien hallinta, oppijakeskeisyys ja geneeristen taitojen kehittäminen eli ongelmanratkaisukyky, tiedon hankinta ja vuorovaikutustaidot.

Opetussuunnitelmia ja oppimista on uudistettu myös ammattikorkeakouluissa. Ajatuksena on se, että opiskelijat oppivat kokonaisuuksien hahmottamisen kautta paremmin asiantuntijoiksi kuin ”pänttäämällä” sirpalemaista tietoa.

Tavoite on, että opiskelijat itseohjautuvasti opettajan ohjauksessa ja ryhmässä työskennellen hakevat tietoa, käsittelevät, analysoivat ja liittävät yhteen oppimaansa. Näissä oppimisprosesseissa syntyy osaamista, joka pitää sisällään teoreettisen, käytännöllisen ja kokemustiedon eli vahvan asiantuntijan osaamispohjan.

Yleisesti ottaen AMK-opiskelijat ovat tyytyväisiä opetuksen laatuun, mutta moni kaipaa kuitenkin enemmän perinteistä lähiopetusta ja pitää itsenäisen opiskelun osuutta jo liiallisena. Miten asian perusteleminen opiskelijoille on onnistunut eli se, että muutoksilla on tavoiteltu parempaa opetuksen laatua.

Opetuksen laatu Lapin AMKissa ─ sisällöllistä laatua vai laadunhallintaa?

Ammattikorkeakoululaissa edellytetään, että ammattikorkeakoulun on osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmänsä arviointiin säännöllisesti ja julkistettava järjestämänsä arvioinnin tulokset. Lapin ammattikorkeakoulu on lyhyen toimintansa aikana rakentanut laatujärjestelmän, jonka ulkoinen arviointi toteutuu paraikaa Kansallisen koulutuksen arviointineuvoston toimesta.

Laatujärjestelmällä tarkoitetaan toiminnan kehittämisen kokonaisuutta, joka muodostuu laadunhallinnan organisaatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista ja resursseista. Laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla korkeakoulu seuraa, ylläpitää ja kehittää toimintansa laatua.

Vilkasta laatukeskustelua on käyty eri tahoilla, kun on mietitty, millä tarkoituksenmukaisilla menettelyillä, prosesseilla ja järjestelmillä toiminnan taso ja laatu pidetään korkealla. Keskusteluja on käyty siitä, onko opetuksen laatutyö sisällöllistä laatua (kuinka hyvää ja korkeatasoista opetus on) vai laadun hallintaa (miten opetuksen taso pidetään korkeana ja kuinka sitä parannetaan). Puheenvuoroissa on tullut esille myös erilaiset näkökulmat ”laatutyö erillisenä toimintana” ja ”laatutyö on jokaisen normaalia työtä.”

Näiden kahden laatutyön ulottuvuuden yhteneväisyyttä voidaan kuvata niiden yhteen kietoutumisella ja käytännön esimerkillä.
Ammattikorkeakoulussa opetuksen laatutaso on opettajien ja asiantuntijoiden määrittelemä sisällöllinen kysymys, kun taas opetuksen laadun ylläpitäminen, seuranta ja arviointi sekä parantaminen ovat laadun hallintaan liittyvää toimintaa.

Sisällöllisiä asioita pyritään saamaan hallintaan asettamalla niille tavoitteita, joissa onnistumista mitataan ja seurataan. Keskeisenä tavoitteena on toiminnan jatkuva parantaminen, jolloin peilinä on tarkoituksenmukaisen toiminnan tavoitteet ja tarkoitus.

Esimerkkinä toimii opetuksen kehittämistyö, jossa ammattikorkeakoulun linjausten mukaisesti on tehty uudistamistyötä reilun kolmen vuoden ajan. Opetussuunnitelmat on uudistettu osaamisperustaisiksi ja oppimista organisoidaan ongelmaperustaisesti.

Syksyllä 2017 kaikissa koulutuksissa on käytössä osaamisperustaiset opetussuunnitelmat ja ongelmaperustainen oppiminen.

Lukukausisuunnittelu tehdään yhteisopettajuudessa huomioiden oppimisen ohjaus ja kehittävä arviointi. Opetuksen laadun sisällöllisiä asioita pyritään saamaan hallintaan asettamalla niille tavoitteet, joissa onnistumista mitataan, seurataan ja arvioidaan.

Yhtenä esimerkkinä tästä on yhteisesti sovittu tavoite ja tapa toimia; ”tavoitteena vuonna 2017 on, että lukukausisuunnittelu toteutuu yhteisopettajuudessa”. Lukukauden toteutussuunnitelmia katselmoidaan sisäisesti ja katselmointia varten on rakennettu yhteiset kriteerit, joiden perusteella voimme todentaa, että kaikissa koulutuksissa tehdään, kuten on yhdessä sovittu. Ja katselmointien avulla voimme ohjata ja tukea yhteisopettajuudessa toteutuvaa lukukausisuunnittelua kohti yhteistä tavoitetta.

Toinen esimerkki liittyy opiskelijoiden osaamisen arviointiin, jota opettajat toteuttavat. Arviointia ohjaa ammattikorkeakoululain 37 § ja Lapin ammattikorkeakoulun tutkintosääntö. Hyvää laatua on näiden mukaan toimiminen. Opiskelijoilta kerättävä palaute tuottaa tietoa siitä, miten laadukkaasti toimitaan ja laadunhallinnan mukaisesti, mikäli huomataan laadukkaan toiminnan puutteita, niin niihin puututaan kehittämistoiminnalla ja esimiestyöllä.

Näin toteutuen laatutyö ei ole ammattikorkeakoulun perustehtävistä irrallaan olevaa ”laatutyötä”.

KIRJALLISUUTTA
Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Viitattu 20.2.2017.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932#a932-2014.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Korkeakoulutus. Viitattu 20.2.2017. https://karvi.fi/korkeakoulutus/
Koiso-Kanttila, P. & Paasivuori, R(toim.) 2008. Laatu ammattikorkeakoulujen menestystekijänä. Näkökulmia koulutuksen laatutyöhön. Stadia julkaisuja Sarja A: Tutkimukset ja raportit 12.
Opetus-ja kulttuuriministeriö. Ammattikorkeakoulu-uudistus ja sen kehittäminen. Viitattu 20.2.2017. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/?lang=fi
Amk-opiskelijat tyytyväisiä opetuksen laatuun – opettajia vain on liian vähän. 12.11.2015. Viitattu 20.2.2017. http://yle.fi/uutiset/3-8445481

Lapin AMKin opiskelijoita kysyttiin jo perinteiseen tapaan palautetta opiskelun ja opetuksen onnistumisesta. Kysely toteutettiin webropol-kyselynä, jonka vastausaste oli 35 %. Vastausprosentti laski edelliseen vuoteen verrattuna mutta on edelleen webropol-kyselyksi kohtuullisella tasolla.

Tällä kertaa kyselyssä oli mukana uusi kysymys, mikä pisti yksinkertaisuudessaan miettimään: ”Mikä sinulle on tärkeää opiskelun arjessa”. Vastauksia tuli satamäärin, ja seuraavassa ryhmittelen niitä parhaan kykyni mukaan.

Opiskelijalle tärkeät asiat Lapin AMKissa ovat

1. Opiskelun ja yksityiselämän yhdistäminen

Tämän otsikon alle tyhjenee paljon vastauksia. Opiskelijat joutuvat turhan usein tilanteeseen, jossa työkuorma vaihtelee lukukauden mittaan ylityöstä tyhjäkäyntiin. Molemmat ääripäät rassaavat opiskelijaa. Tämä toivottavasti paranee tiimiopettajuuden myötä, kun opettajien käsitys kollegoiden tekemisestä paranee.

Toinen ilmeinen kipukohta on toiminnan suunnitelmallisuus. Jotta opiskelun ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu, on lähiopetuspäivät ja opintojaksojen sisällöt ja vaatimukset tiedettävä etukäteen. Kohtuullinen vaatimus, jonka eteen tullaan jotakin konkereettista tekemään vielä näiden lumien aikana. Lisäksi tiedonkulkuun muutosten sattuessa täytyy panostaa, eikä tämä nykymaailmassa taida ilman mobiilipalveluihin panostamista onnistua.

2. Yhteishenki

Yhteishenki on sikäli herkkä asia, että käskemällä sitä ei synny. Opintoja tukevan ilmapiirin synnyssä tuutoreilla on ilmeisen tärkeä rooli.

Vaikka opiskelijaelämä on tutkimusten mukaan kuivumaan päin, on yhteiselle vapaa-ajan toiminnalle paljon kysyntää, ja vapaa-ajan tilaisuuksien organisoinnissa opiskelijajärjestöt ovat tärkeimmät toimijat.

Oma eritysryhmänsä ovat suomea taitamattomat opiskelijat, joiden sosiaalinen elämä keskittyy opintojen ympärille muita voimakkaammin, ja tästä syystä myös vapaa-ajan palveluiden kysyntä keskimääräistä suurempi.

3. Kommunikaatio opiskelijan ja henkilökunnan välillä

Enemmistö nykyopiskelijoista on lapsesta saakka tottunut siihen, että heitä kuunnellaan, ja samaa he selvästikin odottavat myös AMKin henkilökunnalta. Edelleen odotukset opettajien läsnäoloon sekä fyysisesti että verkossa ovat korkeat, ja varsinkin opiskelijoiden kokemat pitkät reagointiajat heidän välittämiin viesteihin aiheuttavat harmitusta.

Keskeistä opiskelijoiden kanssa toimimisessa on arvostava kohtelu. Palautteen perusteella meillä on tässä suhteessa runsaasti sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Yksi vastaaja ilmaisi asian nasevasti kertomalla pitävänsä tärkeänä tunnetta siitä, että ”ollaan samassa veneessä”.

4. Raha

Rahahuolten pyöriessä mielessä on vaikea opiskella. Koska opiskelijoiden toimeentulo on usein kiinni opintotuesta, nousee tenttitulosten ja opintopisteiden kirjautuminen ajallaan hyvin korkealle opiskelijoiden tärkeysjärjestyksessä.

5. Monipuolisuus

Keskeinen syy hakeutua ammattikorkeakouluun on halu opiskella asiantuntijaksi käytännönläheisellä tavalla. Arvo Ylppö kertoi aikoinaan pitkän iän salaisuudeksi kaikkea kohtuudella periaatteen viskistä voihin saakka, ja samaa ohjenuoraa noudatellen opiskelijan ihannepäivään sopii klassista luennointia isossa ryhmässä, työelämävierailuja ja väliin jääneen luennon seuraamista kotisohvalta.

Jos pitäisi tiivistää opiskelijan tärkeänä pitämät asiat parin sanaan niin valitsisin sanat joustavuus ja opiskelijalähtöisyys. Tästä saa helposti kääntäen myös sen opiskelijan inhokin, mikä on ajallisesti ja paikallisesti sidottu, ja enemmän opettajan kuin opiskelijoiden intresseistä kumpuava koulutus.

Opiskelijan vuosipalaute sisältää opiskelijan tärkeänä pitämien asioiden lisäksi paljon muutakin kuten numeerisia arvioita mm. opintojen sisällöstä ja toteutuksesta, tukipalveluista ja oman osaamisen kehittymisestä. Ohessa Forestin Merjan laatima yhteenveto, mistä selviää tulosten kehittyminen pitemmälläkin aikajänteellä.

Opiskelijan vuosipalaute
AMK-KOULUTUKSET YHTEENSÄ 2014 - 2017
2016-17 vertailussa punainen=huonompi ja vihreä=parempi tulos





Lähtökohtatilanteeseen eli vuoteen 2014 verrattuna tulokset ovat kehittyneet aimo harppauksen ja myös edelliseen vuoteen verrattuna vihreää väriä vilkkuu enemmän kuin punaista. Erityiskiitoksen ansaitsee osa-alue ”opiskelu ja opiskelun tukipalvelut”, jossa kaikki mittarit ovat parantuneet edelliseen vuoteen verrattuna.

Toisaalta takapakkia on otettu työelämäyhteistyössä, mikä nimenomaan ammattikorkeakoulussa täytyy aina olla opetuksen ja tutkimuksen lähtökohta.

Opiskelijan vuosipalaute 2017 sisältää runsaasti vapaata sanaa Lapin AMKin hyvistä ja huonoista puolista. Opiskelijoiden kunniaksi on sanottava, että kielenkäyttö on asiallista, ja mielipiteet pohditun tuntuisia.

Positiivisella reunalla tyypillisiä kommentteja oli hyvä ryhmähenki, ja hyvät mahdollisuudet monimuoto-opiskeluun. Negatiivisella laidalla selvästi ylitse muiden olivat lukujärjestysten epäluotettavuus ja arviointien venyminen.

Vuoden 2017 opiskelijan vuosipalaute luo tukevaa selkänojaa kohta alkavalle yhteishaulle.

Olen tässä viime päivinä äimistellyt puheita siitä, että Lapin AMKiin ei Meri-Lapissa kannattaisi hakeutua, koska ”kohta AMK kuitenkin loppuu ja kaikki siirtyy yliopistolle”. No eihän se näin kyllä mene.

Lapin AMKilla ja Lapin yliopistolla on pitkä kokemus keskinäisestä yhteistyöstä, enkä näiden kuuden vuoden aikana, kun itse olen siinä ollut mukana, ole koskaan havainnut yliopistossa pyrkimyksiä kaventaa AMKin opetustarjontaa sen paremmin Rovaniemellä kuin Meri-Lapissakaan.

Lisäksi kannattaa pitää mielessä, että AMKin koulutustarjonta on naulattu kiinni meidän toimiluvassa, joka samanaikaisesti sekä antaa oikeuden että velvoittaa järjestämään koulutusta luvan mukaisesti.

Eli huoletta hakemaan myös Meri-Lapin toimipisteisiin, joiden toiminnan elinvoimaisuuden viimekädessä takaa koulutusten vetovoima, laadukas opetus ja työmarkkinoille sujuvasti sijoittuvat tutkintonsa suorittaneet. Näihin voimme kaikki omalla laadukkaalla työn jäljellä vaikuttaa.

Miksi työtä pitäisi opinnollistaa?

Ammattikorkeakouluissa kehitetään perinteisten opiskelutapojen rinnalle vaihtoehtoisia tapoja opiskella.

Kehittämisen perustana on suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän muutos, ja siihen liittyvät vaatimukset työelämän ja koulutuksen vuoropuhelun tehostamisesta muutosten hallitsemiseksi. Vuoropuhelun tavoitteena on opiskeluaikojen lyhentäminen ja opiskelijoiden mahdollisen nopea siirtyminen työelämään.

Tavoitteena on myös jo koulutuksen aikana varmistaa opiskelijalle työelämäverkostoja, jotta valmistumisen jälkeen työllistymisen onnistuisi mahdollisimman hyvin.

Mitä se tarkoittaa?

Työn opinnollistamisella tarkoitetaan vaihtoehtoista tapaa opiskella. Tutkinnossa edellytettävää osaamista hankitaan työtä tekemällä.

Lähtökohtana on ajatus, että opiskelija oppii ja kehittyy monitasoisesti työtä tekemällä. Olennaista on osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen osaksi opintoja. Osaamisessa huomioidaan myös tutkintomuotoisen koulutuksen ulkopuolella syntyvä osaaminen.

Työn opinnollistamisen tavoitteena on koulutuksen ja työn tekemisen saumaton yhdistäminen. Työn ajasta tulee koulun aikaa ja koulun ajasta työn aikaa. Opinnollistamisessa on siis kyse työssä kehittyvän osaamisen tunnistamisesta ja arvioinnista.

Miten se tehdään?

Opinnollistamisessa opiskelija on aloitteentekijä ja lähtökohtana on osaamisperustainen opetussuunnitelma osaamistavoitteineen ja arviointikriteereineen.

Opiskelija voi etsiä työstään kokonaisuuksia, joita ehdottaa opinnollistettavaksi. Tärkeää on, että opiskelija määrittää työpaikkansa kokonaiskuvan ja avaa toimenkuvansa ja työtehtävänsä nimenomaan osaamisena, ei työtehtävälistana. Ehdottamisen ja kuvaamisen jälkeen käydään yhteiskeskustelu opettajan, työpaikan yhteyshenkilön ja opiskelijan kesken ja sovitaan periaatteet ja työsuunnitelma.

Lapin ammattikorkeakoulussa on kokeiltu työn opinnollistamista kuudessa eri pilotissa. Pilottiemme nimissä, ”Rytinällä restonomiksi”, ”Rattaat pyörimään”, ”Tilipussi”, ”Sujuvasti sosionomiksi”, ”Maaseudun erilaiset polut” ja ”Osaajaksi työmaalle” tulevat hyvin esille opinnollistamisen tavoitteet ja tekemisen meininki.

Kokeiluja vetävät opettajat ovat miettineet uudenlaisia ratkaisuja ja hyödyntäneet jo kehitettyjä toimintamalleja valmistumisen vauhdittamiseen. Piloteissa on arvioitu syntyneen yhteensä yli 400 opintopistettä yhden vuoden aikana.

Kokeilu on loppusuoralla ja on raporttien kirjoittamisen vaihe. Kehittämiskokeilua tehdään näkyväksi ja levitettäväksi.

Vahvuutena työn opinnollistamisessa meillä on työelämäyhteistyö, koska toteutamme osaamis- ja ongelmaperustaista oppimista työelämäläheisesti yhdessä kumppaniemme kanssa. Haasteena olemme kokeneet työelämän ohjaamisen kehittävään arviointiin ja näyttöjen suunnittelun.

Mitä se vaatii?

Työn opinnollistamisen istuttaminen käytännön pedagogiseen työhön vaatii perehdytystä, kokeilukulttuuria ja käytännön työvälineitä ja ratkaisuja.

Uudenlaisen tavan lanseeraaminen ei ole helppo tehtävä. Ehkä lanseeraamista edistää, jos saamme tuotua pilottien avulla näkyväksi työn opinnollistamisen hyödyt eri osapuolille.

Opiskelijalle mahdollistuu työssä oppiminen ja opintojen tehokas suorittaminen loppuun tavoiteajassa. Opettajalle tarjoutuu mahdollisuuksia arvioida osaamisen kehittymistä suoritusten sijaan ja sitä kautta jää aikaa ohjaukselle. Työelämän ja koulutuksen vuoropuhelu lisääntyy, kun opinnollistamisen suunnittelua tehdään yhdessä. Ammattikorkeakoululle etuna on opintoprosessien tehostuminen.

Kirjallisuutta

Kotila, H. & Mäki, K. (toim.) 20125. 21 tapaa tehostaa korkeakouluopintoja. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Unigrafia :Helsinki.
Lapin ammattikorkeakoulun opinnollistamispilotit. http://www.amkverkkovirta.fi/lapin-ammattikorkeakoulun-opinnollistamispilotit. Viitattu 7.2.2017. 
Opi työssä- uusia toimintamalleja opintojen aikaiseen työn opinnollistamiseen. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Verkkovirta. Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä. www.amkverkkovirta.fi. Viitattu 7.2.2017.
”Tehemä pois ” Rohkeasti, reippaasti ja osaavasti. http://www.amkverkkovirta.fi/%E2%80%9Dtehem%C3%A4-pois%E2%80%9D-%E2%80%93-rohkeasti-reippaasti-ja-osaavasti. Viitattu 7.2.2017.
Verkkovirta. Ratkaisuja työn opinnollistamiseen. Verkkovirta. Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä. www.amkverkkovirta.fi. Viitattu 7.2.2017.

Lapin AMK:lla on puolueeton yrityksistä riippumaton maalämpöpumppuihin erikoistunut testauslaboratorio Rovaniemellä.

Laboratorion toimintaa on parin viimeisen vuoden aikana vahvistettu ja tehty akkreditointiin tähtäävää kehittämistyötä. Akkreditointi tarkoittaa testaus-, tarkastus- ja sertifiointielinten pätevyyden toteamista.

Akkreditointiprosessin aikana on laboratorion toimintaa peilattu Testaus ja kalibrointilaboratorioiden pätevyys standardiin SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 sekä ILAC periaatteisiin mittaustulosten jäljitettävyydestä.

Tehdyssä akkreditoinnissa laboratorion toiminta on viritetty vastaamaan pätevyys standardin mukaisia laatuvaatimuksia. Tämä tarkoitti kaikkien toimintaa ohjaavien ohjeiden ja menetelmien läpikäymistä ja niiden arvioimista laadun näkökulmasta. Yhtään lappua ei jäänyt kääntämättä.

Erityisesti tarkasteltiin Lapin AMK:n johdon sitoutumista toimintaan sekä laboratorion henkilöstön teknisen osaamisen näkyvyyttä eri prosesseissa ja asiakirjoissa.

Maalämpöpumppuja testataan kansainvälisen standardin mukaan

Varsinainen maalämpöpumppujen testaus tehdään EN 14511:2013 standardien mukaan.

Lapin AMK:n laboratoriossa testit tehdään kahdella eri lämpötila alueella 0/35 °C sekä 0/55 °C. Valitut alueet mallintavat rakennuksen lämmityksen eri lämpötila alueita. Testauksessa maalämpöpumpulle määritellään lämpötilahyötysuhde eli COP arvo. Tämä tarkoittaa laitteesta saadun lämpöenergian suhdetta syötettyyn sähköenergian määrään.

Ulkopuolinen arviointi on haastavaa työtä

Suomessa kansallisen akkreditoinnin suorittaa Mittatekniikan keskuksen FINAS-yksikkö. Laboratorion toiminta perattiin kahden erityisasiantuntijan toimesta läpi. Prosessin aikana toimintaa ohjaavia ohjeita ja säännöksiä jumpattiin useaan kertaan laboratorion oman väen toimesta.

FINASin erityisasiantuntijat kävivät kaksi kertaa paikan päällä todentamassa johtamisjärjestelmää ja teknistä toimintaa. Heille toimitettiin nähtäville mittava määrä laboratorion toimintaa ohjaavaa materiaalia.

Akkreditoinnissa oppii itse eniten

Tehdyn työn aikana laboratorion tiimissä työskentelevät neljä henkilöä kävi läpi todellisen oppimisen prosessin. Matkan aikana huomattiin, ettei vissi puhe osaamisesta ja toiminnasta riitä, vaan on voitava osoittaa kaikki asiat paperilla erilaisissa toimintaohjeissa.

Laboratorion toiminnan voidaan sanoa kehittyneet aimo askeleen eteenpäin.

Työ ja osaamisen kehittyminen ovat vasta alussa. Tällä hetkellä akkreditoinnissa odotellaan FINAS arvioijien päätöksiä ensimmäisen vaiheen auditoinnista. Laboratorion saadessa luvan käyttää akkreditointia osoittavaa tunnusta, on varsinainen laatutyö vasta alussa. Toiminta tulee jatkumaan ja kehittymään eteenpäin. Tämän varmistaa vuosittaiset FINAS tarkastuskäynnit.

Uusia asiakkaita ja kansainvälistymistä

Prosessin myötä saadaan Suomeen akkreditoitu puolueeton maalämpöpumppujen testauslaboratorio standarditestejä varten. Laboratorio on valmis palvelemaan kotimaisia maalämpöpumpputoimijoita.

Seuraavassa vaiheessa toimintaa tullaan laajentamaan kansainväliselle tasolle eri maiden lämpöpumppulaboratorioiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä ja toimijaverkoston luomisella. Siihen meillä Lapin AMK:n laboratorion toimijoilla on vahva intressi.

Tulevat kehittämiskohteetkin ovat jo mielessä. Seuraavaksi laboratorion toimintaa tullaan kehittämään uusille mittausalueille ja eri asioiden testaamiselle. Mietintämyssyn alla on ns. SCOP-testauksen aloittaminen jossain vaiheessa osana laboratorion toimintaa.


Kuva. Lapin AMK:n lämpöpumppulaboratorio

Lapin AMK:n rakennustekniikan koulutuksessa järjestetään kylmärakentamisen opetusta ainoana ammattikorkeakouluna Suomessa.

Rakennustekniikassa asiaa opetetaan kylmärakentaminen nimisellä opintojaksolla. Opintojakso on jaettu kahteen eri osaan eli teemaan. Routarakentamisessa opiskelijat miettivät routaan liittyviä asioita ja perehtyvät esimerkiksi talojen routaeristeiden mitoittamiseen. Toisen osan teema on lumi- ja jäärakentaminen.

Lumi- ja jäärakentamisessa opiskellaan alan oppeja, joita tarvitaan, kun rakennetaan ammattimaisesti lumesta ja jäästä. Näitä oppeja tulevat rakennusinsinöörit voivat soveltaa esimerkiksi toimiessaan rakennustyömailla tai viranomaistehtävissä Lapin kasvavalla matkailualalla.

Lumestakin tekemällä voi oppia projektimaista toimintaa

Opintojaksolla rakennetaan vuosittain vaihtuvan teeman mukaan lumi- ja jäärakennelma kaupunkilaisten iloksi. Teeman alussa perehdytään lumi- ja jäärakentamisessa tarvittavaan insinöörimäiseen teoriaan ja rakentamisen tekniikkoihin. Opiskelijat tekevät opintojaksolla ns. CDIO-menetelmää soveltaen projektitehtävän. CDIO-menetelmässä määritellään – suunnitellaan – toteutetaan ja testataan tehtäviä asioita.

Kylmärakentamisen CDIO-projektin alussa määritellään mitä muotteja ja materiaalia on käytössä sekä sovitaan aikataulu. Suunnitteluvaiheessa opiskelijat laativat piirrokset ja työsuunnitelman 5-6 hengen pienryhmissä lumi- ja jäärakennelmalle. Suunnitteluvaiheen lopulla rakennettava teos valitaan opiskelijoiden tekemistä suunnitelmista.

Valittu ja siis voittanut suunnitelma toteutetaan rakentamalla se opintojakson käytännön osassa maastossa. Rakentamiseen osallistuvat kaikki opintojaksolla mukana olevat opiskelijat yhdessä toimien.

Lumi- ja jääsaunan kylmistä löylyistä nauttimaan

Vuoden 2017 lumi- ja jäärakennelman teemana on Suomi 100 vuotta. Voittanut suunnitelma on lumi- ja jääsauna. Rakentaminen tapahtui Lapin AMK:n Rantavitikan kampuksen pihalle kolmen maastopäivän aikana. Saunassa on jääkiuas, jossa on myös oikeat jääkivet. Lauteet on tietysti tehty lumesta ja jäästä. Kiukaan kuumuus tai siis tässä tapauksessa kylmyys tehdään jään sisällä olevien led-valojen avulla.

Lumi- ja jääsaunan pihalle rakennettiin muutama lumi- ja jääveistos. Veistoksiin veistettiin esimerkiksi Suomi 100 vuotta Lapin maakunnan teema tehemä yhessä teksti. Alueella kokeiltiin jäärakentamista jäädyttämällä jäästä kartio.

Projektin testausvaihe jatkuu kunnes lumi- ja jäärakenteet sulavat tai muuten joudutaan poistamaan käytöstä muodonmuutosten vuoksi.

Oppimisen palaute on tärkeää

Opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella lumi- ja jäärakentaminen muodostaa mukavan vastapainon luokkaopetuksen rinnalle. Opiskelijoiden mukaan on mahtavaa päästä itse tekemään asioita omilla käsillään: kerrankin näkee heti mitä on tekemässä ja oppimassa.

Opettajallekin aina uutta virtaa kylmästä

Opettajana minulle jää joka kerta hieno tunne, kun saa joka vuosi nähdä millä innolla opiskelijat tarttuvat päivittäin toimeen. Ainakaan rakennusinsinööriopiskelijat eivät pelkää kylmässä toimista. On hienoa saada olla mahdollistamassa erilaisia oppimistapoja uusien kylmien asioiden parissa.



Kuva 1. Kai Ryynänen toimissaan (lumikurssin 2017 kuvamateriaalia)



Kuva 2. Vuoden 2017 Lumi- ja jääsauna (Lumikurssin 2017 kuvamateriaalia)

Kun englanninkielisten koulutusten yhteishaku käynnistyi tammikuun 10. odotukset eivät olleet järin korkeat.

Pessimismin taustalla oli tieto siitä, että EU/ETA alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta pitäisi ryhtyä perimään 8000 euron lukuvuosimaksua, ja meidän aggressiivisesta apurahajärjestelmästä huolimatta summa vaikutti niin suurelta, että monet hakijat äänestäisivät jaloillaan. Eikä oloa ainakaan parantanut tiedot Ruotsin ja Tanskan kokemuksista lukuvuosimaksujen käyttöönotosta, mikä johti molemmissa maissa hakijamäärien totaaliseen romahtamiseen.

Haku kesti vain rapeat pari viikkoa, ja sen edistymistä kykeni seuraamaan reaaliaikaisena hakutoimiston työtilan kautta, mistä iso kiitos hakutoimiston Bertalle ja Outille. Eilen sitten napsahti kansiot kiinni, ja lopulliset tulokset ovat valmiit.

Ensimmäinen tunne mielessä on helpotus, ei tässä mitään romahdusta pääsyt syntymään. Meillä oli haussa tarjolla neljä hakukohdetta (Business Information Technology, Tourism, Nursing ja International Business). Business Information Technology (BIT) oli haussa erilliskohde, johon saattoi hakea vain ensisijaisena valintana. Lisäksi BITin osalta homma vielä jatkuu, sillä se tulee olemaan tarjolla myös kevään toisessa yhteishaussa.

Käytännössä vertailukelpoiset luvut on mahdollista saada kolmesta muusta ohjelmasta, ja kun niiden hakijamääriä verrataan edelliseen vuoteen, niin hakijamäärän lasku on 26 %. Kun tätä vertaa tiedossa oleviin tietoihin muualta Suomesta, niin taisimme päästä lukuvuosimaksukrapulasta selvästi pienemmällä päänsäryllä kuin useimmat muut.

Hakijoiden kokonaismäärään verrattuna kiinnostavampi tieto on ensisijaisten hakijoiden määrä, mikä aiheutti todella positiivisen yllätyksen: vastaanotimme ensisijaisia hakemuksia yhteensä 344, mikä on itse asiassa 17 hakemusta enemmän kuin viime vuonna. Lisäksi ensisijaiset hakijat jakautuivat varsin mukavasti, eli siellä parannettiin, missä eniten oli tarvetakin.

Tutkinto	Ensisijaiset 2016 lkm.	Vetovoima 2016	Ensisijaiset 2017 lkm.	Vetovoima 2017	Aloituspaikat 2016 ja 2017
Business Information Technology	39	1,56	44	1,76	25
Tourism	141	4,7	113	3,76	30
Nursing	104	5,2	124	6,2	20
International Business	43	1,72	63	2,52	25
Yhteensä	327	3,27	344	3,44	100

Taulukko: Tutkintojen vetovoima 2016 ja 2017 ensisijaiset hakijoiden perusteella.

Kansallisuuksittain tarkasteltuna muutoksia tapahtui varsin vähän. Merkille pantavaa on venäläisten määrän lasku, joka näyttää meidän lisäksi koskevan muutakin Suomea. EU/ETA maista hakijoiden määrä säilyi pienenä, ja ainakin itseäni jaksaa ihmetyttää, miksi ihmeessä me saimme tälläkin kierroksella vain seitsemän hakemusta Ruotsista. Tähän olisi syytä muutosta saada ja opetusjohtaja Juolan Veli on yhdessä Lappian kanssa asian kimppuun käymässä. Menestystä Velille, hyvä puoli on se, ettei tuosta todellakaan ole muuta suuntaa kuin ylöspäin.

Lopulliset valintatulokset ovat kaiken kansan nähtävillä 1.7. ja sitten se vasta jännittäminen alkaa: kuinka monelta löytyy takataskustaan se 1600 euron lukuvuosimaksu, millä EU/ETA alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat ensimmäisen vuoden opinnoista joutuvat maksamaan.

Erityistä puristusta mailanvarteen lisää se, että toisin kuin vuonna 2016 tänä vuonna hakijalta ei enää peritty 100 euron hakijamaksua. Tämä väistämättä lisää riskiä sille, että hakijoiden joukossa on henkilöitä, jotka eivät maksimaalisilla apurahoillakaan lukuvuosimaksuista tule selviämään.

As I was listening to the discussion regarding the development Arctic road transport, it became clear that many things will change. The change is in every level: in vehicles and their components, services, the infrastructure and actually in the whole transportation system.

I was invited to take part in a high-level seminar titled Smart Green and Safe Arctic Road Transportation. It took place in Saariselkä on the 12th of January 2017 and there were about fifty participants representing transport professionals from Finland, Norway, Sweden and Russia.

Overall, the seminar had interesting key notes and four different panel discussions. In this blog, I’m writing on some interesting things that were personally interesting to me in those panel discussions.

 

Traffic safety in the North

Talking about winter tires

Much of the discussion on Arctic road safety was on the topic of winter tires. In Finland, they have become obligatory for heavy-duty vehicles this year. Some say that this should have been done decades ago. Moreover, this obligation is not entirely problem-free because tires that practically have summer tire characteristics can be labelled as winter tires in the EU.

Consequently, the consumers are confused on selecting the right winter tire as well because the quality cannot be concluded based on the looks and current labels. The biggest differences are in the rubber compound, which cannot be evaluated with a bare eye. One solution would be to better standardise winter tires and create an icicle symbol (or some other symbol) for consumers.

It seems that currently EU initiatives are directing customers towards studless tires for winter conditions, which is not improving safety, at least not in our climatic conditions.

ITS paves the road to safety

Naturally the tires are not the only issue in road transport safety.

The increasing amount of tourism and cargo traffic is very much visible in our roads and simultaneously the technology enables safer transportation. Various intelligent applications have become available for road users. For example, the Reindeer Bell (Porokello) application gives warnings of reindeer and a web application shows the current status of road maintenance in North-Finland – something that the cargo traffic can look at when planning their driving and pauses.

Decarbonisation of the Arctic transport sector

The EVs and hydrogen as a tool for decarbonisation

When discussing of decarbonisation of road transport, the technologies got a lot of attention while not forgetting public incentives and the whole transportation system. Technologically the electric vehicles are the future answer for transport emissions. The latest step in EVs will be fuel cells, where especially the use of hydrogen is seen very environmentally-friendly. Hydrogen can be created from water through electrolysis and it can be stored also in a liquid form. This cryogenic hydrogen storing should be very efficient in the Arctic areas due to the cold climate.

Even though they are inevitably coming, the EVs will have problems in cold climate. The batteries need to be heated, the range becomes shorter and the battery performance is weaker.

However, the internal combustion engines also have their issues in our climate in engine starting, engine wear and in energy consumption and emissions. Although the EVs and hydrogen get a lot of attention, the other alternative fuels cannot be neglected. They also have their strengths and weaknesses but the biofuels are the only fuel usable in each transportation mode.

Still we have to extend our view on emissions from vehicles to the whole transportation system. The control of emissions has to be made in the big picture and this is also where ITS plays a part. We cannot also focus only on local emissions because we operate in a global world.

Norway stimulates the demand for EVs and hydrogen

Different incentives for EV adoption have been very successful in Norway, especially in the capital area Akershus.

The EVs have become popular due to tax relief of nearly 100%, road toll-free travelling, VAT exempted EV leasing and free parking at the municipality. The EV drivers can also use the bus lane!

The use of hydrogen is also the future solution in Norway, which will invest 85 – 100M€ in hydrogen fuelling infrastructure in the coming years. The country has its hydrogen strategy for the years 2014-2015.

Arctic transport infrastructure

Our roads have to serve also our neighbours

The major message that came through regarding our transport infrastructure was in stepping out of the local level transport planning. Finland’s road network is also Norway’s road network.

The East-West connections and North-South all have to be very functioning. Even though the customers are in the South, the raw materials and in the North. But we only shouldn’t look at the North as a raw material provider as there is a lot of potential for knowledge-based industries, too.

The roads must become first. There is a lack of money in building up and repairing the existing road infrastructure, especially in Finland. Still the roads are the cheapest way to make connections and to reach places, but we need a network, not silos.

The Chinese are coming

Our road network will most probably have to service also far-away countries such as China.

The Chinese need safe navigation, access to the sea and ports in the North. They already have vessels that are being built and they are ready to have up to 15% of their EU-trade transported through the sea to the northern ports. From there, the connections are via road or rail. Still our road network need to be built up little by little as there is not huge resources for doing everything at once.

Smart, automated and digitalised transport

The automotive industry is interested

I took part in a panel discussion regarding the smart, automated and digitalised road transport in the Arctic.

Volvo is one of the car manufacturers far in automation. They currently have their highly automated cars in Göteborg, but they are also establishing pilots in other countries. Arctic winter conditions are naturally interesting to them.

Generally, the climatic conditions, fifth generation network and accurate positioning seem to be some key factors for attracting the automotive industry to the North. The Aurora test-site in Fell Lapland will have a great infrastructure for running transport digitalisation and automation pilots in winter conditions.

Cooperate and act horizontally

I pointed out in my presentation that in order to successfully automate our transport we will need to think about the following issues:

1) Establish a critical mass

2) Try new ideas, make pilots and demonstrations and evaluate the impacts societally, environmentally and in an ecosystem. This enables companies to have science backed-up references in the Arctic and the authorities know what works and what does not.

3) Combine technology, business and design – involve the end users

4) Out of the silos: share data between pilots and move towards a system of systems instead of vertical systems that operate in silos

5) Channel EU funding to companies in our regions for tapping into the megatrend of growing transport markets. Involve our businesses more to internationalise them through programmes such as Horizon 2020, ECSEL etc.

The panel discussion on smart, automated and digitalized Arctic road transport. From left to right: Moderator Anders Eugensson (Volvo cars), Heikki Konttaniemi (Lapland UAS / Arctic Power), Reija Viinanen (Finnish Transport Agency), Markku Heimburger (Tekes). Photo: Sanna Jokila

To conclude

As some wise person once said, we tend to overestimate the level of technological progress in a short term and underestimate it in a long term. So most probably we will need to wait for the biggest positive changes to take place but in a long run we are inevitably moving towards Arctic road transport that will be highly automated, green and safe.

TEKES lanseerasi syksyllä 2016 innovaatiosetelipalvelun tartuttaakseen yrittäjiin kokeilukulttuurin henkeä.

Me Lapin AMK:ssa tartuimme tarjoukseen kaksin käsin. Nyt muutama kuukausi Innovaatiosetelielämää eläneenä voi jo katsastaa taaksepäin ja pohtia, mitä lanseeraus on tuonut tullessaan ja mitä kuluneesta syksystä on taskun pohjalle jäänyt. 

Aivan ensiksi on henkäistävä, miten persoonallisia, alueen identiteettiä ja henkeä viestiviä setelihakemuksia olemmekaan saaneet yrittäjien kanssa työstää! Niin monet idearikkaat ja hullultakin kuulostavat ideat ovat päässeet päivänvaloon yrittäjän päästä nyt kun tarjolle on asetettu mahdollisuus saada 5000 euron ideointiraha sen toteuttamiseen. Tämä kertoo siitä, että oikeassa olivat, Tekesin pojat ja tyttäret. Suomalaisissa yrityksissä on innovointikykyä, kunhan osaa oikealla tavalla haastaa heitä viemään sitä eteenpäin.

Joukkoon mahtuu toki myös tavanomaisempia kehittämisen ituja. Niiden suhteen on rahoittaja antanut kielteisen päätöksen. Ilahduttavaa on kuitenkin ollut huomata, että siinä vaiheessa kehittämisen ratas yrittäjän päässä on jo vauhdissa ja kehityshanke on viety eteenpäin kaikesta huolimatta, omalla rahalla ja meidän avustuksellamme.

Olemme Innovaatioseteleiden myötä päässeet AMK:na tekemisiin tavoillamme ja vahvuusalueillamme aivan uusien asiakkaiden kanssa. Muutaman hengen pienyritykset kun eivät välttämättä ole aikaisemmin hoksanneet tai halunneet meiltä apua pyytää. Ennakkoluuloja on tuuletettu puolin ja toisin. Seteleiden mukanaan tuoma kokeilukulttuurin tuulahdus haastaa myös meidät tekemään kehittämisestämme entistä ketterämpää, osallistavampaa ja käytäntöperustaisempaa. 

Millaisia Innovaatioseteliyrittäjät ja tehdyt projektit sitten ovat olleet? Eräs sahatavarayrittäjä toimikoon stereotypiana. Yrittäjä oli isänsä saappaissa tehnyt jo vuosia menestyksekästä puutavarakauppaa. Silmissä kiilsi kuitenkin jotain uutta, kun hän eräänä joulukuisena päivänä toimistoon pöllähti. Mieli teki nostaa jalostusastetta ja kasvattaa sivuvirtoina tulevasta materiaalista sisustuspaneelibrändi. Sahanpuruisen taskun pohjalta löytyi muutama varsin mainio kokeilukappalekin. Oli ostettu höylää ja paneelin savustuskonetta ja kosiskeltu kavereita saunaoluen äärellä jo vähän lisäkäsipareiksi. Mutta se brändi, se vielä puuttui. Ei ollut brändimiehiä tämä luonnostaan.

Mutta niinpä vain näki Tekesin väki potentiaalin hänessä ja kaivoi idealle setelirahaa. Keväällä pannaan sitten yhdessä setelin avulla brändiä pystyyn. Fiilataan liikenimeä, logoa, tehdään valinnat jakelukanaville, hinnoitteluille ja muille kilikkeille. Viedään jermu ja firma someen. Pannaan alulle jotain semmoista, mikä toivottavasti on kymmenen vuoden päästä osa alueen historiaa.

Tällä tavalla, kokeilemalla ja innostuen, tämä maa saadaan uuteen nousuun. Ja mikä mahtavinta, me saamme korkeakouluna olla osa niitä talkoita!

Kansainvälinen teknologiakonferenssi MindTrek keräsi Tampereelle lokakuussa noin 1200 osallistujaa, joista lähes 40 prosenttia oli ulkomailta ja muutamia Lapin ammattikorkeakoulustakin. Me lähdimme reissuun Digitaaliset Älykkäät Mobiiliratkaisut (DÄM) -hankkeen puitteissa hakemaan ideoita ja kontakteja hankkeessa kehitettävää Tornio-mobiilisovellusta varten.

 

Yhteisökehittämistä, tulevaisuuden teknologioita ja älykkäitä kaupunkiratkaisuja

MindTrekin teemoina ovat avoin lähdekoodi ja avoin data, teollinen internet, älykäs kaupunki, terveysteknologia, virtuaalitodellisuus ja Academic. Jokaiselle oli varmasti jotakin mielenkiintoista tarjolla, sillä puhujia oli yli 50 ja erilaisia sessioita 80.

Meillä oli vaikeuksia valita, mihin osallistua, sillä menossa oli koko ajan toinen toistaan kiinnostavampia esityksiä, paneelikeskusteluja, demoja ja työpajoja. MindTrek järjestettiin 17.-19.10.2016. Tampere-talolla ja tänä vuonna suurempana kuin koskaan, sillä oli MindTrekin 20-vuotisjuhlavuosi.

Kuva: Mindtrek (CC-BY-NC 2.0)

Avoin data mahdollistaa uutta liiketoimintaa

6aika-kaupungit eli kuusi Suomen suurinta kaupunkia olivat näkyvästi esillä MindTrekissä, sillä ne avaavat yhdessä dataa ja avoimia rajapintoja ns. avoimeksi dataksi, jota saa käyttää avoimesti ja maksutta myös kaupallisiin tarkoituksiin.

Yhdenmukaisen koneluettavan avoimen datan tuottaminen on tärkeää, sillä muuten kaupungit tuottavat tietoa monista eri lähteistä ja monissa eri muodoissa ja dataformaattien monimuotoisuus hankaloittaa dataa hyödyntävien sovellusten laajentamista kaupungista toiseen.

Avoin data mahdollistaa lukemattomia mahdollisuuksia kehittää sovelluksia, joilla tehdään liiketoimintaa ja parannetaan ihmisten elämää. Käyttämällä yhteisiä rajapintoja kaikkien toimijoiden on helppo kehittää kaupunkiympäristön digitaalisia ja skaalautuvia palveluja nopeasti.

Toivottavasti Lapissakin seurataan näiden kaupunkien esimerkkiä jo lähitulevaisuudessa ja nähdään datan avaamisen hyödyt asukkaille ja matkailijoille.




Kuva: Mindtrek (CC-BY-NC 2.0)

Kaupungin päätökset kaupunkilaisten tietoon sijainnin perusteella

Eräs kiinnostavimpia asioita oli mobiilisovellus Helsinki App, jota Helsingin kaupunki pilotoi kaupunkilaisille ja matkailijoille. Sovelluksen ensimmäinen versio hyödyntää päätösrajapintaa, joka lisää kaupungin päätösten näkyvyyttä tarjoamalla datan rakenteisessa ja yhdenmukaisessa muodossa.

Sovellus viestii push-notifikaatioiden avulla käyttäjälle kaupungin päätöksistä käyttäjän sijainnin mukaan. Esimerkiksi jos kaupunki on myöntänyt luvan uudelle ravintolalle, käyttäjä saa siitä viestin kulkiessaan paikan ohi.

Sovellus tulee hyödyntämään myös muita 6aika-kaupunkien rajapintoja. Palauterajapinta tarjoaa helpon kanavan antaa palautetta kaupungille ja seurata palautteen etenemistä. Tapahtumarajapinta helpottaa tapahtumien löytämistä tarjoamalla tapahtumatiedot yhtenäisessä formaatissa. Resurssienvarausrajapinta tuo teknisen valmiuden varata kaupungin tiloja digitaalisesti.

Helsinki-sovellus on avointa lähdekoodia ja mikä tahansa kaupunki tai toimija voi hyödyntää sitä. Olimme heti yhteydessä Helsinki-sovelluksen kehittäjiin ja he kannustivat Tornio-sovellustakin avoimeen lähdekoodiin, jolloin kaikki kaupungit voivat hyötyä toistensa työstä ja parantaa kaupunkilaisten elämää yhdessä.



Kuva: Mindtrek (CC-BY-NC 2.0)

Tampereella testiympäristö uusille mobiilipalveluille

Eräs kiinnostava Suomessa meneillään oleva projekti on Tampereen CityTrack-projekti, jossa tutkitaan ihmisten liikkumista kaupungissa ja siihen liittyvää asiakaskokemusta. Projekti kehittää avoimeen dataan pohjaavaa sovellusta, joka ohjaa käyttäjänsä ympäri Tampereen keskustaa yhdistäen saumattomasti yhteen sisä- ja ulkotilojen paikkatietoihin pohjautuvat palvelut. Järkevästi yhdistetty tieto tarjoaa uusia mahdollisuuksia palveluntarjoajille ja kuluttajille.

Projektissa kehitetään testiympäristöä, jossa yritykset ja organisaatiot voivat suunnitella, kehittää ja kokeilla paikkatietopohjaisia palveluja tiheästi asutussa palveluintensiivisessä kaupunkiympäristössä. Projektissa mukana on avoimen paikkatiedon alustayritys HERE, joka mallintaa sisätilakartat ja hoitaa paikannuksen.

Projektipäällikkö Marko Luomi Tampereen yliopistolta oli iloinen kiinnostuksestamme CityTrackia kohtaan ja kutsui meidät mukaan projektiin. CityTrack on opintomatka kaikille mukanaolijoille: miten yrittäjät haluavat sisätilapaikannusta käyttää ja kuinka kuluttaja saa siitä suurimman hyödyn? Tämä kiinnostaa myös meitä.



Kuva: Mindtrek (CC-BY-NC 2.0)

Lisäämme sensoreita laitteisiin ja ympäristöön, miksi emme itseemme?

Muun muassa tätä pohti maailman ensimmäinen virallisesti tunnustettu kyborgi Neil Harbisson, joka käyttää internetiä aistina. Hän on värisokea, mutta hänen päässään implanttina oleva antenni mahdollistaa värien aistimisen ääniaaltoina. Antennissa on myös wifi-yhteys ja onpa hänet kerran hakkeroitukin.

Neil Harbisson näkee lisäaistit keinona sopeutua paremmin ympäristöön ja päästä lähemmäs luontoa aistimalla ympäristöä paremmin. Nykyään kuka tahansa voi ostaa itselleen uuden aistin ja suunnitella näin parhaan itsensä sekä muokata omaa havaintokykyään todellisuudesta. Esimerkiksi jos meillä kaikilla olisi hyvä pimeänäkö, emme tarvitsisi ollenkaan katuvaloja.

DÄM-hankkeessa kehitämme älykkäämpää Torniota ja hyödynnämme muun muassa ympäristöön kiinnitettyjä Bluetooth-majakoita eli beaconeita, joissa on erilaisia sensoreita eli yritämme luoda älykkäämpää ympäristöä kaupunkilaisille. Onkin virkistävä ajatusleikki, pitäisikö myös ihmisten muokata itsestään paremmin ympäristöön sopeutuneita.

Harbisson kertoi myös ihon alle istutettavasta sensorista, jonka värähtelyn avulla voi tunnistaa missä on pohjoinen. Meitä pohjoisen aisti ihastutti ja Harbissonia nauratti, kun kerroimme hänelle syyn - tulemme Lapista.

Marika Saranne, Neil Harbisson ja Liisa Koivisto. (Kuva M.Saranne)

 

North sense -implantti muuttaa sinut ihmiskompassiksi ja tiedät aina, missä pohjoinen on. Hyvä aisti Lapin ammattikorkeakoulun pohjoisen tekijöille! (Kuva M. Saranne)