kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Työkäyttäytymisen tarkastelua muutosjohtamisvalmennuksessa

5.12.2023



Kirjoittajan kasvot.
Anne Puro, PsM, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu

Logo

Taustaa

Hyvää työkäyttäytymistä voidaan pitää vahvana perustana työyhteisön toimivuudelle ja työkäyttäytymistä kuvataankin usein työyhteisötaitojen avulla. Työyhteisön jokaisen jäsenen vastuullinen toiminta ja pyrkimys rakentavaan vuorovaikutukseen ovat hyvää ja asiallista työkäyttäytymistä. Työkäyttäytymisen tarkastelussa voidaan hyödyntää myös persoonallisuuteen kohdistuvaa psykologista arviointia. Tässä kirjoituksessa pohdinkin työkäyttäytymistä erityisesti yksilöllisten ajattelu- ja toimintatapojen näkökulmasta.

Matkailu- ja palvelualalla esihenkilöinä tai yrittäjinä toimivat henkilöt aloittivat maaliskuussa 2022 vuoden mittaisen muutosjohtamisvalmennuksen, joka toteutettiin Vastuullisen muutoksenhallinnan osaaminen ja taitojen vahvistaminen –hankkeessa (1.9.2021-31.10.2023) yhteistyössä IhanaElo®-tiimin kanssa. Toimin hankkeessa yhtenä asiantuntijana sisältöjen ja toteutuksen suunnittelussa sekä vastasin osallistujien psykologisesta testauksesta. Psykologiseksi testiksi valikoitui BiP-testi (Business-focused Inventory of Personality), joka on työelämän kannalta keskeisiin persoonallisuuden piirteisiin kohdistuva kysely.

BiP-testi (Business-focused Inventory of Personality) on psykologien käyttöön tarkoitettu tutkimustietoon perustuva menetelmä, jonka kehitystyön lähtökohtana ovat olleet persoonallisuuteen liittyvät, työssä esiintyvät käytännön kysymykset. Tämän työelämän persoonallisuuskyselyn tarkoituksena ei ole siis kattava, yksilön koko persoonallisuuden arviointi vaan työelämän kannalta keskeisten persoonallisuuden piirteiden systemaattinen tarkastelu.

Persoonallisuus voidaan määritellä jokaiselle yksilölle ominaisiksi tavoiksi ajatella, tuntea, reagoida ja käyttäytyä. Uusimmat persoonallisuuspsykologian teoriat korostavat suhteellisen pysyvien persoonallisuuspiirteiden ohella yksilöllisen kokemusmaailman ja yksilöä ympäröivien tilanteiden merkitystä. Persoonallisuus kuvataan monimutkaisen, dynaamisen systeemin muuttuvina tiloina. (Danvers, Wundrack & Mehl 2020; Revelle & Wilt 2020.) Henkilökohtaisten ominaisuuksien tunnistaminen ja ymmärtäminen auttavat hyödyntämään ja kehittämään omia vahvuuksia myös työssä sekä oivaltamaan niiden yhteyden työhyvinvoinnin kokemuksiin.

Työelämän turbulenssissa onnistuminen

Muutosjohtamisvalmennuksessa osallistujat vahvistivat muutoskyvykkyyttään, josta on tullut työelämän turbulenssissa tärkeä työelämätaito. Nopeat, yllättävät käänteet ja epävarmat tilanteet muuttuvassa työelämässä koskettavat organisaation kaikkia tasoja. Työelämän muutosten heijastuminen organisaatioiden ja henkilöstön arkeen voidaan nähdä myös edistymisen ja kehittymisen valossa.

Muutoksissa ja työuran eri vaiheissa työntekijän hyvinvointia tukevat työhön liittyvät ja yksilölliset voimavarat. Työhön liittyviä voimavaroja voidaan nähdä organisaation toiminnassa, työympäristössä ja itse työssä. Hyödyllisenä ja omaa aktiivisuutta muutoksissa vahvistavana yksilöllisenä voimavarana toimii työntekijän koherenssin tunne. Jos työelämän muutokset voi kokea ymmärrettäviksi, jollakin tavalla hallittaviksi ja vielä mielekkäiksikin, luottamus turbulenssissa selviytymiseen vahvistuu. Myös hyvä itsetunto ja korkea minäpystyvyyden kokemus ovat tärkeitä persoonallisuuden voimavaroja työelämän muutoksissa. (Pahkin 2015; Mäkikangas, Mauno, Selenko & Kinnunen 2019.)

Psykologinen arviointi antoi muutosjohtamisvalmennukseen osallistujille mahdollisuuden pohtia näitä asioita oman työnsä kontekstissa.

Muutosvalmiutta voi vahvistaa varmistamalla työn vaatimusten ja osaamisen tasapainon toteutuminen muuttuvissakin tilanteissa. Osaamisen ja vaatimusten kohtaaminen luo perustaa myös hyvinvoinnin rakentumiselle. Tärkeä havainto tutkimuksissa on se, että työntekijän tarmokkuuden kokemus liittyy yleiseen muutostyytyväisyyteen ja aktiivisuuteen muutostilanteissa (Mäkikangas ym. 2019). Hyvinvoiva, energinen työntekijä selviytyy paremmin muutoksissa, joten työhyvinvoinnin edistäminen on erityisen tärkeää muutosvalmiudenkin kannalta. Työhyvinvoinnin kannalta on olennaista se, että voi kokea itse aktiivisesti luovansa omaa tulevaisuuttaan. Tätä kokemusta pyrittiin muutosjohtamisvalmennuksessa vahvistamaan myös työkäyttäytymisen psykologisen arvioinnin avulla.

Työkäyttäytymisen psykologinen tarkastelu

Oman työkäyttäytymisen tarkastelu keskeisten työhön liittyvien persoonallisuuden piirteiden avulla mahdollistaa oman osaamisen kehittämisen ja lisää myös esihenkilötyötä tekevän valmiuksia työyhteisönsä tukemiseen muutoksessa.

Työkäyttäytymisensä paremman ymmärryksen avulla esihenkilön on mahdollista kehittää muutoksen edellyttämiä työyhteisön johtamiskäytäntöjä. Työkäyttäytymistä voidaan laajasti kuvata motivaation suuntautumisen, työskentelytapojen ja sosiaalisten valmiuksien näkökulmista. Myös se, miten toimimme stressaavissa tilanteissa tai tunnistamme ja käsittelemme työssä herääviä tunteita kuvaa meille tyypillistä työkäyttäytymistä.

Yksilön psyykkiseen rakenteeseen sisältyy lisäksi tärkeänä ulottuvuutena kyvykkyyden kokemus. Työkäyttäytymiseen heijastuu se, koenko osaavani oman työni ja saanko työssäni toivottuja asioita aikaan. Tässä kuvattuja työkäyttäytymisen erityisiä piirteitä esihenkilöt ja yrittäjät tutkiskelivat muutosjohtamisvalmennuksen aikana psykologisen arvioinnin avulla.

Mikä motivoi ja mihin suuntaan?

Muutosjohtamisvalmennuksen osallistujat pohtivat ja selkiyttivät psykologisen testin avulla ensinnäkin omia ammatillisia tavoitteitaan. Tämä avasi osallistujalle näkymiä siihen, mitä hän työssään arvostaa ja millaiset asiat ohjaavat hänen työuraansa liittyviä valintoja.

Henkilö saattoi esimerkiksi havaita motivoituvansa korkealle asetetuista tavoitteista ja ponnistelusta niiden saavuttamiseksi. Joku löysi innostuksen työhönsä itselle tärkeiden asioiden muuttamisesta ja kehittämisestä. Sosiaalisen vaikuttamisvallan käyttäminen ja auktoriteettiasemassa toimiminen saattoi puolestaan olla jollekin osallistujalle keskeinen motivaation lähde. Motivaation suuntautumisen tarkastelu avarsi näköaloja nykyhetkeen ja työuran tulevaisuuteen.

Minkälainen on itselle ominainen työote?

Toisena kokonaisuutena arvioitiin omia työskentelytapoja, mikä auttoi osallistujaa ymmärtämään erilaisten työtehtävien sopivuutta ja mielekkyyttä sekä itselle tyypillisintä työotetta. Henkilö saattoi pohtia, kuvaako omaa työotetta erityisesti huolellisuus, perinpohjaisuus ja tarkkuus kaikessa työn tekemisessä. Vai onko hänen vahvuutensa epävarmuuden sietämisessä ja odottamattomien tilanteiden kohtaamisessa?

Muutosjoustavuus näkyi ennakoimattomista ja yllättäen tapahtuvista asioista innostumisena sekä avoimuutena uusille näkökulmille ja toimintatavoille. Osallistuja saattoi tunnistaa omissa työskentelytavoissaan ja työotteessaan myös vahvan toimintasuuntautuneisuuden, mikä ilmenee päätöksien toteuttamisen ja tavoitteisiin suuntaamisen tehokkuutena ja suoraviivaisuutena.

Sosiaaliset valmiudet

Kolmas kokonaisuus sisälsi sosiaalisten valmiuksien arvioinnin. Sosiaalisia valmiuksia pohtimalla saatiin käsitys toisten ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa olemisen tavoista. Oliko henkilön vahvuudet kyvyssä havaita sosiaalisissa tilanteissa hienovaraisetkin vihjeet tunnetiloista tai ihmisten välisistä suhteista? Osallistuja saattoi myös kokea itselleen hyvin luontevaksi ja helpoksi kontaktien luomisen ja verkostojen oma-aloitteisen ylläpitämisen. Jollekin mielekkäintä vuorovaikutuksen tapaa kuvasi vahva ystävällisyyden ja keskinäisen kunnioituksen arvostus tai vaikkapa yhdessä tekemiseen suuntautuminen.

Sosiaalisia valmiuksia pohtiessaan osallistuja saattoi myös päätyä toteamaan sinnikkyytensä tavoitteidensa suhteen ja jopa taipumuksensa dominointiin. Sosiaalisten valmiuksien arvioinnin avulla voitiin tehdä päätelmiä myös vuorovaikutuksen haasteista tai henkilölle sopivista työympäristöistä.

Työpaineet, kyvykkyys ja tunteet

Neljänteen kokonaisuuteen sisältyi yksilön psyykkistä rakennetta kuvaavia ominaisuuksia. Työkäyttäytymistä arvioitiin muun muassa työhön liittyviin paineisiin sopeutumisen näkökulmasta. Olennaista oli henkilön oma kokemus siitä, minkälaiset työhön liittyvät tekijät hän kokee stressaaviksi.

Osallistuja oli valmiimpi kohtaamaan kuormitusta ja työpaineita, jos hänellä oli vahva usko omaan jaksamiseensa. Myös itsevarmuus sekä luottamus omaan suoriutumiseen ja kyvykkyyteen lisäsivät valmiuksia toimia työhön liittyvien paineiden alla. Psyykkisen rakenteen yhtenä ulottuvuutena ilmenevä emotionaalinen vakaus auttoi henkilöä epäonnistumisissa ja omien tunnerektioiden hallitsemisessa stressaavissa tilanteissa.

Henkilökohtaiset palautekeskustelut

BiP-testaus ja siihen liittyvä palautekeskustelu toimivat muutosjohtamisvalmennukseen osallistuneiden esihenkilöiden ja yrittäjien itsereflektion välineinä. Henkilökohtaisissa keskusteluissa keskityttiin edellä kuvatuilla laajoilla työkäyttäytymisen alueilla esille tulleisiin vahvuuksiin ja haasteisiin sekä osallistujan omiin näkemyksiin palautteen sisällöistä. Yhdessä osallistujan kanssa tarkastelimme hänen motivaatiotaan ja tavoitteitaan työelämässä nyt ja tulevaisuudessa.

Persoonallisuustestit heijastelevat aina vastaajan minäkuvaa ja luonnollisesti tuloksissa tuli esille paljon osallistujien tunnistamia asioita. Henkilökohtaiset keskustelut ovat olennainen osa psykologisen arvioinnin prosessia. Kunkin osallistujan tausta ja kokemukset on otettava tulkinnassa huomioon ja palautekeskusteluissa tuloksia pohditaankin suhteessa taustatietoon, osallistujan omiin havaintoihin ja odotuksiin.

Henkilökohtaiset, inhimilliset ominaisuudet voivat toimia sekä voimavaroina että hidasteina. Esimerkiksi muuttuvat työelämän tilanteet, erilaiset työtehtävät ja niihin kohdistuvat odotukset tai haasteet sekä moninaiset kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin tekijät vaikuttavat siihen, miten jokin ominaisuus näyttäytyy. Onko jokin henkilökohtainen piirre nykyisessä työssä motivoiva, innostava ominaisuus ja edistääkö tavoitteisiin pääsemistä? Vai onko se haasteellinen, kuormittava piirre, joka hidastaa ja vaikeuttaa työtä?

Tärkeää oli, että osallistuja tunnisti omia henkilökohtaisia ajattelu- ja toimintatapojaan sekä pohti, miten inhimilliset ominaisuudet tukisivat ja edistäisivät hänen työnsä tekemistä, työtyytyväisyyttään ja työhyvinvointiaan. Toisaalta pyrittiin myös löytämään mahdollisuuksia vähentää tai minimoida työlle ja työhyvinvoinnille haitallisia vaikutuksia.

Lopuksi

Vuoden kestäneessä muutosjohtamisvalmennuksessa matkailu- ja palvelualan esihenkilöt ja yrittäjät kehittivät omaa muutosjohtamisosaamistaan ja vahvistivat kokonaisvaltaista hyvinvointiansa.

Psykologiseen arviointiin liittyvissä henkilökohtaisissa palautekeskusteluissa osallistujille mahdollistui omien näkemysten peilaaminen palautteeseen, joka suhteutettiin vertailuaineistoon ja osallistujan omaan kokemustaustaan. Osallistuja sai miettiä, miten tunnistaa itsensä tuloksista ja millaisissa työtilanteissa asiat tulevat esille tai näyttäytyvät eri tavoilla.

Keskusteluissa pohdittiin, missä määrin jokin ominaisuus toimii vahvuutena osallistujan nykyisessä työssä. Mikä merkitys tällä on nyt ja tulevaisuudessa hänen työhönsä suuntautuville odotuksilleen ja toiveilleen?

Psykologisessa arvioinnissa uppouduttiin syvälle osallistujan omiin havaintoihin, kokemuksiin ja tunteisiin sekä katsottiin tulevaan. Vastauksia haettiin ja löydettiin siihen, miten omat henkilökohtaiset työkäyttäytymisen vahvuudet rakentavat omaa työtulevaisuutta ja hyvinvointia itselle merkityksellisellä tavalla, mutta edistävät myös koko työyhteisön hyvinvointia ja valmiutta työskennellä muuttuvassa maailmassa.

Lähteet

Danvers, A. F., Wundrack, R., & Mehl, M. (2020). Equilibria in personality states: A conceptual primer for dynamics in personality states. European Journal of Personality, 34(6), 999-1016.

Mäkikangas, A., Mauno, S., Selenko, E., & Kinnunen, U. (2019). Toward an understanding of a healthy organizational change process: A three-wave longitudinal study among university employees. International Journal of Stress Management, 26(2), 204–212. https://doi.org/10.1037/str0000059

Pahkin K. (2015). Staying well in an unstable world of work: Prospective cohort study of the determinants of employee well-being. Akateeminen väitöskirja. People and Work Research Reports 107. Helsinki: Finnish Institute of Occupational Health. Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print; Tampere 2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-515-2

Revelle, W., & Wilt, J. (2020). The Dynamics of Personality. Handbook of personality dynamics and processes, 1st ed. Amsterdam, The Netherlands: Elsevier.

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Yrittäjän osaaminen vaatii jatkuvaa päivittämistä

4.12.2023



Marjo Jussilan kasvokuva.
TaM Marjo Jussila työskentelee asiantuntijana Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Logo

Tämä kirjoitus on myös kuunneltavissa Pohjoisen tekijät -podcastissa

Jatkuvaa oppimista tapahtuu ihan kaikkien arjessa, kun kohtaamme uusia asioita ja ratkomme eteen tulevia haasteita. Työpaikoilla ja työyhteisöissä omaksumme uutta tietoa ja osaamista mm. toisiltamme, kun teemme yhdessä asioita ja ponnistelemme saavuttaaksemme työlle asetetut tavoitteet. Aina ei kuitenkaan tarvitse opiskella uutta tutkintoa tai suorittaa pitkää koulutusta.

Mikro-opintoja juuri nyt tärkeistä aiheista

Pienet osaamiskokonaisuudet ja erilaiset mikro-opinnot ovat tämän päivän juttu ja ne tarjoavat täsmäosaamista tehokkaasti ja ketterästi. Pohjois-Suomen korkeakoulujen MUUVI-hanke on koonnut yhteisen Yritysten muutoskumppanina -koulutustarjottimen tämän hetken kuumista perunoista eli ajankohtaisista aiheista. Keskeiset ilmiöt ovat luonnollisesti digitalisaatio, vihreä siirtymä ja muutoskyvykkyys.

Digitalisaatio on jo muuttanut toimintaympäristöämme suuresti ja tulee muuttamaan vielä tulevinakin vuosina. Digitalisaation mahdollistama kehitys tulee näkymään yrityksissä mm. tehokkuutena, työn mielekkyytenä, asiakastyytyväisyytenä ja uudenlaisina tuotteina ja palveluina. Koneet ja teknologia voidaan valjastaa tekemään ne jutut, joissa me ihmiset ei olla parhaimmillamme, jolloin voimme itse keskittyä toimimaan ihmisen vahvuusalueilla.

Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua. Tarvitsemme ympäristöystävällistä ja kestävämpää liiketoimintaa, huomioiden mm. ympäristön ja ilmastonmuutoksen haasteet. Esimerkiksi uusiutuvan energian hyödyntämisen, kiertotalouden ja hiilijalanjäljen laskennan avulla yrityksen on mahdollista vahvistaa kilpailukykyä ja vastata omalla panoksellaan ympäristön ja asiakkaiden kestävän kehityksen vaatimuksiin.

Muutoskyvykkyys on kykyä sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja erityisesti koronapandemia sai meidät ymmärtämään tämän tärkeyden. Menestyäkseen työelämässä vaaditaan jatkuvaa kehittymistä ja uudistumista ja juuri muutoskyvykkyys mahdollistaa reagoinnin muuttuviin tilanteisiin ja antaa valmiudet oppia uusia taitoja.

Niin digitalisaation hyödyntäminen kuin vihreän siirtymän ja muutoskyvykkyyden tukeminen edellyttää yrityksiltä muutosvalmiutta ja henkilöstöltä uutta osaamista. Nyt tuotettu mikro-opintojen tarjotin pitää sisällään pieniä osaamiskokonaisuuksia tulevaisuuden työelämässä tarvittavista taidoista ja osaamisesta.

Seuraavaksi muutama esimerkki Lapin AMKin tarjoamista yhden opintopisteen eli noin 27 tunnin laajuisista opinnoista:

  • Kiertotalouden perusteet - tämä on täsmäpaketti kiertotaloudesta, jos haluat kehittää kiertotaloutta yrityksen liiketoiminnassa!
  • Muuttuva matkailun liiketoimintaympäristö - tämän avulla opit tunnistamaan ja arvioimaan toimintaympäristön muutoksia matkailualalla. Jatkona tälle on tarjolla myös Ennakointi matkailun muutoksiin varautumisessa sekä Vastuullinen matkailuliiketoiminta nimiset opintojaksot.
  • Työntekijäymmärrys liiketoimintaresurssina - opinto tarjoaa ymmärrystä siihen, mikä on positiivisen työntekijäkokemuksen merkitys ja miten sitä kehitetään työntekijän työsuhteen eri vaiheissa.

Näiden opintojen suorittaminen on täysin ilmaista sekä ajasta ja paikasta riippumatonta. Tarvitsee vain rekisteröityä omalla sähköpostiosoitteella ja opinnot saa alkuun. Oppiminen tapahtuu täysin itsenäisesti erilaisia tehtäviä tekemällä, katsomalla tallenteita tai lukemalla artikkeleita tai muita tekstejä. Kaikkiin käytännön pulmiin saa luonnollisesti apua projektihenkilöstöltä.

Jatkuva oppiminen yrittäjän arjessa

Yrittäjän on tärkeää ylläpitää osaamistaan aktiivisesti ja jatkuvasti, koska työelämä ja markkinat muuttuvat koko ajan. Jos yrittäjä ei pysy ajan tasalla, siinä voi helposti menettää kilpailukykyään ja asiakkaitaan. Yrittäjän osaaminen vaikuttaa aina myös yrityksen tuottavuuteen ja laatuun, joten elinikäinen oppiminen ja osaamisen kehittämiseen panostaminen on aina investointi kilpailukykyyn. (Yrittäjän osaaminen 2021.)

Joskus arjessa kohdatut haasteet paljastavat laajemman tarpeen kehittää omaa osaamistaan juuri tietyllä osa-alueella ja silloin tarvitaan tavoitteellista osaamisen päivittämistä. Systemaattinen osaamisen päivittäminen on tapa luoda uusia mahdollisuuksia ja innovaatioita yritykselle.

OKM:n mukaan jopa vajaa puoli miljoonaa henkilöä tarvitsee osaamisen päivittämistä lähivuosina ja tähän tarvitaan koulutusjärjestelmältä joustavia ratkaisuja ja ihmisille mahdollisuuksia päivittää osaamistaan työn ohessa (Jatkuva oppiminen 2023). Osaamisen ylläpitämiseen on monia tapoja, kuten kouluttautuminen, verkostoituminen, mentorointi, työssä oppiminen ja itseopiskelu. Jokaisen kannattaa luonnollisesti hyödyntää erilaisia lähteitä ja oppimismenetelmiä, jotka sopivat kulloinkin omiin tarpeisiin ja tavoitteisiin.

Yrittäjyyteen liittyvien ominaisuuksien vahvistaminen

Yrittäjän osaaminen on yrityksen tärkein voimavara, mutta se ei tietenkään ole vain teknistä tai ammatillista taitoa ja tietoa, vaan se sisältää myös yrittäjyyteen liittyviä hyviä ominaisuuksia, kuten rohkeus, sitkeys, luovuus, itsevarmuus ja vastuullisuus. Nämä eri ominaisuudet ja yleiset työelämätaidot auttavat yrittäjää kohtaamaan haasteita ja mahdollisuuksia työssään, ja myös näitä yrittäjyyteen liittyviä ominaisuuksia voi kehittää monin eri tavoin. (Tulevaisuuden työelämätaidot henkilöstön kehittämisen tueksi 2019.)

Yrittäjyys on helpompaa, kun tekee sitä, mistä pitää ja missä on hyvä. Yrittäjyys sopii erityisen hyvin jonkin erityistaidon omaavalle henkilölle, joten käytä siis aikaa oman osaamisen ja omien kiinnostuksen kohteiden tunnistamiseen ja hyödynnä niitä työssäsi. Yrittäjyys vaatii rohkeutta kokeilla uusia asioita ja ottaa riskejä, haasta siis tietoisesti itsesi ja opi virheistä. Mieti, miksi joku homma meni pieleen ja mitä siitä voi oppia. (Peiponen 2022.)

Liiketoiminnan kehittäminen on aina pitkäjänteistä työtä, joten yrittäjyys edellyttää myös sinnikkyyttä ja motivaatiota. Aseta itsellesi tavoitteita ja seuraa niiden toteutumista, niin vahvistat omaa sinnikkyyttäsi ponnistella asioiden eteen. (Vuorinen 2017.) Jos motivaatio on joskus hukassa, niin muistele, miksi olet halunnut alkaa yrittäjäksi ja mitä hyötyä siitä sinulle on!

Yrittäjyys hyötyy myös luovuudesta ja innovatiivisuudesta. Luovuutta voi kehittää ja ylläpitää etsimällä tietoisesti uusia näkökulmia, ratkaisuja ja mahdollisuuksia. Inspiroidu oman alan uusista jutuista, seuraa markkinoiden muutoksia ja trendejä sekä asiakkaiden toimintaa ja käyttäytymistä. Luovat ideat ei synny tyhjiössä, vaan ne tarvitsevat polttoainetta ja sytykkeitä ulkopuolelta. (Järvilehto & Järvilehto 2020.)

Yrittäjyys tarvitsee myös mm. itsevarmuutta ja itsevarmuuteen liittyvät persoonallisuuspiirteet ovat yhteydessä yrittäjyyteen. Omaa itsevarmuuttaan voi vahvistaa arvostamalla omaa työtään ja osaamistaan ja konkretisoimalla sen esimerkiksi oman työn hinnoittelussa ja aikatauluttamisessa. (Itsevarma ihminen ryhtyy helpommin yrittäjäksi ja menestyy 2023.)

Kaikkia yrittäjyyteen liittyviä ominaisuuksia voi myös oppia muilta yrittäjiltä! Verkostoituminen, mentorointi, koulutus ja vertaistuki ovat hyviä tapoja saada neuvoja, ideoita, palautetta ja kannustusta yrittämiseen. (Peiponen 2022.)

Totta on, että tekemistä meidän kaikkien töissä riittää usein niin paljon, että erilaisiin koulutuksiin osallistuminen tuntuu helposti lisäkuormitukselta. Tuntuu, että se on pois siitä varsinaisesta työntekemisestä ja koetaan, että koulutuksessa ei saada edistettyä niitä omia työtehtäviä. Mutta haastan sinua kuitenkin pohtimaan, että mitä jos juuri osaamisen puute eli osaamattomuus onkin syy töiden kasautumiseen. Voisiko olla näin?

Lähteet:

Tulevaisuuden työelämätaidot henkilöstön kehittämisen tueksi 2019. Helsingin yliopisto, opas 25.9.2019.
https://hyplus.helsinki.fi/tulevaisuuden-tyoelamataidot-henkiloston-kehittamisen-tueksi-lataa-maksuton-opas/

Jatkuva oppiminen 2023, Opetus- ja kulttuuriministeriö, viitattu 6.11.2023, https://okm.fi/jatkuva-oppiminen.

Järvilehto, Paavo & Järvilehto, Lauri 2020. Pim! Olet luova. Tuuma-kustannus 2020.

Yrittäjän osaaminen 2021. Suomen Yrittäjät, Yrittäjän osaaminen -opas 6.7.2021. https://www.yrittajat.fi/oppaat/yrittajan-osaaminen/

Itsevarma ihminen ryhtyy helpommin yrittäjäksi ja menestyy - "Yhteydessä usko omiin kykyihinsä" 2023. Suomen Yrittäjien uutinen 15.5.2023. https://www.yrittajat.fi/uutiset/itsevarma-ihminen-ryhtyy-helpommin-yrittajaksi-ja-menestyy-yhteydessa-uskoon-omiin-kykyihinsa/

Peiponen, Piia 2022. Mitä yrittäjyys vaatii?, artikkeli Ukko.fi-blogissa. https://www.ukko.fi/yrittajyyskoulu/mita-yrittajyys-vaatii/

Vuorinen, Kaisa 2017. Sinnikkyys, Duodecim Terveyskirjaston artikkeli. https://www.terveyskirjasto.fi/lnv00004

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kokemuksien jakamista luovien menetelmien äärellä

30.11.2023



The faces of the authors.
KTM Mari Angeria työskentelee lehtorina ja KTM Jenni Kemi asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Logo

Puuduttavatko työpajat? Mietitkö, millaisia tapoja voisi hyödyntää virittämään osallistujien välistä vuorovaikutusta?

Varmasti meistä moni on osallistunut työpajoihin, joiden tavoitteena on ollut kartoittaa erilaisia kehittämiseen ja muutokseen tähtääviä tarpeita ja näkemyksiä. Opetus-, tutkimus- ja kehittämistyössä niitä on tullut vastaan useita, esimerkiksi Innokylä (2019) on koostanut kattavan työkalupakin kehittämisen eri vaiheisiin. Esittelemme tässä blogissa kokeilemiamme uudenlaisia tapoja osallistamiseen.

Vuorovaikutuksellista ilmapiiriä tukeva työskentely

Tavoitteenamme oli selvittää työn pitovoimaan ja työn merkityksellisyyden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä työyhteisöissä matkailu- ja palvelualoilla. Pohdimme, miten luoda kokemusten jakamiseen ja uusien ratkaisuehdotusten kokeilemiseen kannustavan tilaisuuden ja samalla mahdollistaa osallistujille luottamusta herättävän ja työhyvinvointiin orientoivan ilmapiirin.

Päätimme kokeilla vaihtoehtoisia lähestymistapoja virittämään työskentelyn aikana tapahtuvaa keskustelua. Osallistavilla menetelmillä pyrimme houkuttelemaan osallistujia, jotka eivät yleensä uskaltaudu tai kiinnostu perinteisistä työpajamuodoista. Tavoite oli, että tilaisuus toimii osallistujille osaamista kehittävänä, hyvinvointia vahvistavana ja inspiroivana tilaisuutena.

Uudenlaisten osallistamistapojen äärellä

Järjestimme luovan virkistäytymishetken Rovaniemellä ja rentouttavan joogahetken Levillä keväällä 2023. Tilaisuudet olivat suunnattu matkailu- ja palvelualan työntekijöille, lähijohdolle ja yrittäjille.

Luovassa virkistäytymishetkessä pysähdyimme luovan tekemisen äärelle. Osallistujat ohjattiin kollaasimaalauksen avulla antamaan tilaa luovuudelle ja maalaamaan väreillä ja eri materiaaleja hyödyntäen tunnelmia ja tuntoja. Tuokiossa ohjaaja toiminut taiteilija Mari Riikonen johdatti osallistujat maalaamisen eri vaiheisiin värien sekoittamisesta lähtien.


Kaksi naista istumassa maalaustarvikkeista täyden pöydän ympärillä.
Kuva 1 ja 2. Luovassa virkistäytymishetkessä värit ja eri materiaalit olivat hyödynnettävissä tunnelmien ja tuntojen kuvaamisessa. Kuvassa Mari Angeria ja tuokion ohjannut taiteilija Mari Riikonen.

Rentouttavassa joogahetkessä osallistujat ottivat aikaa hyvinvoinnilleen ja virkistäytyivät palauttavan joogan avulla. Tuokio tarjosi mahdollisuuden pysähtyä kehon ja mielen huoltamiseen vilkkaan sesonkityön vastapainoksi. Hyvinvointivalmentaja Eveliina Tistelgren ohjasi harjoituksen lempeästi osallistujien valmiudet huomioiden.


Joogamattoja salin lattialla ja kännykkää pitelevä käsi.
Kuva 3 ja 4. Rentouttavassa joogahetkessä kehon ja mielen huoltaminen oli keskeisessä roolissa.

Kokemuksia kokeilevista työskentelytavoista

Osallistuminen virkistäytymishetkiin ei edellyttänyt aiempaa kokemusta maalaamisesta tai joogan harrastamista. Aikaisemmin maalaamista harrastaneille tuokio tarjosi mahdollisuuden uuden ja luovan tekniikan opetteluun.
Oman mukavuusalueen ulkopuolelle uskaltautuneet kertoivat yllättyneensä positiivisesti työskentelytavasta, joka ohjasi ajattelemaan ja toimimaan totutusta poikkeavin tavoin. Joogaharjoitus toimi hyvänä ilmapiirin luojana keskusteluille orientoiden osallistujia laskeutumaan asian äärelle ja olemaan läsnä.

Osallistujat jakoivat luontevasti keskustellen kokemuksiaan työn arjesta työssä viihtymisen vahvistamiseksi ohjatusti osallistavan tekemisen inspiroimana. Keskustelua ohjattiin puolistrukturoiduilla kysymyksillä ja keskustelut taltioitiin. Osallistujilta pyydettiin suostumus kerätyn aineiston hyödyntämiseen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistarkoituksiin.

Tilaisuuksissa ja niiden jälkeen käydyissä keskusteluissa osallistujat totesivat menetelmien sopivan työskentelytavaksi työyhteisöihin ja johtoryhmätyöskentelyyn.

Päätelmiä kokeiluista

Menetelmävalinnoilla on mahdollista vaikuttaa työskentelyn luonteeseen. Esimerkiksi taidelähtöistä työskentelytapaa on käytetty menetelmänä työyhteisöjen kehittämisessä (Väänänen, 2011) ja myös erittäin arkojen ja vaikeiden teemojen sanoittamisessa (Känkäinen, 2013).

Kerättyä aineistoa tarkastellessa on syytä huomioida ja pohtia, houkutteliko taidelähtöinen aktiviteetti luovuuteen virittäytyneitä osallistujia tai ohjasiko joogatuokio osallistujien ajatusta erityisesti kohti fyysisen hyvinvoinnin tarpeita. Kyseisten tilaisuuksien lisäksi aineistoa kerättiin hankkeen aikana myös perinteisin posteri- ja post-it -lappujen muodossa. Aineistot ovat linjassa keskenään, tukien ja täydentäen toisiaan.

Pyrimme varmasti jatkossa yhä enemmän varioimaan Työn pitovoiman vahvistamisen kokeilut työyhteisöissä matkailu- ja palvelualalla -hankkeessa (ks. Kemi & Vähäkuopus, 2023) kokeilemiamme tapoja onnistuneiden tulosten siivittämänä.

- - -

Kirjoittajat työskentelevät Lapin AMKin hallinnoimassa Työn pitovoiman vahvistamisen kokeilut työyhteisöissä matkailu- ja palvelualalla -hankkeessa. Kehittämistyön tavoitteena on tunnistaa työn merkityksellisyyden muodostumiseen, motivoitumiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä yhteistyössä lappilaisten työyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on tuoda työn pitovoimaa tukevat asiat näkyväksi ja keskusteluun työyhteisöissä ja edistää Lapin matkailu- ja palvelualojen työyhteisöjen uudistumiskykyä, työhyvinvointia ja tuottavuutta. Ajalla 1.11.2022-31.12.2023 toteutettavaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitteista hanketta hallinnoi Lapin ammattikorkeakoulu. Lisätietoja antavat Jenni Kemi (jenni.kemi[a]lapinamk.fi) ja Mari Angeria (mari.angeria[a]lapinamk.fi).

Lähteet

Innokylä 2019. Viitattu 27.11.2023 https://www.innokyla.fi/kehittaminen/etsi-ja-loyda/menetelma/yhteiskehittaminen-ja-osallistaminen.

Kemi, J. & Angeria - ent. Vähäkuopus, M. 2023. Työn merkityksellisyydestä pitovoimaa työyhteisöihin. Lumen – Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti 1/2023. Viitattu 27.11.2023. https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=efd53cb9-cfac-4db3-916b-d2cc82c4b7d1

Känkäinen, P. 2013. Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelussa – kohti tilaa ja kokemuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 27.11.2023 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-911-4.

Väänänen, I. 2011. Taide käy työssä: taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöissä. Lahden ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.11.2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-115-7.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

 



Hoitotyön taitoja vahvistetaan pakopelin avulla

28.11.2023



Neljän kirjoittajan kasvot erillisinä kuvina.
Kirjoittajat: Lääperi Leena, sairaanhoitajaopiskelija, Lapin ammattikorkeakoulu; Mettovaara Mira, terveydenhoitajaopiskelija, Lapin ammattikorkeakoulu; Perkiö Henna-Maaria, sairaanhoitajaopiskelija, Lapin ammattikorkeakoulu ja Tohmola Anniina, lehtori, TtT, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu

Toteutimme hoitotyön opinnäytetyönä uudenlaisen ja innovatiivisen pakopelin sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoille. Potilaan tilan arviointia ja peruselintoimintojen mittaamista (ABCDE-arviointimenetelmä) ja aikuisten hoitoelvytystä käsittelevä pakopeli toteutettiin osana Päätöksenteko kliinisessä hoitotyössä -opintojaksoa.

Voinnin arviointia, laskujen laskemista ja elvytyksen harjoittelua

Pakopelissä harjoitellaan potilaan tutkimista ABCDE-arviointimenetelmällä, tehdään lääkelaskuja sekä harjoitellaan aikuisen hoitoelvytystä virtuaalisena kertausharjoituksena.

Pakopeli kehittää hoitotyön opiskelijoiden teoreettista osaamista sekä ryhmätyötaitoja. ABCDE-arviointimenetelmä ja aikuisen hoitoelvytys-pakopelin kesto on noin 45 minuuttia sisältäen pelin alustuksen ja loppukeskustelun. Pelaavan ryhmän koko on neljästä kuuteen pelaajaa. Sen lisäksi opettaja ohjaa peliä ja simulaationukkea. Simulaatioluokan ja -nuken lisäksi tarvikkeina toimivat vihjeitä ja QR-koodeja sisältävät lukolliset laatikot ja ohjekansiot, jotka on koottu yhteen isompaan säilytyslaatikkoon (kuva 1.)

Kannellinen muovilaatikko, joka sisältää pelissä käytettäviä lukollisia vihjelaatikoita ja ohjekansioita.

Kuva 1: Peliin kuuluvat tarvikkeet (kuva: Leena Lääperi)

ABCDE-pakopelissä taustatarinana on, että potilas on toimitettu sairaalaan ensihoidon toimesta korkean kuumeen ja yleistilan laskun vuoksi. Potilaalla on myös muita tyypillisiä keuhkokuumetta sairastavan oireita, eli lievää rintakipua hengityksen aikana, eritteistä yskää, sekä keuhkojen rohinaa ja hengenahdistusta.

Sairaalaympäristö on Kemin kampuksen simulaatiosairaala ja potilaana toimii simulaationukke (kuva 2). Opiskelijoiden tulee tehdä oikeita tulkintoja ja tutkimuksia potilaan tilasta ja oikea eteneminen johtaa lisäinformaatiota sisältävien laatikoiden lukkojen avauksiin ja lisävihjeisiin.

Simulaatio-nukke Martta Kemin hoitotyön simulaatioluokassa. Nukke makaa vuoteessa peiton alla ja kädet on näkyvissä. Toisessa kädessä verenpainemittari.

Kuva 2: Simulaationukke pakopelin potilaana (kuva: Henna-Maaria Perkiö)

Peliä eteenpäin vievät vihjeet löytyvät lukollisista laatikoista löytyvistä QR-koodeista, jotka luetaan opiskelijoiden omilla puhelimilla (kuvat 3&4). Pelillisyyttä lisää se, että vihjeet eivät avaudu, ennen kuin pelaajat oivaltavat mitata ja huomioida oikeita asioita ja arvoja potilaan tilasta.

Pelin edetessä pelaajat mittaavat ja arvioivat paljon sellaisiakin arvoja ja oireita, jotka eivät avaa vihjeitä tai auta ratkaisemaan peliä, mutta ovat kokonaistilanteen kannalta oleellisia ja kuuluvat ABCDE-arviointimenetelmän mukaan toimimiseen. Pelin sujuvan etenemisen kannalta pelaajien tulee perehtyä ABCDE-arviointimenetelmän sekä hoitoelvytyksen teoriaan ennen peliin osallistumista. Teoriatiedon lisäksi tärkeä osa onnistunutta pelin kulkua on pelaajien väliset ryhmätyötaidot.

Metallisella alustalla lukollinen metallilaatikko avattuna, QR-koodi ja numerolukko. Pelissä käytettäviä QR-koodeja sekalaisessa kasassa tason päällä.

Kuvat 3 & 4: Lukollinen laatikko ja sen sisältä löytyvät QR-koodit (kuva: Henna-Maaria Perkiö)

Oppiminen pakopelin avulla

Sairaanhoitajakoulutuksen tavoitteena on saada opiskelijoille laajat käytännön perustiedot ja -taidot, sekä hyvät teoreettiset valmiudet työskennellä sairaanhoitajana (Rautava-Nurmi, Westergård, Henttonen, Ojala & Vuorinen 2020, 19; Lapin AMK 2022). Perusteellinen peruselintoimintojen arviointi on osa jokaisen sairaanhoitajan valmiuksia (Thim, Vinther Krarup, Lerkevang Grove, Rohde & Løfgren 2012, 117; Karjalainen ym. 2018, 786–788) ja siihen kehitetty ABCDE-arviointimenetelmä ohjaa potilaan tilan arviointiin ja peruselintoimintojen mittaamiseen (Thim ym. 2012, 117; Blomqvist, Rummukainen, Sainio, Simola & Tyrisevä-Ryösö 2022, 237).

Aikuisen hoitoelvytykseen kuuluvat hengitysteiden varmistaminen, lääkehoito sekä elvytyksen aikainen monitorointi. Potilaan yleistilan laskeminen tulisi huomata ajoissa. Hoidon riittävän aikaiseen aloittamiseen tarvitaan selkeää sekä yhteneväistä koko sairaalan kattavaa toimintaperiaatetta. (Castrén ym. 2016, 2 137–2 139.) Hoitotyön opiskeluun sisältyy hyvin monipuolisesti teoriaopetusta ja käytännön taitojen harjoittelua. Tässä pakopelissä opiskelijat vahvistavat hoitotyössä tarvittavaa osaamista potilaan tilan arvioinnista, hoitoelvytyksestä ja lääkelaskujen laskemisesta.

Hoitotyön opettajat kokivat opiskelijoiden motivoituneen aiheen opiskeluun pelin pelaamisen myötä. Opettajilta tulleiden palautteiden perusteella peliä voidaan hyödyntää hyvin Päätöksenteko kliinisessä hoitotyössä -opintojaksolla sekä syventävän vaiheen opinnoissa, esimerkiksi Akuuttihoitotyössä sekä Sisätautikirurgisella opintojaksolla, oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Peliohjaajaan rooli on helppo omaksua, sillä peliohjeet ja itse peli on laadittu niin, että opettajien on mahdollista ohjata peliä pienellä perehdyttämisellä.

Peliä testanneet hoitotyön opiskelijat kokivat oppivansa pelin kautta opintojakson sisältöön liittyviä asioita mukavalla toteutustavalla. Opiskelijoita pyydettiin pilotoinnin jälkeen kirjallista palautetta pelistä ja palautteet olivat pääsääntöisesti hyviä ja innostuneita.

Peli sai positiivista palautetta siitä, että se oli opettavainen, mielenkiintoinen ja hauska oppimiskokemus, ja se koettiin myös erilaiseksi ja mieleenpainuvaksi tavaksi oppia. Pakopeli koettiin vaatimustasoltaan sopivaksi sekä aiheiden oppimista tukevaksi. Rakentavaa palautetta tuli vaativuuden lisäämisestä ja pidemmästä pelin kestosta. Opiskelijoilta tuli toiveita eri tyyppisten tehtävien, kuten neste- ja lääkehoitoon liittyvien pulmien ratkaisuista.

Kaikkea ei voi sisällyttää yhteen pakopeliin, joten pelin muodossa tapahtuvan oppimisen etuna nähtiin mahdollisuus muokata sitä eri opintojaksoille sopiviksi. Pakopelin kautta tapahtuva oppiminen on herättänyt kiinnostusta myös käytännön työelämässä, kun työ- ja harjoittelupaikkamme ovat olleet kiinnostuneita tämän kaltaisesta oppimismuodosta.

Pakopeli on mukava ja uudenlainen tapa oppia hoitotyön taitoja ja toimintoja. Tämä pakopeli pääsee aktiiviseen käyttöön.

Lähteet:

Blomqvist, M., Rummukainen, T., Sainio, T., Simola, T. & Tyrisevä-Ryösö, M. 2022. Hoitotyön perusosaaminen. 1., painos. Helsinki: Sanoma Pro.

Castrén, M., Nurmi, J., Heinäaho, E., Hoppu, S., Ikola, K., Myllyrinne, K., Peltoniemi-Ailisto, O., Skrifvars, M., Vaahersalo, J. & Kukkonen-Harjula, K. 2016. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Elvytys. Päivitystiivistelmä. 132 (22). 2 137–2 139. https://www.duodecimlehti.fi/duo13404#s5.

Karjalainen, M., Norrgård, M., Peltomaa, M., Pirneskoski, J., Rantala, H. & Tirkkonen, J. 2018. Suositus peruselintoimintojen arvioinnista ja seurannasta. Lääkärilehti 12–13/2018 vsk 73. 786–788. https://www.laakarilehti.fi/tyossa/raportit-ja-kaytannot/suositus-peruselintoimintojen-arvioinnista-ja-seurannasta/?public=6cf51054acd41361903e086b728763b8.

Lapin ammattikorkeakoulu 2022. Opinto-opas, sairaanhoitajakoulutus, Kemi. https://opinto-opas-amk.peppi.lapit.csc.fi/709/fi/93/4084/857.

Rautava-Nurmi, H., Westergård, S., Henttonen, T., Ojala, M. & Vuorinen, S. 2020. Hoitotyön taidot ja toiminnot. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Thim, T., Vinther Krarup, N., Lerkevang Grove, E., Rohde, K. & Løfgren, B. 2012. Initial assessment and treatment with the Airway, Breathing, Circulation, Disability, Exposure (ABCDE) approach. International Journal of General Medicine. 2012. Jan; 5, 117–121. doi.org/10.2147/IJGM.S28478.

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Vetyosaamisen kehittäminen Lapin AMKissa

21.11.2023



Kirjoittajien kasvokuvat vierekkäin.
Insinööri AMK Mika Turska ja DI Tuomas Kelloniemi työskentelevät asiantuntijoina Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä.

Vetyosaamista on Lapin AMKissa viety eteenpäin ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten kun Rovaniemen kampuksella kehiteltiin hankkeen voimin H2 polttokennokelkkaa. Muutamaa vuotta myöhemmin Rovaniemelle hankittiin myös Smart Energy Demo Investments -hankkeessa uusiutuvia energioita vedyn ja sähkön tuotannossa hyödyntävä vetyjärjestelmä, joka asennettiin myöhemmin trailerin päälle liikuteltavaksi kokonaisuudeksi, ”vetykärryksi”. Hankkeet päättyivät ja laitteiden hyödyntäminen ja käyttö jäi muiden uusien innovaatioiden sekä sähköistymisen myötä vähemmälle.

Vetytalouden kansainvälisinä ajureina toimivat Pariisin ilmastosopimus vuodelta 2015 ja EU:n vuonna 2019 käynnistynyt Green Deal, vihreän kehityksen ohjelma, jossa on asetettu hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2050 mennessä. Myös halvan maakaasun katoaminen markkinoilta on pakottanut EU:n miettimään keinoja irtautua fossiilisista polttoaineista ja samalla lisätä alueen energiahuollon omavaraisuutta siirtymällä vetytalouteen. Tämä osaltaan ajoi ammattikorkeakouluakin tarkastelemaan asiaa myös energiatalouden puolelta. Siksipä vetyyn liittyvien kehitysympäristöjen ja vetyosaamisen jalostamista alettiin viedä uudelleen eteenpäin vuonna 2022, kun strategiarahalla avattiin VeKe -vetyosaamisen kehitysprojekti. (Euroopan Unionin neuvosto 2023)

VeKe-projektin ideana oli kasvattaa tietoutta vetyteknologioista ja tarkastella myös lähemmin tuotantoa, varastointia ja käyttöä koko vetyarvoketjussa. Samalla selvitettiin myös vetyosaamisen taso Lapin AMKissa ja yritettiin löytää oppilaitosta palveleva tulokulma.

Projektin aikana liityttiin myös BotH2nia-verkostoon, jonka jäseninä olemme edelleen. Verkosto laajenee vuoden 2024 alussa pohjoisen Itämeren paikallisten vetylaaksojen yhteistyöverkostoksi. Tulemme varmasti olemaan tiiviimmin verkostoon yhteydessä tulevaisuudessa. Tuloksina VeKe-projektista syntyi raportti, jossa oli käyty läpi Lapin AMKin nykytila, verkostot, kehitysympäristöt ja tavoitetila.

Työ jatkuu vetyrintamalla

Vetyosaamisen kehittämistä jatkettiin vielä 1.7. - 31.12.2023. Työpaketteja syntyi neljä, joissa selviteltiin muun muassa työpajan vauhdittamana opetuksen näkökulmaa vetytalouteen ja tulevaisuuden tarpeisiin, ammattikorkeakoulun vetyyn liittyvät laitteistot ja käyttö, Vetypäivien järjestäminen ja tulevat hankkeet/ideoinnit ja niiden integroiminen opetukseen.

Projektin aikana konetekniikan opiskelijat löysivät mielenkiintoisia aiheita vedyn parista ja muutama ryhmä työstikin ansiokkaasti selvitykset innovaatioprojekteissa muun muassa vedyn tankkauksen mahdollisuuksista, vedyn turvallisesta käytöstä sekä terästeollisuuden siirtymisestä fossiilivapaaseen teräkseen.

Olemme olleet myös monenlaisissa tapahtumissa mukana; Rovaniemen kampuksen avoimet ovet, AMK:n sisäiset VALAKIAT, Lapin älykkään erikoistumisen strategian ryhmä ja Pohjois-Suomen teollisuuswebinaari. Tässä blogikirjoituksessa käymme läpi tarkemmin vuoden loppuun asti kestävän projektin tuloksia ja visioita.

Osaamisen kartoitus, Työpaketti 1

Strategiarahalla avatun projektin yhtenä työpakettina oli selvittää Lapin AMKin opetus- ja kehitystarpeet vetyteknologiassa. Vetyosaamisen tasoa selvitettiin 23.8.2023 Kemin kampuksella pidetyssä työpajassa. Työpajaan osallistui opetushenkilökuntaa sähkö- ja automaatiotekniikan, tieto- ja viestintätekniikan sekä rakennus- ja energiatekniikan koulutusaloilta.

Kävimme työpajassa läpi muun muassa seuraavia asioita: Miten vetyä tuotetaan nykyään ja mihin tarkoitukseen, Vedyn eri värit, P2X (Power-to-x, sähkön muuntaminen toiseksi tuotteeksi), alueelliset suunnitelmat ja vedyn tulevaisuus Lapissa. Tämän jälkeen asiantuntijat pitivät esitykset aiheista: Mitä muualla korkeakouluissa opetetaan aiheesta, rahoituskäsittelyssä olevat vetyaiheiset hankkeet ja vedyn vaikutus metalleihin ja varastoinnin haasteet.

Lopuksi opetushenkilöstö pääsi miettimään aivoriihiosiossa, millaista osaamista vetytaloudesta löytyy jo nyt, kuinka huomioidaan arktinen näkökulma ja miten vetyteemassa tulisi edetä opetuksessa. Pohdintojen tuloksia on kootusti kuvissa 1, 2 ja 3.

Kuva 1 Turska 2023.png

Kuva 1: Työpajan tuloksia

Kuva 2 Turska 2023.png

Kuva 2: Työpajan tuloksia

Kuva 3 Turska 2023.png

Kuva 3: Työpajan tuloksia

Yhteenvetona voidaan sanoa, että Lapin AMKilla on mahdollisuus rakentaa vahva vetyteknologian opetusohjelma ja laboratorioympäristö, joka tukee alueen vetytalouden kehitystä ja tarjoaa opiskelijoille monipuolisen koulutuksen.

Mikäli alueelle syntyy vetytalouteen liittyvää teollisuutta tai Gasgridin ja Nordion Energin suunnittelema vetyputkisto toteutuu, ohjaa tämä varmasti osaltaan ammattikorkeakoulun tulevaa suuntaa. Ensimmäinen askel tulisi olla ymmärryksen lisääminen aiheesta. Tulevissa laitoksissa tarvitaan kuitenkin kaikenlaista osaamista, joten nykyisten olemassa olevien osaamisryhmien vahvuuksia on suunnattava läpileikkaamaan vetytaloutta ja koko vihreän vedyn arvoketjua.

Työpaketissa oli osana myös Lapin alueen yrityksien vetytalouden osaamisen ja tarpeiden kartoittaminen. Tämä suoritettiin lokakuun aikana verkkokyselyllä, jossa tavoittelimme 82 lappilaista yritystä ja saimme vastauksia yhdeksältä. Vedyn arvoketjun osalta vastaajien joukosta puolet määrittelivät toimivansa loppukäyttäjänä, noin kolmasosa toimituksen ja palveluiden sekä vetyinfrastruktuurin parissa ja yhdellä yrityksellä oli vedyn varastointiin liittyviä intressejä.

Vastauksensa antaneista yrityksistä osalla kiinnostus liittyy raskaan tai kevyen liikenteen vetyteknologioiden tuloon ja niiden vaatiman jakeluverkoston ja infran alueelliseen kehittämiseen. Yritykset näkevät vedyn hienona ja kiinnostavana energian muotona, joka on kuitenkin hyvin haastava muun muassa varastoinnin osalta. Koulutustarvetta yrityksillä olisi vedynjakelun, varastoinnin ja vetyautojen tekniikoiden aihepiireistä sekä vedyn tuotantoon liittyvien rakenteiden ja komponenttien valmistamisessa.

Oppimisympäristöt opetuksen tukena, Työpaketti 2

Lapin AMKilla on vetyyn liittyvä laitteistoja sekä Rovaniemellä että Kemissä. Työpaketti 2:ssa selvitettiin laitteiden tehokkaampaa käyttöä tulevaisuudessa ja käytiin läpi jo niihin liittyvät suunnitelmat. Uusiutuvien energioiden oppimisympäristö (Heliocentriksen New Energy Lab system) aka vetykärryn hyödyntäminen opetuksessa on ollut vähäistä, mutta sen käyttöä on alettu tehostamaan laitteiston kunnostamisen jälkeen.

Vetykärryn käyttöä on myös ajateltu osaksi Kemin yksikön opetustarpeita ja tämän pitäisi olla täysin mahdollista, kunhan suunnitelmat kärryn käytölle mietitään etukäteen hyvin ja kärry saadaan laitettua kuljetuskuntoon. Kärryn kampusten välinen lainaaminen siirretään esimerkiksi TRAIL-kalustonhallintajärjestelmään, josta tätä voidaan kontrolloida. Vetykärryn tukikohtana tulee jatkossakin olemaan Rovaniemen kampus.

Vety kuuluu tällä hetkellä Rovaniemellä (syksy 2023) pienenä osana ”Uusiutuvan energian tuotantotekniikat” -opintojaksoon (5 op), josta vetyteeman osuus on yksi opintopistettä. Vetykärryä käytetään tällä hetkellä laboratorioharjoitusten tekemiseen ja siinä saadaan hyvin havainnollistettua perustietoa vedyn tuotanto-, varastointi- ja käyttöprosessista. Harjoituksia ja niiden kokonaisuutta tässä siirrettävässä laboratoriossa kehitellään edelleen.

Vetykärryn liittämistä on suunniteltu myös osaksi mikrorakennusta, jonka energiatarpeet voitaisi tuottaa vedyllä. (Connecting Coolbox test station to hydrogen installation)

Kuva 4 Turska 2023.png

Kuva 4: Vetykärry ja Mikrorakennus.

Selvitysprojektissa kävi ilmi myös, että Rovaniemen kampuksella on vuonna 2013 vetykelkkahankkeeseen liittyen hankittuna H-TEC Systemsin 3kW:n elektrolyyseri, jonka vedyn tuotoksi on määritelty 1,25kg/d tai 0,58m3/h. Laitteisto siirrettiin Kemin kampukselle ajatuksella, että sitä voitaisiin hyödyntää tulevissa hankkeissa ja myös mahdollisesti opetuksessa. Useiden yhteydenottojen ja palavereiden jälkeen tulimme H-TEC Systemsin kanssa kuitenkin siihen tulokseen, että laitteen käyttöönottoa ei suositella enää puuttuvien asiakirjojen ja kyseisen laitteen valmistuksen lopettamisen vuoksi.

Laitteeseen perehtymisen ja innostumisen myötä kartoitimme myös mahdollisuudet hankkia vastaavanlainen elektrolyyseri ajatuksella, että tulevaisuudessa meillä olisi mahdollisesti Kemissä opetusta, TKI:tä ja yrityksiä palveleva fyysinen oppimisympäristö vedyn tuotannosta aina varastointiin ja käyttöön asti. Tämä työ jatkuu edelleen.

Kuva 5 Turska 2023.png

Kuva 5: H-TEC EL-30/23 + Speksit (Lähde: H-TEC Systems materiaalit)

Kemin kampuksella käytetään oppilasprojekteissa tälläkin hetkellä Heliocentriksen DR. FuellCell – Science Kit -laitteistoa. Tätä laitetta käytetään myös osana opintojaksoja.

Kuva 6 Turska 2023.png

Kuva 6: Dr Fuell Cell Science Kit.

Olemassa olevia sähkö- ja automaatiotekniikan koulutukseen käytettäviä sähkölaboratoriotiloja voidaan hyödyntää myös vedyn tuotantolaitteistojen sähköistyksen ja automaation opetuksessa ja tutkimuksessa.

Vetypäivästä näkyvyyttä, Työpaketti 3

Alkuperäisenä ideana tässä työpaketissa oli luoda malli vetypäivistä, jossa olisi esitelty vetykärryä ja mahdollisesti myös vetykelkkaa sekä kysytty BotH2nia verkoston kautta puhujia. Projektin aikana syntyneiden verkostojen kautta saimme kuitenkin yhteydenoton Business Oulusta, jossa järjesteltiin jo kovalla tohinalla vuoden 2024 Northern Power tapahtumaa. Meitä pyydettiin sinne mukaan esittelemään vetykalustoa.

Tällaisen mahdollisuuden ilmentyessä ei pidä jättää tilaisuutta hyödyntämättä. Tällä hetkellä suunnittelemme siis yhteistyössä Business Oulun kanssa ainakin vetykärryn viemistä tähän tapahtumaan. Tämä on erinomainen paikka esitellä olemassa olevaa vetylaitteistoa ja kertoa Lapin AMKin vetyosaamisesta sekä sen kehittämisestä. 14.2.2024 Oulun Tullisaliin kokoontuu useita erinomaisia puhujia vetytalouden ympäriltä ja paikan päällä on varmasti muutakin vetyyn liittyvää kalustoa, joten kannattaa muidenkin aiheesta kiinnostuneiden tulla kuulolle ja verkostoitumaan.

Vedystä hankkeita, Työpaketti 4

Lapin AMK on työstänyt rahoituskäsittelyyn jo useamman vetyhankkeen. Päätöksiä hankkeista odotellaan, jotta voisimme jatkaa hyvin alkanutta työtä vetyteeman parissa:

AAVE, Arktisten alueiden vihreät energiamuodot
-Vihreät energiantuotantotavat ja vedyn käyttö energiavarastona

Vetyosaaja
Kolmen ammattikorkeakoulun yhteishanke, jossa osallisena ovat Tampereen AMK, Vaasan Novia AMK sekä Lapin AMK.
Hankkeessa pyritään vastaamaan seuraaviin pääkohtiin:
- Luodaan koulutussisältöjä, joilla tuodaan osaamista vedyntuotantoon, syntetisointiin, varastointiin ja käyttöön.
- Tarjotaan tietämystä edellisiin eri päävaiheisiin liittyvien vedyn prosessien, laitteistojen ja järjestelmien turvallisuuteen.
- Annetaan tietämystä ja tukea laitteistojen ja järjestelmien valintaan ja käyttöönoton suunnitteluun.
- Koulutuskonseptia pilotoidaan vetytalouden pk-yrityksiin alueellisesti Pirkanmaalla, Lapissa ja Pohjanmaalla.

Vety on myös merkittävässä sivuroolissa kahdessa muussa tulevassa hankkeessa. Näistä pidemmällä haun osalta on Raskaan liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat Lapissa eli RasVa, missä vedyn rooli on olla vähähiilisenä polttoaineena itsessään, P2X hiilivetynä tai P2X ammoniakkina. Hankkeessa kartoitetaan myös raskaan liikenteen kaluston ja jakeluinfran tarpeita vedyn ja P2X-tuotteiden käytön ja jakelun edistämiseksi.

Toinen sivurooli vedylle on varattu vähähiilisen sähköntuotannon, -varastoinnin ja -koulutushankkeessa eli VISUssa, joka olisi Oulun, Vaasan ja Lapin ammattikorkeakoulujen yhteishanke. Hankkeessa on määrä tutkia vedyn toimintaa yhtenä energiavarastona tuotetulle vihreälle sähkölle.

Tulevaisuus ja visiot

Lapin AMK on hyvässä asemassa tarkkailemaan, mitä tulevaisuus energia-alalla tuo tullessaan. Energian hintojen nousu eri puolilla Eurooppaa ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vuonna 2022 ovat pakottaneet alueet suhtautumaan vakavammin energiaturvallisuuteen ja polttoainepulaan sekä energiaköyhyyteen. Vaikka vety ei olekaan lyhyen aikavälin ratkaisu ongelmaan, se on keskeinen osa Euroopan komission visiota puhtaasta, edullisemmasta ja turvallisemmasta energiajärjestelmästä.

Vetyyn ja siihen liittyvien teknologioiden kehittäminen on tärkeässä roolissa myös jatkossa. Osana BotH2nia verkostoa voimme jakaa tulevaisuudessa osaamistamme alueellisesti ja laajemminkin verkoston toimijoiden kesken. Meri-Lappi on otollinen alue Ruotsin rajat ylittävän kansainvälisen vetylaakson syntymiselle, missä Lapin AMKilla on toivottavasti oma tärkeä osansa koulutuksen ja TKI:n osalta.

Lähteet:

Euroopan Unionin neuvosto, 2023. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. Verkkojulkaisu. Viitattu 15.11.2023. https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/green-deal/

H-Tec Systems, 2013. The hydrogen you need – your partner for electrolysers. Epaper

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kielikylpyä työssäoppimisjaksolla Lapin ammattikorkeakoulussa

16.11.2023



Kirjoittajien kasvot erillisinä kuvina.
DI Sirpa Kokko työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä ja FM Oili Huusko-Tuohino kouluttajana Lappia-Koulutus Oy:ssä.

Kotoutumiskoulutukseen Lapissa osallistuu maahanmuuttajia kymmenistä eri maista. Esimerkiksi Lappia-Koulutus Oy:n kotoutumiskoulutuksessa on vuoden 2023 aikana ollut opiskelijoita 35 maasta. Suurin osa opiskelijoista on Ukrainasta. Muita maita ovat muun muassa Alankomaat, Filippiinit, Japani, Kenia, Peru, Puola, Somalia, Syyria, Thaimaa, Trinidad ja Tobago, Venezuela, Venäjä ja Vietnam.

Kotoutumiskoulukseen sisältyy työssäoppimisjaksoja, joiden päätavoitteita ovat kielitaidon kehittäminen ja alan ammattikielen harjoitteleminen, työhön ja alaan tutustuminen, työkulttuuriin sopeutuminen sekä työtehtävien harjoitteleminen.

Työssäoppimisjaksojen suorittamiseen tarvitaan kiinnostavia työssäoppimispaikkoja, joissa opiskelijat voivat tutustua oman alansa tai tavoiteammattinsa työhön. Yksi tällainen työssäoppimispaikka, jota Lappia-Koulutus Oy:n järjestämään kotoutumiskoulutukseen osallistuva opiskelija etsi, löytyi Lapin ammattikorkeakoulusta.

Työssäoppimispaikka löytyi Lapin ammattikorkeakoulusta

Alona Diukar, joka suorittaa Lappia-Koulutus Oy:n kotoutumiskoulutusta, löysi mieleisen työssäoppimispaikan Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus -osaamisryhmästä. Lapin ammattikorkeakoulu valikoitui työssäoppimispaikaksi Alonan osaamisen, koulutuksen ja mielenkiinnon perusteella. Alonalla on maisterin tutkinto ekologiasta Melitopol University of Ecology and Social Technologies -yliopistosta Ukrainassa.

Ennen työssäoppimisjakson alkamista laadittiin sopimus ja työsuunnitelma. Työsuunnitelma laadittiin lukujärjestystyyppisesti, johon oli sijoitettu ajat perehtymiselle, työyhteisön toimintaan osallistumiselle ja itsenäiselle työskentelylle.

Viherkasveja sisäikkunan edessä.

Kuva 1. Sisäkuvaa Lapin ammattikorkeakoulun Kemin toimipaikasta. Kuva: Sirpa Kokko.

Perehtyminen asiantuntijan työhön

Alonan työtehtäviin kuuluivat selvitystehtävien tekeminen, osallistuminen työyhteisön yhteisiin kokouksiin, tutustuminen asiantuntijan työtehtäviin, työympäristöön Lapin ammattikorkeakoulussa ja suomalaiseen työelämään yleisesti sekä suomen kielen harjoitteleminen.

Selvitystehtävät sisälsivät tiedonhakua ja raportointia. Ensimmäisenä tehtävänä oli selvittää, mitä yhteisiä koulutus- ja tutkimusaloja Lapin ammattikorkeakoululla ja Volodymyr Dahl East Ukrainian National University -korkeakoululla on. Selvityksen tulosta voidaan hyödyntää mahdollisen kahdenkeskisen yhteistyön kartoittamisessa.

Toisessa tehtävässä Alona pääsi hyödyntämään omaa osaamistaan ja selvitti, miten ekologian eri osa-alueita otetaan huomioon kaivostoiminnassa. Selvitystehtävät kuuluivat Euroopan teknologiainstituutin (EIT) rahoittamaan HEI4S3-RM-hankkeeseen (Building Ecosystem Integration Labs at HEI to Foster Smart Specialization and Innovation on Sustainable Raw Materials -hanke), jossa edistetään yrittäjyyskoulutusta ja innovaatiokulttuuria (Kokko ja Kassinen 2023) hankkeeseen osallistuvissa korkeakouluissa.

Kielikylpyä ja eväitä tulevaisuuteen

Alona teki työtehtävät ja kommunikoi työyhteisössä suomen kielellä, jota on opiskellut vasta yhden vuoden. Kielikylpyä tuli siten yllin kyllin niin arkikielen käytössä kuin ammattisanaston kartuttamisessa.

Työssäoppimisjaksolla karttuivat kielitaidon lisäksi niin tieto työelämästä Suomessa, tuntemus työtehtävistä Lapin ammattikorkeakoulussa, työharjoittelukokemus asiantuntijan työstä kuin kontaktit tulevaisuutta varten. Työssäoppimisjakson, joka ajoittui 21.8.–1.9.2023 väliselle ajalle, suorittamisesta Alona sai työtodistuksen. Jakson jälkeen Alona jatkaa kotoutumiskoulutusta ja suunnittelee seuraavaa, marraskuussa alkavaa työssäoppimisjaksoa.

Kotoutumiskoulutus kehittää taitoja työllistymiseen ja yhteiskunnassa toimimiseen

Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet perustuvat lakiin kotoutumisen edistämisestä. Opiskelijat ohjautuvat kotoutumiskoulutukseen TE-palvelujen kautta, usein alkukartoituksen osana tehdyn kielitaidon lähtötason arvioinnin jälkeen. Kotoutumiskoulutus toimii väylänä muuhun koulutukseen ja avoimille työmarkkinoille.

Kotoutumiskoulutuksen tehtävä on kehittää opiskelijan suomen kielen taitoa ja valmiuksia, jotka edistävät opiskelijan työllistymistä, omaa toimijuutta ja osallisuutta sekä mahdollistavat yhdenvertaisen aseman suomalaisessa yhteiskunnassa. Koulutuksen osa-alueita ovat kieli- ja viestintäosaaminen, yhteiskunta- ja työelämäosaaminen, opiskelijaa tukeva ohjaus sekä opiskelun ja oppimisen tuki. Koulutuksessa tunnistetaan opiskelijan aiemmin hankkimaa osaamista ja tehdään työllistymiseen tai opiskeluun johtava jatkosuunnitelma. Koulutuksen kestossa huomioidaan opiskelijoiden yksilölliset valmiudet sekä tarpeet. (Opetushallitus 2022)

Kotoutumiskoulutuksen järjestäjä tekee laajaa ja monipuolista yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö auttaa opiskelijoita löytämään autenttisia tilanteita opitun kielitaidon käyttämiseen ja uuden oppimiseen. Työnantajien kanssa tehtävän yhteistyön kautta opiskelija voi tutustua alueen työnantajiin, työllistäviin aloihin, yrittäjyyteen ja elinkeinoelämään. (Opetushallitus 2022)

Lappia-Koulutus Oy toteuttaa kotoutumiskoulutusta yksilöllisesti

Lappia-Koulutus Oy järjestää kotoutumiskoulutusta aikuisille maahanmuuttajille työvoimakoulutuksena Opetushallituksen määräysten mukaisesti. Lappia-Koulutus Oy:ssä kotoutumiskoulutuksen rakenne ja opetusjärjestelyt pyritään tekemään mahdollisimman joustaviksi huomioiden koulutuksen esteettömyys ja saavutettavuus. Koulutusta toteutetaan eri paikkakunnilla pääasiassa Pohjois-Suomessa sekä lähiopetuksena että verkossa. Kouluttajilla on valmius liikkua tarvittaessa eri paikkakunnilla.

Koulutuksen enimmäislaajuus on 80 opintopistettä. Koulutus on jaettu kahteen jaksoon: alkumoduuliin ja jatkomoduuliin. Koulutukseen sisältyy myös työssäoppimista, jonka laajuus on vähintään kahdeksan opintopistettä. Koulutukseen voi sisältyä myös valinnaisia opintoja.

Opetusta eriytetään opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Työssäoppimispaikka etsitään ja valitaan kotoutumiskoulutukseen osallistuvan henkilön osaamisen, tutkinnon ja mielenkiinnon perusteella, mikä edesauttaa työllistymistä omalla paikkakunnalla. Työssäoppimisjaksoilla myös painotetaan kielitietoista opiskelijan ohjausta.

Opiskelijan oppimisen edistymistä ja osaamista arvioidaan sekä koulutuksen aikana että sen päättyessä, jolloin opiskelija saa todistukseen arviot kieli- ja viestintäosaamisestaan sekä yhteiskunta- ja työelämäosaamisestaan. Opiskelija saa myös työssäoppimisjaksoilta työtodistuksen.

Kotoutumiseen on monia polkuja

Maahanmuuttajien kotoutuminen on ajankohtaista ja tärkeää Lapissa, sillä Lappi, kuten koko Suomi, tarvitsee lisää työvoimaa. Yhteiskunnan näkökulmasta on tärkeää, että maahanmuuttajat pääsevät mahdollisimman nopeasti tutustumaan suomalaiseen työelämään ja saavat koulutustaan vastaavaa työtä tai pääsevät kouluttautumaan ja sitä kautta siirtymään heitä kiinnostavalle työuralle. Maahanmuuttajien koulutuspolkuja on Lapissa helpotettu kehittämällä opetukseen ja ohjaukseen liittyviä tukitoimia, työelämässä oppimista ja työelämäyhteistyötä (Könni 2020, Lappia 2020).

Maahanmuuttajat itse toivovat nopeaa kotoutumista ja ovat motivoituneita suomen kielen oppimiseen, jotta he voivat elättää itse itsensä ja perheensä sekä olla hyödyksi Suomen yhteiskunnalle, joka on heitä auttanut. Maahanmuuttajien polkuja kohti työelämää on yhtä monta kuin on maahanmuuttajaa. Jokaisella on yksilölliset tarpeet ja osaaminen.

Lähteet

Kokko, S. ja Kassinen, P. 2023. Ideat, Legot ja yhteistyö – avaimet innovaatiokulttuurin vahvistamiseen. https://www.lapinamk.fi/blogs/Ideat,-Legot-ja-yhteistyo-%E2%80%93-avaimet-innovaatiokulttuurin-vahvistamiseen/0q5cunco/6905cffe-8283-49e5-8e4e-1e74aa05a0bd

Könni, P. 2020. Sujuvampia opintopolkuja maahanmuuttajille. 25.8.2020. https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Ajankohtaista/Pohjoisen-tekijat---Lapin-AMKin-blogi?id=6a8873b0-0f47-4803-b350-c5560851a73a&ln=dottwdnc

Lappia. 2020. SUJUVA maahanmuuttajien koulutuspolku Lapissa – hankkeesta laaja-alaista tukea maahanmuuttajien koulutuspoluille. Uutinen. Viitattu 5.10.2023. https://www.lappia.fi/sujuva-maahanmuuttajan-koulutuspolku-lapissa-hankkeesta-laaja-alaista-tukea-maahanmuuttajien-koulutuspoluille/

Opetushallitus. 2022. Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Viitattu 15.9.2023. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/kotoutumiskoulutuksen-opetussuunnitelman-perusteet-2022

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Itsetuntemus auttaa opiskelijaa löytämään hyvän harjoittelupaikan

14.11.2023



Kirjoittajan kasvot.
Satu Valli, HTM, lehtori, Digitaaliset ratkaisut, Lapin ammattikorkeakoulu

Logo


Korkeakouluopiskelijan tulisi saada jo opintojen alkuvaiheessa ohjausta vahvuuksiensa tunnistamiseen. Opiskelijat tarvitsevat kannustusta tulevaisuudensuunnittelussa sekä siirtymisessä työelämään. He haluavat tietoa ja taitoa siihen, miten tunnistaa vahvuuksiansa.

KEPEÄ - Kehittävä työelämäpedagogi -hankkeessa on tuotettu työharjoitteluoppaita liiketalouden, tietojenkäsittelyn ja sosiaalialalle. Oppaisiin on tuotettu tietoa, jota opiskelijat voivat hyödyntää hakiessaan harjoittelupaikkaa. Ne ovat informatiivisia ja visuaalisia herättääkseen opiskelijoiden mielenkiinnon ja halun selvittää vahvuuksien merkitystä liittyen harjoitteluun sekä tulevaisuuden työpaikkaan.

Miksi sitten on tärkeää, että opitaan tunnistamaan vahvuuksia? Vahvuuksia tunnistettaessa päästään muodostamaan positiivinen minäkäsitys. Opiskelijan tulisi saada käsitys siitä, millainen hän on ja miten sekä missä hän on hyvä. Jokaisella on jotain yksilöllisiä ominaisuuksia, taitoja, kykyjä sekä olemassa olevaa osaamista. Nämä asiat tunnistamalla on parempi mahdollisuus löytää työelämässä oikea paikka. Opiskelija on myös voinut saada osaamista harrastetoiminnasta, aikaisemmista työtehtävistä sekä opiskeluista. Näitä taitoja pitäisi myös pystyä tunnistamaan. Harjoitteluoppaiden tarkoituksena on, että opiskelijat saadaan tunnistamaan osaamisensa kokonaisvaltaisesti. (Hotulainen, Lappalainen & Sointu 2014.)

Mitä työnantajat odottavat työntekijöiltä

Työpaikkailmoituksissa haetaan usein työntekijöitä, joille on luonteenomaista innokkuus, sinnikkyys sekä yhteistyökyky. Keskittyminen vahvuuksiin on ollut tällä vuosituhannella tärkeimpiä tutkimuksen aiheita synnyttäen luonteenvahvuuksien tutkimushaaran. Tutkimuksiin perustuen on kehitetty VIA-luonteenvahvuusmittari, jonka avulla voi tunnistaa omat ydinvahvuudet. Testin on tehnyt jo 2,6 miljoonaa ihmistä ja eri kansallisuuksilla on vahvuuksissa hyvin vähän eroavaisuuksia.

Tärkeimmät vahvuudet, jotka tulevat esille tuloksissa ovat ystävällisyys, reiluus, rehellisyys sekä arviointikyky. Nuorilla yleisimpiä vahvuuksia aikuisiin verrattuna ovat ryhmätyöskentelytaidot, innokkuus sekä johtajuuden ominaisuudet. Juuri näitä ominaisuuksia opiskelijan olisi tärkeää oppia tunnistamaan opiskelujen aikana. (Uusitalo 2014.)

Tunnistaessaan vahvuutensa opiskelija saa käsityksen siitä, missä hän on luontaisesti hyvä. Näin opiskelija pääsee toimimaan vahvuuksiensa kautta ja hänelle syntyy onnistumisen kokemuksia. Nämä kokemukset antavat taas innostusta oppia uusia asioita. Kokemukset innostavat vahvistamaan myös niitä asioita, joissa hän ei ole vielä niin hyvä. Opiskelija oppii luottamaan omiin kykyihinsä ja tämä vahvistaa opiskelijan myönteistä minäkäsitystä. (Salmela 2016.)

Harjoitteluoppaat

Harjoitteluoppaat on tuotettu yhdessä Lapin AMKin liiketalouden, sosiaalialan sekä tietojenkäsittelyn opettajien kanssa. Eri toimialojen harjoitteluoppaissa on perusasiat esitetty yhteneväisesti mutta alojen erityispiirteet huomioiden. Oppaiden tekemiseen on haettu palautetta työelämältä, opiskelijoilta sekä opetushenkilöstöltä. Mukana kehittämistyössä on ollut myös muita hankkeessa toimivia yhteistyökumppaneita.

Harjoitteluoppaat on toteutettu Microsoft Officen Sway -ohjelmalla. Tämä antaa mahdollisuudet oppaiden muokkaamiseen ja niitä on helppo pitää ajan tasalla.

Harjoitteluopas.JPG


Kuva 1. Harjoitteluoppaan ensimmäiseltä sivuilta näkee, mitä opas pitää sisällään. Esimerkkikuvassa aloitusnäkymä liiketalouden työharjoitteluoppaassa: https://sway.office.com/ZJbuXagjSIWMITJH

Harjoitteluoppaat antavat vastauksia opiskelijalle harjoitteluun liittyviin kysymyksiin; miten suunnittelen aloittavani harjoittelun, mistä löydän työharjoittelupaikkoja, mitä teen harjoittelun aikana, miten toimin ongelmatilanteissa sekä mitä asioita tulee tehdä harjoittelun päättyessä. Oppaissa kiinnitetään huomioita siihen, että opiskelija huomioi opiskelukykynsä. Hän pääsee hakemaan harjoitteluoppaissa olevien linkkien kautta tukea opiskeluunsa sekä tietoa harjoittelun suorittamiseen.

Harjoitteluoppaisiin on koottu tietoa, johon tutustumalla opiskelija voi oppia tunnistamaan vahvuuksiaan. Opiskelijaa ohjataan tutustumaan opetussuunnitelmaan sekä harjoittelun tavoitteisiin. Persoonallisuustestit antavat käsitystä luontaisista ominaisuuksista sekä laittavat opiskelijan pohtimaan sitä, millaisiin työtehtäviin hänen olisi hyvä hakeutua. Tarkoituksena on löytää juuri se oikea itselleen sopiva harjoittelupaikka.

Vahvuuksien tunnistaminen antaa myös näkemystä siihen, millainen harjoittelupaikka olisi paras mahdollinen ammatillisen kehittymisen kannalta. Näin opiskelija pääsee miettimään, kehittääkö harjoittelupaikan työtehtävät niitä vahvuuksia, joita opiskelija tunnistaa olevan itsellään. Opiskelija reflektoi persoonallisuustestien tuloksia harjoittelukirjassa.

Liiketalouden työharjoitteluoppaassa on video-ohjeistusta harjoittelupaikan hakemiseen. Opiskelija saa lyhyen kertauksen siitä, mitä osaamista hänelle on kertynyt opintojen aikana. Lisäksi video-ohjeistuksessa kuvataan ammattinimikkeitä, mihin  opiskelija voi työllistyä tutkinnon jälkeen. Harjoittelussa opiskelija voi toimia kyseisissä työtehtävissä assistenttina. Valmistumisen ja työkokemuksen kautta hänellä on mahdollisuus edetä urallaan mainittuihin asiantuntijatehtäviin.

Harjoitteluoppaissa ohjataan opiskelijaa miettimäänc myös, mitä osaamista hän haluaa saavuttaa. Opiskelijaa ohjataan reflektoimaan osaamistaan, mitä hänelle on kertynyt opiskelujen aikana. Tämän käsityksen pohjalta opiskelija voi miettiä tulevaisuuden työpaikkaansa. Millaisia työtehtäviä hän haluaa tehdä, joissa voi hyödyntää osaamistaan? Minkälaisessa yrityksessä haluaisi mahdollisesti työskennellä? Onko yrityksellä toiminnassaan samat arvot kuin hänellä itsellään?

Opiskelijaa ohjataan ottamaan selvää, miten hänen olisi hyvä lähestyä yrityksiä tai organisaatioita hakiessaan harjoittelupaikkoja. Erilaiset verkkokurssit antavat hyvää valmennusta siihen, miten työ- ja harjoittelupaikkoja haetaan. Miten tuodaan esille omaa osaamista ja miten pyritään erottautumaan muista hakijoista. Opiskelijan on hyvä saada varmuutta työ- ja harjoittelupaikkojen hakemiseen, jolloin haastattelutilanteissa pystyy olemaan varmempi omasta osaamisestaan. 

Opiskelijoiden kokemukset vahvuuksiensa tunnistamisesta ja harjoitteluoppaista

Opiskelijat ovat tuoneet esille reflektoivissa harjoitteluraporteissaan vahvuuksien tunnistamiseen liittyviä asioita. He voivat tunnistaa olevansa säntillisiä ja periksi-antamattomia, motivoituneita, tunnollisia, ahkeria sekä tiimipelaajia työyhteisössä. Haasteena taas voi olla jännittäminen sekä pelko, ettei suoriudu työ- tai harjoitteluntehtävistä.

Huomioidessaan itsestään edellä mainittuja asioita opiskelija pääsee kehittämään vahvuuksiaan sekä heikkouksiaan, kun ne on ensin tiedostettu. Harjoitteluraportissaan opiskelija on todennut, että hänellä on halu kehittää yhteistyötaitoja sekä itsensä johtamista. Opiskelija on pohtinut, miten näiden taitojen kehittäminen on onnistunut harjoittelussa.

”Yhteistyötaitojen kehitys onnistui avoimella keskustelulla kollegoiden kanssa, sekä kuuntelemalla ja huomioimalla muut ympärillä”.

Opiskelijat ovat kokeneet, että osaaminen on kehittynyt opiskelujen myötä. Yhteistyö ja itsensä johtamisen taidot ovat kehittyneet. Tavoitteiden saavuttamisessa on pidetty tärkeänä, että voidaan hyödyntää omia vahvuuksia sekä tunnistaa omia kehittämiskohteita.

Opiskelijat ovat antaneet palautetta myös oppaista. Opiskelijoiden mukaan opas auttaa kehittämään itseään, valmistautumaan harjoitteluun sekä on informatiivinen. Opiskelijoiden mieleen ovat olleet harjoitteluoppaiden videot ja kuviot.

Lopuksi

Harjoitteluoppaiden tekeminen on ollut prosessi, joka on kehittynyt hankkeen aikana. Prosessin alussa oli epäselvää, mitä kohti olisimme menossa. Tiedettiin, että haasteena on eritystä ohjausta tarvitsevat opiskelijat. Päädyttiin tekemään harjoitteluoppaita ja liikkeelle lähdettiin perusohjauksen tarpeista.

Useiden kollegoiden kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen alkoi syntymään näkemystä siitä, millainen olisi hyvä ohjeistus. Perusohjeiden jälkeen pystyttiin paremmin hahmottamaan oppaisiin tietoa myös erityistä ohjausta tarvitseville opiskelijoille. Kun mukaan saatiin vielä opiskelijoiden näkemyksiä oppaiden sisällöstä, tuli niistä visuaalisia ja informatiivisia.

Harjoitteluoppaat ovat vähentäneet harjoitteluvastaavien työkuormaa, sillä peruskyselyihin voi laittaa linkin oppaaseen. Opiskelijoille, jotka tarvitsevat enemmän ohjausta, jää enemmän aikaa henkilökohtaiseen opastukseen. Oppaiden myötä on tehty uusi ohjaukseen liittyvä Moodle-alusta, joka noudattaa hankkeessa tuotetun harjoitteluoppaiden ohjeistusta.

Harjoitteluoppaiden kehitystyön tuloksia pystytään hyödyntämään mm. opinnäytetyönohjeistuksessa. Tämän innoittamana on tarkoitus aloittaa tekemään opinnäytetyön tekemiseen opasta opiskelijan näkökulmasta. Opas toteutetaan opinnäytetyönä. Oppaasta pyritään tekemään opiskelijalähtöinen ja samalla visuaalinen. Opinnäytetyöoppaaseen pyritään saamaan esille opiskelijan näkökulma sekä opiskelijoiden kokemuksia opinnäytetyön tekemisestä.

LÄHTEET

Hotulainen, R., Lappalainen, K., Sointu, E. 2014. Lasten ja nuorten vahvuuksien tunnistaminen. Teoksessa: L. Uusitalo-Malmivaara. (toim.). Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-Kustannus

Uusitalo, L. 2014. Hyveet ja luonteenvahvuudet. Teoksessa: L. Uusitalo-Malmivaara. (toim.). Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-Kustannus

Salmela, M. 2016. Tie ylioppilastutkinnon huippuarvosanoihin laudaturylioppilaiden kertomana. Väitöskirja 315. Lapin yliopisto. Hakupäivä 25.5.2023 s.38-39 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-875-6

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Educating sustainable change experts

9.11.2023



The faces of the authors.
Authors: Sanna Tyni, Ph.D., Principal lecturer, New Industry Expertise Group, Lapland University of Applied Sciences and Marika Tuomela-Pyykkönen, M.Sc., Head of Degree Programme in Managing Sustainability and Systems Change (MaSS), Masters’s School, Lapland University of Applied Sciences

 

In September 2023, there were many excited UAS Lapland teachers looking forward to meeting the first-ever Master of Managing Sustainability and Systems Change (MaSS) –students in Rovaniemi (Fig. 1). After carefully designing of new Master’s program combining transformative learning with the themes of sustainable development, responsibility and circular economy (Circular Economy Centre, 2023), this was the day we all had waited for. Now, after a couple of months have passed by and MaSS studies are ongoing, we wanted to pull together our thoughts and experiences about the start of the MaSS learning journey.

Several people sitting on indoor stairs. Figure 1. The very first group of MaSS students and tutors with guests from Ukrainian Catholic University at Lapland UAS campus in Rovaniemi.

Future change agents

The leading thought behind the new program was to answer the need of experts to enhance systematic sustainability and green transition in organisations. This was already in the background of designing the MaSS programme and core courses.

The world is in a situation, where we are going to need different kinds of experts with a deeper understanding of sustainability, responsibility as well as circular economy as a part of their expertise and everyday work in different organisations. The green transition is seeking responses to the sustainability crisis and a transformation of the organisations and work life. In the MaSS programme, we combine these substance themes into transformational learning to provide new tools and perspectives for students to work with.

During the orientation week, after the initial starting day with coordinating all the technical issues, the second day really kicked off our MaSS learning journey and it meant to apply the transformative learning pedagogy. In practice, this face-to-face meeting day with fellow students and tutors provided an excellent foundation to get to know each other and supported the start of the collaboration and creating a true sense of belonging.

At the end of the second day, while relaxing and filling our tummies with pizzas, the looks on our faces told it all – we were all in the right place (Fig. 2). And as many of our students commented; it felt like finally coming home. We cannot phrase it nicer – what a sense of community was established already during our very first days! And the sense of hope that was brought upon us, this is exactly what we needed in this day and age.

Figure 2 tyni.jpg
Figure 2. Pizza time! (Image: Marika Tuomela-Pyykkönen, 2023)

At the core of the studies

The core and profiling studies of the MaSS program (Fig 3.) are designed to support the growth of expertise from the different perspectives of sustainable development, corporate responsibility as well as circular economy. This expertise is integrated into the master’s thesis process. (Joutsenvirta et al. 2022; Tuomela-Pyykkönen & Tyni, 2023) With the MaSS tutor team’s support, students are practising transformative development from the very beginning of the studies to graduation and beyond as a part of the Practising Transformative Development course. The course will continue until the end of the spring semester.

Individual and group work will provide support to other courses so that students can strengthen their mind settings, values, and expertise within the different contexts. The feedback from the students is mainly given as comments during the group meetings. Overall, it has been positive feedback and they have been very inspired and open-minded towards the new way to study. A deeper evaluation of the course will be done after the fall semester and at the end of the first year.

Figure 3 tyni.png
Figure 3. MaSS degree structure

Alongside the core studies, the students have an opportunity to select 5-35 ECTS for their profiling studies, to support developing their expertise. As another pilot, in Spring 2024, MaSS students will have an opportunity to choose a new profiling study course Solutions. now. This course is arranged in collaboration with Tampere UAS, Turku UAS and LAB UAS offering a great opportunity to network with fellow students from these organising universities.

Solutions.now is a project-based course, where a group of students will work with the real-life problems provided by different organisations. This course is part of the Climate University network collaboration, in which Lapland UAS has been a member since 2022. This network consists of Finnish higher education institutions and other stakeholders interested in developing sustainability and climate-related higher education. More information about the course is available in the Lapland UAS Study Guide. Lapland UAS will provide the project case but let’s keep it a secret until the start of the course.

What next?

The first class of the MaSS degree program was launched and tutors have already received feedback from the first courses. One of the positive feedbacks concerned the utilisation of flipped classroom, where materials are given in forehand before group meetings. The actual meetings focus on discussions and sharing the expertise between students and tutors, which provides opportunities to share different perspectives of “wicked issues” in different kinds of contexts.

However, the students thought that some of the discussions at the beginning of meetings should be shorter. We should have more time to go deeper into each meeting’s main themes. Additionally, students have given us feedback about the amounts of tasks during the first months of studies. This kind of feedback is quite usual in other programmes. Master’s studies involve 60 to 90 ECTS amount of studies, and 30 ECTS come from the thesis. 60 ECTS is the number of studies, full-time students will make during a one year (fall and spring semester).

Most of the students in the master’s programme are working during their studies, which means a quite heavy weekly programme to deal with. In the MaSS programme, courses have been designed so that individual and group tasks would make it a little bit easier to try to combine school work with other parts of life. Tutors are still very aware of the workload students are going through and trying to seek new ways to help students to combine these different elements together.

This kind of feedback is most appreciated, especially since the courses are new. Feedback during the semester also helps to make some smaller adjustments to other courses still ongoing and redesign the concepts for the next semester. At the moment, the first MaSS group have initiated the most interesting state-of-art thesis topics related to sustainability theme and will start their contributions to the global sustainability field.

The MaSS mentors are quite excited to see the development process of the first MaSS group. We are also eager to start designing the next versions of courses for MaSS Master students for Fall 2024 on account of this experience already gained during this semester.

More information:

Circular Economy Centre (2023) Now is the time for changemakers – new master’s program starting in Lapland UAS, News – Circular Economy Centre, 5.9.2023, https://www.digipolis.fi/en/news/now-is-the-time-for-changemakers-new-masters-program-starting-in-lapland-uas.

Joutsenvirta, M., Laininen, E., Tyni, S. & Korkeakoski, M. (2022) Transformatiivinen oppiminen kestävyysosaamisen tukena, UAS Journal, 3/2022, 11.10.2022. https://uasjournal.fi/3-2022/transformatiivinen-oppiminen-kestavyysosaamisen-tukena/.

Lapin AMK/Lapland UAS (2022) Lapin AMK Master School, Lapland UAS YouTube Channel, https://www.youtube.com/watch?v=YyFIhrLho40&list=PLMVFtm90HwM0r7Xr_PsdNoHszVjOGGzQM&index=2.

MaSS (2023) Master of Managing Sustainability and Systems Change, Lapland UAS Master School, web pages. https://www.lapinamk.fi/en/Applicants/Masters-degrees/Managing-Sustainability-and-Systems-Change.

Tuomela-Pyykkönen, M. & Tyni, S. (2023) Developing interdisciplinary higher education to support sustainable and systemic change in the Arctic area, IPSERA International Purchasing & Supply Education & Research Association, IPSERA Conference 2023, Paper 7264.

> Return to the Lapland UAS Blog front page

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin suomenkieliselle etusivulle



Kattaus, joka jätti nälän

17.10.2023



Kirjoittajien kasvot erillisinä kuvina vierekkäin.
TaM Malla Alatalo työskentelee asiantuntijana Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa ja YTM Opri Laamanen projektikoordinaattorina Lapin yliopistolla.

Lapin yliopiston, Lapin AMKin, Naturpolisin, ProAgrian ja ELY-keskuksen logot rinnakkain.

Vuoden verran Via Kareliaa

Vuosi sitten käsissämme oli hyväksytty hankesuunnitelma ja pitkä tehtävälista Via Karelia -matkailutien ruokamatkailun edistämiseksi. Vuoden mittainen hanke oli oikea kehittämisen pikaspurtti. Kiireen tuntua oli vaikea välttää, sillä tavoitteet olivat korkealla ja halu ehtiä tehdä hyvin ja paljon oli kova. Kalenterivuoden aikana toimenpiteistä katetiinkin melkoinen pitopöytä, jolle mahtui työpajoja, webinaareja, yritysvierailuja ja -sparrauksia, tuotepilotointeja, verkostoitumistilaisuuksia, benchmark-toimintaa sekä tutkimustyönä että matkoina ja ennen kaikkea innostavia kohtaamisia ja positiivista kehittämisen virettä.

Toteutimme kehittämistyötämme Via Karelia -matkailutien itälappilaisilla alueilla Lapin AMKin ja Lapin yliopiston yhteisellä Vastuullisen ruokamatkailun kehittäminen palvelumuotoilulla Via Karelialla -hankkeella. Teimme tiivistä yhteistyötä lähes samansisältöisen Kainuussa ja Koillismaalla toteutuneen rinnakkaishankkeemme kanssa.

Via Karelia – vastuullista ruokamatkailua verkostoituen -hankkeen toteuttajia olivat MKN Itä-Suomi sekä Naturpolis. Hankkeiden tavoitteena oli Via Karelia -matkailutien ruokamatkailun vahvistaminen kehittämällä kohdealueen yritysten ja toimijoiden palvelu- ja vastuullisuusosaamista sekä verkostoitumista. Hankkeiden rahoitus oli peräisin Lapin ELY-keskuksen toimeenpanemasta valtakunnallisesta Harvaan asuttujen alueiden matkailuhankehausta.

Sillä välin, kun maapallo jälleen kerran yllätyksettömästi ja odotustensa mukaisesti kävi kierroksensa auringon ympäri, me kuljimme pitkin poikin Itäkairaa ja Koillismaata oppien, innostuen ja toivon mukaan myös jotain hyvää jälkeemme jättäen. Sen sijaan, että olisimme saaneet alueesta ja aihepiiristä kylliksemme, huomaamme haarukoineemme vasta alkupaloja. Tässä kirjoituksessamme haluamme avata, mitä hankkeessamme tehtiin, erityisesti työpajoissa ja sparrauksissa ja mikä jätti meidät nälkäisiksi.

Näkökulmia tulevaisuuksiin ja yhteistyöhön

Vastuullista ruokamatkailua Via Karelialla palvelumuotoilulla -hankkeessa järjestettiin yhteensä kolme palvelumuotoilutyöpajaa. Työpajojen tarkoituksena sekä Kemijärvellä että Kuusamossa oli tehdä nykytilan kartoitusta tukemaan sekä yrittäjiä että hankehenkilökuntaa tuotteistamisessa.

Työpajoissa oli vahva painotus tulevaisuuden ajattelussa ja siihen rohkaisussa. Tulevaisuusajattelulla haluttiin tuoda ilmi nykymaailman nopeaa kehittymistä, auttaa tiedostamaan erilaisia skenaarioita sekä rohkaista pohtimaan eri vaihtoehtoja. Ennakointi sekä tulevaisuuden ja sen haasteiden tunnistaminen oman liiketoiminnan kehittämisessä mahdollistaa yrityksen muutoskyvykkyyden alati muuttuvissa maailmantilanteissa. Ennakointiin on käytettävissä paljon erilaisia työkaluja.

Tuotteistustyöpajoissa keskityttiin erityisesti tarkastelemaan jo havaittavissa olevia trendejä ja megatrendejä sekä hiljaisia signaaleja, jotka enteilevät tulevia trendejä ja saattavat ohjata tulevaisuudessa valtavirran kulutuskäyttäytymistä (kuva 1).

Työpajoissa, kuten hankkeessakin, tavoitteena on verkostoitua ja rakentaa verkostomaisia tuotepaketteja. Näin ollen myös työpajoissa fokus oli useamman yrityksen yhdessä toteutettavissa tuotekonsepteissa. Tällä tähdättiin kaikkia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön ja häivyttämään ajatusta siitä, että toisen onnistuminen olisi itseltä pois. Sen sijaan pyrittiin kääntämään ajattelutapa yhteistyön hyötyihin.

Kokemusperäistä tietoa testauksista

Kokeilut ovat tärkeä osa tuotekehitystä. Palvelumuotoilutyöpajojen jälkeen toteutettiinkin kaksi tuotepilottia, yksi kummallakin hankealueella. Lapin pilotissa testattiin Kalastajan kanssa järvellä -palvelutuotetta Kemijärvellä ja Koillismaalla Pyöräillen ja herkutellen Kuusamossa -pyörämatkailutuotetta.

Molemmat pilotit olivat onnistuneita ja niiden huolellinen dokumentointi tuotti arvokasta tietoa yrittäjille. Molemmista piloteista aiotaankin jatkojalostaa monistettava matkailutuote.

Kehittämisen nälkä jäi, sillä työpajoissa saatiin luotua kumppaniverkostoa ja otettiin haltuun menetelmiä, mutta yhteistyötä tulee yhä syventää. Kumppanuus, johon liittyy sekä riskin että voiton jakaminen, vaatii suunnitelmallisuuden lisäksi luottamusta ja avoimuutta. Luottamuksen ilmapiirin saavuttamiseen puolestaan tarvitaan aikaa ja yhdessä tekemistä.

Paperitulosteita puisella pöydällä.

Kuva 1. Tulevaisuusajattelu, megatrendit ja hiljaiset signaalit loivat raamit työskentelylle palvelumuotoilutyöpajassa Kuusamossa. Kuvassa työpajaosallistujat tutkivat taustamateriaaliksi tulostettuja mahdollisia tulevaisuusskenaarioita. Kuva: Milla Sairanen.

Kartta kohti vastuullisuusvisiota

Palvelumuotoilutyöpajojen lisäksi toteutimme Vastuullinen ruokamatkailu -työpajoja. Vastuullisuuden käsite kaikkine eri osa-alueineen on valtavan laaja. Työpajoissa olikin tavoitteena auttaa yrittäjiä hahmottamaan, mitä kukin mieltää vastuullisuudeksi, mitä vastuullisuustekoja yrittäjät jo tekevät ja miten niistä viestivät.

Työpajat olivat vapaamuotoisia ja keskustelevia ja niissä tarjottiin runsaasti käytännön esimerkkejä hyvistä vastuullisuuskäytänteistä. Työskentelyn raameiksi luotiin ns. Vastuullisuuskartta (kuva 2), jonka avulla yrittäjät sanoittivat vastuullisuutensa nykytilaa, haasteita sekä suunnitelmiaan aiheen parissa.

Päämääräksi yrittäjät saivat kirjata oman vastuullisuusvisionsa: mihin pisteeseen he itse pyrkivät pääsemään vastuullisuustekojensa kanssa. Suuntaa haettiin vastuullisuuskompassin avulla. Kompassissa eri ilmansuuntia edustivat vastuullisuudet osa-alueet ja tiiviit kuvaukset siitä, mitä niillä tarkoitetaan.

Valmis_vastuullisuuskartta.jpg
Kuva 2: Kuvassa vastuullinen ruokamatkailu -työpajan materiaaliksi laadittu vastuullisuuskartta, jonka avulla työpajaosallistujat saivat pohtia vastuullisuustekojensa nykytilaa sekä pohtia, mitä voisi vielä tehdä paremmin.

Viestintää vastuullisesta Via Kareliasta?

Havaintona pidettyjen työpajojen pohjalta todettiin, että Via Karelian varrella ja sen lähiympäristössä toimivat yritykset ovat lähtökohtaisesti varsin vastuullisia huolimatta siitä, kuinka yrittäjä itse vastuullisuuttaan sanoittaa tai siitä viestii. Useat vastuullisuuteen liittyvät käytänteet ovat monissa yrityksissä “sisäänkirjoitettuja” ja itsesään selviäkin toimintatapoja. Esimerkiksi jätteiden lajittelu on monille nykyisin arkipäivää samoin kuin käytetyn tavaran uudelleenkäyttö ja kierrättäminen.

Usein keskusteluissa korostui ekologinen vastuullisuus, johon liittyvä terminologia on laajasti esillä mediassa ilmastonmuutoksen ja vihreän siirtymän aikakaudella. Kuitenkin keskusteluissa pintaa syvemmälle päästyämme nousi esiin monia näkökulmia vastuullisuuden muiltakin osa-alueilta: yrityksissä haluttiin tuoda esiin ja pitää elävänä paikallista ruokakulttuuria, hinnoiteltiin taloudellisesta kestävällä tavalla, pyrittiin työllistämään paikallista väestöä ja pidettiin huolta työntekijöiden hyvinvoinnista.

Mitä opimme vastuullisuudesta ja yritysten kanssa toimimisesta: esimerkin voimaa ei tule koskaan väheksyä ja pienistäkin konkreettisista vastuullisuusteoista kannattaa kertoa. Vastuullisuuden haasteita tulee niin ikään tuoda näkyviin. Yritysten vaikeudet vaikkapa kierrättämisessä saattoivat johtua puutteellisesta kierrätysinfrasta – näinhän ei pitäisi olla! Nälkäisinä jäämme seuraamaan, millaista vastuullisuusviestintää yritykset intoutuvat tekemään.

Yrityssparrauksista oppia ja ymmärrystä myös kehittäjille

Työpajatoiminnan lisäksi pureuduimme hankealueen yritysten kanssa vastuullisuuden ja liiketoiminnan kehittämiseen yrityskohtaisissa sparrauksissa. Tapasimme sparrausten merkeissä kymmenen lappilaista yritystä vieraillen heidän luonaan Sallassa, Sodankylässä, Savukoskella, Pelkosenniemellä ja Posiolla.

Sparraukset olivat myös meille hankkeen työntekijöille erityisen tärkeitä ja inspiroivia, sillä niissä pääsimme näkemään pohjoisten elintarvike- ja matkailualan yritysten arkea ja kuulemaan tarinoita tarmosta ja sinnikkyydestä: saimme hämmästyä perinteikkään kaskinauriin monipuolisuudesta, perehtyä poron piiruntarkkaan hyödyntämiseen hännästä kieleen saakka ja havainnollisesti oppineet ymmärtämään, miksi lähellä tuotetusta ruoasta saa (ja kannattaa) maksaa hieman enemmän kuin muualta tuodusta. Meille hankkeissa työskenteleville “TKI-myyrille” kohtaamiset yrittäjien kanssa tuottivat myös laajempaa ymmärrystä ja tilannekuvaa maaseutuyrittäjyydestä pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla.

Aikaa ja arvostusta lähiruoalle

Sparrauksissa keskusteltiin toki vastuullisuudesta, mutta erityisesti niistä aiheista ja haasteista, joita yrittäjät itse halusivat käsitellä. Yrittäjien oman alansa asiantuntijuus on huippuluokkaa, ja he ovat luovia sekä idearikkaita: palvelu-, tuote-, ja kehittämisideoita tuntuisi olevan, mutta useinkaan kehitystyöhön ei yrityksen perustoiminnan pyörittämisen ohessa jää aikaa.

Resurssien puutteesta kumpuava haaste monissa yrityksissä oli viestintä ja erityisesti aktiivinen sisällöntuottaminen someen tuntui olevan monelle ongelmallista. Ei niinkään siksi, etteivätkö yritykset kykenisi tuottamaan laadukasta kuvaa tai tekstiä vaan siksi, että viestintä jää usein yrityksen muun arkisen toiminnan jalkoihin. Yksi yritysten kanssa pohdittu kehittämisidea aktiivisen somen tekemiseen oli suunnitelmallisuus, johon kannustimme hyödyntämään viestinnän vuosikelloa ja somesuunnitelmaa. Yritykset saivat sparrauksen jälkeen kirjallisesti koottuja havaintoja ja ideoita kehittämisen suuntaviivoiksi.

Sparrausten myötä vahvistui ajatus, että avain kaikkeen kehittämiseen on konkreettinen käsitys kohderyhmän todellisuuksista. Kehittämisen nälkä jäi, sillä ymmärryksemme siitä, miten hienoja raaka-aineita, ruoantuottajia, -jalostajia ja -jakelijoita keskuudessamme on, laajeni. Edellytykset yrittämiseen on kyettävä turvaamaan ja lähiruoan arvostusta niin paikallisten kuin matkailijoiden keskuudessa tulee lisätä. Lähiruoassa ja ruokamatkailussa on valtavasti potentiaalia, mutta myös kehittämistä.

Ps. Jos sinäkin jäit nälkäiseksi ja haluat haukata lisää hankkeemme herkkupaloja, tutustu vaikkapa näihin:
Pieni opas vastuullisiin käytänteisiin ruokamatkailussa (lapinamk.fi)
Vastuullinen ruokamatkailu – Case-esimerkkejä Pohjoismaista

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Nuorten voimaantuminen tunnetaitotyöskentelyssä

13.10.2023



Neljän kirjoittajan kasvokuvat.
Kirjoittajat: Tarja Jussila, projektityöntekijä, lehtori, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu; Johanna Majala, projektikoordinaattori, lehtori, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu; Henna Baas, opettaja, projektipäällikkö Pohjantähtiopisto; Riikka Ojala projektityöntekijä Pohjankodit Oy, OPPIVE-hanke.

Teemana tunteet

Oppive-hankkeessa olemme keskittyneet syksyn aikana nuorten tunnetaitotyöskentelyyn. Olemme keskittyneet myös erilaisiin ajankohtaisiin teemoihin, jotka ovat nousseet ajankohtaisiksi nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden keskuudesta. Tunnetaitotyöskentelyyn liittyen järjestimme tunneiltamat, seminaarin sekä toiminnallisuutta nuorille.

Ajatuksena työskentelyssämme on ollut löytää keinoja siihen, miten tunteista puhutaan nuorten kanssa. Tavoitteena on ollut myös löytää välineitä nuorille omien tunteiden sanoittamiseen. Omat tunteensa ja vahvuutensa tunnistava nuori voi hyvin ja kykenee löytämään oman polkunsa. Omien tunteiden tunnistamisen kautta nuori voi suunnata omaa toimintaansa, jolloin nuori oppii reagoimaan eri tilanteisiin sopivalla tavalla elinympäristössään.

Nuoren tunteet ja niiden tunnistaminen

Nuoruudessa tunteet saattavat vaihdella nopeastikin ja tuntuvat voimakkaasti. Lisäksi nuoruuteen kuuluu uusienkin tunteiden kokemista. Haastetta tuo se, ettei tunteiden tunnistamisen ja säätelemisen taidot ole ihan vielä täysin kehittyneet. Tähän nuoret tarvitsevat aikuisten ja ammattilaisten apua ja tukea. Apuna tässä voi käyttää erilaisia tunnetyöskentelyn keinoja, menetelmiä sekä tunnetyöskentelyyn kehitettyjä välineitä.

Ensisijaisesti nuoren tukena voi jokainen olla, antamalla empatiaa, ymmärrystä sekä myötätuntoa. Nuori tarvitsee aikuisilta aitoa läsnäoloa. Tämä tarkoittaa nuoren kunnioittamista, asioista kysymistä, kuuntelemista sekä yhteyden luomista nuorta katsomalla ja näkemällä hänet. Neuvona voisi olla: pysähdy, älä neuvo vaan kysy lisää ja jaa tunne.

Joskus tunteita pitää sanoittaa nuorelle ja olla apuna niiden tunnistamisessa. Tämän lisäksi tunteisiin liittyen on hyvä olla saatavilla asiallista tietoa, sekä taitoja, joiden avulla nuori kykenee tunnistamaan ja sanoittamaan omia tunteitaan.

Tunneiltamat Keminmaassa

Järjestimme Keminmaan vanhassa pappilassa nuorten tunneiltamat. Paikalle saapui reippaita nuoria, jotka kiersivät erilaisia tunteisiin liittyviä pisteitä. Joka pisteellä oli tunteisiin liittyvä tehtävä, joko itsekseen tehtäväksi tai muiden kanssa jaettavaksi.

Askartelupisteellä nuoret saivat tehdä oman tunnemittarin. Tunnemittarin pohjana oli kasvokuvin olevat perustunteet ilosta suuttumukseen. Tunnemittarin avulla voi näyttää millainen tunne minulla on tänään. Aikuinen voi tunnemittarin avulla havainnoida nuoren tunteita tai auttaa nuorta tunnistamaan miltä hänestä sillä hetkellä tuntuu.

keminmaa 3.jpg

Tunnemittarin jokainen askartelee itse. Sen työstäminen aloitetaan valitsemalla eri värejä ja värittämällä tunteita/tunnetiloja. Nuoret voivat samalla kertoa mitä eri värit kertovat heille eri tunnetiloista. Valmiin tunnemittarin voi kotona asettaa paikkaan, jossa se on näkyvillä. Tässä pisteellä nuoret etsivät itselleen myös voimalauseita. Voimalauseen avulla jokainen voi pysähtyä hetkeen ja saada siitä tukea ja rauhaa itselle.

Tunteiden tunnistaminen toimii ensiaskeleena nuorten kanssa tunteista puhumisessa. Myös vaiettujen asioiden ilmaiseminen ja kielteisinäkin pidettyjen tunteiden merkityksen tunnistaminen on tarpeellista. Kaikilla tunteilla on oma merkityksensä ja tarkoituksensa; eikä kielteisinäkään pidettyjä tunteita tule väheksyä eikä jättää unholaan.

Tunteilla ja niiden sanoittamisella on merkittävä voima nuortenkin keskuudessa ajatellen heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. Tunneiltamissa tarjosimme nuorille myös mahdollisuuden keskustella ja nostaa esiin haluamassaan määrin vaiettuja tunteita. Tässä keskusteluyhteydessä käytimme apuna tunnekortteja, jotta nuorilla oli helpompi lähestyä vaikeiksikin kokemiaan tunteita.

Eräs tunteiden itseilmaisun muoto on tunneliikunta sekä tunnemaalaus. Tunneliikunnalla virittäytyy hyvin teemaan ja tunnustelemaan omia tunteitaan sekä sen hetkisiä tuntemuksia. Tunnemaalauksessa ei ole kyse taiteen tekemisestä, vaikkakin töistä taiteellisia tuleekin, vaan oman itsensä vapaasta ilmaisusta värien avulla. Jokainen tekee oman tunneteoksensa. Teoksessa voi näkyä esimerkiksi asia, jota nuori käy tällä hetkellä läpi tai tunteet, jotka heijastuvat sen hetkiseen olotilaan.

keminmaa 2.jpg

Illan tapahtumassa käytössä oli kota, jossa sai rauhoittua sekä mietiskellä illan kulkua ja omia tuntemuksiaan lämpimän nuotion ympärillä. Paikasta käytettiin nimeä tunnepesä. Siellä nuorelle annettiin mahdollisuus keskustella aikuisen kanssa. Nuori sai myös kirjoittaa itseään askarruttavan asian, tunteen tai ajatuksen paperille ja heittää sen tuleen.

Nuorilta saamamme palaute oli positiivista. Illan tunnelma oli mukava ja rauhallinen. Saamamme palautteen ja kokemuksen kautta kehotamme kaikkia rohkeasti keskustelemaan tunteista nuorten kanssa.

Oppive logokokoelma.png

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Edellinen 1 2 3 ... 41 42 43Seuraava