kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Rakennuksista tutut CLT-levyt maan kantavuuden parantajana

15.3.2022



Kirjoittajien kasvokuvat.
Metsätalousinsinööri (YAMK) Anne Saloniemi työskentelee asiantuntijana Tulevaisuuden biotalous-osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa ja puutalousinsinööri Tytti Ahoranta projektipäällikkönä Kemin Digipolis Oy:ssä.

Ely ja EAKR logo.jpg

CLT (Cross Laminated Timber) tunnetaan parhaiten innovatiivisena ja suorituskykyisenä rakennusten kantavana rakenteena. CLT koostuu ristiin liimatuista lautakerroksista ja sillä voidaan korvata rakenteita, jotka on perinteisesti valmistettu teräksestä ja betonista. Maanpinnan kantavuuden parantamisessa tai tilapäisenä siltana puun korjuussa CLT:n käytöstä löytyy käytännön esimerkkejä Kanadasta ja USA:sta.

Pohjois-Amerikassa näitä mm. CLT Access Mats tai Terralam CLT Mats -nimellä tunnettuja massiivipuulevyjä käytetään lähinnä rakennustyömailla vahvistamassa maan kantavuutta raskaiden paalutuskoneiden tai nostureiden alla sekä kulkuväylinä soiden ja suojelualueiden yli. (Sterling Solutions LLC 2022; Structurlam Mass Timber Corporation 2022.)

CLT:n soveltaminen maan pinnan kantavuuden parantamisen ratkaisuna ja uudelleenkäytettävänä kulkuväylänä kiinnostaa Suomessa muitakin kuin metsäalan toimijoita.

CLT-levyt maanpinnan kantavuuden parantamisessa puunkorjuussa (CLT Access Matting) -hankkeessa tarkastellaan kahden erilaisen levysarjan käyttöä maan pinnan kantavuuden parantamismenetelmä; A- ja B-sarjaa, joista jälkimmäinen on ns. hylkytavarasta valmistettu erä. Samalla pyritään edistämään kiertotaloutta tutkimalla normaalista jatkojalostuskäytöstä poistetun sahatavaran soveltuvuutta maanpintalevyjen valmistuksessa.

Hankkeen alussa kerättiin tietoa mm. laatuvaatimuksista sekä toiminnallisista ja rakenneteknisistä tavoitteista levyjen teknistä suunnittelua ja valmistamista varten.

Ilmakuva metsästä.
Kuva 1. CLT-levyt testissä suojuotin ylityksessä elokuussa 2021. Harri Lindeman, Luke.

Havainnot rakennesuunnittelun näkökulmasta

CLT-levyjä käytetään kantavina rakenteina ja siksi niiden käyttötarkoitukseen soveltuvasta ja kantavuudeltaan toimivasta suunnittelusta vastaa rakennesuunnittelija. Näin toteutettiin myös CLT Access Matting –hankkeen levyjen suunnittelu. Tähän mennessä kaksi kertaa käyttötarkoituksen mukaisesti maastossa turvemaalla testatut A-sarjan levyt on suunnitellut rakennustekniikan DI Risto Airaksinen Lapin ammattikorkeakoulusta. Hänellä on yli 40 vuoden kokemus sekä rakennesuunnittelusta että rakennesuunnittelun opetuksesta. CLT-materiaalin hän on tutustunut lähemmin viimeisen 10 vuoden aikana.

CLT:n ristiin liimaus lisää puisen rakenteen lujuutta. Ristiin liimaamalla levystä saadaan luja, jäykkä ja mittansa pitävä sekä ominaisuuksiinsa nähden kevyt kantava levy. Lujuuden säilymisen ja pitkäaikaisen keston kannalta on tärkeää, että metsäkoneella levyjen yli ajettaessa levyjä kulutetaan aina samalta puolelta. Taivutukselle rasitetun puolen pitäminen ehjänä lisää käyttökertoja. Toisin kuin rakennuksen vaakarakenteissa, taipuma ei aiheuta haittaa levyjen käytölle silloin, kun levyjä käytetään kulkuväylänä maan pinnassa. Levyt voisivatkin olla ohuempia ja ristiin laminoituja kerroksia voisi olla vähemmän, kuin hankkeessa testauksia varten valmistetuissa levyissä on. (Airaksinen 2022.)

Ajopinnan särkymisellä ei ole niin paljoa merkitystä. Kun toinen puoli on ehjä, pysyy vetorasituskin hyvänä. Siihen, kuinka paljon pintaa voi kuluttaa, kunnes levy on käyttökelvoton, on vaikea vastata vielä tässä vaiheessa. (Airaksinen 2022.)

Levyjen suunnittelu yhteistyössä koneyrittäjien kanssa

CLT-levyjen käyttöä ei ole tiettävästi tutkittu puunkorjuukäytössä, eikä tästä ollut käyttökokemuksia, joten oli tärkeää osallistaa mm. koneyrittäjät mukaan levyjen suunnitteluvaiheessa. Airaksinen määritteli levyjen suunnittelun kannalta ne tekijät, joihin saatiin Metsäkeskuksen järjestämissä keskusteluissa kommentteja levyjen käsittelyn asiantuntijoilta mm. metsäkoneyrittäjiltä ja puunjalostajilta.

Käyttötarkasteluissa tuli selvittää levyistä mm. seuraavia ominaisuuksia: ulkomitat, nostopisteet, levyjen väliset liitostoiveet, kuormitus, levyjen maksimipaino sekä kuljetukseen, nostoon ja asennukseen liittyvät toiveet. Huomioon piti ottaa myös metsäkoneen mitat ja rengasmäärät.

Levyjen rakennesuunnittelulle annettiin reunaehtoina seuraavat asiat:

• ajokoneen paino (20 tonnia kuorma päällä),
• levyillä saavutettava kulkuväylän minimileveys,
• ajokoneen kouran nostokapasiteetin määrittämä yksittäisen levyn maksimipaino sekä
• ajokoneen akseleiden etäisyyteen soveltuva ja yksittäisellä levyllä saavutettava etenemä.

Koneyrittäjien näkökulmasta oli tärkeää, että levyjen siirtämisen aikana koneen hytistä ei tarvitse poistua (Lindeman & Saloniemi 2021), jonka takia levyjen liitosmekanismeista sekä ylimääräisistä siirtovaijereista luovuttiin. Levyt tuli voida latoa kulkuväyläksi peräkkäin yksittäisinä, toisistaan irti olevina kappaleina ja niiden tuli kestää ajokoneen ja sen kuorman paino levyihin suunnitelluista kouran menevistä nostorei’istä huolimatta.

Airaksisen (2022) mukaan levyjen suunnittelu, käyttäjien toiveet on saatu toimimaan hyvin yhteen ja se näkyy ja levyjen toimivuutena käytännössä. CLT on kevyttä, mutta painoonsa nähden erittäin lujaa. Lisäksi se on valmistettu uusiutuvasta, hiilinegatiivisesta raaka-aineesta – puusta.

Levyt ovat tarkassa syynissä

Levyt raaka-aineena on pehmeä kotimainen kuusi. Hankkeessa tutkitaan, onko CLT-levyn kulutuskestävyys riittävää koneellisessa puunkorjuussa sekä tutkitaan ajouralle poikittain asennettavien CLT-levyjen vakautta ja vaikutusta maaperävaurioihin metsäkoneen alla. Metsäkoneen kulkunopeus sekä erilaiset tela- ja ketjuvaihtoehdot vaikuttavat levyjen pinnan kulutuskestävyyteen samoin CLT:n pintalamellin lautojen suunta ajosuuntaan nähden. Kaikki edellä mainitut seikat on otettava huomioon levyjen rakennesuunnittelussa.

Hankkeessa teetetyt levyt ovat syrjäliimattuja eli kaikilta kanteilta liimattuja. Tämä parantaa levyn kestävyyttä taivutettuna rakenteena ja tekee levystä stabiilin. B-sarjan levyissä lamellien suunta tulee olemaan levyn toisella puolella eri suuntaan kuin A-sarjan levyissä. Tällä tavalla voidaan verrata kulutuskestävyyttä lamellien suunnan perusteella. (Airaksinen 2022.)

Levyjen valmistamisesta rakennetekniseen analyysiin

A-sarjan levyt valmistettiin keväällä 2021, ja niitä päästiin testaamaan saman vuoden syksynä. Covid19-epidemiasta johtuen sahatavaran vienti sekä hinnat nousivat kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle ja tästä syystä B-laatuisia levyjä ei saatu valmistettua suunniteltuna ajankohtana. B-sarjan osalta kevät 2022 näyttää valoisammalta. Levyjen kulutuksenkestävyyttä ja lujuutta tutkitaan maastossa.

Hankkeen lopussa tehdään tarvittavat laboratoriotestit levyjen mahdollisten rakenteellisten muutosten selvittämiseksi. Rakenneteknistä analyysiä ja siinä tehtyjä havaintoja voidaan käyttää myöhemmin maastoon soveltuvien levyjen suunnittelutyössä. Se, kuinka paljon kosteus vaikuttaa CLT levyjen rakenteelliseen lujuuteen, selviää hankkeen käytettävyystutkimuksen ohessa. Selvittämällä monestiko levyjä voidaan käyttää ja millainen merkitys sahatavaran laadulla on niiden kestävyyttä ajatellen, saadaan selville myös levyjen hinta käyttökertaa kohti.

Kuluneita levyjä maan pinnalla.
Kuva 2: CLT-levyjen kulumista ajokertojen jälkeen. Harri Lindeman, Luke.
Hanketiedot

Lapin ammattikorkeakoulu päätoteuttajana vastaa hankkeen hallinnoista. Hankkeen osatoteuttajina ovat Suomen Metsäkeskus, Digipolis Oy ja Luonnonvarakeskus. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2020-31.3.2023 ja sitä rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta. Budjetti on 482 418 euroa, josta EU- ja valtionrahoituksen osuus on 385 934 euroa.

Lähteet

Airaksinen, R. 2022. Lapin ammattikorkeakoulu. Lehtorin haastattelu 15.2.2022.

Lindeman, H. & Saloniemi, A. 2021. CLT-levyjen käyttö pehmeiden maiden puunkorjuussa. Koneyrittäjä nro 8/2021, 20-21.
Sterling Solutions LLC 2022. TerraLam Cross-Laminated Timber Viitattu 19.2.2022 https://www.sterlingsolutions.com/.

Structurlam Mass Timber Corporation 2022. Intelligence in Wood, CLT Access Mats. Viitattu 20.2.2022. https://www.structurlam.com/about/.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Lainsäädäntö kiertotalouden ja resurssiviisauden edistäjänä – Missä mennään?

3.2.2022



Kirjoittajan kasvot.
DI Henri Saarela työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä kiertotalouteen liittyvissä hankkeissa.

Kiertotalouden ja resurssiviisauden edistämiselle on olemassa monenlaisia keinoja ja yhtä lailla myös haasteita. Yksi kokonaisuus, joka ohjaa vihreää kehitystä on lainsäädäntö. Suomen lainsäädäntö perustuu monilta kohdin EU:n lainsäädäntöön, joka pitää sopeuttaa kansalliseen lainsäädäntöön. Aina tämä ei ole ihan yksinkertaista.

Esittelen tässä kirjoituksessa jätteitä koskevan lainsäädännön keskeisimpiä viime- ja lähiaikojen muutoksia, jotka ovat tulleet esille SERI-hanketta toteuttaessani.

Jätelain muutos 2021

Uusi jätesäädöspaketti astui voimaan 19.7.2021. Uuden lain taustalla on vuonna 2018 EU:ssa hyväksytyn jätesäädöspaketin toimeenpano Suomessa. EU:n jätesäädöspaketin keskeiset tavoitteet liittyvät kiertotalouden perusasioiden edistämiseen: jätteen määrän vähentämiseen sekä uudelleen käytön ja kierrätyksen lisäämiseen. (Ympäristöministeriö 2021a)

Jätesäädöspaketti sisältää jätelain lisäksi myös uudistetut ympäristönsuojelu- ja kemikaalilait. Jätelakia täydennetään eri asetusten muutoksilla ja ne valmistellaan vaiheittain vuosien 2021 ja 2022 aikana. Laissa on mukana myös siirtymäaikoja eri kohtien käyttöönoton takarajoille. (Levinen & Kauppila 2021)

Yksi uuden jätelain keskeisimmistä asioista on erilliskeräysasteen (=eri jätelajien lajittelun, keräyksen ja hyödyntämisen tätä kautta) kasvattaminen. Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan kotitalouksissa syntyvää, tuotteiden loppukäytöstä aiheutuvaa jätettä tai tuotannossa (erityisesti palvelualoilla) syntyvää kotitalousjätteisiin verrattavia jätteitä (Tilastokeskus 2021a).
Erotuksena yhdyskuntajätteelle on taas teollisuusjäte, johon luetaan myös energiantuotannon ja kaivostoiminnassa syntyvät jätteet (Tilastokeskus 2021b).

Kaaviossa 1 on esitetty yhdyskuntajätteen tähän mennessä toteutuneita kierrätysprosentteja ja EU-pohjaiset tavoitteet lähitulevaisuudelle. EU-pohjainen tavoite kierrätysasteelle vuodelle 2020 oli 50 prosenttia, mutta joulukuussa 2021 päivitetty jätetilasto vuodelta 2020 osoitti kierrätysasteen olleen 42 prosenttia.
Pylväsdiagrammi kuvaan yhdyskuntajätteen kierrätyksen kehittymisen.

Kaavio 1. Yhdyskuntajätteiden toteutuneet kierrätysasteet (oranssilla) ja EU-pohjaiset tavoitteet (vihreällä). Mukaillen Levinen & Kauppila 2021 ja Tilastokeskus 2021c.

Keinoja jätelain tavoitteiden saavuttamiseksi

Tavoitteiden saavuttamiseksi uuteen jätelakiin on kirjattu asian edistämistä lisääviä toimia, jotka koskettavat eri tavoin sekä yksittäisiä kuluttajia, kuntia sekä alalla jätehuoltoalalla toimivia yrityksiä.
Uuden jätelain myötä jätteet pitää lajitella seitsemänä eri jätelajina (sekajäte, biojäte, paperi, kartonkipakkaukset, muovipakkaukset, lasipakkaukset sekä metallipakkaukset) kaikissa taajama-alueen asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään 5 huoneistoa. (Levinen & Kauppila 2021; Finncont 2021)

Siirtymäajaksi uuden lain mukaiseen lajitteluun ja erilliskeräyksen aloittamiseen on biojätteen osalta asetettu heinäkuu 2022 ja muille jakeille 2023 (Levinen & Kauppila 2021). Biojätteellä on nähty olevan suurin kierrätyspotentiaali ja sen keräyksessä on ollut paljon alueellista vaihtelevuutta.

Jätelakiin onkin kirjattu, että vuoden 2024 heinäkuusta lähtien biojäte tulee lajitella ja kerätä erikseen kaikissa yli 10 000 asukkaan taajamissa sijaitsevista kiinteistöistä, eli siis myös esim. omakotitaloista. (Lampinen T. 2021) Laissa on kuitenkin huomioitu myös mahdollisuus biojätteen hyödyntämiseen omassa käytössä ja tällöin erilliskeräysvelvoite poistuu. Lain soveltamiseen tällä tavoin riittää ilmoitusmenettely (Ympäristöministeriö 2021b).

Kaksoiskuljetusjärjestelmän ongelmallisuus

Uusi jätelaki muodostui poliittisesti kuumaksi aiheeksi erityisesti niin sanotun kaksoiskuljetusjärjestelmäkysymyksen takia. Se on ollut jo pitkän aikaa jätehuoltoalan toimijoiden mielipiteitä jakanut ja riitoja aiheuttanut asiakokonaisuus, johon liittyviä asioita on selvitelty myös oikeudessa.

Kaksoiskuljetusjärjestelmällä tarkoitetaan järjestelyä, jossa jätteiden keräys on voitu järjestää kahdella tapaa: joko kunnan järjestämänä ja kilpailuttamana tai vaihtoehtoisesti kunta on voinut määrätä jokaisen kiinteistön hoitamaan asian itsenäisesti. Kaksoiskuljetusjärjestelmä on mahdollistanut tilanteen, jossa samalla asuinalueella on saattanut kiertää useita eri jätehuoltotoimijoiden ajoneuvoja keräämässä jätteitä, mikä ei ympäristömielessä ole tietenkään järkevää.

Kaksoiskuljetusjärjestelmän poistamisen kannattajat ovatkin enimmäkseen kuntien sekä jäteyhtiöiden edustajia. Säilyttämisen kannattajat ovat taas enimmäkseen yrityksien ja niiden etujärjestöjen edustajia, joista osa näkee pelkona muun muassa keskitettyjen kilpailutusten aiheuttamat haasteet kilpailutuksessa pärjäämiseen etenkin pienemmille kuljetusalan yrityksille. (Uusiouutiset 2020)

Uudessa laissa kaksoiskuljetusjärjestelmästä on nyt luovuttu osittain: kaikki muut kiinteistöistä kerättävät jätejakeet siirtyvät kunnan vastuulle, mutta sekajätteen kuljetuksesta jätetään edelleen mahdollisuus kiinteistönhaltijan päättää itse (Rusanen 2021).

SUP (Single-Use plastics) -direktiivi eli kertakäyttömuovidirektiivi

Oletko miettinyt, miksi muovisia kertakäyttöruokailuvälineitä tai muovipinnoitteisia paperilautasia ei tahdo enää löytyä kaupoista? Kertakäyttökuppeihin on ilmestynyt pahoinvoivan kilpikonnan kuvan sisältävä varoitusmerkki, joka ilmaisee tuotteen sisältävän muovia. Kyse on EU-pohjaisesta SUP-direktiivistä, eli kertakäyttömuovidirektiivistä, jonka ensimmäiset kohdat astuivat voimaan kesällä 2021.

Direktiivin voimaan astumisen jälkeen muun muassa yllämainittuja tuotteita (muoviset kertakäyttöruokailuvälineet, muoviset kertakäyttölautaset / muovipinnoitteiset paperilautaset) ei saa enää saattaa markkinoille, mutta varastot saadaan käyttää loppuun.

Tiettyihin muovia sisältäviin tuotteisiin pitää lisätä joko itse tuotteeseen (kertakäyttöpahvimukit) tai tuotteen pakkaukseen yllä kuvattu varoitustarra tai painatus. (Lampinen N. 2021; Vainikainen & Tammivuori 2021) SUP-direktiivin ”tavoitteena on vähentää muoviroskan määrää ympäristössä, etenkin merenrannoilla sekä edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla.” (Ympäristöministeriö 2021c).

Direktiiviin pohjautuvia tulevia muutoksia kuluttajan kannalta

Vuonna 2024 direktiivissä astuu voimaan kohta, jonka mukaan kertakäyttöisiksi määriteltyjen muovisten juomapakkausten korkin pitää pysyä pullossa kiinni silloinkin, kun ne eivät ole pullon suulle kierretty. Tavoitteena on estää muovisten korkkien päätymistä luontoon.

Kertakäyttöisen muovisen juomapakkauksen koon ylärajaksi on määritetty direktiivissä kolme litraa. Asiaan on Suomessa jo alettu valmistella alan toimijoiden kesken teknistä standardia, jotta lain vaatimat tekniset muutokset pakkauksiin ja palautusjärjestelmiin saadaan toteutettua mahdollisimman helposti. (Ympäristöministeriö 2021c)

Lisäksi elintarvikepuolella pyritään vähentämään vuoteen 2026 mennessä kertakäyttöisiä pakkauksia. Elintarvikkeissa kertakäyttöisyydellä tarkoitetaan sellaisten yhden annoksen sisältävien ruokien pakkauksia, joiden sisältämä ruoka on tarkoitettu nautittavaksi sellaisenaan ilman mitään jatkojalostusta. (Ympäristöministeriö 2021c)

Onko 300 gramman jogurttipurkki sellainen? Tai 300 gramman nakkipaketti? Entä lämpökaapista napattu reilun puolen kilon painoinen lämmin lasagne? Toisaalta laki ei kuitenkaan kosketa kertanautittavaksi tarkoitettuja tuotteita, jos ne myydään osana monipakkausta (Ympäristöministeriö 2021c).

Betonin End-of-Waste -asetus

Jäte on termi, jota arkikielessä käytetään kuvaamaan jotain, joka on hyödyntämiskelvotonta. Tämän lisäksi jäte on myös lainsäädännöllinen termi. Jäte on laissa määritelty seuraavasti: ”jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä" (Finlex 2021a). Kun jokin aine tai esine on lainsäädännöllisesti määritelty jätteeksi, koskevat sitä tiukemmat vaatimukset (esim. ympäristölupa) jatkohyödyntämisen suhteen, kuin ilman jätestatusta (Salminen 2020).

Ja juuri tähän betonille kaavailtu End-of-Waste -asetus nimensä mukaisesti tähtääkin: jätebetonin jätteeksi luokittelun päättymiseen lainsäädännöllisestä näkökulmasta. Jätebetonilla tarkoitetaan yleensä rakennusten purkamisesta syntyvää betoniainesta sekä betonin tuotannossa ja työmailla syntyvää ylijäämäbetonia (Huurtomaa 2021).

Nykyisellään jätebetonia käytetään yleisesti maarakennuksessa niin sanotun MARA-asetuksen (Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa) nojalla: tämän kaltaisessa jätebetonin hyödyntämisessä ei tarvita erillistä ympäristölupaa, vaan ilmoitusmenettely riittää, kunhan asetuksen tietyt edellytykset käytölle täyttyvät (Ympäristö.fi 2021) MARA-asetus astui voimaan vuonna 2018 ja sen päätarkoituksena on edistää eräiden jätelajien, mukaan lukien betoni, hyödyntämistä maarakentamisessa (Finlex 2021b).

Asetuksella lisää mahdollisuuksia jätebetonin hyötykäyttöön

Betonille tulossa olevan End-of-Waste asetuksen voidaan ajatella olevan ikään kuin jatkumoa kiertotalouden edistämiselle tässä suhteessa. Kun jätebetonilta poistetaan jätestatus, sitä voidaan kohdella samoin kuin mitä tahansa ei-jätepohjaista tuotetta (Salminen 2020).

Tällöinkin jätepohjaisen betonin pitää tuotteena täyttää samat laadulliset vaatimukset kuin ei-jätepohjaisen betonin (Salminen 2020). Erityisesti End-of-Waste -asetuksen on ajateltu edistävän jätebetonin hyödyntämistä uusiobetonin raaka-aineena luonnonkiviaineksen tilalla, mikä on tähän mennessä ollut Suomessa vähäistä. Jätebetonin hyödyntämisestä uusiobetonin raaka-aineena on kuitenkin tehty tutkimuksia ja tulokset ovat olleet lupaavia (Huurtomaa 2021).

Esimerkiksi Saksassa uusiobetonin käyttöä on pilotoitu paljon ja joissakin julkisissa rakennushankkeissa jo edellytetään uusiobetonin käyttöä (Asp 2020). Betonin End-of-Waste asetus on tällä hetkellä EU-komission ennakkonotifiointimenettelyssä ja sen on tarkoitus astua voimaan Suomessa keväällä 2022 (Ympäristöministeriö 2021d).

Yhteenveto

Yllä oleva oli hyvin tiivis paketti isoimmista lähi- ja viimeaikojen muutoksista jätteisiin liittyvän lainsäädännön osalta. Kuten tekstistä käy ilmi, jätelainsäädäntöön liittyvät asiat eivät aina ole yksinkertaisia tai yksiselitteisiä.

SUP-direktiivi on saanut kritiikkiä erityisesti pakkausalan toimijoilta: direktiiviä on arvosteltu muun muassa sen huonosta valmistelusta sekä siitä, että asiaan liittyviä sidosryhmiä ei ole kuunneltu tarpeeksi direktiivin valmistelussa. Direktiivin perimmäisiä päämääriä pidetään kuitenkin hyvinä ja tärkeinä. (Säilä 2021; Välimäki 2021)

Eri osapuolien kuunteleminen on tärkeää ja lakien valmisteluihin on syytä käyttää tarpeeksi aikaa, jotta laeista saadaan tarkoituksenmukaisia suhteutettuna siihen, mikä niiden perimmäinen tarkoitus on. Vuorovaikutuksen tärkeyttä eri sidosryhmien välillä ei voi tässäkään asiassa korostaa liikaa: se on avainroolissa, kun Suomea viedään kohti hiilineutraaliutta vuodeksi 2035.

SERI - Resurssiviisas Meri-Lappi -hanke

Lainsäädännön muutokset heijastuvat myös SERI - Resurssiviisas Meri-Lappi -hankkeen teemoihin. Hankkeen tarkoituksena on kehittää Meri-Lapin aluetta resurssiviisauden ja vähähiilisyyden teemoilla tarkoituksena muodostaa alueesta näiden teemojen edelläkävijäseudun. Hanke on keskittynyt erityisesti elintarvike- ja rakennusalan resurssiviisauden, vähähiilisyyden ja kiertotalouden kehittämiseen.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 353 690 €, josta Lapin liiton myöntämän EAKR-rahoituksen osuus on 282 952 euroa. Hankkeen kesto on 1.1.2020-30.4.2022. (Lapin ammattikorkeakoulu 2021) Hankkeen toteutuksessa isossa roolissa ovat olleet Meri-Lapin toimijoiden kanssa toteutetut pilotit, joissa on toteutettu hankkeen teemojen mukaisia kehitystoimenpiteitä.

Rakennusalan SERI-piloteissa on noussut esille erityisesti betonin End-of-Waste -asetus, joka voi tarjota purkubetonille uusia hyödyntämiskohteita ja näin edesauttaa sen paikallista, resurssiviisasta hyödyntämistä. Elintarvikealan resurssiviisauden ja kiertotalouden kehitystä edistää omalta osaltaan muovipakkausten erilliskeräyksen laajeneminen taajama-alueella kaikkiin vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöihin.

Yritykset voivat omalta osaltaan olla mukana edistämässä asiaa suunnittelemalla pakkaukset helposti kierrätettäväksi ja vähentämällä muovien käyttöä SUP-direktiivin mukaisesti. Meri-Lapin alueella Rönkä on ollut edelläkävijä asiassa: se muutti muovipakkauksensa täysin kierrätettäväksi vuonna 2019 (Rantamartti 2019).

Kemin kaupunki palkitsi yhtiön myöntämällä sille Vihreä teko -tunnuksen, joka myönnetään erityisen ympäristöystävällisestä ja kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta (Rantamartti 2019) Toivotaan, että jatkoa seuraa myös muiden yritysten osalta, kun kierrätyksestä tehdään lainsäädännön kautta entistä helpompaa kansalaisille.

Hankkeen kuvastoa ja rahoittajien logot.
Kuva 1. SERI - Resurssiviisas Meri-Lappi -hanke.

Lähteet:

Asp, E. 2020. Uusiobetonin käyttö rakentamisessa. Tampereen yliopisto. Saatavilla: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/119173/AspEmmi.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Huurtomaa, S. 2021. Betonin uusi elämä. Xamk Read. Saatavilla: https://read.xamk.fi/2021/metsa-ymparisto-ja-energia/betonin-uusi-elama/

Finncont. 2021. Uusi jätelaki – miten voit valmistautua?. Finncont. Saatavilla: https://www.finncont.com/fi/ajankohtaista/kaikki/274-uusi-jaetelaki-miten-voit-valmistautua

Finlex. 2021a. Jätelaki. Finlex. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110646

Finlex. 2021b. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170843

Lampinen, N. 2021. SUP-DIREKTIIVI – Miten se tulee muuttamaan asiakkaidemme arkea. Pamark. Saatavilla: SUP-DIREKTIIVI – Miten se tulee muuttamaan asiakkaidemme arkea - Pamark

Lampinen, T. 2021. Ajantasainen jätelaki – tämä sinun tulisi tietää. Molok.com. Saatavilla: https://www.molok.com/fi/blogi/ajantasainen-jatelaki

Lapin ammattikorkeakoulu. 2021. Lapin AMKin hanketietokanta. SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi. Saatavilla: https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Lapin-AMKin-hankkeet?RepoProject=4206000065

Levinen, R. & Kauppila, J. 2021. Jätelainsäädännön muutoksia. Ympäristöministeriö. Saatavilla: https://jatehuoltoyhdistys.fi/wp-content/uploads/2021/10/T1_1-2021-Riitta-Levinen-ja-Jussi-Kauppila.pdf

Rantamartti, T. 2019. Kemi myönsi Vihreä teko -tunnukset muovin kierrätykseen panostaneille yrityksille. Yle. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-11060057

Rusanen, J. 2021. Jätelakiuudistuksen pääasiallinen sisältö kunnallisen jätehuoltoyhtiön näkökulmasta. Salpakierto Oy.

Saatavilla: https://docplayer.fi/217940959-Tervetuloa-tulevia-jatekuljetusten-hankintoja-koskevaan-markkinavuoropuhelutilaisuuteen-tilaisuus-alkaa-klo-14.html

Salminen, J. 2020. Betonijätteen EoW-asetus. CIRCVOL-hanke. Saatavilla: https://circvol.fi/wp-content/uploads/2020/05/Salminen_010420_esitysmateriaali.pdf

Säilä, A. 2021. SUP-direktiivi, pakkaukset ja lainsäädännön muutos. Suomen Pakkausyhdistys ry. Saatavilla: https://jatehuoltoyhdistys.fi/wp-content/uploads/2021/10/T4_1_-Antro-Saila-SUP-direktiivi-pakkaukset-ja-lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nn%C3%B6n-muutos.pdf

Tilastokeskus. 2021a. Yhdyskuntajäte. Tilastokeskus. Saatavilla: https://www.stat.fi/meta/kas/yhdyskuntajate.html

Tilastokeskus. 2021b. Teollisuusjäte. Tilastokeskus. Saatavilla: https://www.stat.fi/meta/kas/teollisuusjate.html

Tilastokeskus. 2021c. Jätetilasto. Tilastokeskus. Saatavilla: http://www.stat.fi/til/jate/tie.html

Uusiouutiset. 2021. Hallitus: kuljetusten kaksoisjärjestelmä säilyy. Uusiouutiset. Saatavilla: https://www.uusiouutiset.fi/hallitus-kuljetusten-kaksoisjarjestelma-sailyy/

Vainikainen, A & Tammivuori, H. 2021. Kertakäyttömuoveja ehkäisevä direktiivi voimaan heinäkuussa. Kehittyvä elintarvike. Saatavilla https://kehittyvaelintarvike.fi/artikkelit/teemajutut/lainsaadanto/kertakayttomuoveja-ehkaiseva-direktiivi-voimaan-heinakuussa/

Välimäki, M. 2021. SUP-direktiivin toimeenpano etenee – lisää velvoitteita vielä tulossa. Saatavilla: https://verkkolehti.rinkiin.fi/sup-direktiivin-toimeenpano-etenee-lisaa-velvoitteita-viela-tulossa#401e0acc

Ympäristöministeriö. 2021a. Jätesäädöspaketti. Saatavilla: https://ym.fi/jatesaadospaketti

Ympäristöministeriö. 2021b. Usein esitetyt kysymykset jätteiden erilliskeräyksestä kiinteistöillä. Saatavilla: https://ym.fi/-/usein-esitetyt-kysymykset-jatteiden-erilliskerayksesta-kiinteistoilla

Ympäristöministeriö. 2021c. Usein kysyttyjä kysymyksiä tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevasta direktiivistä. Saatavilla: https://ym.fi/tiettyjen-muovituotteiden-ymparistovaikutusten-vahentamista-koskeva-direktiivi-ukk

Ympäristöministeriö. 2021d. Betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättyminen etenee. Saatavilla: https://ym.fi/-/betonimurskeen-jatteeksi-luokittelun-paattyminen-etenee

Ympäristö.fi. 2021. Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa. Ympäristö.fi. Saatavilla: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/ysln_kertaluonteisen_toiminnan_ilmoitusmenettely/Jatteiden_hyodyntaminen_maarakentamisessa

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Vihreän talouden hyvät käytänteet Lapissa

19.1.2022



Kirjoittajien kasvokuvat.
Henna Kukkonen (KM) ja Kalle Santala (metsätalousinsinööri, YAMK) työskentelevät asiantuntijoina Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä.

Vihreä talous tarkoittaa yhteiskunnan toimintamallia, joka mahdollistaa samanaikaisesti taloudellisen vaurauden lisääntymisen sekä ympäristökuormituksen vähentämisen (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 2022).

Taloudellisen ja ekologisen näkökulman lisäksi vihreän talouden rakenteet tukevat sosiaalista kestävyyttä ihmisten toimeentulon parantamisen sekä varallisuuden oikeudenmukaisen ja vastuullisen jakamisen kautta (Antikainen, R., Lähtinen, K., Leppänen, M. & Furman, E. 2013:11).

Euroopan komission mukaan keskeisimpiä keinoja ympäristöystävällisemmän talouden toteuttamisessa ovat uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen sekä esim. vesi- ja jätepolitiikan kehittäminen. Lisäksi kestävä kulutus ja tuotanto sekä vihreiden innovaatioiden tukeminen ovat vihreän talouden keskeisiä edellytyksiä. (Euroopan komissio 2022b.)

Toteutimme Green Rural Economy eli GRUDE-hankkeen puolesta Lapissa yrittäjä- ja kuntatoimijahaastatteluita kevään 2020 ja kesän 2021 välillä. Haastatteluissa halusimme ensinnäkin kuulla, millaisia vihreän talouden hyviä käytänteitä lappilaisissa yrityksissä sekä kunnissa jo on käytössä. Toiseksi selvitimme, millaisia haasteita ja pullonkauloja käytänteiden toteuttamisessa on, ja kolmanneksi, millaisia toimenpiteitä kunnissa täytyisi tehdä, jotta vihreä talous edistyisi Lapissa mahdollisimman tehokkaasti.

Haastateltavat valikoituivat mukaan kunnista, jotka olivat GRUDE-hankkeen käynnistysvaiheessa ilmaisseet halunsa olla mukana hankkeen toiminnassa. Yrityskentältä haastattelimme muun muassa lämpöyrittäjää, kalastusyhteisöä, matkailutoimijaa ja hirsirakentajaa. Kunnissa haastattelut taas kohdentuivat keskuskeittiön esihenkilöön, energiantuotannon toimijaan ja kalastusbrändityöstä tietävään tahoon.

Vastuullisuus, vihreät innovaatiot ja yhteistyön merkitys yrityksissä

Yrityksen yhteiskuntavastuu tarkoittaa sitä, että yritys on taloudellisen vastuun lisäksi osaltaan vastuussa toimintapiirissään olevien ihmisten sekä ympäristön hyvinvoinnista. Kestävän kehityksen perusajatuksen mukaan resursseja tulee hyödyntää siten, että myös tulevilla sukupolvilla on edellytykset hyvään elämään ja omien tarpeidensa tyydyttämiseen. (Harmaala, M. & Jallinoja, N. 2012.)

Tutkimusorganisaatioiden lisäksi myös yrityksillä on tärkeä rooli ekoinnovaatioiden eli resurssitehokkaampien toimintatapojen ja prosessien kehittämisessä sekä käyttöönotossa (Euroopan komissio 2022a.)

Hirsirakentaminen on eräs esimerkki vihreän talouden mukaisesta resurssitehokkaasta toimintamallista. Rakennuksiin käytetty hirsi sitoo hiiltä kymmeniksi tai jopa sadoiksi vuosiksi. Puu on uusiutuva rakennusmateriaali, joka voidaan rakennuksen käyttöiän lopuksi hyödyntää energiantuotannossa.

Lisääntyneet sisäilmaongelmat erityisesti julkisissa rakennuksissa ovat motivoineet kuntia rakentamaan muun muassa kouluja ja päiväkoteja hirrestä. Haastattelemamme hirsirakennusyrittäjä uskookin, että hyvät kokemukset tähän mennessä toteutetuista kohteista vaikuttavat hirsirakentamisen suosion kasvuun myös tulevaisuudessa.

Vihreän talouden toimenpiteiden edellytyksiä yrityksissä

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen julkisin varoin on yksi merkittävistä keinoista ekoinnovaatioiden, kestävän kulutuksen ja tuotannon tukemisessa sekä vihreiden ratkaisujen valtavirtaistamisessa (Euroopan komissio 2022a; Harmaala, M. & Jallinoja, N. 2012.) Haastattelemamme kalastusyhteisön edustaja toikin esille hanketoiminnan hyödyllisyyden alueellisen kalastustoimialan kehittämisessä.

Hankkeiden kautta kalastajayhteisöön oli saatu houkuteltua lisää kalastajia ja näin saatu turvattua yhteisön jatkuvuus sekä riittävät tuotantovolyymit. Uudet kalastajat oli otettu mukaan yhteisön toimintaan ja heille oli jaettu kalastukseen liittyvää ammattitietoutta esimerkiksi kalapaikoista, liikkumisesta ja tuotteiden jalostamisesta. Haasteena kalastuselinkeinon jatkuvuudelle yhteisön edustaja näki ammattikalastukseen liittyvän yleisen tietoisuuden heikon tason.

Myös hakelämpöyrittäjän näkemys korostaa julkisen hallinnon toimenpiteiden merkitystä vihreän talouden edellytysten luojana (ks. Antikainen, R. ym. 2013: 16).

Yrittäjä nosti haastattelussa esille käytänteen, jossa kuntien omistamia kiinteistöjä, kuten kaukolämpöverkon ulkopuolella sijaitsevia kouluja, muutetaan öljylämmityksestä yrittäjävetoiseen hakelämmitykseen. Yrittäjän mukaan hakelämmitys lisää työllisyyttä kunnan alueella, parantaa huoltovarmuutta ja omavaraisuutta, vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja on kokonaistaloudellisesti yhteiskunnalle kannattavaa.

Pullonkaulana toiminnan yleistymiselle yrittäjä näki kuntapäättäjien tietämättömyyden hakelämmitykseen siirtymisen mahdollisuuksista ja aluetaloudellisista vaikutuksista.

Kilpailuetua vastuullisuudesta

Yritys voi hyötyä monin tavoin maineestaan vastuullisena yrityksenä. Maineen avulla on mahdollista muun muassa lisätä palveluiden ja tuotteiden kysyntää, houkutella osaavaa työvoimaa sekä sitouttaa henkilöstöä. (Harmaala, M. & Jallinoja, N. 2012.) Matkailuyrittäjän tapauksessa yritys onkin päättänyt hyödyntää kyläyhteisöstä löytyvää ammattitaitoa osana matkailupalveluidensa tuotantoa.

Yritys on kartoittanut kylässä olevaa osaamista ja muuta yritystoimintaa, ja heidän tavoitteenaan on hyödyntää paikallisia tuotteita ja palveluita oman palveluvalikoimansa täydentämisessä. Tällä tavoin yrityksessä pystytään keskittymään paremmin omaan ydinliiketoimintaan majoituspalveluiden tuottajana. Laaja yhteistyö muiden alueen toimijoiden kanssa parantaa matkailutoimijan mielestä heidän asemaansa yhteisössä ja tekee yrityksen liiketoiminnasta kannattavampaa.

Kuntien rooli vihreän talouden edistämisessä

Luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjautuvan liiketoiminnan tukeminen kuntatasolla nopeuttaa vihreää siirtymää koko yhteiskunnassa. Julkisen hallinnon tehtävänä on toimia ennen kaikkea edellytysten luojana ja ohjata tuotantoa ja kulutusta vihreän talouden tavoitteiden suuntaan esimerkiksi strategisten uudistusten kautta. Konkreettisia esimerkkejä vihreän talouden mukaisista käytänteistä ovat muun muassa kestävyysnäkökulman huomiointi julkisissa hankinnoissa, uusiutuvan energian hyödyntäminen sekä alueen elinvoimaisuuden lisääminen uusien työpaikkojen kautta. (Antikainen, R. ym. 2013: 16–18.)

Ekologisia ratkaisuja Lapin kunnista

Osa Lapin kunnista on ottanut tavoitteekseen lähiruoan osuuden kasvattamisen julkisessa ruoantuotannossa. Haastattelemamme ruokapalvelupäällikkö toi esille kilpailutusosaamisen merkityksen lähiruoan hankinnassa.

Hän kertoo, ettei hankintalaki suinkaan pakota valitsemaan rahallisesti edullisinta tarjousta raaka-ainetoimituksissa, vaan valinnassa voidaan soveltaa myös muita kriteerejä, joiden kautta lähiruoan käyttöä voidaan kuntien keskuskeittiöissä lisätä. Haasteena lähiruoan lisäämiselle ovat hänen mukaansa hankintaosaamisen puute kunnissa sekä saatavilla olevien paikallisten raaka-aineiden vähyys.

Toinen esimerkki julkisen puolen kiertotalouden ratkaisuista on kaukolämmön tuotannossa käytettävän metsähakkeen poltosta syntyvän tuhkan hyödyntäminen metsien lannoituksessa. Kaukolämpöverkkoihin tuotetaan lämpöä etupäässä metsähakkeella. Metsähake on uusiutuvaa energiaa, jonka tuotannolla on työllistäviä vaikutuksia paikallistalouteen.

Energiantuotannon sivutuotteena syntyy tuhkaa, joka vihreän talouden käytänteiden mukaisesti jalostetaan rakeistamossa muotoon, joka on helppo levittää metsään. Haastattelemamme energiantuotannon kuntatoimijan mukaan tuhkalla on hyvä kysyntä ja sen palauttaminen takaisin metsään vähentää kaatopaikkaläjityksestä aiheutuvia kustannuksia. Lannoitekäyttöä rajoittavat lähinnä tuhkan sisältämät raskasmetallit, joiden pitoisuuksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa oikean polttotekniikan avulla.

Vastuullinen kuntaimago lisää alueen elinvoimaa

Vihreän talouden näkökulmat kannattaa huomioida myös kunnan imagon kehittämisessä. Ennakoivuus ja oma-aloitteisuus vastuullisten toimintatapojen kehittämisessä lisäävät sekä julkisen puolen että yritysten tapauksessa markkinaetua suhteessa kilpailijoihin (Antikainen, R. ym. 2013: 7, 16; Harmaala, M. & Jallinoja, N. 2012).

Eräs haastattelemistamme kuntatoimijoista toikin esille brändityön merkityksen paikallisen liike-elämän kannalta. Kunnan taitavasti rakentama brändi voi houkutella alueelle monenlaista liiketoimintaa, joka vastavuoroisesti kiihdyttää kuntabrändin tunnettuutta ja kiinnostavuutta sekä lisää alueen elinvoimaa.

Vihreä talous edellyttää laajaa asiantuntemusta ja rohkeaa päätöksentekoa

Haastatteluissa tuotiin esiin monipuolisesti vihreän talouden hyviä käytänteitä sekä kunnista, että yrityskentältä. Esimerkkejä saatiin sekä taloudellisen, ekologisen, että sosiaalisen kestävyyden osa-alueilta. Huomionarvoista on, että useimmissa esimerkeissä vihreän talouden toimenpiteiden positiiviset vaikutukset vaikuttivat ulottuvan laajasti yritys- ja aluetalouden eri osa-alueille.

Sekä kuntapäättäjien, että yrittäjien haastatteluissa nähtiin myös, että erityisesti tiedon puute aiheuttaa haasteita vihreän talouden eteenpäin viemiselle Lapissa, mikä kestävän kehityksen tavoitteiden laajuus huomioiden onkin varsin ymmärrettävää.

Aihepiirin moniulotteisuus sekä laajat syy-seuraussuhteet ovat omiaan vaikeuttamaan vihreään talouteen liittyvän tutkimustiedon tulkintaa ja ymmärrettävyyttä. Vihreä talous edellyttääkin toimintatapojen muuttamista koko yhteiskunnan ja kaikkien tuotantosektorien tasolla, mikä väistämättä tekee siitä pitkäjänteisen prosessin (Antikainen, R. ym. 2013: 19, 26, 28).

Vihreän talouden toimintamallien käyttöönotto vaatii myös rohkeita päätöksiä kunnissa ja yrityksissä. Päätösten tueksi tarvitaan osaamista ja kokemuspohjaista tietoa hyväksi havaituista vihreän talouden käytännöistä. Niitä olemme koonneet Pohjois-Suomen, -Ruotsin ja -Norjan alueilta GRUDE-hankkeen verkkosivuille osoitteeseen: www.grudeproject.eu.

Lähteet

Antikainen, R., Lähtinen, K., Leppänen, M. & Furman, E. 2013. Vihreä talous suomalaisessa yhteiskunnassa. Ympäristöministeriön raportteja 1/2013.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41446/YMra1_2013_Vihrea_talous_suomalaisessa_yhteiskunnassa.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Euroopan komissio. 2022a. Innovaation hyödyntäminen.
https://ec.europa.eu/environment/basics/green-economy/innovation/index_fi.htm
[luettu 4.1.2022]

Euroopan komissio. 2022b. Ympäristö.
https://ec.europa.eu/environment/basics/green-economy/index_fi.htm
[luettu 3.1.2022]

Harmaala, M. & Jallinoja, N. 2012. Yritysvastuu ja menestyvä liiketoiminta. Almatalent Oy.
https://verkkokirjahylly.almatalent.fi/teos/FAEBHXBTDG

Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu – Ympäristö.fi. 2022. Vihreä talous.
https://www.ymparisto.fi/fi-fi/kartat_ja_tilastot/ympariston_tilan_indikaattorit/Vihrea_talous [luettu: 3.1.2022]

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Resurssiviisastelua SERI-hankkeessa

15.9.2021



Kirjoittajien kasvokuvat.
Insinööri (YAMK) Katri Hendriksson työskentelee projektipäällikkönä Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä ja insinööri (AMK) Heini Tuuliainen projekti-insinöörinä Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Tausta

SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi -hankkeen kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä Meri-Lapin alueesta vähähiilisyyden ja resurssiviisauden edelläkävijä. Rakentamisen ja elintarvikeviisauden saroilla on tehty vähähiilisyyttä edistäviä pilotteja, joista saatujen tulosten avulla laaditaan syksyn aikana Meri-Lapille seudullinen vähähiilisyys- ja resurssiviisausstrategia sekä toimenpideohjelma.

Suomen ympäristökeskuksen (2020) mukaan resurssiviisaus on kykyä käyttää erilaisia resursseja harkitusti sekä hyvinvointia ja kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet, niin että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa (YM 2021, a). Resurssiviisaus katsoo resurssien kulutusta yhteiskunnan tasolla, jotta päästäisiin parhaaseen lopputulokseen kokonaisuuden kannalta (SYKE 2020).

 

Rakennusala elää murrosta

Rakennusalalla kestävää kehitystä on toistaiseksi edistetty talous edellä sosiaalisen ja ympäristövastuullisen toiminnan jäädessä vähemmälle huomiolle (Kuvio 1.). Rakentaminen ja rakennukset kuitenkin aiheuttavat suuren osan kaikista päästöistämme, joten alaa vaaditaan parantamaan ympäristövastuutaan.

Kolme ympyrää, joiden sisällä sanat taloudellinen kestävyys, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ja ekologinen kestävyys.
Kuvio 1. Kestävän kehityksen toiminnot.

Rakennusala on jäänyt muutenkin vähän ajastaan, joten myllerrystä on tiedossa, kun digitalisaatio, kiertotalous, cleantech ja muut vähähiilisyyttä edistävät ratkaisut luovat uusia sääntöjään, laista ja asetuksista puhumattakaan.

 

Vähähiilisyyttä jalanjälkiin

Jotta rakennusalan vihreä siirtymä olisi hivenen kevyempää Meri-Lapissa, SERI-hankkeen rakentamisen piloteissa etsittiin alan parhaat resurssiviisaat ratkaisut ja laitettiin ne materiaalipaketteihin. Suunnitelmien tasolla ratkaisuja tarjottiin talopakettien hiilijalanjäljen laskentaan, yrityksen lämmitysjärjestelmän valintaan sekä siirtolapuutarhamökin maankäyttöön, materiaaliratkaisuihin ja energian käyttöön.

Koska energian käyttö ja niihin liittyvät päästöt ovat toistaiseksi isoimpia ilmasto-ongelmia, uusiutuvaan energiaan siirtymisen lisäksi katse on käännetty energian käytön vähentämiseen. Hiilijalanjäljen laskenta paljastaa toiminnan tai tuotteen elinkaaresta pahimmat päästöpesäkkeet, jolloin niihin on helppo tarttua.

Kun toiminnasta tehdään läpinäkyvää, on valveutuneiden asiakkaidenkin helppo valita ominaisuuksiltaan paras ja vähähiilisin vaihtoehto. Hiilijalanjäljen laskentaan olisikin hyvä jo rakennusalan yrityksissä alkaa perehtyä, sillä pian Suomessa rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä (vuoteen 2025 mennessä) (YM 2021, b).

Lämmitysjärjestelmän harkitulla valinnalla on myös iso vaikutus päästöjen syntymiseen, sillä elinkaarisesti kustannustehokkailla energiakorjauksilla ja lämmitysjärjestelmien vaihdoilla nykyisen rakennuskannan päästöjä voidaan pienentää jopa yli 80 % (Sankelo & Alhola 2020).

 

Suurten materiaalipankkien käyttöönotto

Rakennusmateriaalit tuottavat päänvaivaa ympäristölle ja ilmastolle. Joko niiden valmistus aiheuttaa kamalia päästöjä tai ne syövät juuri niitä luonnonvaroja, joista meillä on kohta pulaa. Vaikka ekotehokkaiden ja muunneltavien rakennusten suunnittelu ja toteutus aloitettaisiinkin nyt, on meillä vielä paljon rakennuskantaa, jota ei välttämättä saada korjaamallakaan enää käyttökelpoiseksi. Siksipä purkaminen ja purkumateriaalien kiertotalous ovat viime aikoina olleet aiheellisesti tapetilla, muuallakin kuin SERI-hankkeessa.

Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2019 uudet oppaat rakennusten kestävään purkamiseen, joiden viisaita oppeja myös purkumateriaaleihin liittyvissä materiaalipaketeissa käsitellään. Paketeissa esitellään rakentamisen kiertotaloutta materiaalien tunnistamisesta niiden optimaaliseen hyödyntämiseen sekä annetaan valmiita toimintaohjeita ja jakelukanavia, jotta resurssitehokkaampaan toimeen olisi helpompi siirtyä. Lisäksi ratkaisuja etsittiin tuotannosta syntyvien sivuvirtojen hyödyntämiseen.

Purkuun menevät rakennukset ovat suuria materiaalipankkeja, joiden hyödyntäminen, jos jokin, on resurssiviisasta uusiutumattomien luonnonvarojen käydessä vähiin.

 

Inhmislähtöisyydestä apua rakennusalan haasteisiin?

Sen lisäksi, että suoria ympäristövaikutuksia on vähennettävä, löytyy rakennusalalta muitakin haasteita. Lujatalon ja Kantar TNS:n toteuttaman tutkimuksen mukaan kovimmat haasteet rakentamisessa keskittyvät laatuun ja suorittavan työvoiman saantiin (Lujatalo 2018). Rakentamisen laatuun vaikuttavat rakennushankkeen useat eri osapuolet. Virheitä syntyy muun muassa puutteellisten lähtötietojen seurauksena, suunnittelu- ja valmistusvirheistä, liian kireistä aikatauluista sekä alhaisimman hinnan priorisoinnista osaamisen kustannuksella. (Rakennusteollisuus 2021.)

Mikäli rakennusalalla johtamismenetelmät ovat jääneet kaiken muun ohella viime vuosituhannelle, voi ongelmien juurisyitä kaivella sieltä. ”Management by perkele” -tyyppistä johtamista tuskin (toivomme ettei) enää missään nähdään, mutta liiallista tehtäväkeskeisyyttäkin voisi tasapainottaa ripauksella inhimillisyyttä. Hivenen yhteistyötä, empatiaa ja henkilöstöresurssiviisautta olisi paikallaan myös sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kuromiseksi nykypäivän tasalle rakennustyömaalla.

Yhteistyöllä pystytään vastaamaan monenlaisiin haasteisiin. Resurssiviisasta toimintaa rakentamisessa on alettu lisäämään erilaisilla yhteistyötä tukevilla menetelmillä, kuten Big roomilla ja Last Planner systemillä. Lean-menetelmiin lukeutuvien yhteistoimintatapojen tarkoituksena on sitouttaa hankkeen osapuolia toimimaan yhteistyössä, jolloin aikataulut saadaan tiiviimmiksi, edellytykset varmistettua ja tieto kulkemaan jouhevammin. Aikataulujen ja osien yhteensopivuuksiin liittyviltä virheiltä vältytään ja projektin luotettavuus kasvaa. Yhteisen tekemisen kautta osapuolten välinen luottamus toisiinsa paranee. (Ratu KI-6031 2017, 105–106.)

Jos rakentamisessa psykologiseen turvallisuuteen kiinnitettäisiin yhtä paljon huomiota, kuin fyysiseen työturvallisuuteen, voisi hälläväliä-asennekin talttua. Kunnioittamalla työntekijöitä, kuuntelemalla heidän ajatuksiaan ja luomalla oikeudenmukaisen ja luottamuksellisen työilmapiirin, rakennusalallakin olisi pian aloitteellisia, sitoutuneita ja motivoituneita työntekijöitä. Huolehtimalla hyvinvoinnista ja kouluttamalla henkilöstöä, saadaan aineettomat resurssit kasvamaan ja laatu paranemaan. Kun työntekijöiden annetaan kehittää itse heidän parhaiten tuntemaansa työtä, työstä tulee tehokkaampaa ja tuottavuus lähtee kasvuun. (Tuuliainen 2021, 58–59.)

Kukapa ei haluaisi työskennellä ihmisiä kunnioittavassa ilmapiirissä, jossa myös itse voisi vaikuttaa asioihin? Resurssiviisas henkilöstöpolitiikka on oikea kilpailuvaltti työmarkkinoilla ja siitä kannattaa ottaa kaikki irti.

SERI-hankkeen pilotissa julkisen ruokapalvelun henkilöstöresurssiviisautta tuotiin esille esittelyvideolla. Tavoitteena oli kohentaa työantajaimagoa ja alan houkuttelevuutta, sillä tälläkin alalla osaavasta työvoimasta on pulaa. Duunitorin (2018) mukaan houkuttelevalle työnantajabrändille on enemmän kysyntää ja se vetää puoleensa parhaita osaajia. Lisäksi se kasvattaa myös nykyisten työntekijöiden lojaaliutta.

 

Ilman näkyvyyttä olet kuin valoton majakka pimeydessä

Markkinoinnin, viestinnän ja mainonnan merkitys korostui myös toisessa SERI-hankkeen elintarvikeviisauden pilotissa. Useita eri toimijoita kokoontui webinaarien merkeissä puhumaan alueen lähiruoan resurssiviisauden parantamisesta ja siitä minkälaisia haasteita ja ratkaisuja asiaan liittyy. Keskusteluissa näkyvyyden puute koettiin yhtenä haasteellisena tekijänä useammankin tahon kannalta.

Tunnettuuden puute voi heikentää erityisesti pk-yritysten menestystä. Vaikka markkinointi on tullut helpommaksi ja edullisemmaksi sosiaalisen median myötä, pieniltä yrityksiltä ei välttämättä löydy niitä resursseja, joita tunnetuksi tuleminen vaatii: aikaa, taitoa, voimavaroja ja henkilöstöä tai ylimääräistä rahaa maksaa siitä jollekulle.

SERI-hanke tarttui heti toimeen ja resurssiviisasta markkinointia hyödynnettiin useammassakin elintarvikeviisauden pilotissa. Näkyvyyden edistämiseksi kehitettiin markkinointiin liittyvä tietopaketti, jonka avulla yritys pystyy kartoittamaan, mikä on viestinnällisen toiminnan nykytilanne ja miten sitä voisi kehittää. Sen lisäksi, että onnistunut markkinointi voi parhaassa tapauksessa turvata yrityksen menestymisen useiden vuosien päähän, sitä voidaan käyttää henkilöresurssien tarpeen sekä tuotantotilojen kapasiteetin käyttöasteen optimointiin.

Voisiko näkyvyyden lisäämisestä löytyä viisauden ituja myös rakentamispuolelle ja voisiko positiivista näkyvyyttä lisätä jollain aivan uudella tapaa?

 

Alueellinen yhteistyö vahvistaa alueen taloutta ja ostovoimaa

Webinaarien tuloksiin perustuen SERI-hanke lähti edistämään elintarvikepuolen resurssiviisautta nostamalla lähituotteita ja -palveluita esille alueen kohteissa. Pilotit vahvistivat alueellisia yhteistyörakenteita ja kohteet auttoivat lähituotteiden ja -palveluiden tuottajia nostamaan markkina-arvoaan.

Lähellä tuotettuja tuotteita käyttämällä voidaan tukea alueen elinvoimaisuutta. Se lisää työllisyyttä ja sitä mukaan tuo ostovoimaa ja verorahoja alueelle. Lähituotteilla voidaan vähentää turhia kuljetuksia ja turhaa varastointia tuotteen elinkaaren aikana. Kuljetuskustannukset pienenevät ja kuljetuksista aiheutuneet vauriot vähenevät. Lyhyessä jakeluketjussa toimijoita on vähemmän, jolloin kommunikointi ja yhteistyö tulevat helpommiksi. Raaka-aineet eivät jää jumiin Suezin kanavaan vaan toimituksesta tulee joustavampaa.

SERI-hanke on toteuttanut pilottivaiheessaan erityisesti alueellista yhteistyötä ja pyrkinyt vahvistamaan resurssiviisaus-termin jalkauttamista. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää Meri-Lapin alueen vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta hankeaikana (Kuva 1). Hankkeen toimintakausi sijoittuu ajalle 1.1.2020 - 31.12.2021. Hankerahoituksen kokonaisbudjetti on 353 690 euroa, josta Lapin liiton myöntämän EAKR-rahoituksen osuus on 282 952 euroa. (Lapin ammattikorkeakoulu 2021)

Hankkeen kuvastoa ja rahoittajien logot.

Kuva 1. SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi -hanke.

 

Resurssiviisauden merkitys paikallisuudelle

Kaikesta SERI-hankkeessa toteuttamastamme heräsi ajatus, voitaisiinko esimerkiksi tällaista lähituoteideaa tuoda myös rakentamiseen mukaan? Me ainakin innostuisimme talosta, jonka materiaalit olisi tuotettu lähellä. Yritys voisi kertoa vaikkapa, että tämä puu on kaadettu Kemijärven metsästä. Aivan niin kuin broileripaketissakin lukee, miltä tilalta liha on kotoisin. Voisimme sitten vieraille kehuskella, että tämäkin torppa on rakennettu lappilaisesta tavarasta. Parhaassa tapauksessa materiaali olisi kierrätettyä, ja voisimme kertoa nohevana, että näissä seinissä on käytetty lähipitäjästä puretun vanhan kappelin tiiliä. Rakennusmateriaaleilla olisi henki ja oma hieno tarinansa.

Resurssiviisauden merkitystä kehitykselle ei voida väheksyä, se on muodostunut jo trendiksi aivan kuten vaikkapa digitaalisuuden hyödyntäminen kiertotalouden edistämiseksi. Resurssiviisaita ratkaisuja voidaan löytää jokaisesta toiminnosta, jokainen yritys voi osoittaa jonkin toiminnon toteuttavan resurssiviisautta ja jokainen yksilö pystyy näyttämään, kuinka on jossakin kohtaa toteuttanut jonkin toiminnon resurssiviisaammin kuin aiemmin.

Alueellisesti ajateltuna resurssiviisautta on joka paikassa. Sitä on nähtävillä kuntapalveluiden keittiöissä lähiruoan hyödyntämisessä, sitä on työyhteisössä, jossa työntekijöille tarjotaan mahdollisuus parantaa työhyvinvointiaan, puhumattakaan siitä miten resurssiviisaus on läsnä arjen toiminnoissa.

Meri-Lapissa resurssiviisautta on paljon, se vain täytyy kaivaa esiin ja mahdollistaa sille tilaa kasvaa ja kehittyä. SERI-hanke toteutti pilottivaiheellaan Meri-Lapin alueelle palveluksen ja sai pilottitoimenpiteillään esiin erityyppisiä resurssiviisaita ratkaisuja, joista toivon mukaan on hyötyä tulevaisuudessakin.

Lähteet

Duunitori. 2018. Työnantajakuvan rakentaminen. Viitattu 16.7.2021 https://duunitori.fi/tyoelama/tyonantajakuvan-rakentaminen.

Lapin ammattikorkeakoulu. 2021. Lapin AMKin hanketietokanta. SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi. Viitattu 12.7.2021 https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Lapin-AMKin-hankkeet?RepoProject=4206000065.

Lujatalo 2018. Rakennusalan vahvuudet, heikkoudet, haasteet ja mahdollisuudet. Viitattu 1.7.2021 https://www.lujatalo.fi/2018/09/04/rakennusalan-vahvuudet-heikkoudet-haasteet-ja-mahdollisuudet/.

Motiva 2016. Vähähiilisyyden tausta-aineisto Kestävää kasvua ja työtä (2014–2020) -ohjelman hankekäsittelijöille.

Rakennusteollisuus 2021. Rakentamisen laatu. Viitattu 1.7.2021 https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Laatu/.

Ratu KI-6031. 2017. Rakennushankkeen ajallinen suunnittelu ja ohjaus. 3. painos. Helsinki: Rakennustieto Oy.

SYKE 2020. Kiertotalouden termipankki. Viitattu 1.7.2021 https://www.syke.fi/kiertotaloudentermipankki.

Tuuliainen, H. 2021. Lean-johtaminen ekologisen toiminnan edistäjänä. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101271578.

Ympäristöministeriö 2021
- a, Mitä on kestävä kehitys? Viitattu 1.7.2021 https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys.
- b, Vähähiilisen rakentamisen tiekartta. Viitattu 11.8.2021 https://ym.fi/vahahiilisen-rakentamisen-tiekartta.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Yhteisöllistä asumista mahdollistamassa

23.3.2021



Annu Kuivaksen kasvokuva.
Teollisen muotoilun (LAY) opiskelija Annu Kuivas työskenteli projektityöntekijänä Lapin ammattikorkeakoulun Dwell -Älykäs taloyhteisö -hankkeessa. "Kelomyyränä" hän asuu Domus Arctica -säätiön Kelo-talossa ja teki käyttäjätutkimusta opiskelijoiden yhteisöllisestä asumisesta.

logoja

 

 

Kolmannen kandivuoden opiskelijana olin enemmän kuin ilahtunut, kun minua kysyttiin harjoitteluun Dwell -hankkeeseen. Vaikka sivuaineena opiskelenkin valokuvausta ja Creative technologies -tuotemuotoilun kokonaisuutta, käyttäjäkokemus ja sen vaikutus moderniin muotoiluun kiinnostaa minua.

Projektissa olin osallisena jo ennen kuin pääsin edes palkkalistoille: talvella 2019 - 2020 esittelin DAS Keloa projektin käyttäjätutkimuksesta vastaaville Maileena Tuokolle ja Iida Kalliokoski Silvestrelle. Näytin Kelon yhteisöllisiä tiloja kuten pyykkitupaa, saunatiloja ja alakerran “olohuonetta” sekä asuntoani opiskelijan näkökulmasta.

Myöhemmin pohdimme vielä mahdollisia yhteisöllisiä tekijöitä, joita projektissa voitaisiin kehittää, sekä käyttöliittymää sovellukselle, joka mahdollisesti tulisi käyttöön dassilaisille. Vuotta myöhemmin Maileena kysyi minua myyräilemään Keloon projektityöntekijänä.

Mikä Kelo, mikä asukasyhteisö?

Dwell - Älykäs taloyhteisö -hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää älykkäiden järjestelmien hyödynnettävyyttä rakennus- ja kiinteistöalalla sekä edistää uutta yhteisöllisyyttä asumisessa. Dwell-hankkeeseen valikoitunut rakennus, DAS Kelon, päätarkoitus on palvella käyttäjiä parhaalla mahdollisella tavalla, toimien samalla resurssi- ja energiatehokkaana osana rakennettua ympäristöä. Kelossa palveluita ja toimintoja tullaan testaamaan ja jatkokehittämään käyttäjätutkimuksen kautta ja testaamisen keinoin.

DAS Kelo on Domus Arctica -säätiön rakennuttama 8-kerroksinen opiskelija-asuinrakennus Rovaniemellä. DAS mainostaa Keloa yhteisöllisenä ja pienen ekologisen jalanjäljen kerrostalona, ja lähtökohtina talon suunnittelussa ja rakentamisessa ovatkin olleet Rovaniemen kaupungin kiertotalousstrategia, kestävän kehityksen periaatteet ja vaihtoehtoiset energiantuottamislähteet.

Kesällä 2019 valmistuneessa talossa yhteisöllisyys sekä kierto- ja jakamistalous on mahdollistettu muun muassa yhteisillä oleskelutiloilla, yhteiskäyttöisillä kulkuvälineillä (pyörät, auto) sekä näiden käyttöä palvelevilla varausjärjestelmillä, viiden pesukoneen ja kuivausrummun pyykkituvalla. Kelon ylimmässä kerroksessa sijaitsee hulppea saunatila, jonka yhteydessä on erikseen vuokrattava kokoontumis-/kerhotila sekä parveke. Pohjakerroksesta löytyy varaston lisäksi tila pyörien huoltamiseen.

Mutta kuinka yhteisöllisyys on käytännössä onnistunut DAS Kelossa? Sitä varten minut on palkattu tutkimaan sekä edustamaan opiskelija- ja asukasnäkökulmaa Dwell – Älykäs taloyhteisö -hankkeessa. Olen ollut Kelon asukas talon valmistumisesta saakka, ja hautonut monia kehitysideoita koskien erityisesti yhteisöllisyyttä, sekä kysymyksiä talon ekologisuuteen sekä energiansäästömetodeihin liittyen.

Minun osuuteni projektissa on siis ollut käyttäjätutkimus ja tietyntyyppinen vakoilu/myyräily DAS Kelossa: miten yhteisöllisyys asukkaiden mielestä ilmenee, mitkä asiat mahdollistavat yhteisöllisyyden tällä hetkellä ja kuinka sitä voitaisiin kehittää. Käyttäjätutkimusta olen suorittanut laajamittaisesti haastattelemalla opiskelukavereitani jotka asuvat kelossa, tuntemattomia asukkaita yleisissä saunavuoroissa ja jopa anonyymisti Jodel-appissä.

Yhteisöllisyyden benchmarkkausta

Tutkimusta on tehty myös muista olemassa olevista asukasyhteisöistä: Dwell-kehitystiimimme kävi nuuskimassa ilmapiiriä Oulun Lipporannassa Kotikatu365 -palveluntarjoajan tiloissa. Benchmarkkaus Lipporannassa antoi paljon informaatiota siitä, mikä taloyhtiössä on toiminut ja mikä ei, sekä miten asukkaat ovat suhtautuneet yhteisöllisiin asumisratkaisuihin: joskus “yhteisöllisyys” -sanana voi olla monille jopa kirosana.

Palveluntarjoaja Lipporannassa on kuitenkin luonut erinomaisen pohjan yhteisölliseen elämiseen taloyhtiössä: paljon erilaisia tiloja työntekoon, opiskeluun tai vaikka kokoustamiseen, rentoja oleskelutiloja ja yhteinen keittiö, suuri hotellimainen aula, erittäin hyvin varusteltu kuntosali, yhteiset saunatilat sekä varasto yhteiskäyttötavaroille ja -varusteille.

Kotikatu365:sen kruununjalokivenä toimii vuokrattava vierashuone, joka maksaa tietyn summan yöltä tai viikonlopulta. Vierashuone siis mahdollistaa sukulaisen tai vaikka kaverin kyläilyn paikkakunnalla, vaikka vuokra-asunnossa ei olisikaan ylimääräistä nukkumapaikkaa. Vierashuone on varattavissa Kotikatu365-portaalissa muiden yhteiskäyttötavaroiden ja -tilojen ohella varauskalenterin kautta. Asukkaat pääsevät kirjautumaan portaaliin, ja tekemään omia postauksia. Portaali toimii webissä, mutta on optimoitu myös mobiiliin ilman erillistä appiä.

Asukkaiden on helpompi aktivoitua, kun platformi on yhteisölle saatavilla. Asukkaat ovat jo jonkin verran aktivoituneet järjestämällä Tanssii Tähtien Kanssa -iltamia, neulontapiiriä, sekä yhdessä talossa oli asukkaiden oma WhatsApp-ryhmä jota kautta sopivat yhteistä tekemistä. Avainsanoina voisi jopa käyttää arjen helppoutta.

Toisin kuin DAS Kelossa, myyntivalttina ei toimi kestävä/ekologinen eläminen, eikä huoneistoihin ole integroitu älyä joka mahdollistaa esimerkiksi kulutustottumuksien tarkastelun. Sen sijaan vihreät arvot näkyvät kuitenkin jakamistalouden muodossa. Lipporannan imagoa on uuden palveluntarjoajan myötä lähdetty kehittämään siihen ajatukseen, että taloyhtiö sopii vauvasta vaariin. Erityisesti asukkaiksi tahdotaan nuoria pareja, vaikka asumiskonseptissa asunnon omistajuus on edelleen vahvasti läsnä.

Kaksi ihmishahmoa hämärässä tilassa jossa viherää valoa taustalla.
Kuva 1. Benchmark matkalla Lipporanta Kotikatu 365

Myyräilyä saunan lauteilta käsin

Aikaisempi kokemukseni käyttäjätutkimuksesta painottuu vahvasti pääaineeni kurssitehtäviin: millaiset tuotteet ihmisille tuntuvat luontevilta ja ergonomisilta, onko jonkin tuotteen/palvelun toiminnallisuus epäkäytännöllistä tai voisiko vaikkapa jonkun palvelun kuvaannollinen palvelupolku olla tehokkaampi.

Siksipä asumisen tutkimus oli minulle uusi asia, jonka ansiosta löysinkin itselleni luovimman tavan kerätä tietoa aktiivisesti: saunomalla kelolaisten kanssa. Ihmisillä tapaa luontaisesti tulla keskustelua jonkin arkisen tekemisen lomassa, ja tällöin informaatio on yleensä myös suodattamatonta.

Oman elämäni yhteisöllisyys pyöriikin lähtökohtaisesti paljon saunan ympärillä, ja syksyllä 2019 perustin DAS Kelon Sekasaunojat -ryhmän itselleni sekä ystävilleni, jotka Kelossa asuvat. Facebook -ryhmä eskaloitui Akateemiset Sekasaunojat -whatsapp-ryhmäksi, jossa on jäseniä niin kelosta kuin muistakin DASin asunnoista, sekä muita opiskelijoita. Koronan takia jäsenien osallistumisprosentti on ottanut hieman osumaa, mutta edelleen löytyy saunojia joiden kanssa viettää iltaa, pohtia maailman menoa ja pelailla yhteistiloissa saunavuoron jälkeen.

Tästä lähti ajatukseni yhteisöllisyyden tutkimukseen saunan lauteilta käsin; suomalaisessa kulttuurissa sauna on kuitenkin tärkeimpiä yhteisöllisyyden elementtejä! Saunassa on aikoinaan synnytty, saunottu, ja kuoltua ruumis puhdistettu. Saunassa ovat yhdessä niin perheenjäsenet, ystävät kuin tuiki tuntemattomat ihmiset, mikä tekee saunakulttuuristamme uniikin muuhun maailmaan verrattuna.

Projektin ansiosta minäkin pääsin oikeasti astumaan ulos mukavuusalueeltani ja lähdin käyttäjätutkimus mielessä kokeilemaan DAS Kelon yleisiä saunavuoroja. Naisille ja miehille on suunnattu erilliset vuorot maanantaisin ja tiistaisin, ja vuorot kestävät kolme tuntia. Vuorot eivät DASin suorittamien kyselyjen mukaan ole kovinkaan tiheässä käytössä mutta onnekkaasti omalle kokeilukerralleni kuitenkin sattui kolme tuntematonta henkilöä lisäkseni, joita pääsin haastattelemaan projektin tienoilta.

Kokemuksia Kelosta

Ajatuksia, kokemuksia ja kehitysehdotuksia olen harjoitteluni aikana kerännyt suunnasta jos toisestakin. Tutkimuksen kohteena ovat pääasiassa olleet henkilöt, joiden kanssa vietän kelossa huomattavasti aikaa, mutta hain myös itselleni tuntemattomien kelolaisten kokemuksia. Näitä sainkin kerättyä - etenkin saunoessa, kuten edellisessä kappaleessa kerroin.

Asukkaiden yleinen kuva DAS Kelon yhteisöllisyydestä on positiivinen, mutta kehitettävää silti löytyy. Yleiset tilat, etenkin sauna ja alakerran olohuone, saivat kehuja kaikilta haastateltavilta. Keskustelua syntyi laajasti niin yhteisistä välineistä ja tiloista; yleisissä saunavuoroissa kävijät eivät ole tavanneet kovinkaan paljoa muita asukkaita, ja toiveissa olisi esimerkiksi yhteiset sekasaunavuorot niin, etteivät mahdolliset kaveriporukat joutuisi saunomaan aina hajanaisesti. Sekasauna mahdollistaisi myös muunsukupuolisille ongelmattomamman tilanteen, mikäli tahtoo asukkaana käyttää yleisiä saunavuoroja.

Kehitysideoita yhteisöllisyyteen haastateltavilla oli enemmän kuin tarpeeksi.

- Kesäksi Kelon pihalle tarvitsisi keinutuolin tai edes pöytäryhmän, että ulkonakin pystyisi viettämään aikaa ja pitämään piknikkejä.

-Käytävään tai yhteistilaan olisi mukava saada kelolaisten oma kirjojen vaihto/lainauspiste kiertotaloudellisuuden edistämiseksi.

- Olisi mukavaa järjestää koko talon tupaantuliaiset avoimet ovet -tyylillä niin, että asukkaat saisivat käydä halukkaiden asunnoissa rupattelemassa ja juomassa kupposen teetä.

- Tarve ilmoitustaululle. DASin tiedotteita on liimattu oviin ja ikkunoihin joten jo pelkästään sen kannalta joko perinteiselle tai digitaaliselle ilmoitustaululle olisi käyttöä. Tähän myös opiskelijat saisivat ilmaistua itseään talon sisällä.

Toiveissa kelolaisilla kuitenkin on, että asukkaat olisivat aktiivisempia, ja haastateltavat totesivat myös että yhteisöllisyyteen tarvittaisiin jonkinlaisia platformeja jotka mahdollistaisivat vaivattoman kommunikoimisen kaikkien asukkaiden kesken. Netin välityksellä olisi helppo jutella muiden asukkaiden kanssa, kutsua ihmisiä pelailemaan alakerran olohuoneeseen, kysellä lenkkiseuraa tai vaikkapa pyytää sokeria lainaan naapurilta.

Tällä hetkellä DAS Kelossa majailevat opiskelijat tarvitsevat vain ponnahduslaudan, joka antaisi motivaatiota tutustua uusiin ihmisiin ja aktiivisesti rakentaa talon yhteisöllisyyttä - oma-aloitteisesti. Onneksi Dwell -hankkeessa kehitetty Kuluma-sovellus on nimenomaan olemassa tätä tarkoitusta varten.

Keväällä 2021 ilmestyvä sovellus on projektin näkyvimpiä lopputuloksia Dwell - Älykäs asumisyhteisö -hankkeessa. Sovelluksen kautta asukkaat saavat mahdollisuuden yhteisöllisyyden rakentamiseen DAS Kelon sisällä, ja tulevaisuudessa ehkä myös muiden Domus Arctican opiskelija-asuntojen välillä.

Sovelluksen kautta kelolaiset saavat myös mahdollisuuden seurata omaa veden- ja sähkönkulutusta, mikä ei muuten onnistuisi asukkaiden maksaessa kiinteää käyttömaksua mainituista mukavuuksista. Kulutuksen seuranta voi motivoida pelillisyydellään asukkaista aktiivisesti seuraamaan ja jopa muuttamaan kulutustottumuksiaan: sovelluksesta näkee oman kulutuksen lisäksi koko talon kulutuskeskiarvon, ja tunteehan sitä itsensä paremmaksi ihmiseksi, jos oma kulutus on alle yhteiskulutuksen keskiarvon.


Kuvanäkymiä Kuluma-sovelluksesta.
Kuva 2. Dwell hankkeessa kehitetty Kuluma mobiilisovellus

Lopuksi

Työni päättyy tammikuussa, ja voin rehellisesti todeta nauttineeni projektityönteosta ja tiedon tuottamisesta enemmän kuin kuvittelin. Ensimmäiseksi oman alani työkokemukseksi harjoittelu Dwell-hankkeessa oli onnenpotku; harvoin tulee vastaan työkavereita ja projektipäällikköä jotka saavat aikaan vain hyvää mieltä ja motivoitumista jokaisen viikkopalaverin jälkeen. Työskentely oli mielenkiintoista ja opin itse paljon niin tutkimuksen teosta kuin omista mielenkiinnonkohteistani sekä osaamisestani.

Kuluman julkaisua odotellessa!

Lähteet

https://www.das.fi/fi/Asunnot/Alueet/Rantavitikka-Kelo/DAS-Kelo/77369c44-5fc5-4fd0-9571-b873ade35759

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle






Rakennuksen hengittävyys?

3.3.2020



Pirttinen_Valtteri.jpg
Insinööri (AMK) Valtteri Pirttinen toimii projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö-osaamisryhmässä.

Johdanto

Viime vuosina olemme kaikki kohdanneet eri medioissa huolestuttavia uutisia kosteusvaurioista ja sisäilmaongelmista. Syitä moisiin on lukemattomia; riskirakenteet (esim. valesokkeli), puutteellinen ilmanvaihto (joskus kokonaan suljettu), rakennusaikaiset virheet ja niin edelleen. Listaa voisi jatkaa monta sivua.

Nyt vastaan on alkanut tulla mainoksia hengittävistä rakenteista, joiden luvataan ratkaisevan kosteus- ja sisäilmaongelmat. Ajatus siitä, että rakennuksen yksi rakenneosa ratkaisee kaikki sisäilmaongelmat, on absurdi. Tässä blogissa oikaistaan hieman markkinoiden luomaa käsitystä rakenteiden/rakennuksen ”hengityksestä”.

 

Hengittävä materiaali?

Yleensä puuperäisiä rakennusmateriaaleja markkinoidaan ominaisuudella ”hengittävä”. Rakennusfysiikkaan perehtyneet eivät mielellään puhu hengittävästä materiaalista, koska se luo helposti virheellisen mielikuvan materiaalin ominaisuuksista.

Hengittävyyden sijaan parempi ilmaisu on rakenteiden kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta. Rakennusaineista puhuttaessa tarkempi termi on hygroskooppisuus.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hygroskooppinen materiaali (esim. hirsiseinä) sitoo itseensä sisäilman kosteutta sen ollessa tavanomaista suurempi ja vastaavasti sisäilman ollessa kuivempaa, hygroskooppinen materiaali luovuttaa sitomaansa kosteutta sisäilmaan.

Kyseisestä toiminnasta on muodostunut mainosmiesten termi hengittävyys. Tutkimusten mukaan todellisuudessa vuorokautiset kosteusvaihtelut ulottuvat vain 1-2 mm syvyyteen massiivipuuseinässä. Vastaavanlaisen kosteusvaihteluiden tasaukseen ei siis tarvita massiivipuuseinää vaan esimerkiksi paneloitu seinä riittää. (Schäfer. H. 2016., Siikanen. U. 2012.)

Pullotalo?

Toinen samaan teemaan liittyvä mielikuva ”Tiiviissä pullotalossa on huono sisäilma”, jota on syytä avata. Kyseinen väittämä on totta, mikäli tiiviisti rakennetussa rakennuksessa ei ole hallittua ilmanvaihtoa. Riittävän ilmanvaihdon puutteen vuoksi sisäilman kosteusrasitus kasvaa ja sisäilman laatu täten heikkenee.

Kyseistä ongelmaa ei kuitenkaan tule tiiviissä rakennuksessa, mikäli ilmanvaihtokonetta käytetään oikealla, suunnitellulla tavalla. Hallittu oikein säädetty ilmanvaihto tiiviissä rakennuksessa on energiatehokkain, turvallisin ja terveellisin ratkaisu.

Rakennusten tiiveydestä ja ”pullotaloista” puhuttaessa on hyvä muistaa, että epätiiviissä talossa rakenteiden läpi tuleva ilma ei ole välttämättä kovin puhdasta.

Esimerkiksi epätiiviissä talossa seinärakenteiden raoista tuleva ilma voi pitää sisällään rakennuksen eristemateriaalien kuituja ja muita epäpuhtauksia (Sisäilmayhdistys ry 2019.). Eli mielikuva siitä, että muovista toteutettu höyrynsulku on mörkö, joka pilaa rakennuksen ei pidä paikkaansa.

 

Yhteenveto

Summa summarum rakennus on edelleenkin usean eri tekijän yhdistelmä, joiden tulee toimia keskenään, jotta varmistetaan rakennuksen oikea oppinen rakennusfysikaalinen toiminta.

Yksittäinen materiaali tai kone ei itsessään riitä terveellisen asumisen varmistamiseen.

 

Lähteet

Schäfer. H. 2016. ”Hengittävyys” on epäselvää markkinapuhetta – rakennusfysiikan professori ei käyttäisi sanaa lainkaan. Maaseuden tulevaisuus verkkolehti. Viitattu 26.11.2019 https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/rakentaminen/hengitt%C3%A4vyys-on-ep%C3%A4selv%C3%A4%C3%A4-markkinapuhetta-rakennusfysiikan-professori-ei-k%C3%A4ytt%C3%A4isi-sanaa-lainkaan-1.170803

Siikanen. U. 2012. Rakennusten lämpö- ja kosteusfysikaalisia näkökohtia. Rakennustieto. Viitattu 26.11.2019 https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK120401.pdf

Sisäilmayhdistys ry 2019. Ilmanvaihdon perusteet. Viitattu 26.11.2019 https://www.sisailmayhdistys.fi/Perustietoa-sisailmasta/Ilmanvaihdon-perusteet



Energiakatselmoijan pätevyys

10.12.2019



Olli Kuisma
Insinööri (AMK) Olli Kuisma työskentelee projekti-insinöörinä Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä.

Kiinteistön energiakatselmus

Kiinteistön energiakatselmus soveltuu sellaisten liike- ja palvelurakennusten energiansäästömahdollisuuksien kartoitukseen, joissa on tavanomaiset talotekniset järjestelmät. Sitä voidaan käyttää myös suuren tai tekniikaltaan monimutkaisen palvelualan rakennuksen, kuten sairaalan, suuren liikekeskuksen tai uimahallin katselmusmenetelmänä.

Energiankäyttötietojen ja rakennuksen perusteellisen läpikäynnin perusteella selvitetään energian turha kulutus ja määritellään kannattavat energiansäästötoimenpiteet.

Kiinteistön energiakatselmusraportissa käsitellään kohteen energian ja veden käytön nykytilanne, kuvataan LVIS-järjestelmien toiminta ja käyttö sekä esitetään säästötoimenpiteitä perusteluineen, säästövaikutuksineen ja takaisinmaksuaikoineen (Motiva 2017).

Jokaiseen katselmointiin tarvitaan yksi sähköpuolen ja yksi lämpöpuolen pätevyyden suorittanut henkilö, koska energiakatselmointien kenttätyössä joudutaan suorittamaan erilaisia mittauksia niin sähkölaitteiden kuin lvi-järjestelmienkin osalta. Ymmärrettävää on, että ilman sähköpuolen kokemusta ei voida suorittaa sähköön liittyviä mittauksia.

Lapin ammattikorkeakoulun tarjontaan kuuluu tehdä yrityksille Motivan mallin mukaisia energiakatselmointeja, joten koulutus antaa mahdollisuuden toimia mukana katselmoinneissa kenttätyöstä virallisten katselmointien kirjoittamiseen vastuuhenkilönä.

Motivan koulutus Helsingissä 9.10 – 10.10.2019

Lokakuun alussa Helsingissä järjestettiin Motivan toimesta kaksipäiväinen energiakatselmoijan kurssi. Tapahtumassa oli mukana paljon sähkö- ja energiapuolen insinöörejä, jotka olivat ilmoittaneet ennakkoon, haluavatko saada S (sähköpätevyyden) vai L (lämpöpätevyyden).

Koulutus ei anna osallistujalle suoraan pätevyyttä, vaan hänen tulee tehdä annetut harjoitustehtävät ja lähettää ne postissa Motivalle. Itse lähdin suorittamaan L-puolen pätevyyttä.

Motiva on valtion kestävän kehityksen yhtiö, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Motiva tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja, joiden avulla voidaan tehdä energiatehokkaita, vaikuttavia ja kestäviä valintoja.

Lähdimme työkaverini kanssa Helsinkiin aikaisella aamulennolla. Saavuttuamme Helsinkiin hieman ennen klo 7 ja lähdimme mahdollisimman nopeasti kohti hotelli Havenia, koska koulutus oli alkamassa klo 9.30.

Tapahtumassa oli puhumassa Motivan oma henkilöstö, joilla oli kokemusta energiakatselmoinneista sekä katselmuksen kenttätyöstä. Oman henkilöstön lisäksi paikalla oli vierailevia puhujia, joiden asiantuntijuus kohdistuu rakennusten automatiikkaan, työturvallisuuteen sekä Helsingin alueelliseen rakennuskantaan.

 

Koulutuspäivän aiheet

Ensimmäisen kurssipäivän aiheet perustuivat muun muassa katselmoinnin käytännön toteutukseen, laadunvarmistukseen sekä energiamittauksiin ja seurantaan. Itse katselmusta koskevat aiheet olivat Motivan oman henkilöstön luennoimia. Muutoin vierailijoita oli Elomatic Consulting & Engineering Oy:stä ja Helsingin kaupungilta. Vierailijoiden luentojen aiheet koskivat energiamittauksia ja seurantaa sekä energiakatselmuksia tilaajan näkemyksistä.

Toisen koulutuspäivän aiheet koskivat kiinteistöjärjestelmiä katselmuksissa, käyttöhyödykejärjestelmät katselmuksissa sekä katselmuksien kenttätöistä, joista vastasivat Motivan oma henkilöstö. Vieraileva puhuja oli UPM:stä ja aiheena oli työturvallisuus osio katselmusten kenttätöistä.

Kokemukset Motivan koulutuksesta

Aiheita oli runsaasti. Välillä tuntui, että liikaa, mutta toisaalta energiakatselmuksiin liittyy paljon eri asioita, jotka tulee huomioida katselmusta tehdessä. On hyvä muistaa, että katselmoinnin tekeminen vie aikaa ja että tekeminen ei rajoitu pelkästään kirjoittamiseen, vaan kohteessa tulee suorittaa monia mittauksia, niin LVI-kuin sähköpuoleltakin. Tämän takia katselmuksen tekemiseen tarvitaan aina L-puolen ja S-puolen henkilö.

Itselleni antoi eniten ajateltavaa työturvallisuusasiat. Aihe nousi paljon tärkeämpään rooliin, kuin alun perin ajattelin. Työturvallisuutta koskevalla Teemu Turusen luennolla kerrottiin hyvin tarkkaan eri riskeistä, jotka tulee huomioida katselmuksen kenttätyössä.

Riskien arvioinnissa esille nousi sellaisia asioita, joita voi pitää hyvinkin selvinä ja yksinkertaisina, mutta silti tilanteet kenttäolosuhteissa voivat osoittautua arvaamattomiksi. Luennoitsija kertoi esimerkin, joka oli tapahtunut tosielämässä ja mihin toimenpiteisiin yritys joutui tilanteen jälkeen. Riskien arviointi ja minimointi nousi itselläni suureen rooliin osana katselmuksten tekemistä.

 

Loppusanat

Kokonaisuutta tarkasteltuna Motivan koulutus oli kattavan oloinen tietopaketti ja siitä on hyötyä varsinkin niille, jotka toimivat automatiikan parissa.

Automatiikka on nykypäivinä yleinen osa rakennusten tekniikkaa. Tämän vuoksi koen, että automatiikkaan ei tule keskittyä pelkästään automatiikka alalla, vaan sen tulisi olla enemmän läsnä myös rakennustekniikassa ja LVI-tekniikassa, koska automatiikassa on kumminkin kyse rakennuksen ”aivoista”.

Olisin toivonut luennoille käytännön laskuharjoituksia, joita olisi voitu tehdä tunneilla tai esitellä luentojen aikana. Näin oltaisiin saatu hieman vaihtuvuutta tunteihin.

Toinen toivomuslistalle jäänyt asia on osallistumisen etämahdollisuus. Luennoille ei ollut mahdollisuutta osallistua etänä. Olisiko tämä mahdollista tulevaisuudessa, kun lentämisestä aiheutuva ilmastonkuormituskin on aiheellisesti esillä?



Lämmöneristäjästä lämmöntuottajaksi

10.9.2019



Henkilöt
Projektipäällikkö Niko Pernu ja projekti-insinööri Otto Pesonen työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö- osaamisryhmässä.

Seinät pitävät taloja pystyssä ja eristävät lämpöä käyttöikänsä ajan, mutta mitä sen jälkeen, kun talo on aika purkaa?

Tutkimme Ny teknik för energieffektiv partikelavskiljning från rökgaser-hankkeessa (NYEP), voisiko seinärakenteet kokonaisuudessa hyödyntää vielä myöhemmin muuhun käyttötarkoitukseen esimerkiksi talojen energiantuotannossa.

Purkujätteestä on totuttu lajittelemaan metallit, kiviaines, tiilet, sekä polttokelpoinen- ja palamaton sekajäte. Suomen tavoitteena on kierrättää 70 prosenttia rakennusten purkujätteestä vuoteen 2020 mennessä.

Puumateriaalia löytyy rakennuksissa monessa eri muodossa, joten niille on hankala soveltaa yhtenäistä jatkojalostusväylää. Pitkät kuljetusmatkat tuovat myös oman haasteensa tilanteeseen. Vaikka polttamista ei katsota kierrättämiseksi, se on joissain tapauksissa ainoa kustannusrakenteelta järkevä toimenpide puuperäiselle jätteelle.

Ulkoseinästä pelletiksi

Pellettien tuotanto ja käyttö on lähes kolminkertaistunut 11 vuodessa Suomessa. Yhä useampi lämpö- ja voimalaitos käyttää puupellettiä lämmönlähteenä. Vaikka pellettiä polttavia laitoksia on vain kymmenkunta, on niiden osuus Suomen pelletin käytöstä  lähes 80 prosenttia.

Pelletillä on pyritty vähentämään öljyn käyttöä laitoksissa. Metsähaketta vastaan pelletti ei pysty kilpailemaan kalliimman hinnan ja laitosten polttotekniikan takia, joka soveltuu paremmin metsähakkeelle.

Maatilojen ja omakotitalojen lämmityksessä pelletin käyttö on hieman laskenut huippuvuosien tasosta johtuen pellettien hinnan kasvusta viime vuosikymmenen loppupuolella. Pellettilämmitäjiä on Suomessa karkeasti arvioiden noin 27000.

Pelletöinnin etuna on materiaalin saaminen tiiviimpää muotoon, joka parantaa näin energiatiheyttä ja helpottaa kuljetusta.

Pelletöintia varten materiaali tulee murskata tai silputa mahdollisimman pieneksi ja materiaalin tulisi olla noin 10 - 15 % kosteudessa. Liian kostea tai liian kuiva materiaali ei pelletöidy joko ollenkaan, tai pelletin kestävyys jää heikoksi.

Pelletin kestävyyteen vaikuttaa kuinka paljon raakamateriaali sisältää ligniiniä. Mikäli pelletöitävässä materiaalissa on paljon muutakin kuin puuta, siihen voidaan erikseen lisätä ligniiniä tai muita sidosaineita kestävyyden parantamiseksi.

Murskattu rakennusjäte sisälsi puuta, eristettä, paperia ja pieniä määriä muovia. Raaka-aineen sekaan lisättiin pieniä määriä ligniiniä, koska pellettien puristuslujuus ei ollut riittävällä tasolla. Mikäli pelletit ovat heikkolaatuisia, ne murenevat kattilan ruuvikuljettimella ja polttoaineen syötöstä tulee epätasaista vaikuttaen näin polttoprosessin puhtauteen. Kuvassa 1. näkyy raaka-aineen alku- ja lopputulos.


Kuva  1 Pernu ja Pesonen.jpg
Kuva 1: Murskattu rakennusjäte ja rakennusjätepelletit.

Rakennusjätteen polttokokeet tullaan suorittamaan syksyllä 2019 Lapin ammattikorkeakoulun laboratorion pellettikattilassa.

Oletettavasti rakennusjätteestä valmistetut pelletit tulevat palamaan hyvin, mutta tuhkan määrä tulee olemaan selvästi korkeampi kuin puhdasta puupellettiä poltettaessa. Polttokokeisiin osallistuu Oulun yliopiston sekä Luulajan teknillisen yliopiston asiantuntijoita analysoimaan savukaasun koostumusta.

Kohti puhtaampaa polttamista

Biomateriaalin polttaminen on tällä hetkellä hyvä siirtymävaiheen lämmöntuottaja, mutta pitkällä aikatähtäimellä on hyvinkin mahdollista kaikenlaisen polttamisen vähentyvän kiristyvien lainsäädäntöjen myötä.

Pienhiukkaspäästöjen vähentämiseen voi olla ratkaisuna pienet savukaasupesurit, jotka mahdollistavat yhä tehokkaamman sivuvirtojen ja monimuotoisemman materiaalien hyödyntämisen kohtuullisin päästöin. Tällä hetkellä poltettavaa jätettä kuljetetaan pahimmillaan satoja kilometrejä jätteentuotantopisteestä jätteenpolttopisteisiin.

Paikallisemmalla biopolttoaineiden polttamisella voitaisiin leikata jätteen kuljetuksesta aiheutuvia kustannuksia ja päästöjä murto-osaan nykyisestä. Vaihtoehtoisten polttoaineiden tutkimus- ja kehitystoiminta tulee olemaan osana Lapin ammattikorkeakoulun toimintaa tulevaisuudessakin.

NYEP-tutkimushanke käynnistyi helmikuussa 2018. Tämä Lapin ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston sekä Luulajan teknillisen yliopiston yhteishanke jatkuu aina vuoden 2021 tammikuuhun saakka.

Hankkeen tavoitteena on skaalata teollisuudessa hyödynnetty, partikkeleita sekä haitta-aineita poistava savukaasupesurijärjestelmä pienempään, talokohtaiseen kokoon. Lapin ammattikorkeakoulun osuus hankkeessa on tutkia materiaalisivuvirtoja ja niiden hyödyntämistä energianlähteenä.

interreg logo



Puu- ja huonekalusektorin älykkään erikoistumisen näkemyksiä Puolassa

27.8.2019



Miika Poikajärvi
Insinööri(AMK) Miika Poikajärvi työskentelee projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö-osaamisryhmässä.

Puolan Olsztynissa järjestettiin 17.6.2019 puu- ja huonekalusektorin konferenssi ”Wood and furniture industry in Warmia and Mazury - Perspectives of smart specialization”. Otin osaa konferenssiin kansainvälisen asiantuntijan roolissa.

Tehtävänäni oli pitää esitelmä globaaleista puurakentamisen trendeistä painottaen CLT-rakentamista (Cross laminated timber) ja siitä, miten huonekalusektori voi hyötyä kasvavasta CLT-rakentamisen markkinasta. Kerroin myös Lapin alueen tutkimus- ja kehityshankkeista, joita on toteutettu CLT:n parissa.

Koska Warmia Mazuryn maakunta on jäljessä alueellisen kehittämisen tavoitteistaan, toivottiin konferenssin synnyttävän sekä uusia avauksia sekä innovaatioiden että uusien bisnesavauksien osalta.

Konferenssin kohderyhmänä olivat Warmia Mazuryn maakunnan puu- ja huonekalusektorin yritykset ja toimijat. Osanottajia konferenssissa oli noin 70, joista suurin osa oli paikallisia yritysten edustajia. Olin saanut tiedon jo esitelmää valmistellessani, että tapahtumassa on paikalla tulkki, joka kääntää englannin kielisen esitelmäni puolaksi paikallisille osallistujille.

Tapahtuma koostui asiantuntijaesitelmistä ja päivän päätteeksi pidetyistä työpajoista.

Poikajärvi elo kuva 2.jpg
Kuva 1. Alkukankeuksien jälkeen puheenvuorot vaihtuivat sulavasti lennosta minun ensin esitelmöidessäni englanniksi, minkä jälkeen tulkki käänsi saman asian puolaksi.


Hukkaa ja hävikkiä minimoidaan myös CLT-rakentamisessa

Globaalit trendit ohjaavat rakennusalan toimijoita siirtymään kohti ympäristön kannalta kestävämpiä käytäntöjä. Tämä edellyttää toimijoilta uusien toimintatapojen, menetelmien ja myöskin materiaalien käytön omaksumista.

Näiden trendien myötä myös puunkäytön osuuden rakentamisessa odotetaan kasvavan tulevien vuosien aikana. Puun käytön osuus korkeiden rakennusten rakennusmateriaalina on vielä marginaalista, noin 10 prosentin luokkaa, mutta sektorilla on odotettavissa suurin kasvupotentiaali.

Lähes aina kun jotain valmistetaan, syntyy erilaisia sivuvirtoja eikä CLT:n valmistus ole tässä tapauksessa poikkeus. CLT-levyn tuotannossa jää usein hyödyntämättä ikkuna- ja oviaukkojen sahauksesta ylijäävät palaset. Monessa tehtaassa ne toimitetaan murskattavaksi, jonka jälkeen ne poltetaan energiaksi.

Hukkapaloja voi kuitenkin hyödyntää esimerkiksi valmistamalla niistä huonekaluja. CLT:n käyttö huonekaluissa ei toki rajoitu pelkästään CLT:n tuotannossa syntyvien sivuvirtojen ja hukkapalojen hyödyntämiseen, vaan CLT-levyä voidaan tilata suoraan tehtaalta huonekalulaatuisena.

CLT:stä uusia mahdollisuuksia huonekalusektorille

Konferenssiyleisön parissa CLT-rakentaminen koettiin mielenkiintoisena konseptina. CLT tarkoittaa ristiin laminoitua puuta (cross laminated timber). Se on massiivipuulevyä, jota voidaan käyttää betonielementtien tavoin rakennuksissa mutta sitä voidaan myös hyödyntää huonekaluissa.

Loistava esimerkki on nähtävillä Stora Enson CLT tehtaalla Ybbsissä, Itävallassa, jossa vierailin viime kesänä. Pöydässä käytetty CLT-levy on päällystetty korkealaatuisella visuaalisella kerroksella, joka antaa sille viimeistellyn ulkonäön.

Poikajärvi elo kuva 3.jpg
Kuva 2. Kokouspöytä Stora Enson CLT-tehtaalla Ybbsissä.

CLT:n käyttöä huonekaluissa ja sisustuksessa on myös nähtävillä Lapin ammattikorkeakoulun Rovaniemen kampusalueella rakennustekniikan laboratoriotiloissa. Tiloissa sijaitsee kaksi CLT:stä valmistettua kuutiota, jotka toimivat opiskelijoiden ryhmätyötiloina.

Poikajärvi elo kuva 4.jpg
Kuva 3. Opiskelijoiden ryhmätyötila Rovaniemen kampuksella


Esitelmäni onnistui herättämään ainakin yhden yrityksen mielenkiinnon. Kyseinen yritys toteuttaa messuille ja tapahtumiin erilaisia rakenteita ja tiloja. Heitä kiinnosti CLT:n hyödyntäminen liiketoiminnassaan ja on mielenkiintoista seurata, eteneekö heidän ideansa toteutuksen tasolle tulevaisuudessa.

Kehitystarpeiden tunnistaminen työpajoissa

Päivän päätteeksi tapahtumapaikalla järjestettiin kolme työpajaa, joiden teemoina olivat:

1) Brändin rakentaminen ja promoaminen kotimaisilla- ja ulkomaisilla markkinoilla
2) Automaatio ja digitalisaatio ratkaisuna puu-ja huonekalualan työvoimapulaan
3) Design – uudet materiaali- ja tuoteratkaisut

Osallistuin DESIGN työpajaan, jossa osanottajia oli kymmenkunta. Osanottajista löytyi yksi englanninkielen taitoinen henkilö, jonka kanssa minä ja tulkkini muodostimme kolmen hengen ryhmän.

Lähdimme pohtimaan ratkaisua siihen, kuinka Warmia Mazyryn alueen puu- ja huonekaluteollisuus pysyy kilpailukykyisenä tulevaisuudessa. Ratkaisuiksi nähtiin globaalien trendien seuraaminen, teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen ja kiertotalous sekä kehitys- ja innovaatiotoiminta. Mahdollisiksi kumppaneiksi tunnistettiin oppilaitokset ja teollisuus. Valtiolta kaivattiin apua innovaatiotukien muodossa.

Haasteiksi koettiin ikääntyvä väestö, osaamisen puute ja työvoiman puutteellinen koulutus. Työvoimapulaan ei nähty helpotusta ulkomaisesta työvoimasta, koska Puola ei houkuta ulkopuolista koulutettua työvoimaa matalan palkkatason takia.

Historiallinen Olsztyn

Olsztynissä asuu noin 170 000 asukasta ja se sijaitsee noin 240 kilometrin päässä Varsovasta koilliseen. Kaupunki on perustettu 1400-luvulla ja se on toiminut monien historiallisten tapahtumien keskuksena Puolan pitkän historian aikana. Paikallisten puheista päätellen automatka Varsovasta Olsztyniin voi olla hyvin haastava - jollei mahdoton - johtuen tiestön heikosta kunnosta. Suosittelen taittamaan matkan junalla.

Ongelmatilanteissa älkää kuitenkaan laskeko konduktöörien tai asemavirkailijoiden kielitaidon varaan, sitä nimittäin ei juuri ole. Hyvällä onnella voi löytää 20–30-vuotiaan, joka puhuu muutaman sanan englantia. Muuten paikallisten englanninkielentaito on todella vähäistä.

Lopputunnelmat

Kaiken kaikkiaan matka oli onnistunut, ja yleisölle tarjoamani informaatio otettiin vastaan mielenkiinnolla.

Vaikuttaa siltä, että Puolassa kamppaillaan osin samojen haasteiden parissa kuin meillä Suomessa. Muun muassa väestön ikääntyminen ja osaavan työvoiman saatavuus huolettavat. Suomessakin pinnalla olevat käsitteet, kuten digitalisaatio ja automaatio, olivat esillä tapahtumassa, ja niissä nähtiin ratkaisuja moniin esille nousseisiin ongelmiin.

Matkailu avartaa. Kyseisen konferenssin kaltaisiin, ulkomailla järjestettäviin tapahtumiin osallistuminen tarjoaa loistavan väylän verkostoitua ulkomaalaisten toimijoiden kanssa. Samalla se tarjoaa uusia näkökulmia jokapäiväiseen työhön, mitä me täällä Lapin AMKin Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä teemme.


Linkki tapahtumasta kertovaan uutiseen:
http://invest.warmia.mazury.pl/pl/o-regionie/aktualnosci/300511-przemysl-drzewno-meblarski-na-warmii-i-mazurach-perspektywy-inteligentnej-specjalizacji.html



Benchmarkkausta naapuritontilla

11.6.2019



Pirttinen_Valtteri.jpg
Insinööri (AMK) Valtteri Pirttinen toimii projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä.

Tätä Pohjoisen tekijät blogia selatessa tulee vastaan hienoja juttuja asiantuntijoidemme reissuista ympäri maailmaa. Ajattelin nyt kuitenkin poiketa joukosta ja kertoa hieman työpisteeni naapuriin nousseesta DAS Kelosta.

DAS Kelo on Domus Arctica Säätiön (DAS) Rovaniemelle rakennuttama 8-kerroksinen CLT-rakenteinen opiskelija-asuinkerrostalo. Tutustuimme Dwell – Älykäs taloyhteisö tutkimushankkeen toteuttajaporukalla DAS Kelon työmaalle 9.5.2019.

DAS Kelo, ensimmäinen CLT-kerrostalo Rovaniemellä

DAS Kelo on ensimmäinen Rovaniemelle rakennettu CLT-kerrostalo, tietääkseni myös Suomen pohjoisin CLT-rakenteinen asuinkerrostalo (ottakaa yhteyttä, mikäli olen väärässä). CLT:llä (cross laminated timber) tarkoitetaan massiivipuista rakennusmateriaalia, joka koostuu ristikkäin liimatuista puulevykerroksista. Lisätietoa materiaalista ja rakennustavasta löytyy esim. https://www.puuinfo.fi/clt.

DAS Kelo on toteutettu hyödyntämällä CLT-rakenteisia tilaelementtejä. Kelon ensimmäiseen kerrokseen tulee Domus Arctica Säätiön uudet toimitilat, varastotiloja, yhteistiloja, pesutila, väestönsuoja ja loput seitsemän kerrosta on pyhitetty opiskelija-asunnoille. Opiskelija-asunnot ovat kaikki yksiöitä, kooltaan 26 m2, 31 m2 ja 32,5 m2.

Pirttinen kesä2019 kuva 1.jpg

Kuva 1. DAS KELO työmaavaiheessa

DAS Kelo on pääosin rakennettu puusta, mutta Kelon ensimmäisen kerroksen kantava runko on toteutettu betonista johtuen rakennusmääräysten vaatimuksista väestönsuojalle. Loput seitsemän kerrosta on toteutettu tehtaalla valmistetuilla CLT-tilaelementeillä, joita työmaalla on legopalikoiden tapaan nostettu toisiensa päälle. Tehtaalla tilaelementit tehtiin täysin valmiiksi kaikkia pintoja ja kaappiasennuksia myöten.

Kuvassa 2 näkyy tilaelementin valmiustaso työmaalle tullessaan.

Pirttinen kesä2019 kuva 2.jpg

Kuva 2. DAS Kelon asuinhuoneisto

Kuten alueella liikkuvat ovat saattaneet huomata, rakennus on noussut huomattavan nopeasti pystyyn. Tilaelementtien asennukset aloitettiin marraskuussa 2018 ja viimeiset tilaelementit nostettiin paikoilleen helmikuussa 2019. Elokuun 2019 alussa taloon muuttavat jo uudet asukkaat.

Juuri nopeus on CLT-tilaelementtimäisen rakennustavan suuri hyöty. Myös työmaalla tehtävän työn määrä on huomattavasti pienempi, kun asunnot ovat tehty valmiiksi tehdasolosuhteissa.

Vähähiilisempi tulevaisuus

DAS Kelo on puurakenteisena kerrostalona jo itsessään vähähiilinen toteutus. Tiedossa on kuitenkin, että rakennuksen hiilijalanjäljestä noin 60 prosenttia muodostuu rakennuksen käytön aikaisesta energian käytöstä. Käytönaikaista energiankulutuksen pienentämisen vuoksi DAS Kelossa hyödynnetäänkin myös innovatiivisia energiajärjestelmiä kuten esimerkiksi jäteveden lämmöntalteenottoa, aurinkopaneeleja sekä akkuteknologiaa.

Lisäksi Lapin AMK ja Lapin yliopisto saivat rahoituksen tutkimushankkeelle Dwell – Älykäs taloyhteisö, jonka toimintaympäristönä DAS Kelo toimii. Tutkimushanke toteutetaan EAKR-rahoitteisena tutkimushankkeena ajanjaksolla 1.1.2019 -31.8.2021.

Hankkeen päätavoitteena on kehittää ratkaisumalleja kiinteistöjen koko elinkaaren aikaisen vähähiilisyyden toteuttamiseen eri käyttäjäryhmien muuttuvat tarpeet huomioiden. Hankkeessa tullaan muun muassa kehittämään mobiilisovellus rakennuksen asukkaille ja ylläpidolle. Mobiilisovellukseen luodaan käyttäjiä ja kiinteistön ylläpitoa helpottavia sekä vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen tähtääviä sovelluksia.

Projekti on vielä alkuvaiheessa ja tällä hetkellä työn alla on talon älykkäiden käyttäjäpalveluiden määrittely. Määrittelyvaiheen keskiössä on työpajatyyppinen vaihe, jossa mm. kuullaan DASin nykyisiä asukkaita, tulevia asukkaita ja DASin henkilökuntaa. Lisätietoja hankkeesta ja osallistumismahdollisuuksista saa allekirjoittaneelta.

Lopuksi

DAS Kelo on hieno esimerkki siitä, että aina ei tarvitse matkustaa kauas nähdäkseen jotain uutta ja innovatiivista. Lopuksi vielä kuva Kelon kahdeksannen kerroksen ikkunasta, harvoin opiskelija-asunnoissa on vastaavia näköaloja.

Pirttinen kesä2019 kuva 3.jpg

Kuva 3. Näkymä DAS Kelon 8.kerroksen nurkkahuoneesta



Rakentamisen kiertotalous on vielä sattumanvaraista

2.4.2019



Miika Poikajärvi
Insinööri(AMK) Miika Poikajärvi toimii projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä.

Rakennetun ympäristön vaikutukset ilmastonmuutokseen tunnustetaan laajalti ja EU-tason direktiiveillä on pyritty vaikuttamaan rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja sitä myötä hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen. Näiden teemojen parissa työskentelemme päivittäin myös ÄRY:n TKI-puolella.

Osallistuin Lontoossa vuosittain järjestettävään kestävän rakentamisen huipputapahtumaan Futurebuildiin, joka tänä vuonna järjestettiin 5-7. maaliskuuta. Tapahtuman aikana alan asiantuntijat kokoontuvat Euroopan laajuisesti ExCel-messukeskukseen keskustelemaan ja jakamaan tietoa hyvistä käytännöistä, sekä uusimmista innovaatioista taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Tapahtumassa on ollut vuosittain n. 25 000 kävijää.

Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Futurebuild-nimen alla. Aiempina vuosina tapahtuma tunnettiin EcoBuild-nimellä, joka luo mielestäni enemmän mielikuvan olkipaali- ja savirakentamisesta – joita kyllä on esillä tapahtumassa mutta ne ovat vain pieni osa sisällöstä. Uusi nimi kuvaa mielestäni paremmin tapahtuman sisältöä ja teemaa, jossa korostuu rakennusalan vaikutukset ilmastonmuutoksen hidastamisessa tai sen pysäyttämisessä.

Monista esittelykelpoisista aiheista esittelen tässä kirjoituksessa muutaman kohokohdan.

Kiertotalousajattelun merkitys vahvasti esillä

Waste-seminaaripaikalla kuultiin monta eri mielenkiintoista esitystä kiertotalouden luomista mahdollisuuksista ja bisnesavauksista.

Ajatuksia herätti erityisesti lausunto, että ei ole olemassa jätettä, on vain ainoastaan asioita ilman identiteettiä. Kun asioille annetaan identiteetti, niille pystytään keksimään tarkoitus. Tähän ongelmaan oli keksitty ratkaisu – materiaalipassi.

Rakennusten tietomalleista (BIM) puhuttaessa nousee monesti esille kysymys, miten tietomallia voidaan hyödyntää rakennusprojektin päättyessä. Nykyisellään niitä ei hyödynnetä juuri mitenkään. Kuitenkin kiertotalouden näkökulmasta BIM-malli on loistava mahdollisuus materiaalivirtojen hallintaan.

BIM-malliin voidaan istuttaa tiedot rakennuksessa käytetyistä materiaaleista ja niille voidaan luoda materiaalipassit. Näin rakennuksen elinkaaren loppupäässä tapahtuvassa purkamisessa pystytään hallitsemaan materiaalivirtoja tehokkaasti ja ohjaamaan uudelleen käytettävät materiaalit niitä parhaille hyödyntäville tahoille.

Alankomaista lähtöisin oleva Madaster on kehittänyt palvelun, jolla rakennuksessa oleville materiaaleille pystytään luomaan materiaalipassit. Pilvipalvelimelle syötetään rakennuksesta muodostettu tietomalli (BIM) ja palvelu mm. määrittää niille hinnan rakennettaessa ja kierrätysarvon tulevaisuudessa.

Eroon kiertotalouden sattumanvaraisuudesta

Esimerkeillä osoitettiin, kuinka kiertotalous pyörii vielä sattumanvaraisuuden ympärillä. Joitain rakennusprojekteja oli onnistuttu toteuttamaan niin, että uuden rakennuksen tieltä purettavasta vanhasta rakennuksesta oli pystytty hyödyntämään jopa 70 - 95 prosenttia materiaaleista.

Tämä johtui kuitenkin siitä, että materiaalit sattuivat olemaan sopivia hyödynnettäväksi uudessa rakennuksessa. Sattuman ansiosta uusi rakennus oli juuri sellainen, missä materiaalit pystyttiin hyödyntämään. Helposti tilanne voisi kuitenkin olla sellainen, ettei materiaaleja pystyttäisi hyödyntämään uudelleen.

Tähän voi olla apuna aiemmin mainitut BIM-mallit ja materiaalipassit. Jos meillä on tarkkaan tiedossa se, kuinka paljon mitäkin materiaalia jossain rakennuksessa tai jollain alueella sijaitsee, voidaan tätä tietoa hyödyntää uusia rakennuksia ja alueita suunniteltaessa. Näin kiertotaloudesta tulee suunnitelmallista.

Kiertotalous ei kuitenkaan automaattisesti ole kestävää. Pitkät kuljetusmatkat syövät nopeasti uusiokäytön kannattavuutta. Ei ole kannattavaa kuljettaa kierrätettyjä betonielementtejä pitkiä matkoja. Kuten muussakin suunnittelussa, tulee myös kiertotaloudessa tarkastella koko elinkaaren vaikutuksia.

Amsterdamissa on onnistuttu kartoittamaan kattavasti rakennussektorilla liikkuvat materiaalivirrat kiertotalouden näkökulmasta. Oheisessa kuvassa 1 on esitetty Amsterdamin alueella syntyvät rakennusjätteistä muodostuvat materiaalivirrat, niiden tuottajat ja niiden hyödyntäjät

Miika P kuva 1.jpg
Kuva 1. Amsterdamin alueen rakennussektorin materiaalivirrat

Esille tuotiin myös ajatus rakennusten suunnittelemisesta uudelleen käytettäviksi. Esimerkkinä käytettiin maitopulloa – Mitä järkeä on tuhota maitopullo käytön jälkeen ja valmistaa siitä syntyneestä purkujätteestä uusi maitopullo uudelleen käytettäväksi?

Tulevaisuuden rakennusmateriaalit

Pidin hyvin mielenkiintoisena brittiläisen BIOHM:in esitystä. BIOHM on insinööritoimisto, joka pyrkii edistämään rakennetun ympäristön kehitystä kohti terveellisempää ja kestävämpää suuntaa ottamalla mallia luonnon biologisista järjestelmistä. Heidän toiminnassaan yhdistyvät kiertotalouden ja ihmiskeskeisen suunnittelun ideologiat, joiden toteuttamisessa hyödynnetään tulevaisuuden teknologioita.

BIOHMin perustaja Ehab Sayed piti puheenvuoron Futurebuildissa, jonka aikana hän esitteli muutamia heidän kehitysasteella olevia tuotteitaan.

Täytyy muistaa, että kaikki seuraavaksi esitellyt tuotteet ja materiaalit ovat vasta kehitysasteella, eikä niitä pystyisi hyödyntämään suoraan esim. suomalaisessa rakentamisessa. Jos rakennuksia alettaisiin suunnitella eläviksi organismeiksi, siitä ei selvittäisi pelkällä rakennusmääräyskokoelman uudistamisella vaan se vaatisi uudelleen määrittelyn sille, minkä me nykyään ymmärrämme talonrakentamisena.

Triagomy

BIOHMin tavoitteena on luoda rakennejärjestelmä, joka koostuu erilaisista toisiinsa lukittuvista kulmikkaista palasista. Vaikutteita järjestelmän kehittämiseen on saatu mm. mehiläispesistä. Järjestelmä on myös purettavissa eikä siinä käytetä ulkoisia kiinnikkeitä.

Materiaaleina toimii biopohjainen betoni ja lämmöneristeenä mycelium-eriste.


Miika P kuva 2.GIF
Kuva 2. Triagomy järjestelmän osia ja niistä koottu talo. © Biohm Ltd.


Mycelium

Mycelium on sienipohjainen materiaali, joka voidaan kasvattaa erilaisiin muotoihin. Voidaan opettaa hyödyntämään erilaisia orgaanisia tai epäorgaanisia materiaaleja ravintonaan esim. muovia ja käytetyn ravinnon tyyppi vaikuttaa tuotteella saavutettuihin ominaisuuksiin.

Mycelium-levyä voi käyttää palonkestävänä lämmöneristeenä. Sienipohjaisista materiaaleista haetaan myös ratkaisua maailmalaajuiseen jäteongelmaan.

Miika P kuva 3.GIF
Kuva 3 Mycelium eristeen eri muotoja. © Biohm Ltd.


Orb - organic refuse biocompound

Biojäte on yksi suurimmista läntisen maailman jätevirroista. BIOHM pyrkii hyödyntämään syntyvää ruokajätettä ja maatalouden sivuvirtoja, käyttämällä sitä rakennusmateriaalien raaka-aineena. Orbin valmistamiseen ei käytetä synteettisiä lisäaineita ja kemikaaleja, joten se on 100% orgaanista. Siitä voidaan valmistaa mm. sisustuslevyjä ja huonekaluja.

Miika P kuva 4.GIF

Kuva 4 Orbista valmistettuja levyjä. © Biohm Ltd.

Betonin valmistamisessa syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat merkittävät, ja ratkaisua niiden pienentämiseen BIOHM on myöskin hakenut orgaanisista materiaaleista. Biobetonissa hyödynnetään Orbin tapaan biojätettä ja maatalouden sivuvirtoja.

Lopuksi

Futurebuildin kaltaiset tapahtumat toimivat erinomaisina mahdollisuuksina päästä kartalle siitä, mitä rakennussektorilla maailmanlaajuisesti tapahtuu. Tapahtuma tarjosikin paljon uusia näkökulmia, joista lähestyä kestävää rakentamista ja rakentamisen kiertotaloutta. 

On myös hienoa nähdä, että maailmassa, jossa on jo saavutettu jonkin tason teknologiaähky, on kuitenkin tilaa uusille ja virkistäville innovaatioille. Aika näyttää voidaanko ilmastokriisi ratkaista ottamalla oppia luonnon omista mekanismeista ja tuomalla niitä talonrakentamisen pariin. Allekirjoittaneesta se tuntuu vielä utopistiselta ajatukselta.


Lähteet

https://www.futurebuild.co.uk/welcome#/
https://www.biohm.co.uk/



Kiinteistöjen energia- ja kierrätysratkaisut Saksassa

22.5.2018



Poikajärvi ja Sirkka.jpg
Projekti-insinööri Miika Poikajärvi (Ins. AMK) ja projektipäällikkö Antti Sirkka (Ins. AMK) toimivat Arctic Civil Engineering (ACE) –tutkimusryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Älykkään Elinympäristön Teknologia -hankekokonaisuuden yhtenä tavoitteena on ennakoida laajasti alan kehittymistä ja verkostoitua potentiaalisten yritysten ja tutkimuskumppaneiden kanssa. Alkukeväästä 2018 tarjoutui sopivasti mahdollisuus näiden tavoitteiden täyttämiseen.

Saimme Oulun suunnalta tietoa mahdollisuudesta osallistua ”Kiinteistöjen energia ja kierrättämisratkaisut” -opintomatkalle Saksaan. Opintomatkalla oli mukana mm. Oulun AMK:n, Iin Micropoliksen, VTT:n sekä Oulun seudun ammattiopiston toimijoita yhteensä 20 henkilöä.

Matkan järjestäjänä ja tulkkina toimi Martin Brandt FinDera Consulting Oy:stä, jonka toimialana ovat opintomatkat ja yritysten kansainvälistymispalvelut erityisesti Keski-Eurooppaan.

Opintomatkalla oli yhteensä kuusi opastettua kohdekäyntiä, jotka oli tarkoitus käydä läpi kolmessa päivässä. Kohteista kolme käsitteli uusiutuvaa energiaa sekä kiinteistöjen älykästä energianhallintaa korttelitasolla ja kolme rakentamisvaiheen kierrätystä sekä rakennetun ympäristön kiertotaloutta.

Opintomatkan tarkoituksena oli tutustua Saksassa toteutettuihin ratkaisuihin sekä erityisesti verkostoitua matkakumppaneiden kanssa. Yhteiset illalliset ja liikenneruuhkassa odottaminen avasivatkin hyviä mahdollisuuksia keskusteluille.

Kohde I
Mineraalisten rakennusjätteiden kierrätyslaitos - ENREBA Neuss GmbH

Kierrätyslaitoksen palvelukonseptien joukosta löytyy vaihtoehdot niin yksityishenkilöille kuin suurille rakennusyrityksille. Kierrätyslaitos valmistaa aiemmin maankaatopaikalle ja täyttömaaksi käytetystä mineraalisesta rakennusjätteestä uudelleen käytettäviä tuotteita.

Prosessin läpi kulkeva materiaali puhdistetaan, pestään ja seulotaan useaan otteeseen. Seulonnan ja puhdistamisen jälkeen lopputuotteena on erilaisia maarakentamiseen käytettäviä maalajeja kuten hiekkaa ja soraa.

Kierrätysbetoni oli yksi yrityksen myyntivalteista. Hyvänä esimerkkinä nähtiin siitä valmistetut legopalikat, joita voidaan käyttää mm. tukimuureina. Kuvassa 1 näkyvien legopalikoiden paino on noin 2300 kg/kpl.


Poikajärvi touko 2018 kuva 1.jpg
Kuva 1. Kierrätysbetonista valmistetuista legopalikoista kasattu tukimuuri läjitysalueella.

Kohde II
Ekokortteli SmartCity Cologne – Low Energy District Köln-Mülheim

Ekokorttelin kehittämisen taustalla on GrowSmarter - EU-hanke, jossa Colognen alueen lisäksi mukana ovat Barcelona ja Tukholma. Parhaillaan uudistumassa olevalla Mülheimin alueella toteutetaan 12 älykästä ratkaisua. Korttelin 16 kiinteistössä tehdään laajasti erilaisia korjaustoimenpiteitä.

Julkisivukorjauksissa uusitaan ikkunat, lisäeristetään ulkoseinät, katot ja kellarit. Energian tuotanto, varastointi ja käyttö uudistetaan koko alueella.

Kiinteistöihin asennetaan yhteensä 875 kWp aurinkosähköä, jota voidaan varastoida erillisissä rakennuksissa sijaitseviin sähkövarastoihin, joiden kapasiteetti on 655 kWh. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää hallitusti lämmitykseen, koska kiinteistöihin asennetaan lisäksi 41 kpl ilmavesilämpöpumppuja, joiden yhteisteho on 492 kW.

Ekokorttelin alueella kannustetaan vahvasti sähköautoiluun tarjoamalla latauspisteitä ja yhteiskäyttösähköautoja asukkaille. Koko alueen energiajärjestelmää optimoidaan BigDataan perustustuvalla ohjaus- ja ennakointijärjestelmällä.

Poikajärvi touko 2018 kuva 2.jpg
Kuva 2. Ekokorttelin energiantuotanto ja –varastointi


Kohde III
Alueellinen rakennusmateriaalien kierrätys ja resurssitehokas rakentaminen -
Faktor X Agentur / Neue Höfe Dürwiß (Eschweiler, Jülich)

Resurssitehokas Neue Höfe Dürwiß kortteli asettaa uudet tavoitteet kestävälle rakentamiselle Saksassa. Vanhan urheilukentän 3,7 hehtaarin alueelle on suunniteltu uusi asuinalue, jolle tulee yhteensä 60 tonttia pientaloille.

Uudisrakennuksen energiakulutus on rajoitettu jo vuonna 2014 nykyiselle tasolle. Tästä johtuen nykyään jatkuvan parantamisen näkökulmasta painopiste on siirtynyt energiankulutuksesta koko rakennuksen elinkaaren optimointiin.

Toimintamallissa asuinalueelle luodaan kestävän rakentamisen mallin mukainen koko elinkaaren kattava suunnitelma, jonka keskiössä on yhteisöllisyys, yhteinen energiajärjestelmä sekä muuntojoustavat ja ekotehokkaat rakennukset.

Seuraava iso kohde oli myös jo suunnitteilla, kun vuonna 2030 suljettava ruskohiiltä tuottava avolouhos suljetaan ja siitä muodostuu hehtaarien kokoinen järvi ympärilleen asutettavaksi. Alueella on myös lisäksi kaksi muutakin avolouhosta, jotka tullaan muuntamaan järviksi tulevaisuudessa.

Poikajärvi touko 2018 kuva 3.jpg
Kuva 3. Tulevaisuuden järvi

Kohde IV
Keräys, lajittelu ja kierrätys uudisrakentamiskohteessa - SiteLog GmbH

Erilaisten rakennusten sertifiointijärjestelmien käytön yleistyessä – kuten LEED, BREEAM – kasvaa myös kysyntä erilaisille rakennusmateriaalien kierrätysratkaisuille.

SiteLog tarjoaa rakennusyrityksille usean tason palvelua, jossa täyden palvelun paketissa SiteLog huolehtii työmaan siivouksesta, materiaalien kierrättämisestä ja poiskuljettamisesta. Asiakas voi kuitenkin halutessaan valita ainoastaan SiteLogin toimittamaan kierrätysastiat työmaalle ja huolehtimaan jätteiden poiskuljettamisesta.

Kävimme vierailulla isolla toimistokorttelityömaalla Düsseldorfissa, joka koostui viidestä toimistorakennuksesta. Kohteelle ollaan hakemassa LEED Gold-tason sertifikaattia.

Kyseiseen kohteeseen tilaaja oli valinnut SiteLogin toimittamaan keräysastiat työmaalle ja huolehtimaan työmaan logistiikasta. Suomalaisesta näkökulmasta rakennusjätteiden lajittelussa eri jäteastioihin ei ollut mitään innovatiivista, suomessa kun ollaan jo pitkän aikaa kerätty rakennusjätteet jätelajeittain omiin kierrätysastioihinsa.


Poikajärvi touko 2018 kuva 4.jpg
Kuva 4. Työn alla oleva toimistokortteli


Kohde V
Kokonaisvaltaiset asuinalueiden kehityshankkeet – InnovationCity Bottrop

Usean eri toimijan yhteistyön tavoitteena on muuttaa 20 kaupungin osaa ”innovaatiokaupungeiksi”. Hanke on EU-rahoitteinen ja sen tavoitteena on puolittaa olemassa olevan rakennuskannan hiilidioksidipäästöt näillä alueilla ja tällä tavoin parantaa elämänlaatua.

Säästötavoitteisiin pyritään lisäeristämällä rakennuksia, ikkunoita vaihtamalla, panostamalla uusiutuvaan energiaan sekä perustamalla paikallisia kaukolämpökeskuksia.

Osana kyseistä innovaatio hanketta on myös rakennettu Saksan ensimmäinen tuetun asumisen plus-energia vuokrakerrostalo.

Plus-energiatalo tarkoittaa siis sitä, että se tuottaa enemmän energiaa kuin mitä se kuluttaa. Sen mahdollistaa maalämmön ja aurinkoenergian hyödyntäminen, jäteveden lämmöntalteenotto sekä tehokas poistoilman lämmöntalteenotto. Talossa on kuusi asuntoa neljässä kerroksessa ja yhteensä 433m2 asuintilaa.

Talon vuokralaiset eivät maksa vuokrassaan asuntonsa lämmityksestä, käyttämästään kuumasta käyttövedestä eivätkä sähköstä. Tämä johtuu siitä, että Suomessa saatavaa asumistukea ei Saksassa makseta vuokralaiselle, vaan sillä tuetaan julkista asumista mm. kyseisten investointien rahoittamisella.

Poikajärvi touko 2018 kuva 5.jpg
Kuva 5. Saksan ensimmäinen tuetun asumisen plus-energiatalo

Kohde VI
Energiaomavarainen ekokortteli – Herne-Sodingen

Paikallinen energiayhtiö Stadtwerke rakentaa energiaomavaraisen, ilmastoystävällisen ja autottoman asuinalueen Sodingeniin innovatiivisella energiakonseptilla. Syksyllä 2018 rakennettavalla alueella seitsemän kaksikerroksista kellarillista omakotitaloa tuottavat lähes kaiken tarvitsemansa sähkö- ja lämpöenergian itse. Kaikkien talojen katolla on suuri aurinkosähköjärjestelmä, jonka rinnalla toimivat tehokkaat lämmöntalteenottojärjestelmät sekä maalämpöpumppu tai ilmavesilämpöpumppu.

Projektin ydin on uudenlainen sähkönvarastointimenetelmä, ns. ”Redox-virtaus-akku”. Akkujärjestelmässä on erittäin pienet energiahäviöt ja sitä voidaan ladata lähes loputtomiin. Tämä edistysaskel on ainutlaatuinen Saksassa ja onnistuessaan tuote toisi uudenlaista kilpailua markkinoille.

Talojen ympäristö on autoton, mutta sähköautoille on varattu parkkipaikat ja aurinkosähköllä toimivat latauspisteet hieman kauempaa.

Poikajärvi touko 2018 kuva 6.jpg
Kuva 6. Arkkitehdin visualisointi ekotaloista,

Opintomatkan myötä kävi ilmi se, että vaikka Saksasta puhutaan monilta osin hyvin edistyksellisenä maana, ei meidän Suomessa kuitenkaan tarvitse tuntea alemmuuden tunnetta – päinvastoin. Monet opintomatkalla meille esitellyt ”innovaatiot” ovat monin paikoin hyvin yleisiä Suomessa, esimerkkinä maalämpöputkien asennus pintamaahan.

Rakennustyömaiden kierrätysratkaisut ja työmaiden siisteys myös yllättivät negatiivisesti, sillä työmaat joissa vierailimme olisi jo pitkän aikaa sitten suljettu Suomessa työturvallisuusrikkomusten vuoksi.

Toisaalta rakennusjätteiden kierrätyskeskus ja kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden prosessointi kaikessa yksinkertaisuudessaan oli kuuluisaa ”saksalaista tehokkuutta”. Opintomatka oli kaikin puolin onnistunut kiinnostavien kohde-esittelyjen, toimijoiden verkostoitumisen ja ennen kaikkea sujuvien järjestelyiden ansiosta.



Älyrakennukset, nyt vai tulevaisuudessa?

8.5.2018



Valtteri Pirttinen ja Niko Pernu
Insinööri (AMK) Valtteri Pirttinen sekä insinööri (AMK) Niko Pernu toimivat projekti-insinööreinä Lapin AMKin Arctic Civil Engineering-tutkimusryhmässä.

IoT & IoB
Digitaalinen kaksonen
3D-kaupunkimallit
Monikäyttäjäkampukset
Big data
Virtuaalitodellisuus
Innovaatiot

Nämä sanat kaikuivat Crowne Plazan tiloissa, kun Professio kokosi Suomen älykkäimmät kiinteistöt -tapahtumassa yli 150 kiinteistö- ja rakennussektorilla toimivaa henkilöä 18.4. - 19.4.2018 Helsinkiin tutustumaan rakennusalan digitalisaation tuoreimpiin innovaatioihin, edelläkäyviin esimerkkikohteisiin ja piirtämään suuntaviivoja rakennusalan tulevaisuudelle.

Digitalisaatio on noussut viime vuosina yhdeksi suurimmaksi megatrendiksi. Digitaalisuuden hyödyntäminen tulee jokaiselle toimialalle, ja sen hyödyntäminen tulee olemaan tulevaisuudessa elinehto toimialasta riippumatta. Tietotekniikan hyödyntäminen rakennusalallakin on aloitettu jo kymmeniä vuosia sitten, mutta viime aikaisen huiman kehityksen myötä tietotekniikan ja erilaisen mitatun tiedon hyödyntäminen on yleistynyt reippaasti.

Älypuhelimet ja –kellot ovat arkipäivää meille jokaiselle nykyaikana. Älypuhelimet kertovat meille esimerkiksi missä olen, millä linja-autolla pääsen paikasta A paikkaan B ja mihin aikaan jne. Miltä kuulostaisi, jos esimerkiksi kotisi tietäisi montako ihmistä tilassa on ja säätäisi lämmityksen sekä ilmanvaihdon reaaliaikaisesti sen perusteella tai laittaisi pyykinpesukoneen päälle, kun sähkön hinta on halvinta?

Kyseisiin tehtäviin ratkaisut ovat jo olemassa eikä niiden muuttuminen tavallisiksi ominaisuuksiksi lie kovin kaukana. Siinä oli vain muutama esimerkki älykkyyden hyödyntämisestä rakennuksissa, seuraavaksi avataan asiaa hieman lisää.

Pirttinen ja Pernu kuva 1.jpg
Kuva 1. Älyrakennukset [1]

Maarten De Groote Euroopan Buildings Performance Instituutista avasi esityksellä "How ready is Europe for smart building (R)evolution?".

Esityksessä Maarten kävi läpi mitä on äly rakennuksessa ja mitä sen avulla on saavutettavissa. (kuva 1.) Suomalaisin silmin ilahduttavaa oli huomata, että Suomen ”älyykkyysvalmius” on Euroopan unionion alueella top 3 luokkaa. Harmillista asiassa on vain se, että rakas naapurimme Ruotsi on meitä vielä edellä (kuva 2.).

Pirttinen ja Pernu kuva 2.jpg

Kuva 2. Euroopan Unionin maiden rakennetun ympäristön ”älykkyysvalmius” Top 3 [1]

Rakennusten älyn tavoite on sama kuin muissakin älylaitteissa: palvella ja helpottaa päivittäisiä toimintoja. Pelkkä teknologia tai runsaat datamäärät eivät riitä tekemään talosta älykästä, vaan teknologialle ja tiedolle täytyy löytyä jokin saavutettava hyöty. Datan automaattinen prosessointi ja analytiikka ovatkin elinehtoja sensoritekniikalla kerättävän tiedon hyödynnettävyydelle, sillä tuhansien arvojen analysointi käsin on älykkyyden vastakohta.

Älyratkaisuin rakennuksissa on mahdollista saavuttaa parempia, yksilöllisiä käyttäjäkokemuksia esimerkiksi personoiduilla valaistus- ja sisäolosuhdeasetuksilla. Laajemmissa rakennuksissa sisäpaikannusjärjestelmä mahdollistaa käyttäjän oikeaan tilaan ohjaamisen lisäksi tilojen käytön seurannan. Järjestelmä voi myös kertoa mahdollisesta vaaratilanteesta tiloissa, ja näyttää turvallisimman reitin rakennuksesta poistumiselle.

Lisäksi osa rakennukseen ja sen ylläpitoon liittyvistä toimenpiteistä voidaan robotisoida resursseja säästäen sekä mahdolliset turvallisuusriskit minimoiden. Hyvänä esimerkkinä tästä käy korkeiden julkisivujen ikkunoiden pesu.

Uudet teknologiat ovat mahdollistaneet paremman ja älykkäämmän energianhallinnan. Kehitys uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisessä on aiheuttanut painetta energian varastoinnin kehittämiselle. Toisin kuin perinteissä tarvekohtaisessa energiantuotannossa (öljy yms.), uusiutuvaa energiaa tuotetaan silloin kun sitä on saatavilla.

Esimerkiksi meillä täällä Lapissa aurinko paistaa kesäaikana yötä päivää. Tuohon vuodenaikaan myös energiankulutus on pienintä, joten energian varastoinnin ja siirron merkitys korostuu huomattavasti. Ratkaisuja kyseiseen ”ongelmaan” on esimerkiksi akkutekniikoiden hyödyntäminen sekä älykkäät sähköverkot.

Pirttinen ja Pernu kuva 3.jpg
Kuva 3. Kiinteistöissä piilevä lisäarvo

Suomalaisissa kiinteistöissä piilevä, digitalisaation avulla vapautettavissa olevan lisäarvo ja potentiaali on huomattava. Tällä hetkellä teknologiaa hyödynnetään vaihtelevissa määrin kiinteistön suunnittelu- ja käyttövaiheessa sekä hyvin maltillisesti ylläpidollisissa tehtävissä. Teknologian tuomat mahdollisuudet ovat kuitenkin käytännössä rajattomat.

Sähköisiä käyttöliittymiä on aluksi otettu käyttöön hyvin spesifeihin käyttötarkoituksiin, jonka vuoksi tieto on usein sirpaleina useissa eri käyttöliittymissä elinkaaren eri vaiheilta. Yhtenäisellä käyttöliittymällä voitaisiin saavuttaa kootusti kaikki kiinteistön eri vaiheisiin ja toimintoihin osallistuvat tahot, ja käyttää rakennusta tehokkaammin.

Digitaalinen kaksonen on virtuaalinen tietomalli olemassa olevasta rakennuksesta. Digitaalinen kaksonen kerää tietoa olemassa olevalta sisareltaan ja kokoaa ne käyttöliittymäänsä kiinteistöä käyttävien, huoltavien ja hallinnoivien osapuolten hyödynnettäväksi. Kerätyt tiedot voivat koostua palvelupyynnöistä, olosuhdedatasta, kiinteistönhoidollisista tehtävistä, käyttöastemittauksista tai käyttäjästä kerätystä datasta.

Digitaalisen kaksosen kokoaman datan avulla voidaan varmistaa esimerkiksi käyttäjien kokemia, aistinvaraisia havaintoja. Tietomallien tulisikin toimia rakentamisen ja rakennuksen tukena aina suunnittelusta käyttövaiheeseen, kooten kaiken datan yhteen paikkaan. Tietomallit voivat parhaimmillaan viedä huomattavasti suuremmallekin mittakaavalle, kuten Helsingissä on tehty: koko kaupungista on koostettu tietomalli, Helsinki 3D, jota muut toimijat voivat avoimesti hyödyntää omissa käyttötarkoituksissaan.

Digitalisaation kannalta on oleellista hypätä kokeilukulttuurin pyörteisiin ja implementoida uusia teknologioita ja järjestelmiä, jotta rakennusten piilevän hyödyn tehokkaimmin vapauttavat ratkaisut löydetään. Ilman kokeiluja rakennusalan ja rakennusten älyllistyminen tulee olemaan hidasta.

Mikäli tiedonjanosi heräsi tai digitaalisuus alkoi pelottamaan, ole rohkeasti yhteydessä Lapin AMKin TKI-palveluihin, niin keksimme yhdessä ratkaisut digitaaliseen tulevaisuuteen.

Lähteet

[1] Maarten De Groote, 2018. How ready is Europe for the Smart Building (R)evolution? Esitys Suomen älykkäimmät kiinteistöt 2018. Helsinki.



Edellinen 1 2 3 ... 32 33 34Seuraava