5.11.2024
KTM Mari Angeria työskentelee lehtorina ja KTM Jenni Kemi asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.
Monimuotoistuvat työyhteisöt edellyttävät esimiehiltä uudenlaisia valmiuksia työssä kohdattujen eettisten haasteiden ratkaisemiseen. Tässä kokemusten jakaminen, tietoisuuden lisääminen ja eettinen herkkyys osana johtajuutta ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa (Viinamäki, 2017). Lapin matkailualan esihenkilöiden eettistä kuormitusta kartoitetaan hyvän työelämän kehittämisen tueksi.
Esihenkilötehtävien houkuttelevuus koetuksella matkailualalla
Lapin matkailualan työntekijäkokemus ja työolot ovat nousseet otsikoihin sekä paikallisissa (Lavia 2023) että valtakunnallisissa mediassa (Auvinen, 2023) niin positiivisesta kuin negatiivisesta tarkastelukulmasta. Työntekijöiden henkiset ja fyysiset työolosuhteet ovat puhututtaneet paljon. Työntekijä voi kehittää stressaavassa tilanteessa selviytymistapoja, jotka ovat terveydelle haitallisia (Mielenterveystalo, 2024).
Lapin matkailun investointipotentiaalin perusteella alan työvoimatarve tulee entisestään kasvamaan lähitulevaisuudessa (Baas, 2023). Kasvutavoitteet lisäävät myös esihenkilöiden rekrytointitarvetta ja asettaa lisäpaineita myös johtamistyölle.
Matkailu- ja palvelualalla työyhteisöt muodostuvat joka sesongille uusista osaajista. Esihenkilöiltä edellytetään sesongin käynnistämiseksi vahvaa ponnistelua aloittaa uuden työntekijäryhmän kanssa sesongista toiseen - oli kokoonpano kokonaan tai osittain uusi. Työyhteisöt lepäävät onnistuneen esihenkilötyön varassa.
Lapin matkailu- ja palvelualalla esihenkilö- ja johtotehtäviä ei koeta työnhakijoiden keskuudessa samalla tavalla houkutteleviksi kuin ennen. Sopivia tekijöitä on haasteellista löytää, minkä myötä avoimena olevia paikkoja jää jopa täyttämättä. Esimerkiksi nuoria työntekijöitä eteneminen haasteellisiin esihenkilötehtäviin ei houkuttele johtuen työn aiheuttamasta kuormituksesta.
Eettinen kuormitus haastaa esihenkilöitä
Yksi johtamistehtävän aiheuttamasta kuormituksen muodoista on eettinen. Eettinen kuormitus syntyy tilanteissa, joissa esihenkilöllä tai johtajalla ei ole mahdollisuutta toimia esimerkiksi työpaikan sääntöihin tai omiin arvoihinsa pohjautuen oikeaksi katsomallaan tavalla. Kyseessä voi olla myös tilanne, jossa oikea toimintatapa ei ole tiedossa. (Työterveyslaitos, 2024, 2022.)
Eettistä kuormitusta voi olla haastava tunnistaa – asia voi ilmentyä esimerkiksi esihenkilöillä ja johtajilla päätöksenteon haastavaksi kokemisena (Työterveyslaitos, 2024, 2022). Kuormitusta voi syntyä sosiaalisissa, taloudellisissa kuin ekologisissa liittyvissä johtamiskysymyksissä ja -tilanteissa.
Erityisesti työuraansa aloittava ja töihin vasta siirtymässä olevat sukupolvet painottavat työpaikan valinnassaan oman ja työnantajan arvomaailman yhteensopivuutta (Deloitte, 2023). Työyhteisöjen monimuotoistumisen myötä myös kulttuurinen kestävyys, tasavertaisuus ja yhdenvertaisuus ja niihin liittyvät haasteet nousevat yhä useammin esiin (Työturvallisuuskeskus, 2024). Eettiset haasteet aiheuttavat stressiä, joka puolestaan altistaa esimerkiksi työuupumukselle. (Työterveyslaitos, 2022).
Esihenkilöiden valmiuksia lähdetään vahvistamaan
Työntekijöiden houkuttelemiseksi ja sitouttamiseksi, eettisellä ja vastuullisella johtamisella on merkittävä rooli (Ratsula, 2021) myös Lapin matkailualan työyhteisöjen kehittämisessä. Yhteistyössä alueen yritysten kanssa lähdetään selvittämään, millaiset eettiset periaatteet arjen johtamistyötä ohjaavat. Lisäksi kartoitetaan, millaisia mahdollisia eettisiä haasteita esihenkilö- ja johtamistehtävissä ja yrittäjinä työskentelevät työssään kohtaavat.
Kuluneen syksyn aikana on alan esihenkilöiden kanssa keskusteltu, millaiseksi eettinen kuormitus koetaan ja miten se näkyy arjen päätöksenteossa sekä millainen vaikutus sillä on työyhteisöön ja sidosryhmiin. Tuloksia hyödynnetään suunnitellessa keväällä 2025 käynnistyvää valmennusta, jonka tavoitteena on vahvistaa johtamistehtävissä toimivien eettistä osaamista kuormituksen vähentämiseksi. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on vahvistaa yritysten työnantajamielikuvaa houkutellen ja sitouttaen osaajia Lappiin.
*****
Kirjoittajat työskentelevät HYVE – Hyvinvoivat esihenkilöt työyhteisöjen voimavarana -hankkeessa. Kehittämishankkeen tavoitteena on vahvistaa esihenkilö- ja johtamistehtävissä sekä yrittäjinä toimivien eettisen johtamisen osaamista ja työyhteisöjen toimintatapoja hyvän työelämän kehittämiseksi.
Hankkeessa selvitetään, millaisia työyhteisöön ja johtamiseen liittyviä eettisiä dilemmoja/haasteita arjen johtamistyössä kohdataan. Lisäksi kartoitetaan, millaista eettistä kuormittuneisuutta arjessa mahdollisesti koetaan ja miten sekä millaiset eettiset periaatteet arjen työtä ohjaa. Tämän perusteella toteutetaan Hyvä johtaminen työnantajamielikuvan vahvistajana -ryhmävalmennus. Tulokset jalkautetaan viestinnällisin keinoin yhdessä kohderyhmän kanssa suunnittelemalla ja järjestämällä Hyvä johtaminen työnantajamielikuvan vahvistajana -valmennuksen päätöstilaisuus seminaarimuotoisena sekä laatimalla opas hyvän työelämän kehittämiseksi suomeksi ja englanniksi.
Ajalla 1.5.2024-31.8.2026 toteutettavaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ESR+ -rahoitteista hanketta hallinnoi Lapin ammattikorkeakoulu.
Lähteet
Auvinen, A. 2023. Hollywood-näyttelijä sai töitä hotellista Lapissa – muut työntekijät varoittavat toisiaan alan työpaikoista. Yle. Viitattu 2.7.2024 https://yle.fi/a/74-20052192.
Baas, H. 2023. Paneelikeskustelu Tulevaisuuden töissä matkailu- ja palvelualla -tapahtumassa 25.10.2023. Työn pitovoiman kokeilut työyhteisöissä matkailu- ja palvelualalla -hanke.
Deloitte 2023. Tutkimus: Arvot ohjaavat nuorten uravalintoja – lähes puolet torjuu työtarjouksen, joka ei vastaa arvoja. Millenniaalien ja Z-sukupolven tutkimus 2023. Viitattu 2.7.2024 https://www2.deloitte.com/fi/fi/pages/about-deloitte/articles/millenniaalit-zsukupolvi-vuosittainen-tutkimus.html
Lavia, N. 2023. Miljoonavoittoja takovan iglukylän entiset työntekijät kertovat uhkailusta, tavaroiden penkomisesta ja työturvallisuuden vaarantumisesta – ”Meitä kohdeltiin kuin orjia”. Lapin Kansa. Viitattu 8.8.2024 https://www.lapinkansa.fi/miljoonavoittoja-takovan-iglukylan-entiset-tyontek/5811163
Mielenterveystalo 2024. Uupumuksen syitä ja selviytymiskeinoja. Viitattu 2.7.2024 https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/uupumuksen-omahoito-ohjelma/uupumuksen-syita-ja-selviytymiskeinoja.
Ratsula, N. 2020. Mihin tarvitaan eettistä johtajuutta? Code of Conduct Company. Viitattu 2.7.2024 https://www.codeofconduct.fi/2020/06/29/mihin-tarvitaan-eettista-johtajuutta/
Talouselämä 2022. Osa yrityksistä kärsii jo pomopulasta, kun vastuu ei kiinnosta nuoria – Asiantuntija antaa vinkit tilanteen ratkaisuun. Viitattu 15.8.2024 https://www.talouselama.fi/uutiset/osa-yrityksista-karsii-jo-pomopulasta-kun-vastuu-ei-kiinnosta-nuoria-asiantuntija-antaa-vinkit-tilanteen-ratkaisuun/7a53fb7f-c4bb-4814-8df3-eb30fe52a3c9
Työterveyslaitos 2022. Eettinen kuormitus työssä – kymmenen kysymystä ja vastausta. Viitattu 2.7.2024 https://www.ttl.fi/tyopiste/eettinen-kuormitus-tyossa-kymmenen-kysymysta-ja-vastausta.
Työterveyslaitos 2024. Mitä on eettinen kuormitus? Viitattu 2.7.2024 https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/eettinen-kuormitus-ja-sen-hallinta/mita-on-eettinen-kuormitus.
Työturvallisuuskeskus 2024. Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työyhteisössä. Viitattu 26.9.2024. Saatavilla: https://ttk.fi/wp-content/uploads/2024/01/Monimuotoisuus-yhdenvertaisuus-ja-tasa-arvo-tyo%CC%88yhteiso%CC%88ssa%CC%88.pdf
Viinamäki, O.-P. 2017. Eettinen herkkyys julkisessa johtamisessa: Miten New Public Managementin teesit johtamisen autonomiasta, tilivelvollisuudesta ja luottamuksesta ohjaavat eettistä herkkyyttä? Vaasan yliopiston raportteja 4. Vaasan yliopisto. ISBN 978-952-476-743-9. Viitattu 2.7.2024 https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/7791
> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle
5.11.2024
Kirjoittajat: Hanna Lähde, TtM, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu; Anniina Tohmola, TtT, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu, Elina Kerätär, fysioterapeutti (YAMK), Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu; Piia Hyvämäki, TtM, lehtori, TKI-yksikkö, Oamk; Reetta Saarnio, TtT, yliopettaja, Hyvinvointi ja kulttuuri, Oamk ja Teija Honkonen, TtM, lehtori, Centria-ammattikorkeakoulu.
Hanna-Mari Pesonen, TtT, yliopettaja, Centria-ammattikorkeakoulu
GeroDigi-hankkeessa vahvistetaan ja yhtenäistetään kolmella Pohjois-Suomen hyvinvointialueella (Lapha, Pohde ja Soite) työskentelevien hoitotyöntekijöiden gerontologisen hoitotyön osaamista. Jatkuvaa oppimista mahdollistetaan tuottamalla uutta avointa digitaalista oppimateriaalia sekä niihin liittyviä osaamista osoittavia digitaalisia osaamismerkkejä.
Hanke toteutetaan 1.9.2023 - 31.8.2026 Lapin ammattikorkeakoulun, Oulun ammattikorkeakoulun ja Centria-ammattikorkeakoulun ryhmähankkeena. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+).
Vuoden aikana tapahtunutta
Hankkeen ensimmäinen vuosi on ollut tapahtumarikas ja työntäyteinen. Ensimmäisenä syksynä teimme suunnitelmaa haastatteluaineiston keräämisestä, haastatteluiden ja analyysin toteuttamisesta – ja lähdimme kartoittamaan tulevaisuuden osaamistarpeita ikääntyvien hoitotyössä. Haastatteluiden suunnittelu vaati monenlaisten asioiden miettimistä; miten teemahaastattelurunko tuotetaan, miten haastattelut toteutetaan käytännössä, miten haastatteluaineistoa käytetään jatkossa ja mitä haastatteluissa tarjotaan paikan päällä olijoille. Teemahaastattelurunko muodostettiin Tohmolan (2021) väitöstutkimuksen tuloksista ja sisällönanalyysi toteutettiin hoitotieteelliselle tutkimukselle ominaiseen tapaan (Elo, Kajula, Tohmola & Kääriäinen, 2022).
Yhteensä 15 ryhmähaastattelussa keräsimme hoitotyöntekijöiden, esihenkilöiden, ikääntyneiden ja omaisten sekä järjestöjen ja perhehoidon henkilökunnan näkemyksiä tulevaisuuden osaamistarpeista gerontologisessa hoitotyössä. Haastatteluiden analysoinnissa aikataulua kiritti kesäkuun HTTS-konferenssi, jonne olimme menossa esittelemään tuloksia kahden suullisen esityksen ja yhden posterin muodossa (Kuva 1.).
Kuva 1. Hankkeen asiantuntijoita posterin äärellä (kuva: Anniina Tohmola)
Haastatteluista saatu aineisto tarjosi rungon syksyllä 2024 pidetyille työpajoille. Työpajoissa jatkotyöstettiin haastatteluaineistosta nousseita merkityksellisiksi koettuja teemoja yhdessä hoitotyöntekijöiden, esihenkilöiden, ikääntyneiden ja omaisten kanssa. Loppuvuoden aikana näitä teemoja vielä tarkennetaan, jotta vuoden alusta 2025 päästään toteuttamaan avointa oppimateriaalia.
Luottamusta herättävä toimintaympäristö tukee tiimityötä
Hankkeen toimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta on tuotettu etänä ja livetapaamisissa. Pääasiassa olemme pitäneet hankekokouksia etänä, mutta vuoden aikana olemme tavanneet myös kasvotusten ammattikorkeakoulujen kaupungeissa Oulussa, Rovaniemellä ja Kokkolassa. Vuorovaikutus ja läsnäolo livetapaamisissa on ollut ensiarvoisen tärkeää ryhmähengen luomisessa ja tuloksekkaan hankkeen alun toteuttamisessa.
Hankkeiden käytännön toteuttaminen ja toimenpiteet muotoutuvat hankkeessa työskentelevien ihmisten mukaisesti hankesuunnitelmaa seuraten. Toteuttamiseen vaikuttaa myös, millä tavalla hanketta johdetaan. Joskus hankkeiden sisälle saattaa muodostua työpaketeittain pienempiä hankkeita, mutta tässä hankkeessa hanketiimi on hitsautunut tiiviiksi ryhmäksi jo alusta alkaen. Tähän on vaikuttanut positiivisesti se, että hankkeessa työskentelevät henkilöt työskentelivät yhdessä jo hankesuunnitelmavaiheessa.
Hankkeen käytännön toimenpiteet on toteutettu yhdessä koko seitsemän henkisen asiantuntijatiimin ryhmänä. Kokouksissa asiasta keskustellessa ja arvioidessa, hanketiimi on todennut, että tämä tapa on toiminut tässä tiimissä hyvin ja se näkyy myös hankkeen etenemisessä hankesuunnitelman mukaisesti. Hankeasiantuntijoiden välistä psykologista turvallisuutta edistää toimiva vastuun- ja työnjako, rakenteiden selkeys ja vuorovaikutuksen sujuvuus (Raatikainen & Otonkorpi-Lehtoranta, 2023). Yhteisöllisyyden aikaansaamiseksi ja luottamukseen perustuvien käytänteiden syntymiseksi on käytetty aikaa ja tiimityötä. Hanketiimin keskuudessa vallitsee keskinäinen kunnioitus ja toisten osaamista arvostetaan.
Hankkeen edetessä olemme oppineet, mitä psykologisesti turvallisessa työkulttuurissa voi parhaimmillaan saada aikaan. Luovaa ajattelua ja ideointia on ollut turvallista toteuttaa, sillä kaikki tiimin jäsenet ovat hankkeen teeman asiantuntijoita ja yhtä innokkaita kehittämään tulevaisuuden gerontologista hoitotyötä ja nostamaan sen mainetta. Psykologinen turvallisuus tuo varman ja luottavaisen ilmapiirin avoimelle keskustelulle. Hyvän mielen, luottamuksen ja tunteiden turvallisen näyttämisen ilmapiirillä saadaan turvaa keskusteluun. (Raatikainen & Otonkorpi-Lehtoranta, 2023.) Silti kaikki toimenpiteet ja keskustelut tehdään gerontologisen hoitotyön kehittämisen ehdoilla. Tavoitteena on saada tämä intohimo ja innovatiivisuus näkymään hankkeen tuotoksissa, eli gerontologisen hoitotyön avoimessa digitaalisessa oppimateriaalissa, mitä hankkeessa tullaan tuottamaan.
Missä mennään nyt?
GeroDigi-hankkeella on ollut vauhdikas syksy kansallisesti ja kansainvälisesti. Esittelimme haastattelujen tuloksia Sairaanhoitajapäivillä ja GerHos goes digiwebinaarissa sekä NETNEP-konferenssissa Singaporessa. Gerontologisen hoitotyön verkostoitumisen merkeissä kävimme tutustumassa myös ikääntyneiden hoitoon singaporelaisessa sairaalassa.
Loppuvuoden aikana teemme suunnitelman merkityksellisimpiin teemoihin perustuvasta gerontologisen hoitotyön osaamista edistävästä digitaalisesta oppisisällöstä ja suunnittelemme digitaalisten osaamismerkkien hierarkian.
Tästä on hyvä jatkaa hankkeen seuraaviin tapahtumiin.
Lähteet:
Elo S, Kajula O, Tohmola A & Kääriäinen M. 2022. Laadullisen sisällönanalyysin vaiheet ja eteneminen. HOITOTIEDE 2022, 34 (4), 215–225.
Raatikainen E & Otonkorpi-Lehtoranta K. 2023. Psykologista turvallisuutta tukeva työkulttuuri. Esteet ja edellytykset opetus- ja sosiaalialalla Aikuiskasvatus 4/2023.
Tohmola A. 2021. Gerontologisen hoitotyön osaamisalueet ja valmistumisvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden itsearvioitu gerontologisen hoitotyön osaaminen. Oulun yliopisto.
> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle
14.10.2024
Agrologi (AMK) Tapio Pyörälä työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä.
Lapin ammattikorkeakoulun järjestämässä maatalouskäyttöisten droonien testauspäivässä perehdyttiin uusien teknologien mahdollisuuksiin maataloudessa. Tapahtuma kokosi yhteen viljelijöitä, maatalouden asiantuntijoita ja teknologiasta kiinnostuneita keskustelemaan droonien nykyisestä ja tulevasta roolista maatalouden digitalisaatiossa.
Droonit ovat nopeasti nousseet esille uusina työkaluina maataloudessa, mutta samalla niiden käyttöön liittyy useita avoimia kysymyksiä, jolloin kuvauksesta saadun data tehokas hyödyntämispotentiaali jää vielä käyttämättä.
Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uusien maatalousteknologioiden käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Hanke mahdollistaa maatalousyrittäjille vertaiskokemuksista oppimisen lisäksi omakohtaisten kokemusten kerryttämisen uuden teknologian parissa. Tapahtuman järjestämisessä oli mukana Oulun ammattikorkeakoulun Arctic Drone Labs.
Kuva 1. Nordic Drones Geodrone kuvausmatkalle.
Droonit maataloudessa
Droonit, eli miehittämättömät ilma-alukset, ovat yleistyneet merkittävästi viime vuosien aikana. Nyt ne ovat alkaneet vakiinnuttaa jalansijaa myös maa- ja metsätaloudessa. Esimerkiksi Suomessa on jo muutamia yrityksiä, jotka tekevät metsän terveyslannoituksia, kuten boorin levitystä, droonilla. Tällaiset täsmätoimenpiteet osoittavat droonien potentiaalin parantaa maa- ja metsätalouden prosesseja tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. (Digimaatalous 2024; Kärnä 2024)
Droonit mahdollistavat myös tarkan ilmakuvauksen peltojen ja metsien osalta. Lintuperspektiivistä otetut kuvat antavat kattavan kokonaiskäsityksen tarkasteltavasta peltolohkosta verrattuna perinteiseen maasta käsin tapahtuvaan havainnointiin. Tämä on erityisen arvokasta viljelijöille, jotka haluavat seurata kasvuston kehitystä tai havaita ongelma-alueita, kuten ravinnepuutoksia tai kasvitauteja. (Kärnä, 2024)
Laitemallista riippuen drooni on varustettu joko kiinteällä kameralla tai niihin on mahdollisuus kiinnittää erilaisia sensoreita, kuten lämpö- tai multispektrikamera. Kärnän (2024) mukaan näiden sensoreiden avulla voidaan kerätä arvokasta lisätietoa esimerkiksi kasvuston terveydestä kasvukauden aikana. Kerätyn datan perusteella voidaan laatia tarkat lisälannoitussuunnitelmat, mikä vähentää turhaa lannoitteiden käyttöä ja edistää resurssitehokkuutta.
Tulevaisuudessa droonien rooli maataloudessa tulee todennäköisesti kasvamaan entisestään. Autonomisten droonien kehitys on jo käynnissä, ja lähivuosina voidaan odottaa yhä edistyneempiä järjestelmiä. Drooneilla tehtävä kasvinsuojeluruiskutus odotetaan lähitulevaisuudessa myös lainsäädännön kannalta mahdolliseksi, mikä voisi mullistaa täsmäruiskutuksen. Drooni kykenee tekemään paikkakohtaisia levitystoimenpiteitä ilman, että se tiivistää maaperää tai tallaa kasvustoa, mikä on perinteisillä koneilla tehtävissä toimenpiteissä haasteena. Tämä voisi avata aivan uusia mahdollisuuksia kestävään viljelyyn. (Kärnä 2024)
Vaikka droonien potentiaali maataloudessa on valtava, niiden käyttöön liittyy haasteita. Yksi merkittävä haaste on asiantuntemuksen ja koulutuksen puute tiedon hyödyntämisessä. Vaikka laitteet kykenevät keräämään tarkkaa ja monipuolista dataa, sen tehokas analysointi ja tiedon hyödyntäminen viljelytoimenpiteissä vaatii syvällistä osaamista. Tällä hetkellä Suomessa ei ole riittävästi tarjolla koulutusta, joka mahdollistaisi viljelijöille droonien keräämän datan täysimittaisen hyödyntämisen. Tämä rajoittaa teknologian käyttöä, vaikka potentiaalia on paljon.
Kuva 2. Drooneja on moneen lähtöön. Tässä kuluttajakäyttöön soveltuva malli.
Droonien hinnat vaihtelevat suuresti käyttötarkoituksen mukaan. Kuluttajakäyttöön tarkoitetut pienet droonit voivat maksaa muutamasta sadasta eurosta tuhansiin euroihin. Ammattimaiset maatalousdroonit, jotka ovat varustettu kehittyneillä sensoreilla ja analytiikkaohjelmistoilla, voivat kuitenkin maksaa jopa kymmeniä tuhansia euroja. Esimerkiksi multispektrikameroilla varustettujen droonien hinnat alkavat noin 5 000 eurosta. Vaikka investointi voi tuntua suurelta, monet viljelijät näkevät droonien tuottaman pitkän aikavälin hyödyn esimerkiksi tuottavuuden parantamisessa ja resurssien säästössä. (Digimaatalous, 2024; Nuolimäki & Kärnä, 2024)
Lentoluvat
Droonien lennättäjät tarvitsevat koulutusta ja erilaisia toimintalupia riippuen droonin koosta ja käyttötarkoituksesta. Alle 25 kg painavien droonien lennättäjien tulee rekisteröityä Traficomille ja suorittaa A1/A3-luokan teoriakoe. Jos droonin käyttö tapahtuu riskialttiissa olosuhteissa, esimerkiksi lähellä ihmisiä tai tiheään asutulla alueella, tarvitaan lisäksi A2-luokan pätevyys, joka edellyttää sekä lisäkoulutusta että lisäkokeita. (Droneinfo, Traficom 2024)
Yli 25 kg painavien droonien käyttö on vielä tiukemmin säädeltyä. Niiden lennättäminen edellyttää erillistä lentotoimintalupaa, johon liittyy turvallisuusarviointeja sekä yksityiskohtaisia toiminta- ja koulutussuunnitelmia. Lennättäjältä vaaditaan myös enemmän koulutusta ja hänen tulee noudattaa tarkempia turvallisuus- ja lentosuunnitelmia, joilla varmistetaan toiminnan turvallisuus sekä ilmatilan muiden käyttäjien huomioiminen. Lisätietoja droonien lentoluvista saa Traficomin verkkosivuilta. (Droneinfo, Traficom 2024)
Droonit maatalouden TKI-toiminnassa
Suomessa on meneillään ja on myös päättynyt useita hankkeita, jotka keskittyvät droonien käyttöön maataloudessa. Muun muassa Vertaistekno-hanke on yksi esimerkki siitä, kuinka droonit voidaan tuoda lähemmäksi viljelijöiden arkea.
Koneviesti-lehden mukaan useat maatalouden kehittämishankkeet ovat tällä hetkellä keskittyneet droonien käytön kehittämiseen ja testaukseen, jotta niiden täysi potentiaali saataisiin hyödynnettyä. Vaikka teknologia on kehittynyt nopeasti, tarve koulutukselle ja asiantuntemukselle on suuri, jotta viljelijät voisivat hyödyntää droonien tuottamaa tietoa tehokkaasti ja kannattavasti. (Knaapi, J. 2024, 66 – 71)
Vertaistekno-hankkeen droonitestauspäivä osoitti, että droonit voivat tarjota uusia ratkaisuja maatalouden haasteisiin, erityisesti Lapin vaativissa olosuhteissa.
Vaikka droonien käyttöön liittyy teknisiä ja taloudellisia rajoitteita, sekä selkeä asiantuntemuksen ja koulutuksen tarve datan hyödyntämisessä, niiden tulevaisuuden potentiaali on kiistaton. Yhä useammat viljelijät ovat valmiita kokeilemaan ja investoimaan drooniteknologiaan, jotta he voisivat tehostaa kustannustehokasta tilanhoitoa ja vähentää ympäristövaikutuksia. (Knaapi, J. 2024, 66 – 71)
Lähteet:
Digimaatalous, Droonit kasvuston kuvaamisessa. Viitattu 13.09.2024 https://www.digimaatalous.fi/droonit-kasvuston-kuvaamisessa/
Digimaatalous, Droonit. Viitattu 13.09.2024 https://www.digimaatalous.fi/droonit-dronet/
Droneinfo.fi, Traficom. Viitattu 16.09.2024 https://droneinfo.fi/fi/droneinfo-etusivu
Kärnä, A. 2024. Oamk Arctic Drone Labs. Vertaistekno testauspäivä haastattelu. 20.08.2024
Knaapi, J. 2024. Tietoa ilmasta. Koneviesti 4/2024.
Nuolimäki, M & Kärnä, A. 2024. Oamk Arctic Drone labs. Droonien mahdollisuudet maa- ja metsätaloudessa. 20.08.2024
> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle
10.10.2024
AUTHORS: Alatalo, Malla, MA, Specialist, Project Manager, Northern Well-being and Services, Lapland University of Applied Sciences; Laitinen-Tolonen, Aulikki, M.Soc.Sc., Senior Lecturer, Northern Well-being and Services, Lapland University of Applied Sciences; Prof. Mitja Gorenak, Ph.D., University of Maribor & Assist. Prof. Gregor Jagodič, Ph.D., University of Maribor.
Funded
by the European Union. Views and opinions expressed are however those
of the authors only and do not necessarily reflect those of the European
Union or the European Education and Culture Executive Agency (EACEA).
Neither the European Union nor EACEA can be held responsible for them.
Generational differences: a workplace challenge or asset?
In today's workplace, it is common for several generations to work
side by side. There are baby boomers, Generation X, Generation Y and,
most recently, Generation Z, all with different backgrounds, values,
work preferences and habits. Clearly, generational differences can pose
challenges, but could multiple generations also be an asset to the
workplace?
Challenges arise primarily from differences in communication styles,
work ethics, and technological proficiency. For instance, while Baby
Boomers may prefer face-to-face meetings, Gen Y and Gen Z often lean
towards digital communication. Gen Zers do use their smartphones, but
funnily enough, not really for phone calls: some Gen Zers have reported
being reluctant to speak on the phone (Cavendish 2024). This behavior
may cause confusion and irritation among Generation X and baby boomer
colleagues.
Additionally, older generations may value long-term job stability,
while younger workers might prioritize flexibility and work-life
balance. In their pursuit for this balance, millennials (79%) and Gen Z
(68%) professionals agree that AI helps them by reducing their workload
(Majumdar 2023). Editorial note: yes, AI helps, also in writing this
post.
The older generations tend to be more independent whereas Gen Z,
raised by modern parents who seem to be reluctant to let go, may need
more support from their parents (Cavendish 2024) and perhaps from their
co-workers, too. Many baby boomers keep their private life to
themselves, whereas younger generations share every little detail of
their lives, starting from posting pictures of their meals (CE Noticias
Financieras 2024).
The list of generational differences could go on and on. However,
generational diversity can also be an asset. Each generation brings
unique perspectives and skills to the team. Baby Boomers often bring a
wealth of experience – the type of knowledge you can’t learn from books –
and a strong work ethic, while Gen Y and Gen Z offer fresh ideas,
technological know-how, and a willingness to challenge the current
practices. When managed wisely, these differences can lead to
innovation, creativity, and a more dynamic workplace culture.
What drives each age group?
It's no wonder that there are so many differences between the
generations. After all, they come from different backgrounds and have
grown up in a very different world. It is worth noting that there are
differences between individuals in every generation, but certain
generational experiences can still influence the values and attitudes of
members of different generations.
For example, let's consider the relationship of different generations
to the media: what kind of media culture did they live in when they
were growing up? Baby Boomers witnessed the emergence of
(color)television and perhaps even watched the moon landing broadcast
live. Gen X was influenced by MTV and the very first cell phones – those
so large they could have been used as dumbbells. Gen Y was the last
generation to experience their youth without social media, while Gen Z
has grown up with it from the start. (University of Maribor 2024.)
To better understand the dynamics of a multigenerational workplace,
it’s important to delve into the values and views each generation
typically holds and to be aware of the backgrounds from which each
generation enters the working world.
- Baby Boomers (1945-1960) are known for their strong work ethic
and discipline, Baby Boomers often value professional accomplishments:
they enjoy setting goals for themselves and working towards company
goals. They thrive in a hierarchical framework of traditional working
style.
- Generation X (1961-1979) values financial stability, work-life
balance, and authenticity. The “X’ers” are known for their adaptability,
resilience, and independence in the workplace.
- Generation Y or Millennials (1980-1995) are continuously seeking
opportunities for learning and self-improvement. They value a balance
between professional ambitions and free time. Cooperation is important
to them and they have a natural tendency to work in teams and to build
networks. Millennials respect authority. In both their personal and
professional lives, they seek purpose and meaningful contributions to
society.
- Generation Z (1996-2012) thrive in diverse, collaborative
environments. They value teamwork and different perspectives. Driven by a
strong sense of purpose, they seek to make a meaningful impact on the
world, aligning their careers and actions with causes that reflect their
values and passions.They consider learning as a lifelong process that
extends beyond formal education. (University of Maribor 2024.)
These differing values and backgrounds can sometimes clash,
particularly in areas like communication, motivation, and expectations
of management. For example, a Baby Boomer’s emphasis on loyalty and long
hours might conflict with a Gen Y colleague’s focus on work-life
balance and desire for immediate feedback. Or Gen X and their yearn for
economic stability with Gen Z´s exploration for meaning and purpose in
their work rather than a massive paycheck (CE Noticias Financieras
2024).
Turning generational differences into strengths
Yes, we are all different, each generation brings its own
characteristics to the working environment. At this stage it is a
question of whether we play on the strengths of these characteristics
and create an engaging working environment that builds on strengths, or
we allow the differences to prevail, thus making the environment hard to
work in and subsequently less effective and efficient. Pretty logically
the next question is how do we do this?
Understanding and respecting these generational characteristics and the
differences that arise from them is key to creating a harmonious and
productive workplace. One effective approach is through education and
awareness, where both coworkers and managers take the time to learn
about the distinct characteristics and preferences of each generation.
Our project, From Research to Working Life: students as knowledge
brokers for entrepreneurial development (ReWo), has in one of its parts
tackled exactly this issue. We knew that we can not make different
generations work with each other, however we can develop a tool that
could help both coworkers and managers in bridging this gap between
generations.
To aid in this, our project has developed a series of info cards
where each generation is presented in two ways. On the front side
(picture 1), we have collected some important facts about each
generation, analyzed influential events that shaped the generation,
pointed out some notable representatives of each generation and outlined
the core values, communication styles, and work preferences of each age
group. On the back side of each card, there is a story told from the
perspective of all four generations, elaborating on facts from the front
side of the card, with particular focus on explaining why each
generation is as it is.
Picture 1: ReWo project team has developed a series of info cards about different generations.
These cards are designed to be a practical tool for fostering
understanding and empathy among employees. By providing quick,
accessible insights into what drives each generation, these cards can
help bridge the gap between different age groups and reduce potential
conflicts. If we understand where each of us is coming from it is less
likely that we will engage in a conflict and more likely that we will
cooperate and thrive, taking the best out of each generation.
Fair question is how did we develop these info cards? We started off
by conducting a desk analysis of the various published materials on
different generations. This helped us create a first draft of the cards,
in the first stage we debated the content amongst ReWo team members,
then we created focus groups in all four participating countries. Each
partner had created a focus group with representatives from each
generation. These individuals gave us a very valuable input that we have
used to create the final version of information cards, that can now be
found by clicking this link – Information cards – Generations – ReWo Project.
Generational diversity for a stronger workplace
Generational diversity in the workplace is both a challenge and an
asset. While differences in values and working styles can lead to
misunderstandings, they also create opportunities for innovation and
growth. By taking the time to understand these differences and using
tools like our generational info cards, organizations can turn potential
conflicts into collaborative strengths. Understanding and empathy, too,
lay the foundation for an environment where people feel heard and
respected, regardless of their age or background. This kind of emotional
intelligence can bridge the gap between generations.
In fact, our own project team (Picture 2) is a practical example of
successful multigenerational collaboration, with members from Gen X, Gen
Y, and Gen Z working together smoothly. Despite differing backgrounds
and perspectives, we have realized that these differences enhance our
teamwork. Each of us brings something valuable, whether it's experience,
research skills, fresh ideas, or expertise in new technology. By
fostering openness, understanding, and appreciation for one another,
we’ve created an effective team. This shows that when generations
collaborate with respect, a willingness to learn, and empathy, the work
pays off.
Picture 2: ReWo project team in Estoril, Portugal. Intergenerational teamwork can be efficient and rewarding – and fun!
In conclusion, the benefits of multigenerational teams in working life
are best achieved through education, mutual respect and empathy. When
employees and managers recognize and utilize the unique strengths of
each generation, the workplace can become more dynamic, allowing
everyone to thrive.
Learn more about our project
From Research to Working Life: students as knowledge brokers for
entrepreneurial development (ReWo) is an Erasmus+ funded project. It
aims at creating permanent methods and practices for developing
education and research structures, within educational institutions and
in collaboration with international working life. The Partners in this
project are the University of Maribor, Lapland University of Applied
Sciences, the University of Stavanger, and the Estoril Higher Institute
for Tourism and Hotel Studies.
During the project, which started at the end of 2022, we have identified and shared good practices in transferring students’ knowledge to working life, explored the role of visualization in supporting knowledge transfer with students.
And now for the latest, we have examined the differences between
generations in working life. Before the project ends in November we are
going to propose a role of an idea manager to help bridge the gap
between tourism education and working life.
References:
Cavendish, C. 2024. Our home-working revolution is harming the
younger generation: Bosses who insist on a return to the office are
demonised — but turning up is better for your career. Financial Times
Feb 3, 2024. Accessed on 13 May 2024 Retrieved from
https://www.proquest.com/newspapers/our-home-working-revolution-is-harming-younger/docview/2934012521/se-2
CE Noticias Financieras. 2024. Five different generations in the
workforce. Mar 17, 2024. Accessed on 13 May 2024 Retrieved from
https://www.proquest.com/wire-feeds/five-different-generations-workforce/docview/2965537292/se-2
Majumdar, D. 2023. Class of 2024: Top jobs based on your education
level & where you can find them [jobs]. The Economic Times Dec 11,
2023. Accessed on 13 May 2024 Retrieved from
https://www.proquest.com/newspapers/class-2024-top-jobs-based-on-your-education-level/docview/2900603280/se-2
University of Maribor. 2024. ReWo Project Research Findings Cue
Cards. Accessed on Aug 28 2024 Retrieved from ReWo project - EN -
Factsheets (um.si).
In writing this article, the authors have utilized an artificial
intelligence tool, ChatGPT version 3.5 to support ideation. The authors
have thoroughly reviewed and edited the content generated by AI taking
full responsibility for the text.
> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle
16.9.2024
Kirjoittajat: Petra Talvensaari Sosionomi (YAMK), kehittäjätyöntekijä, Jäkälä-hanke, Lapin hyvinvointialue ja
Johanna Majala YTM, asiantuntija Jäkälä-hanke, lehtori, Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu
Mitä on kokemusnuoritoiminta lastensuojelun jälkihuollossa?
Lastensuojelun jälkihuolto on sijoituksen tai pitkän avohuollon sijoituksen jälkeen tapahtuvaa kokonaisvaltaista tukea. Jälkihuollolla tuetaan nuoren kotiutumista sijaishuollosta itsenäiseen elämään. Jälkihuolto-oikeus jatkuu 23 vuoden ikään asti.
Hyvinvointialueet hyödyntävät jälkihuollossa kolmannen sektorin palveluita, järjestäessään monipuolista tukea nuorille. Kolmannen sektorin asiantuntemus kokemusasiantuntijatiedon hyödyntämisessä on ensisijaisen tärkeää. Jäkälä-hankkeessa Lapin hyvinvointialueen tavoitteena on kehittää omaa jälkihuollon kokemusasiantuntija- ja kehittäjäasiakastoimintaa.
SOS-Kehittäjänuoritoiminta on aloittanut aktiivisen toiminnan vuonna 2016. SOS-Kehittäjänuoret ovat lastensuojelun kokemusasiantuntijanuoria, jotka ovat erilaisissa elämäntilanteissa, tulevat erilaisista taustoista ja asuvat ympäri Suomea. Yhteistä näille kaikille nuorille on kokemus lastensuojelusta joko asiakkaana tai esimerkiksi sijaissisaruksena. (SOS-Lapsikylä.)
Veturointi-toiminnassa nuoret (noin 20–30 v.) kokemusasiantuntijat työskentelevät nuorten kanssa, jotka ovat tai ovat olleet lastensuojelun piirissä. Lisäksi he voivat työskennellä nuorten lähiverkostojen tukena kehittäen lastensuojelua ja edistäen nuorten osallisuutta. (Veturointi)
Kokemusasiantuntijuuden kriteereinä pidetään kokemukseen perustuvaa tietoa ja kokemustiedon käyttämistä muiden opastamiseen, kouluttamiseen tai tukemiseen. Kokemusasiantuntijalla on kykyä ja halua jakaa omia kokemuksiaan. Kokemusasiantuntijalta edellytetään kykyä reflektoida omia kokemuksia sekä tehdä yhteistyötä eri ammattilaisten kanssa. (Eronen 2023, 30–31.)
Työpajatoimintaa Oulussa
Jäkälä-hanke vieraili SOS-Lapsikylän kehittäjänuorten ja Vetureiden luona Oulussa. Kyseessä oli hankkeelle tärkeiden yhteistyökumppaneiden tapaaminen ja yhteisen toiminnan tiiviimpi käynnistäminen. Vierailun aluksi kuulimme taustatietoa kokemusasiantuntija/kehittäjäasiakastoiminnasta Auta Lasta ry:n Veturoinnin Mervi Saloheimolta ja SOS-Lapsikylän ehkäisevän työn koordinaattorilta Heidi Lötjöseltä.
Vierailu sisälsi kaksi työpajaa sekä kehittäjänuorille että Vetureille. Työpajoissa nuorten kanssa kuulimme nuorten ajatuksia liittyen jälkihuollon nykytilanteeseen ja kehittämistarpeisiin.
Nuorten omien jälkihuollon kokemusten kuuleminen on aina hyvin vaikuttavaa ja ajatuksia herättävää. Nuorten kokemuksista voi kuulla hyvin monenlaista; hyvin onnistunutta ja ideaalia henkilökohtaista kokemusta siitä, kuinka nuori kokee tulleensa kohdatuksi ja kuulluksi, sekä saaneensa tarvitsevansa avun ja tuen. Toisen nuoren yksilöllinen kokemus voi olla se, ettei hänellä ole ollut tietoa, mitä jälkihuolto palveluna sisältää, siirtyessään sijaishuollosta jälkihuoltoon.
Nuorten kokemusten kuulemisen jälkeen vahvistuu entisestään tunne, ettei jälkihuolto ole lainkaan valmis, vaan tehtävää on paljon. Meillä on käsissämme tulevaisuus, ja meidän tehtävämme on varmistaa toimivamme nuorten tulevaisuutta vahvistavasti.
Mitä kokemuksellisuus on?
Kokemusta määriteltäessä on yleistä kuvata se kahtena vaiheena. Ensimmäisessä vaiheessa kokemus kiinnittyy elämäntilanteeseen ollen elävä kokemus. Kokemus on tajunnallinen ja kehollinen ollen usein tunne, elämys tai olotila. Toisessa vaiheessa kokija käsitteellistää tätä tunnetta, elämystä tai olotilaa niin, että siitä tulee hänelle itselleen ymmärrettävä ja toisille jaettava kokemus. Kokemus on tällöin kuvattu kokemus, jonka kautta ihminen rakentaa mielipiteitä, käsityksiä ja uskomuksia. (Lehto-Lundén 2023, 172.)
Nuoret kertoivat pääsevänsä kokemusasiantuntijuuden ja Veturoinnin kautta vaikuttamaan suoraan itselle tärkeisiin asioihin. Kokemuksellisuus oli nuorille omien kokemusten esille tuomista, niiden hyödyntämistä sekä vertaistukea. Olemalla mukana toiminnassa nuoret antavat kasvot lastensuojelulle normalisoiden siihen liittyviä tabuja. Lisäksi nuoret omalla positiivisella otteellaan pitävät yllä toivoa tulevaisuuden suhteen.
Jäkälä-hankkeessa kokemus nousee esille nuorten omina tarinoina, jaettavana tietona ja olevien kokemusten hyödyntämisenä. Vertaistoiminnan ajatellaan olevan nuorilta nuorille tapahtuvaa, jolloin nuorten osallisuus ja kokemuksellisuus on aidosti läsnä läpi hankkeen. Jälkihuoltonuorten osallistumisella hankkeen eri toimintoihin varmistetaan nuoren äänen kuuluminen.
Miksi kokemusnuoret ovat mukana Jäkälä-hankkeessa?
Lapin AMK, Lapin yliopisto sekä Lapin hyvinvointialue ovat keväällä 2024 käynnistyneessä Jäkälä-hankkeessa nostaneet kehittäjänuoret tärkeään rooliin mietittäessä lastensuojelun jälkihuollon kehittämistä.
Jäkälä – Jälkihuoltopalveluiden kehittäminen Lapissa -hanke vastaa vuosina 2024–2027 osaltaan jälkihuoltopalveluiden kehittämisestä Lapissa, luomalla yhdenvertaiset ja tasalaatuiset jälkihuollon palvelut Lapin hyvinvointialueelle. Kyseessä on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, jonka toimijoina ovat Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Lapin hyvinvointialue.
Palveluiden kehittäminen ilman asiakkaiden, eli tässä tapauksessa jälkihuoltonuorten, näkemyksiä, kokemuksia ja ajatuksia on mahdotonta. Ammatillisen ja kokemuksellisen tiedon yhdistämisellä saamme monipuolisen näkökulman sekä kehittämistyöhön tarvittavaa syvyyttä.
Jäkälä-hankkeessa kehitetään jälkihuoltonuorille vertaistoimintaa. Sen tarkoituksena on tarjota nuorille mahdollisuus jakaa omia kokemuksiaan sekä saada osallisuuden kokemuksia. Toiminnan kautta nuoret voivat saada tukea muilta nuorilta, jotka ovat tai ovat olleet samanlaisessa elämäntilanteessa. Kehittämistyön tavoitteena on lisäksi vahvistaa nuorten hyvinvointia, rohkeutta ja uskoa tulevaan.
Lähteet
Eronen, E., 2023. Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden käsitteet lapsi- ja perhepalveluissa. Teoksessa K. Malinen, M. Itäpuisto, J. Moilanen, J. Kiili & M. Punna (toim.). Vertaistuki ja kokemukseen perustuva asiantuntijuus lasten ja perheiden palveluissa. Vastapaino, Tampere, 21-42.
Lehto-Lundén, T., 2023. Lapsen kokonaisvaltaisen kokemustiedon hyödyntäminen sosiaalialan toimintaympäristöissä. Teoksessa K. Malinen, M. Itäpuisto, J. Moilanen, J. Kiili & M. Punna (toim.). Vertaistuki ja kokemukseen perustuva asiantuntijuus lasten ja perheiden palveluissa. Vastapaino, Tampere, 169–194.
SOS-Lapsikylä: SOS-Kehittäjänuoret - Lastensuojelun kokemusasiantuntijat apunasi (sos-lapsikyla.fi). Viitattu 28.8.2024.
Veturointi: Toiminnasta - Veturointi-toiminta. Viitattu 4.9.2024.
> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle
4.9.2024
KM Tiia Ahola toimii opinto-ohjaajana liikunnanohjaajakoulutuksessa ja HTM Hannele Niemi opinto-ohjaajana liiketalouden koulutuksessa Lapin ammattikorkeakoulussa. KM, HTM Niina Riihiniemi toimii LUC- Opetus- ja oppimispalveluissa palvelupäällikkönä.
Voiko urheilun ja opiskelun yhdistää? Miten urheilun ja korkeakouluopiskelun yhdistäminen onnistuu käytännössä? Miten yhteistyöllä edistetään urheilijoiden kaksoisuria?
Taustaa
Suomalaisessa urheilussa tehdään vaikuttavaa työtä sen eteen, että urheilija pystyisi omassa arjessaan itselleen sopivalla tavalla yhdistämään tavoitteellisen urheilemisen ja opiskelun tai urheilun ja muun työuransa. Urheilija on näissä tapauksissa niin sanotusti kaksoisuralla (dual career). Suomessa urheilijoiden kaksoisura alkaa monesti jo yläkouluvaiheessa ja jatkuu mahdollisesti aina huippuvaiheeseen. (Olympiakomitea 2024.)
Tässä blogitekstissä keskitymme erityisesti urheilun ja opiskelun yhdistämiseen. Lapin ammattikorkeakoulussa (Lapin AMK) on kehitetty pitkään joustavia polkuja ja suoritustapoja opiskella esimerkiksi huippu-urheilun ohella. Blogitekstissä avaamme opiskelumahdollisuuksia, kaksoisuraa edistäviä kumppanuuksia sekä kerromme yhden maajoukkuevalmennettavan kokemuksia opiskelun ja urheilun yhdistämisestä.
Joustavia urapolkuja urheilijoille
Lapin AMK on monialainen ammattikorkeakoulu, joka järjestää tutkintoon johtavaa koulutusta Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa. Tämän lisäksi ammattikorkeakoulussa on tarjolla erilaisia opiskelumahdollisuuksia muun muassa avoimen ammattikorkeakoulun (avoin AMK) kautta.
Avoimessa AMKissa voi opiskella yksittäisiä opintojaksoja, opintokokonaisuuksia sekä tutkintotavoitteisia polku- ja väyläopintoja. AMK-polkuopinnot ovat 60 opintopisteen (op) laajuisia. Ylemmän ammattikorkeakoulun polkuopinnot ovat 20 tai 25 op laajuisia riippuen koulutuksen laajuudesta. Polkuopintoja on tarjolla lähes kaikkiin ammattikorkeakoulun ja ylemmän ammattikorkeakoulun koulutuksiin.
Korkeakouluopintojen väylä on suunnattu toisen asteen yhteistyöoppilaitoksissa opiskeleville. Väyläopinnot ovat 15 op laajuisia ja niitäkin on tarjolla lähes kaikkiin AMK-tutkintoihin. Väyläopinnot ja toisen asteen tutkinnon tai polkuopinnot suoritettuaan opiskelija voi hakeutua erillishaussa Lapin AMKin tutkinto-opiskelijaksi ilman valintakoetta.
Lapin AMKissa polku- tai väyläopinnot hyväksytysti suorittaneille taataan paikka tutkinto-opiskelijana. Avoin AMK tarjoaa siis mahdollisuuden tutkintotavoitteiseen opiskeluun joustavasti oma elämäntilanne huomioiden mistä päin maailmaa tahansa. Tämä mahdollisuus palvelee hyvin myös urheilijoita.
Ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavia koulutuksia toteutetaan päivä-, monimuoto- ja verkko-opintoina. Opiskelijalla on mahdollisuus erilaisiin pedagogisiin järjestelyihin huomioiden esimerkiksi kilpa- tai huippu-urheilu.
Myös opinto-ohjaus, ympärivuotinen opintotarjonta sekä urheilun kautta hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tukevat yksilön opintojen etenemistä. Lapin AMKissa opiskelija voi saada 5 - 10 op vapaasti valittaviin opintoihin tunnistamalla urheilemisesta kertynyttä osaamistaan Urheilijan kaksoisura -opintojaksolla.
Kumppanuus Lapin urheiluakatemian kanssa
Lapin urheiluakatemia on yksi Suomen 19 urheiluakatemiasta. Sen tehtävänä on auttaa urheilijoita opiskelun ja urheilun yhdistämisessä. Urheiluakatemia järjestää valmennusta ja varmistaa urheilijoille tärkeiden tukipalvelujen saatavuuden. Lapin urheiluakatemiaan voivat hakeutua ensisijaisesti Lapissa asuvat, oman lajinsa huipulla olevat tai sinne tähtäävät urheilijat. Lapin urheiluakatemian jäsenyys maksaa opiskelijalle Olympiakomitean määrittelemän lukuvuosimaksun. (Lapin urheiluakatemia 2024.)
Urheiluakatemian jäsenillä on mahdollisuus harjoitella laadukkaassa valmennus- ja testausympäristössä opintojen ohella yläkoulusta korkeakouluun.
Lapin AMKilla on kumppanuussopimus Lapin urheiluakatemian kanssa. Ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on mahdollista hakeutua urheiluakatemiaan ja osallistua sen tarjoamaan valmennukseen sekä asiantuntijapalveluihin. Kumppanuuden kautta urheiluakatemia tarjoaa myös erilaisia yhteistyömahdollisuuksia, kuten työharjoittelupaikkoja ja keittämisprojekteja sekä opinnäytetöitä ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoille. Lapin urheiluakatemiassa voi esimerkiksi kehittää osaamistaan kansallisen verkoston markkinointi- ja myyntitehtävissä, sisällöntuotannollisissa tehtävissä sekä valmennus- ja asiantuntijatyössä.
Yhteistyötä kaksoisurien edistämiseksi
Lapin ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajakoulutuksessa on tehty yhteistyötä Suomen Palloliiton kanssa vuodesta 2018. Palloliiton valmentajilleen tarjoamien koulutusten kautta hankittua osaamista voi sisällyttää osaksi liikunnanohjaajan tutkintoa osaamisen näyttöjen kautta.
Jalkapalloon painottuvaan liikunnanohjaajakoulutukseen mukaan valituille valmentajille on laadittu avoimen opintoina opiskeltava henkilökohtaiset polkuopinnot (60 op). Suoritettuaan polkuopinnot opiskelijat voivat hakeutua tutkinto-opiskelijaksi. Nykyisellä sopimuskaudella Palloliiton kanssa toimintaa fokusoidaan jalkapalloilijoihin. Sopimuskauden aikana kehitetään käytäntöjä tavoitteellisen harjoittelun ja opiskelun yhdistävälle toimintamallille, joka palvelisi myös urheilijoiden tavoitteita ja seuran pelaajahankintaa.
Keväällä 2023 käynnistettiin Levi Snow Sport Academyn aloitteesta yhteistyöpilotti, joka tukee alppihiihdon maajoukkuevalmennettavien kaksoisuraa. Yhteistyön tavoitteena oli edistää urheilijoiden yksilöllisiä joustavia opiskelupolkuja. Lapin AMK tarjosi huippu-urheilijoille maksutta avoimen AMKin polkuopintoja restonomi-, tradenomi- ja liikunnanohjaajaopintoihin.
Maajoukkueurheilijoilla oli mahdollisuus saada henkilökohtaisesti suunniteltu 60 op polkuopintopaketti. Opinnot olivat verkko-opintoja, ja ne oli ajoitettu kahdelle lukuvuodelle normaalin yhden sijaan. Paketin sisältöä ja laajuutta voidaan tarvittaessa muokata lukukauden aikana urheilijan tilanteen mukaan. Maajoukkuevalmennettaville syksyllä 2023 järjestettyyn info-tilaisuuteen osallistui puolenkymmentä valmennettavaa. Heistä yksi tarttui tilaisuuteen ja aloitti opiskelun keväällä 2024.
Maajoukkueurheilijan kaksoisura – Riia Pallari
Blogia varten haastateltiin maajoukkueurheilija Riia Pallaria. Hän kertoi 26.2.2024 tehdyssä haastattelussa kokemuksistaan urheilun ja korkeakouluopiskelun yhdistämisestä.
Kuva 1. Riia Pallari. Kuva: Ski Sport Finland.
Riia Pallari on parikymppinen rovaniemeläinen, joka on aloittanut laskettelun jo 2-vuotiaana. Lisäksi harrastuksiin on kuulunut jalkapallo 15 vuoden ajan, mutta se jäi sivuun muutama kausi sitten. “Laskettelu oli mukavaa kaveriporukassa. Kun pärjäsin kisoissa, alppihiihto vei mukanaan”, kertoo Riia. Hän on nykyisin alppihiihdon maajoukkuevalmennettava.
Riia oli jo aiemmin pohtinut opiskelua ja tutkinut vaihtoehtoja. Useimmiten koulutuksissa edellytettiin läsnäoloa opiskelupaikkakunnalla ja opiskelua tiettyyn tahtiin. “Lapin ammattikorkeakoulun esittely tuli kuin tilauksesta”, toteaa Riia. Liiketalouden joustavat polkuopinnot verkossa kuulostivat juuri sopivalta vaihtoehdolta. Tradenomikoulutus oli luonteva valinta, koska perheessä on yrittäjyyttä ja oma yritys voisi olla yksi uravaihtoehto. Toisaalta finanssiala tai urheiluliiketoimintakin kiinnostavat häntä. Tradenomikoulutuksen Riia kokee monipuoliseksi, koska se antaa mahdollisuudet monenlaisiin tehtäviin eri toimialoille.
Ajatuksia alkaneista tradenomiopinnoista
Riia aloitti liiketalouden verkko-opinnot tammikuussa 2024. Opintojen aloitus oli sujuvaa. Opinnot aloittava Startti korkeakouluopintoihin -opintojakso auttoi ottamaan haltuun työvälineitä, joita ei lukiossa ollut käytetty. Lisäksi henkilökohtaista ohjausta sai riittävästi.
Riia toteaa, että opinnot ovat kuitenkin yllättävän aikaa vieviä, etenkin eri ohjelmistojen haltuun ottaminen. Sen sijaan neljän tunnin verkkoluennot menevät hujauksessa. Luentojen tallentuminen oppimisympäristöön tukee Riian mielestä opiskelua, koska ne voi tarvittaessa kuunnella uudestaan. Opinnot ovat Riiasta tuntuneet mielekkäiltä, ja ne tukevat tulevaisuuden työurasuunnitelmia.
Riia toteaa, että urheilijalle opiskeluaikataulun joustavuus kauden aikana on opintojen suunnittelussa tärkeää. “Arvosanat ja oppiminen kärsisivät, jos täytyisi tehdä normaalia opiskelukuormaa”, pohtii Riia. Huippu-urheilijalla urheilu on etusijalla. Joustavuus opintojen suunnittelussa osoittautui myös merkitykselliseksi yllättävän loukkaantumisen johdosta. Opinto-ohjaustapaamisessa suunniteltiin lisää opintoja toipumisen ajaksi, koska harjoittelu ja kilpaileminen ei ollut mahdollista.
Urheilu ja opiskelu
Kuva 2. Riia Pallari Levin maailmancupissa. Kuva: Teemu Moisio.
Vaikka liiketalouden opinnot ovat Riialla vasta alkuvaiheessa, on hänelle ollut niistä hyötyä. Esimerkiksi sopimusoikeudellisten asioiden opiskelu lisäsi ymmärrystä sponsorisopimuksista. Toki Riia keskittyy tällä hetkellä urheiluun ja isä vastaa sopimuksista - ainakin vielä.
Riia kokee olevansa urheilijana kurinalainen, tavoitteellinen ja kunnianhimoinen. Hän suunnittelee ajankäyttönsä huolella. Hän kuvaa itseään yrittäjähenkiseksi. Tällaiset vahvuudet tukevat opiskelua ja varmasti myös tulevaa työuraa.
Ennen mahdollisen oman yrityksen perustamista tai muuta työuraa tavoitteena on Cortinan olympialaiset vuonna 2026. Olemme hengessä mukana. Toivotamme onnea ja menestystä kaksoisuralle, Riia!
Lähteet
Nikander, A. Kaksoisura korkeakouluissa – kansainvälinen tutkimuskatsaus. Viitattu 15.5.2024. https://olympiakomitea.kuvat.fi/kuvat/Materiaalipankki/Urheiluakatemioille+ja+valmennuskeskuksille/Kaksoisura+korkeakouluissa+kansainv%C3%A4linen+tutkimuskatsaus+2021.pdf
Nikader, A. Valintavaiheen kaksoisura – kansainvälinen tutkimuskatsaus. Viitattu 15.5.2024. https://olympiakomitea.kuvat.fi/kuvat/Materiaalipankki/Urheiluakatemioille+ja+valmennuskeskuksille/Valintavaiheen+kaksoisura+kansainv%C3%A4linen+tutkimuskatsaus+2022.pdf
Lapin urheiluakatemia. 2024. Lapin urheiluakatemia. Viitattu 10.6.2024 https://lapinurheiluakatemia.fi/lapin-urheiluakatemia/.
Olympiakomitea 2022. Huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen laatumalli julkistettiin – haku auditointiin auki.
Olympiakomitea 7.10.2022. Viitattu 15.5.2024 https://www.olympiakomitea.fi/2022/10/07/huippu-urheilijamyonteisten-korkeakoulujen-laatumalli-julkistettiin-haku-auditointiin-auki/.
Olympiakomitea 2024. Kaksoisura. Viitattu 15.5.2024 https://www.olympiakomitea.fi/huippu-urheilu/kaksoisura/.
Pallari, R. 2024. Maajoukkueurheilijan haastattelu 26.2.2024.
> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle
19.8.2024
YTM Pasi Satokangas työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.
Prologi
Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI) perustettiin vuonna 2009 eli 15 vuotta sitten. Alusta pitäen oli tavoitteena, että instituutissa tehdään tutkimusta muun muassa matkailun vaikutuksista Lapissa. Olen saanut osallistua tähän työhön melkein sen alkuvaiheista lähtien.
Vuosina 2012–2013 selvitettiin matkailun talousvaikutukset 12 lappilaisesta kunnasta (Satokangas 2013). Kohdealue määrittyi Ennakoinnista kilpailukykyä Lapin matkailulle -hankkeeseen osallistuneiden kuntien mukaan. Joukossa olivat maakunnan merkittävimmät matkailualueet.
Kun tilastoja oli hankittu, soitettu satoihin yrityksiin, palavereja pidetty ja laskelmia tehty, oli koossa lukuja matkailun talousvaikutuksista Lapissa. Matkailun merkitys euroissa oli suuri. Ehkä vielä suurempana merkitys näyttäytyi tarkasteltaessa matkailuelinkeinon suhteellista osuutta monille kohdealueille.
Artikkelissa nostetaan esille osa siitä matkailun tutkimustoiminnasta, jota Lapin ammattikorkeakoulussa tehty – yhtäältä ennakoinnin vuoksi ja toisaalta vastaamaan tiedontarpeisiin toimintaympäristön murroksissa.
Kuva 1. Tarkkailuasemissa – Lapin ammattikorkeakoulussa on seurattu matkailun nousuja ja laskuja 10 vuotta. Kuva: Pasi Satokangas
Skenaarioita itärajalla
Matkailun vaikuttavuuden tutkimus jatkui vahvana juuri perustetussa Lapin ammattikorkeakoulussa, joka on MTI:n yksi osapuoli. Euroopan unionin ja Venäjän välinen viisumivapaus häämötti horisontissa ennen vuonna 2014 puhjennutta Ukrainan kriisiä. Tavoitteeseen oli tarkoitus kulkea määrättyjen ”askelmerkkien kautta”. Viisumittoman matkustamisen vaikutuksia selvitettiin Lapissa Viva North -hankkeessa (Satokangas 2014).
Ennakkoarvioinnin periaatteiden mukaisesti asiaa lähestyttiin useista näkökulmista. Kohteena olivat viisumivapauden taloudelliset, sosiaaliset ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset. Odotukset venäläisten matkailulle olivat ”rajattomat”, mutta vaikutusten arvioinnissa pitäydyttiin malttiin. Korkoa korolle -laskelmat kasvuarvioissa tuottavat näyttäviä tuloksia, mutta varovaisuusperiaatteen noudattamista pidettiin tärkeänä. Lisäksi Ukrainan kriisiin reagoitiin tekemällä skenaarioihin muutoksia.
Viisumivapauden askelmerkit peittyivät telaketjujen jälkiin
Valitettavasti vain kauhuskenaariot ovat sittemmin toteutuneet. Ukrainan kriisin myötä Sallan matkailun kehittäminen ottikin uuden suunnan. Kriisi oli esimerkki matkailun toimintaympäristön murroksista, joita on nähty viime vuosina lisää.
Tapahtumia riittää
Lapin ammattikorkeakoulussa tuotettiin 2010-luvulla runsaasti tapahtumien talousvaikutusten selvityksiä. Kohteena olivat esimerkiksi Levin pujottelun maailman cup -kilpailu, Kelekkamessut ja erilaiset kulttuuritapahtumat.
Tapahtumien aluetalousvaikutusten arviointi -hankkeessa saatiin runsaasti näyttöä tapahtumien vaikutuksista ja kokemusta niiden laskemisesta (Satokangas 2015).
Tulokset kysyttyjä
Selvitystyön tulokset ovat kysyttyjä, ja niillä voidaan vakuuttaa sidosryhmiä tapahtuman hyödyllisyydestä. Vakiintuneiden menetelmien noudattaminen ohjaa työtä odotusten paineissa.
Toinen kysymys onkin, mitkä ovat objektiivisimpia menetelmällisimpiä ratkaisuja eri tilanteissa. Valintojen perustelut ja läpinäkyvyys antavat lukijalle mahdollisuuden arvioida tehtyjä valintoja. Monesti kyse on enemmän erilaisista, kuin oikeista tai vääristä ratkaisuista. Valinnoissa tulee pyrkiä määrättyyn pysyvyyteen tietojen vertailukelpoisuuden vuoksi, toki antaen tilaa tarvittavalle menetelmien kehittymiselle.
Kuva 2. Vilkas tapahtumien talousvaikutusten selvitystyö on kohdistunut esimerkiksi Kelekkamessuihin. Kuva: Pekka Raiski
Tietoa kriiseistä elpymisen tueksi
Uusi vuosikymmen toi uudet haasteet. Koronapandemia ja Ukrainan sota muuttivat matkailun toimintaympäristöä perusteellisesti. Lapin ammattikorkeakoulu on elänyt mukana muutoksessa tuottaen kansallisiin tarpeisiin tietoa siitä, mitä uusi tilanne merkitsi ja mitä toimenpiteitä tarvittaisiin.
Koronapandemian aikana selvitettiin kotimaanmatkailun nykytilaa ja potentiaalia (Honkanen & Sammalkangas & Satokangas 2021). Elinkeinoelämän tarpeisiin tuotettiin tietoa koronapandemian aikana myös esimerkiksi Lapin matkailun koronatoipumisen tilannehuone -hankkeessa.
Lisää vastauksia kansallisen tason kysymyksiin
Matkailukysynnän elpyessä pureuduttiin alan työllisyyden kehitykseen ja tulevaisuuden näkymiin (Harju-Myllyaho & Satokangas & Vieru & Vähäkuopus & Lindström & Paavola 2022). Molempien töiden toteuttamiseen osallistui Lapin yliopiston matkailututkimus, jälkimmäiseen lisäksi Oxford Research Oy.
Vuonna 2023 tuotettiin Suomen kalastusmatkailun nykytilakartoitus ja kehittämistarpeet -selvitys. (Satokangas & Soppela & Ranta 2022). Ministeriö julkaisi vuoteen 2033 ulottuvan kalastusmatkailun kehittämisohjelman tämän vuoden keväällä. Ohjelman tekemisessä hyödynnettiin Lapin ammattikorkeakoulun koostamia tietoja.
Menetelmäkehitystä
Lapin ammattikorkeakoulu on selvittänyt matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksia useilta Pohjois-Suomen alueilta pitkin 2010 ja 2020 -lukuja. Ilman mittaamista olisikin vaikea seurata kehitystä ja kehittämisen vaikutuksia.
Selvitysmenetelmiä on kehitetty palveluliiketoiminnan toimeksiantoihin sopivaksi. Yrityskyselyjä on järjestetty yhä, nyt tosin huomattavan suppeana. Suppeampi kysely ei tavoita kaikkia matkailun vaikutusten alueellisia piirteitä, mutta helpottaa tutkijoiden ja yrittäjien taakkaa ja parantaa toisaalta tarkkuutta suuremman vastausmäärän myötä.
Matkailun talousvaikutusten selvittäminen voi mahdollisesti jatkossa tukeutua enemmän valmiisiin aineistoihin, kuten matkailijoiden määriä ja rahankulutusta koskeviin tilastoihin. Ennen kaikkea olisi tärkeää tutkia erilaisten menetelmien soveltuvuutta tilanteessa, jossa vanhat menetelmät ja aineistot ovat yhä käyttökelpoisia, mutta uusia keinoja tulee saataville esimerkiksi digitaalisuuden kehittymisen myötä.
Uusi avaus auttaa varautumaan liikeriskeihin
Uutena avauksena Lapin ammattikorkeakoulussa on kehitetty matkailuyritysten liikeriskien hallintaa (Lapin ammattikorkeakoulu 2023). Riskit vaihtelevat, eikä yrityksille voi antaa kattavaa listausta niitä mahdollisesti uhkaavista riskeistä. Pikemminkin yrityksiä tulee auttaa omaksumaan systemaattinen riskien tunnistaminen ja hallinta osaksi rutiineja.
Liikeriskien hallinnassa tarvitaan kuitenkin tietopohjaa, joka rakentuu osaltaan esimerkiksi juuri oppilaitosten harjoittamassa tutkimustyössä. Tätä tietoa tulisikin tuoda yhä paremmin yritysten saataville riskienhallinnan sekä ylipäätään kehitystyön tueksi. Vaikuttavuuden selvityksillä on puolestaan tarvetta muun muassa matkailualan edunvalvonnassa.
”Matkailuala on herkkä toimintaympäristön muutoksille.” Vanha sanonta on osoittautunut vahvasti todeksi viime vuosien aikana. Siksi alaa ja sen kehitystä koskevalle tiedolle on jatkuva tarve.
Lähteet
Harju-Myllyaho A. & Satokangas P. & Vieru M. & Vähäkuopus M. & Lindström V. & Paavola J-M. (2022) Matkailutoimialan työllisyys muuttuvassa toimintaympäristössä: toimialapalveluiden teemaraportti. TEM toimialaraportit 2022:3. Luettu 28.6.2024 osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164064
Honkanen A. & Sammalkangas J. & Satokangas P. (2021) Kotimaanmatkailun nykytila ja potentiaali – selvitys kohderyhmistä ja kehittämistoimista. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:14. Luettu 28.6.2024 osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162882
Lapin ammattikorkeakoulu (2023) Matkailuyritysten riskienarvioinnin ja kriisinhallinnan konseptointi osana strategista johtamista. Luettu 6.8.2024 osoitteesta: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/matrix1/
Satokangas P. (2013) Matkailulla maakunta menestyy. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset 12 lappilaisessa kunnassa vuonna 2011. Lapin korkeakoulukonserni, LUC matkailu, Lapin yliopisto. Luettu 28.6.2024 osoitteesta: http://matkailu.luc.fi/loader.aspx?id=1cbe71fc-3d25-426e-879e-d163d4ff6bad
Satokangas P. (2014) EU:n ja Venäjän mahdollisen viisumivapauden vaikutukset Sallassa. Lapin AMK:n julkaisuja. Sarja B. Raportit ja selvitykset 29/ 2014. Luettu 28.6.2024 osoitteesta: https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=2758df5a-ed3c-4892-8f00-513fa5e41c9c
Satokangas P. (2015) Luosto Classicin, Pyhä Unpluggedin ja Staalon teatterifestien talousvaikutukset vuonna 2014. Tapahtumien aluetalousvaikutusten arviointi -hankkeen selvitysraportti. MTI:n julkaisusarja. Rovaniemi 2015. Luettu 28.6.2024 osoitteesta: https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=56f6f3ea-03c8-4c42-907a-5b1d1a4f0cc4
Satokangas P. & Soppela J. & Ranta A. (2022) Suomen kalastusmatkailun nykytila ja kehittämistarpeet. Lapin AMK:n julkaisuja. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 14/ 2022. Luettu 14.8.2024 osoitteesta: https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=ab973c45-0e92-41b3-824f-6243f8ccb6c0
> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle
14.8.2024
Kirjoittajat: Holappa Terhi, FM, TtM, terveysteknologian ja digiterveyden erityisasiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu ja Olli Wetterstrand, Tradenomi (YAMK), MBA, Tuotepäällikkö, Hublet Oy
Ammattikorkeakoulut yritysten kumppaneina
Kauppakamarin alkuvuonna 2024 toteuttaman kyselyn mukaan ammattikorkeakoulut ovat kiinnostavimpia yhteistyökumppaneita yrityksille tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyössä. Erityisen kiinnostavia TKI-yhteistyökumppaneita ammattikorkeakoulut ovat pienille ja keskisuurille yrityksille. Kauppakamari toteutti kyselyn yrityksille valtakunnallisesti 10.-12.1.2024. Kyselyyn vastasi 1569 yritystä. (Sipola, J. 2024).
Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotista suunnitelmaa koskeva tiedotustilaisuus pidettiin 13.6.2024. Suunnitelmassa todetaan, että tasapainoinen TKI-järjestelmän kehittäminen edellyttää, että yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö lisääntyy ja monipuolistuu.
Suunnitelmassa kerrotaan edelleen, että ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia toimia T&K-kumppanina alueensa elinkeinoelämälle tulee vahvistaa nykyisestä. Tämän edistämiseksi ammattikorkeakoulujen mahdollisuutta saada kilpailtua tutkimusrahoitusta Business Finlandin kautta parannetaan, muun muassa. (Valtioneuvosto 2024).On toivottavaa, edellä kuvattu Valtioneuvoston tavoiteasetanta tulisi näkymään myös tutkimusintensiivisillä ja haastavilla terveysteknologian sekä digiterveyden toimialoilla.
Hyvinvointi- ja terveysteknologia - missä mennään, Suomi?
Suomi on ollut edelläkävijä digitaalisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa ja terveysteknologia on jo pitkään ollut yksi nopeimmin kasvava korkean teknologian vientiala. Suomessa toimivat hyvinvointi- ja terveysteknologia-alan yritykset eivät ole kuitenkaan aina löytäneet kotimaisia kehittäjäkumppaneita ja teknologiaratkaisuja ei ole saatu skaalattua kotimaassa. (STM 2023, Terveysteknologia ry. 2022).
Suomen johtava asema saattaakin olla hupenemassa. Muut maat edistyvät nopeasti ja monet lupaavat suomalaiset hyvinvointi- ja terveysteknologian toimialan yritykset ovat hakeneet kehittäjäkumppaneita esimerkiksi muista pohjoismaista ja voivat myös päätyä ulkomaiseen omistukseen, eivätkä tuo jatkossa hyvinvointia Suomeen. (STM 2023, Terveysteknologia ry. 2022).
Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelman. Ohjelman tavoitteena on, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimijat tuntevat Suomen terveys- ja hyvinvointialan houkuttelevana kohteena. Lisäksi tavoitteena on edistää suomalaisten terveysalan yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille. Tämä edesauttaa Suomen terveys- ja hyvinvointisektorin tuottavuutta sekä vahvistaa maabrändiä huipputeknologian edelläkävijänä. (STM 2024).
Hallitusohjelmassa on erikseen mainittu ohjelman sisältävän myös terveysteknologian käytön ja viennin edistämisen. Ohjelma vastaa nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön uudistamalla rakenteet ja menettelytavat, joilla alan dataa, infrastruktuuria, tutkimustuloksia, digitalisaatiota ja teknologiaa hyödynnetään TKI-toiminnassa yhteistyössä hyvinvointialueiden, korkeakoulujen, rahoittajien ja alan yritysten kanssa. (Sailab Medtech ry. 2023).
Lapin AMK hyvinvointi- ja terveysteknologia-alan yritysyhteistyötä ja innovaatiotoimintaa edistämässä
Myös Lapissa on tärkeää osallistua edellä kuvattuihin talkoisiin. Lapin aluetta kuvaavat tekijät, kuten pitkät etäisyydet ja kokemus etäisyyksien hallinnasta, hyvinvointipalveluiden saatavuuden epäsuhta sekä ikääntynyt väestö mahdollistavat mielenkiintoisen, lisäarvoa tuottavan pilotointiympäristön toimialan yritysten innovaatiotoiminnalle.
Tällä hetkellä alueella on jo muutama hyvinvointi- ja terveysteknologian alan yritys. Lapissa on kuitenkin potentiaalia kasvattaa toimialalla toimivien teknologiayritysten määrää. Tämä edellyttää uutta lähestymistapaa ja erityisiä toimenpiteitä myös Lapin ammattikorkeakoululta.
Lapin AMK on omalta osaltaan tiivistänyt yhteistyötään hyvinvointi- ja terveysteknologian sekä sosiaali- ja terveysalan digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien yritysten kanssa. Olemme uudistaneet yritysyhteistyöhön liittyviä verkostojamme ja vahvistaneet olemassa olevia yhteyksiä. Samalla olemme edistäneet henkilöstön hyvinvointi- ja terveysteknologiaan kytkeytyvää monialaista tiimimäistä työskentelyä ja osaamista henkilöstön edustajista koostuvassa monialaisessa HyTe teknologia -intressiryhmässämme (HyTe = hyvinvointi- ja terveysteknologia).
HyTe Shower YAMK-koulutuksessa keväällä 2024
Keväällä 2024 toteutimme jälleen HyTe Shower -työpajan. Työpajassa tarjosimme yrityksille mahdollisuuden sparrata tuoteideaa, kerätä käyttökokemuspalautetta tai kartoittaa tuotteen soveltuvuutta terveysalalle.
Asiantuntijaraatina toimi Lapin AMK:n Digitaaliset terveyspalvelut ja terveyden edistämisen asiantuntija YAMK-koulutuksen opiskelijat, jotka osallistuivat HyTe Shower -innovaatiotyöpajaan osana opintojaan.
Digitaaliset terveyspalvelut ja terveyden edistämisen asiantuntija -koulutuksen ohjaavina taustatekijöinä ovat valtakunnalliset painotukset terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä digitaalisten palveluiden ja teknologisten ratkaisujen merkityksen korostuminen (Lapin AMK Master School 2024). Koulutuksessa opiskelee monialainen ja osaava terveysalan ammattilaisten joukko. Opiskelijoille HyTe Shower -toteutus tarjosi mahdollisuuden edistää yhteiskehittämiseen sekä hyvinvointi- ja terveysteknologian toimialaan liittyvää osaamistaan.
Hublet Oy kokemukset HyTe Shower työpajasta
Hublet Oy tarjoaa digitaalisia ohjelmistoratkaisuja digitaalisen sisällön jakamiseen ja laitehallintaan, erityisesti julkisiin tiloihin kuten kirjastoihin, sairaaloihin ja hoitokoteihin. Hublet Solution -ohjelmistoratkaisu mahdollistaa yhteiskäyttöisten laitteiden tehokkaan ja turvallisen käytön sekä digitaalisen sisällön tarjoamisen Hublet Profiles -ominaisuudella.
Digitaalista sisältöä ja laitteita hallitaan yhdellä selainpohjaisella Hublet Manager -sovelluksella.
Hublet tarjoaa Hublet Tabletteja joko yhdessä Hublet Dock -itsepalvelulainausaseman kanssa tai erikseen. Kaikki laitteet on suunniteltu kestämään julkisten tilojen vaatimuksia. Tableteissa on violetti suojakuori, Hublet Case, ja niiden pintaan voidaan lisätä jatkuvan desinfioinnin suoja, mikä tekee niistä erityisen hygieeniset käytettäväksi julkisissa tiloissa.
Kuva 1. Hublet tabletti (Hublet Oy)
Hublet kehittää jatkuvasti Hublet Solution -ohjelmistoalustaansa. Yksi Hubletin HyTe Shower -työpajaan osallistumisen tavoitteista oli kerätä terveysalan ammattilaisten kommentteja Hublet App -mobiilisovelluksen uuteen käyttöliittymäkonseptiin, jossa painotetaan erityisesti saavutettavuuden parantamista ja yhdenvertaisempaa käyttökokemusta.
Työpajassa kerättiin myös yleisiä kommentteja sovelluksen käyttöliittymästä sekä pohdittiin yhdessä tabletin eri käyttökohteita terveydenhuollon erilaisissa toimintaympäristöissä. Tavoitteena oli tunnistaa mahdollisia kehitysalueita ja saada uusia ideoita Hublet Solution -ohjelmiston kehittämiseksi entistä paremmin terveydenhuollon tarpeita vastaavaksi alustaksi.
Kuva 2. Havainnollistava kuva HyTe Shower -työpajasta (Hublet Oy)
Hubletin kokemukset HyTe Shower -työpajasta ovat erittäin myönteisiä. Suora palaute tulevilta terveysalan asiantuntijoilta auttaa kehittämään Hublet Solution -ohjelmistoa oikeaan suuntaan.
Myös opiskelijoiden monialainen näkökulma ja tuoreet näkemykset toivat uusia oivalluksia, joita Hubletin ohjelmiston kehitystiimi ei olisi välttämättä osannut ottaa huomioon. Työpaja vahvisti myös yrityksen sitoutumista käyttäjälähtöiseen tuotekehitykseen ja auttoi rakentamaan verkostoja yhdessä tulevaisuuden terveysalan ammattilaisten kanssa.
HyTe Shower -työpaja tarjosi Hubletille konkreettisia kehitysideoita ja vahvisti uskoa siihen, että tuote vastaa terveysalan tarpeisiin. Lisäksi saatu palaute ja ideat otetaan huomioon tulevissa tuotekehitysprojekteissa, mikä auttaa Hubletia pysymään kilpailukykyisenä ja innovatiivisena toimijana digitaalisen sisällön ja yhteislaitehallinnan markkinoilla.
Ammattikorkeakoulu valjastaa kehittämisympäristönsä entistä vahvemmin yritysten tueksi
Aiempien vuosien investoinnit Lapin ammattikorkeakoulun kolmen kampuksen kehittämisympäristöihin tullaan valjastamaan jatkossa entistä vahvemmin hyvinvointi- ja terveysteknologian toimialan sekä digitaalisia ratkaisuja kehittävien yritysten ja innovaattorien yhteiskehittämisen alustoiksi.
Tämän tavoitteen edistämiseksi saimme juuri tärkeäksi katsomamme myönteisen EAKR-rahoituspäätöksen Lapin ammattikorkeakoulun hyvinvointi- ja terveysteknologian toimialan testbed palvelukehityshankkeelle, joka käynnistyy lokakuussa 2024. Testbed-toimintamallin sekä palvelutarjooman ensimmäinen versio kehitetään kolmivuotisen hankkeen aikana piloteissa ja käyttöönotetaan hankkeen päätyttyä.
Testbedeissä, joita myös kokeilualustoiksi tai testiympäristöiksi kutsutaan, yritykset voivat hakea palautetta ideoistaan ja kehitteillä olevista ratkaisuistaan sekä käyttökokemuksia jo markkinoilla olevista tuotteista (Business Finland 2022). Testbedit mahdollistavat usein myös tilojen ja laitteiden vuokraamisen sekä tarjoavat tukea erilaisten menetelmien, kuten käytettävyystestauksen toteuttamiseen. Testbed voi tarjota tukea myös liiketoiminnan kehittämiseen sekä uusien teknologioiden hyödyntämiseen tuotekehityksessä.
Lähteet:
Business Finland (2022). Testbed, kokeilualusta, testiympäristö – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Blogi 7.2.2022. Viitattu 30.7.2024. Saatavilla
https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/blogit/2021/testbed-kokeilualusta-testiymparisto--rakkaalla-lapsella-on-monta-nimea
Lapin AMK Master School (2024). Digitaalisten terveyspalveluiden ja terveyden edistämisen asiantuntija. Viitattu 29.7.2024. Saatavilla https://www.lapinamk.fi//fi/Hakijalle/YAMK-tutkinnot/Digitaalisten-terveyspalveluiden-ja-terveyden-edistamisen-asiantuntija
Sailab Medtech ry. (2023). Suomen hallitusohjelma: terveysteknologian merkitys on tunnistettu, hankintojen kansallinen keskittäminen tavoitteena huolestuttaa. Viitattu 29.7.2024. Saatavilla https://www.sailab.fi/uutiset/2023/06/suomen-hallitusohjelma-terveysteknologian-merkitys-on-tunnistettu-hankintojen-kansallinen-keskittaminen-tavoitteena-huolestuttaa/
Sipola, J. (2024) Yrityskysely osoittaa: Ammattikorkeakoulut kiinnostavimpia TKI- yhteistyökumppaneita yrityksille. Keskuskauppakamari 26.06.2024. Viitattu 29.7.2024. Saatavilla
https://kauppakamari.fi/tiedote/yrityskysely-osoittaa-ammattikorkeakoulut-kiinnostavimpia-tki-yhteistyokumppaneita-yrityksille/
STM (2023). Digitaalisen terveyden ja hyvinvoinnin verkoston ja verkostotoimijan perustaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2023:24. Viitattu 6.6.2024. Saatavilla https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164954/STM_2023_24_Rap.pdf
STM (2024). Kasvuohjelma vauhdittamaan terveys- ja hyvinvointialan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Viitattu 29.7.2024. Saatavilla https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/kasvuohjelma-vauhdittamaan-terveys-ja-hyvinvointialan-tutkimus-kehitys-ja-innovaatiotoimintaa
Terveysteknologia ry. (2022). Digitaalinen murros sotessa edellyttää yhteisiä tavoitteita, johtajuutta ja päivitetyn vision. Viitattu 29.7.2024. Saatavilla https://healthtech.teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/digitaalinen-murros-sotessa-edellyttaa-yhteisia-tavoitteita-johtajuutta-ja-paivitetyn
Valtioneuvosto (2024). Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön suunnitelman laatimiseksi asetettu työryhmä. Valtioneuvoston julkaisuja 2024:31. Valtioneuvosto Helsinki 2024. Viitattu 29.7.2024. Saatavilla file:///C:/Users/terholap/Downloads/valtion_tutkimus_ja_kehittmisrahoituksen_kytn_monivuotinen_suunnitelma.pdf
> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle
12.8.2024
Insinööri (AMK) Mika Turska, Insinööri (AMK) Juha-Matti Raappana ja Insinööri (AMK) Raimo Vierelä työskentelevät asiantuntijoina Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä.
Teräsrakentaminen on muutoksen edessä. Ympäristötietoisuuden kasvaessa ja säädösten tiukentuessa on selvää, että on aika ottaa askel kohti kestävämpää tulevaisuutta. Lapin alueen teräsrakennusalan pk-yritykset ovat tietenkin automaattisesti myös mukana tässä muutoksessa.
ARTEKI-hanke (Arktinen teollinen kiertotalous) pyrkii vastaamaan haasteeseen tarjoamalla osaamista ja resursseja muutoksen mahdollistamiseksi. Hanke on saanut useamman yrityksen mukaan pohtimaan oman tuotteen tai palvelun hiilijalanjälkeä ja sen laskemiseen liittyviä kokonaisuuksia.
Kuva 1. Hankkeessa mukana olevat yritykset.
Teimme hankkeessa hitsausdemonstraation, jossa tarkoituksena oli verrata kahden eri teräslaadun hitsausprosessin hiilijalanjälkeä ja saada näistä konkreettiset tulokset analysoitavaksi.
Teräsrakentaminen Lapissa
Teräsrakentaminen on olennainen osa Lapin kone- ja metallialan liiketoimintaa. Pienet ja keskisuuret yritykset kukoistavat alalla tarjoten palveluitaan niin paikallisesti kuin suurten rakennushankkeiden tarpeisiin. On selvää, että teräsrakenteiden hiilijalanjälki on saatava hallintaan.
Tällä hetkellä yritykset kohtaavat merkittäviä haasteita hiilijalanjäljen mittaamisessa ja hallinnassa. Vertailukelpoisten arvojen puute ja laskentaprosessien monimutkaisuus ovat vain muutamia esteitä, jotka seisovat vähähiilisen tulevaisuuden tiellä.
Hiilijalanjäljen vertailu S355 vs. Strenx 700MC Plus -teräslaaduista
Hiilijalanjäljen laskennan demonstroinnin tavoitteena oli tarjota yrityksille konkreettisia esimerkkejä ja ajatuksia niistä asioista, joista laskenta koostuu. Hitsausdemonstraatiossa mallinnettiin teräsrakenteiden hiilijalanjäljen laskentaprosessi, joka kertoo, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon tällaisessa kokonaisuudessa. Työ oli erittäin opettavainen myös hankeryhmälle ja antoi erinomaiset lähtökohdat ymmärtää asia syvällisemmin.
Hitsausdemonstraation avulla vertailtiin kahden eri teräsmateriaalin, normaalin rakenneteräksen S355 (25 mm) ja lujemman Strenx 700MC Plus (12 mm), hiilijalanjäljen eroja. Demonstraation tavoitteena oli selvittää, kuinka materiaalivalinnat vaikuttavat hiilijalanjälkeen ja miten voidaan saavuttaa kestävämpiä ratkaisuja ilman, että rakenteellista laatua heikennetään.
Hitsausdemonstraatio toteutettiin tekemällä molemmista teräslaaduista kolme 600 mm hitsausnäytettä. Hitsaukset suoritettiin V-railoon mekaanisella hitsausradalla käyttämällä Froniuksen TP3200 hitsauslaitetta Lapin ammattikorkeakoulun hitsauspajassa. Hitsausmenetelmänä käytettiin MAG-hitsausta, joka on yleinen menetelmä metallien hitsauksessa.
Kuva 2. Strenx 700MC Plus terästen hitsausta Froniuksen TP3200 hitsauskoneella, joka on kytkettynä mekanisoituun kuljettimeen.
Hitsausdemonstraation vaiheet
Näytelevyt esivalmisteltiin hiomalla valssihilseet sekä puhdistettiin viisteet jokaisesta levystä (kuva 3). Levyt punnittiin sekä ennen hitsausta että hitsauksen jälkeen, jotta voitiin todentaa lisäaineen kulutus jokaisen hitsaustapahtuman jälkeen. Sähkönkulutusta seurattiin energiankulutusmittarilla froniuksen hitsauskoneesta jokaisen hitsausliitoksen jälkeen. Lisäksi hitsauksesta otettiin talteen suojakaasun kulutus ja liitosten tekoon kulunut aika.
Kuva 3. Esivalmistelua ja tulosten kirjanpitoa
Hiilijalanjäljen laskenta
Laskentaa varten etsittiin päästökertoimia julkisista lähteistä kuten Motiva ja Co2data.fi. Lisäksi teräksille saatiin EPD:t (Ympäristöseloste) suoraan valmistajilta, mistä saatiin päästökertoimet demonstraatioon. Laskenta suoritettiin Excel-ohjelmassa käyttäen mitattuja arvoja kiinnittäen eritystä huomiota yksiköihin. Lopputuloksena saatiin (hiilidioksidiekvivalentti) kgCO2ekv tuotteille. (Kuva 4)
ARTEKI-hanke järjestää jatkossa webinaareja ja työpajoja hiilijalanjäljen laskentaan liittyvissä asioissa. Näissä tilaisuuksissa asiasta kiinnostuneet voivat hankkia itselleen matalalla kynnyksellä lisää tietoa.
Kuva 4. S355 ja Strenx 700Mc Plus hiilijalanjäljet vertailussa
Yhteenveto demonstraatiosta
Tulokset osoittavat, että hiilijalanjälkeä voidaan merkittävästi pienentää käyttämällä ohuempia ja lujempia teräslaatuja, kuten Strenx 700MC Plus, perinteisten rakenneterästen sijaan. Suurin ero hiilijalanjäljessä syntyy teräksen valmistuksesta, mikä korostaa materiaalivalintojen tärkeyttä. Toimituksen ja hitsaussähkön kulutuksen osuus tässä kokonaisuudessa oli hyvin pieni, joten näillä tekijöillä on vähäinen vaikutus lopputulokseen.
Lisäksi huomattiin, että hitsauslisäainetta kului merkittävästi enemmän S355-teräksen hitsauksessa, mikä myös osaltaan vaikutti kokonaispäästöihin. Tämä korostaa tehokkaampien ja ympäristöystävällisempien hitsausprosessien merkitystä teollisuudessa. Oikeilla materiaalivalinnoilla ja prosessien optimoinnilla voidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia hiilijalanjäljen hallinnassa.
Lisäaineen päästökertoimia ei ole vielä saatavissa, mutta valmistaja on ilmoittanut pyrkivänsä ilmoittamaan päästökertoimet vuoden 2024 loppuun mennessä.
Kilpailukyvyn parantuminen ja vähähiilisen talouden tavoittelu
ARTEKI-hankkeen tavoite on kaksijakoinen. Ensinäkin, pyrimme parantamaan paikallisten pk-yritysten kilpailukykyä tarjoamalla niille työkaluja ja osaamista hiilijalanjäljen laskentaan ja hallintaan. Samalla autamme niitä myös vastaamaan markkinoiden kasvavaan ympäristötietoisuuteen ja säädöksiin.
Toiseksi pyrimme edistämään siirtymistä kohti vähähiilisempää taloutta. Teräsrakentaminen on perinteisesti ollut merkittävä hiilipäästöjen lähde, mutta oikeilla toimenpiteillä tätä kuvaa voidaan muuttaa. Hiilijalanjäljen laskenta on yksi osa tätä kehityssuuntaa.
> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle
8.8.2024
Ins. (AMK) Mika Turska, Ins. (AMK) Jouni Kanto, Ins. (AMK) Soile Sääski ja DI Jani Sipola työskentelevät asiantuntijoina Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmässä.
Dronen käyttöä eri energia-alan toiminnoissa on tehostettu viime vuosina. Tuulivoimaloiden kunnossapitoa dronet ovat helpottamassa muun muassa turbiinien tarkastuksissa. Aurinkopaneelien sekä aurinkovoimakenttien tarkastuksessa dronet ovat olleet helpottamassa arkea jo pitkään. Dronella kerätystä tiedosta saadaan tuotettua tärkeää elinkaaritietoa paneeleista ja tuotantohäviöistä.
Teimme Käly-hankkeessa (Kestävät älyratkaisut) selvityksen dronen käytöstä ja siitä miten laitteita hyödynnetään varsinkin sähkölinjojen tarkastuksissa ja kuinka yleistä se on.
Kuva 1: Drone Mavic2 (Pixabay.com)
Dronella tehtävät lennot ja niiden lentotoimintamuodot
Droneilla tehtävät näköhavainnointilennot voivat tapahtua kahdessa eri lentotoimintamuodossa: VLOS (Visual Line of Sight) ja BVLOS (Beyond Visual Line of Sight). VLOS-toimintamallissa lennot perustuvat suoraan näköyhteyteen, kun taas BVLOS-toimintamallissa lennot suoritetaan ilman suoraa näköyhteyttä.
Kerätty kuvamateriaali tallennetaan dronen muistiin, jotta sitä voidaan tarkastella myöhemmin. Tallennettua materiaalia voidaan analysoida jälkikäteen joko dronen kameran ja ohjainlaitteen näytöltä tai siirtää tietokoneelle tarkempaa käsittelyä varten. (Droneinfo 2023.)
Sähkölinjojen tarkastuksiin liittyviä kokeiluja ja tuotteita
Sähkölinjojen kunnonvalvontaan löytyy jo monia kaupallisia toimijoita, jotka tekevät dronien avulla kuvauksia sähkölinjoista. Toiminta vaatii dronen ohjaajan eli koulutetun ja kurssit käyneen pilotin, joka hoitaa kuvauksen manuaalisesti lentämällä käyttäen edellä mainittuja näköhavaintolento tapoja.
Vähän pidemmälle on asiaa viety kaupallisella sovelluksella, josta hyvänä esimerkkinä konkreettisesta tuotteesta voidaan mainita Faultti-sovellus. Palvelu koostuu pilvipalvelusta, Android -sovelluksesta ja selainpohjaisesta hallintokäyttöliittymästä. Pilvipohjainen tilannekuvatyökalu tuottaa reaaliaikaista tietoa huoltolennoista ja niiden sijainteihin liitetyistä kuvista. Tämän avulla droneohjaajat ja järjestelmänkäyttäjät voivat kommunikoida keskenään. (Mindhive 2024.)
PKS Sähkönsiirto pilotoi yhdessä Evisionin kanssa uudenlaista tekniikkaa sähköverkkojen tarkastamiseen Pohjois-Karjalassa muutama vuosi sitten. Joensuussa testattiin automaattiohjautuvaa dronea, joka kuvasi ja analysoi 15,5 kilometrin pituista keskijänniteverkkoa tekoälyn avulla. Drone teki myös laserkeilauksen ja lämpökuvauksen.
Kerätty data analysoitiin tietokoneilla, jotka tunnistivat vikakohdat ja tekivät kasvillisuusanalyysit, mikä auttoi ajoittamaan johtokatujen raivaukset ja tunnistamaan vaaralliset puut. Tämä uusi teknologia tehosti kunnossapitoa, ennaltaehkäisi vikoja, vähensi hiilijalanjälkeä ja edisti sähköverkkojen digitalisaatiota. (PKS sähkönsiirto 2022.)
Carunalla on Suomessa yli 88 000 kilometriä sähköverkkoa, jota pitää tarkkailla, kunnostaa, huoltaa ja valvoa kellon ympäri. Valvontaa on jo aiemmin digitalisoitu, mutta viime vuonna tehdyssä pilotissa myös vuosittaisia kunnossapitotarkastuksia automatisoitiin. Caruna kokeili käyttää droneja ja tekoälyä vähentääkseen ihmisen tekemää manuaalista työtä. Dronet kuvasivat sähköverkkoa ja tekoäly analysoi kuvat tunnistaen mahdolliset viat tai riskialueet. Näin ollen sähköverkon tarkastusten tehokkuus kasvoi samalla, kun manuaalisen työn tarve väheni. (Caruna 2023.)
Innovaatioita Lapin haasteisiin
Lapissa sää- ja kenttäolosuhteet ovat haastavampia kuin eteläisemässä Suomessa. Etäisten alueiden saavutettavuus ja huollon logistiset haasteet voivat hidastaa sähkölinjojen vikojen korjaamista ja lisätä katkojen kestoa. Droneja käytetäänkin useasti myös Lapissa apuna sähkölinjojen vikojen paikallistamisessa ja energiayhtiöt ovat hankkineet kalustoa itselleen.
Hankkeessamme tehdyn haastattelun pohjalta tiedetään, että energiayhtiöt kaipaavat kuitenkin vielä autonomisuuden lisäämistä, jotta droneilla saataisi muun muassa pidempiä lentoaikoja. Akkukapasiteetti ei riitä vielä kovin pitkiin lentoihin kerralla. Autonomiset latausasemat voisivat helpottaa tätä ongelmaa. Tai voisiko vety olla seuraava vaihtoehto? (Koskela, Perälä 2024.)
Kelluu Oy on lähtenyt taklaamaan lentoaikaongelmaa kehittelemällään miehittämättömällä ilmalaivalla. Ilmalaivassa käytetään vetyä, jonka avulla sillä on päästy jopa 12 tunnin lentoaikoihin ja niissä on hyötykuormana käytetty erilaisia antureita, tutkaimia ja kameroita keräämään dataa mm. maastosta ja infrastruktuurista. Ilmalaivoja on käytetty tähän mennessä sähkölinjojen kunnonvalvonnassa ja metsätuhojen arvioinnissa. (Kelluu 2024.)
Kuva 2: Kelluu oy:n miehittämätön vetykäyttöinen ilmalaiva. (Kelluu 2024.)
Dronen toiminta-aluetta voi laajentaa myös tekemällä dronesta matkustajan. LapinAMK on ollut mukana Energy ECS -hankkeessa, jonka yhdessä use-casessa drone hyödyntää linja-autoja kohteesta toiseen siirtymisessä. Drone odottaa pysäkillä linja-autoa, jonka katolle se telakoituu ja matkustaa kohdepysäkille. Sieltä drone jatkaa matkaansa, suorittaa tehtävänsä ja lopulta palaa takaisin pysäkille odottamaan paluukyytiä. Kenties tällainen telakka toimisi myös esimerkiksi verkkoyhtiön ajoneuvon katolla, jolloin drone pääsisi matkustajana lähemmäs kohdetta, jossa se lopulta autonomisesti suorittaisi tilatun tehtävän.
Autonominen latausasema
Autonomisessa latausasemassa drone osaa laskeutua alustalle, jonka kautta dronen akkujen lataus tapahtuu. Maailmalta löytyykin jo erilaisia ratkaisuja, ja Suomalainen yritys nimeltään Rumble Tools on ollut eräänlainen edelläkävijä robottikoptereiden latausasemien suhteen. Se on ollut ensimmäisenä maailmassa kehittämässä systeemiä, joka toimii täysin automatisoidusti. Ainutlaatuisin osa on telakointiasema, jonka avulla dronet voivat toimia 24/7 itsenäisesti. Tällaisen tekniikan edut ovat huomattavat, kun mietitään kustannussäästöjä, tehokkuutta ja joustavuutta. (ETN uutinen)
Kuva 3: Skycharge on lähtenyt markkinoille autonomisella älylatausratkaisulla, joka on suunniteltu erityisesti kaupallisiin droneihin. Kontaktipohjainen järjestelmä mahdollistaa dronejen tehokkaan itselatauksen.
Mikä ihmeen kestävä älyratkaisu?
KÄLY (Kestävät älyratkaisut) on Lapin AMKin hallinnoima hanke, jossa kytketään kestävyyttä, kiertotaloutta ja vastuullisuutta yhteen digitaalisuuden ja älyratkaisujen kanssa. Hankkeessa kartoitetaan mahdollisuuksia, tarpeita ja kiinnostuneita toimijoita kestäville älyratkaisuille, joiden toteutuksessa huomioidaan alueen arktiset olosuhteet.
Kartoitus- ja selvitystyön lisäksi hankkeessa toteutetaan pilotteja ja demonstraatioita, joilla ratkaisuja jalkautetaan käytäntöön. Hankkeessa myös levitetään toimijoille tietoa älykkäistä ja kestävistä ratkaisuista. Hanketta rahoittaa Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta ja hankkeen toteutusaika on 1.6.2023-31.5.2026.
Hankkeessa älyratkaisu on määritelty laitteeksi tai kokonaisuudeksi, jossa yhdistyy elektroniikka, ohjelmointi sekä materiaalitekniset ratkaisut. Älyratkaisuihin voi sisältyä myös tekoälyä, robotiikkaa ja mekaniikka. Kestäväksi ratkaisu saadaan kiinnittämällä erityishuomiota ratkaisun rakenteeseen mm. kierrätettävien materiaalien, biomateriaalien ja paristottomuuden hyödyntämiseen.
Lähteet:
Droneinfo, Itseopiskelumateriaalit EU-asetuksen mukaisiin kauko-ohjaajan kokeisiin. Viitattu 10.6.2024 https://droneinfo.fi/fi/itseopiskelumateriaalit-eu-asetuksen-mukaisiin-kauko-ohjaajan-kokeisiin
Mindhive. Dronet lyhentämään sähkökatkoja. Viitattu 7.6.2024 https://www.mindhive.fi/referenssi/faultti
PKS sähkönsiirto, Dronet ja tekoäly tarkastavat sähköverkkoa Pohjois-Karjalassa 2022. Viitattu 7.6.2024 https://pkssahkonsiirto.fi/ajankohtaista/dronet-ja-tekoaly-tarkastavat-sahkoverkkoa-pohjois-karjalassa/
Caruna. 2023. Caruna kuvaa dronella sähköverkkoja Kirkkonummella 2023. Mediatiedote. Viitattu 7.6.2024 https://caruna.fi/ajankohtaista/caruna-kuvaa-dronella-sahkoverkkoja-kirkkonummella
Koskela, T. & Perälä, O. 2024. Inergia Oy. Haastattelu 22.3.2024. Tekijöiden hallussa.
Kelluu solutions, NET-ZERO AERIAL DATA SERVICES. Viitattu 10.6.2024 https://kelluu.com/solution
ETN uutinen, Täysautomaattinen drone tulee Imatralta, Viitattu 10.6.2024 Lähde: https://etn.fi/index.php/about/13-news/7305-taysautomaattinen-drone-tulee-imatralta
> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle