Lapissa matkailu- ja palvelualan toimintaympäristö on muutoksessa. Viime vuosina johtamisen arkea ovat haastaneet erilaiset organisaatiomuutokset, koronapandemia ja muut globaalit kriisitilanteet, työvoimapula sekä asiakkaiden ympäristötietouden lisääntyminen. Edellisessä blogitekstissämme tarkastelimme matkailu- ja palvelualan esihenkilöiden ja yrittäjien kokemuksia toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin liittyen.

Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme vastuullisissa esihenkilötehtävissä tai yrittäjinä matkailu- ja palvelualalla Lapissa toimivien pohdintoja sosiaalisesta vastuullisuudesta. Johtajat ovat tuottaneet kirjoitelmia, joissa he reflektoivat omaa päivittäistä johtamistyötään työyhteisöissään ja verkostoissaan. 

Kirjoitelmista olemme koonneet tähän kirjoitukseen sosiaalisen vastuullisuuden elementtejä. Tässä yhteydessä sosiaaliseen vastuullisuus tarkoittaa vastuuta ihmisistä, henkilöstöstä. Tärkeitä osa-alueita ovat muun muassa henkilöstön yhteisöllisyys, hyvinvoinnista huolehtiminen ja osaamisen kehittäminen.

Onnistumisia monimuotoisessa työyhteisössä

Työyhteisön ja siellä vallitsevan myönteisen ilmapiirin merkitys on esihenkilötehtävissä tai yrittäjinä matkailu- ja palvelualalla toimiville suuri. Johtamistyön tavoitteena on luoda edellytyksiä sille, että jokainen voi tulla töihin hymyillen. Töissä voi ja saa olla hauskaa, ja silti työtehtävät hoidetaan kiitettävästi.

Parhaimmillaan työilmapiiri kannustaa työntekijöitä antamaan parhaansa ja auttaa toteuttamaan itseään ja löytämään vahvuutensa. Johtajat totesivat, että hyvä työilmapiiri sallii myös huonot päivät.

Matkailu- ja palvelualalla esihenkilötehtävissä tai yrittäjinä toimivat kokevat onnistumisen hetkiä monimuotoisessa työyhteisössä työskentelystä ja johtamisesta.Yhdessä tekemisellä pyritään siihenkin, ettei yksittäinen työntekijä tuntisi liikaa stressiä työmäärästä. Myös he, joilla ei ole vakiintunutta työyhteisöä, kokivat tärkeäksi, että yhteistyö verkoston ja eri sidosryhmien kanssa on sujuvaa ja tiiviistä.

Työntekijäymmärrys monimuotoisen johtamisen ydin

Työntekijäymmärryksen näkökulmasta on tärkeää ymmärtää monimuotoisen työyhteisön yksilöiden tarpeita ja elämäntilanteita sekä erilaisia tapoja oppia. Monimuotoinen työyhteisö rakentuu esimerkiksi eri sukupolvien edustajista, työntekijöistä, jotka ovat erilaisissa elämäntilanteissa sekä eri kulttuureista saapuneista työntekijöistä.

Monimuotoisen työyhteisön esihenkilöinä toimivat kokevat tuntevansa tiiminsä jäsenet hyvin ja kykenevänsä sen myötä tunnistamaan työntekijöidensä vahvuuksia.

Hyvä työntekijäymmärrys mahdollistaa työtehtävien jakamisen tiimin jäsenten vahvuuksien mukaan siten, että jokainen pääsee työskentelemään vahvuusalueellaan ja loistamaan vuorollaan. Monimuotoinen työyhteisö tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita erilaisten näkemysten ja arvomaailmojen yhteensovittamiseen. Hyvä tiimituntemus auttaa työyhteisön ristiriitatilanteiden ratkaisemisessa ja mahdollistaa myös työntekijöiden osallistamisen tilanteisiin.

Tasavertaisuus arjessa

Kirjoitelmissa korostui luottamuksen, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden merkitys työyhteisössä. Johtajat tekevät töitä työntekijöiden tasavertaisuuden toteutumiseksi.

Oikeudenmukaisuutta pyritään toteuttamaan arjessa esimerkiksi tasapuolisella työvuoro- ja lomasuunnittelulla, tehtävien ja vastuiden tasaisella jakamisella sekä mahdollistamalla jokaisen kuulluksi tuleminen. Lisäksi työkaverin työpanoksen kunnioittaminen edistää tasavertaisuuden vahvistumista. Myös esihenkilön omalla esimerkillä johtaminen edesauttaa työnantajan ja työyhteisön arvomaailman jalkauttamisessa.

Töitä luottamuksen ilmapiirin saavuttamiseksi

Avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin eteen oltiin valmiita tekemään paljon töitä. Johtajat kokivat, että se ei synny itsestään.

Molemminpuolisen luottamuksen ilmapiirin muodostuminen on tärkeää, jotta työntekijä voi luottaa esihenkilöönsä vaikeissakin tilanteissa ja toisaalta, esihenkilö voi luottaa työntekijän hoitavan vastuunsa sovitun mukaisesti. Johtajat kokivat tästä onnistumisen tunnetta, ja myös luottamus itseensä johtajana vahvistui.

Tiimin hyvinvointi ensisijaista

Tiimin työhyvinvoinnin varmistaminen on johtajille ensiarvoisen tärkeää. Etenkin pandemia-aikana työntekijöiden hyvinvoinnin riittävä huomioiminen herätti huolta.

Esihenkilöiden kirjoitelmista oli havaittavissa, että osa vastaajista kokee työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisen helpompana kuin omasta hyvinvoinnista huolehtimisen. Arjessa panostetaan siihen, että voi esihenkilönä mahdollistaa työntekijöiden jaksamisen ja olla kaikkien tukena. Esimerkiksi työvuorosuunnittelu koettiin erittäin keskeiseksi tiimiläisten hyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttavaksi asiaksi.

Vahva työyhteisön jäsenten tuntemus, tilanteen lukutaito ja ennakointikyky mahdollistavat työyhteisön ongelmien käsittelyn rakentavalla tavalla, jolloin voidaan välttyä esimerkiksi sairauslomilta.

Merkityksellistä osaamisen johtamista

Osaamisen johtaminen korostui kirjoitelmissa merkittävänä sosiaalisen vastuullisuuden osa-alueena. Johtajat kokivat, että henkilöstön osaamisvajeet olisi hyvä tunnistaa ennakoiden, jotta tulevaan osataan paremmin varautua.

Johtajat pyrkivät ohjaamaan koulutuksen ja valmennuksen kautta henkilöstöä vahvempaan osaamiseen. Monimuotoista työyhteisöä pidettiin tässäkin vahvuutena, sillä sen koettiin mahdollistavan esimerkiksi hiljaisen tiedon ja osaamisen siirtymisen konkareilta uudemmille osaajille.

Pitovoiman vahvistaminen työyhteisön yhteinen asia

Myös tulevaisuuden osaajista huolehtiminen nostettiin esiin ja koettiin, että työyhteisöllä ja sen jokaisella työntekijällä on tärkeä rooli omalla toiminnallaan rohkaista ja kannustaa nuoria alalla työskentelyyn.

Näin ollen osaamisen johtamisella on useita merkityksiä: yritykselle tarvittavan osaamisen varmistamiseen, työntekijälle oman osaamisen kehittämiseen ja ennen kaikkea alan veto- ja pitovoiman vahvistamiseen.

Lopuksi: Sosiaalinen vastuullisuuden merkitys korostuu entisestään

Sosiaalinen vastuullisuus puhutti esihenkilötehtävissä ja yrittäjänä työskenteleviä. Arjen henkilöstöjohtamisessa on monia tilanteita, joihin vastaajat liittävät epävarmuutta. Näitä tilanteita ovat muun muassa, mahdollinen epäonnistuminen rekrytoinnissa, työtekijöiden hyvinvoinnin turvaamisessa, työntekijöiden välisessä riitatilanteen selvittämisessä tai yksittäisen työntekijän kohtaamisessa sekä mahdollisuudessa aiheuttaa työntekijöille tunnetta eriarvoisuudesta.

Johtamisosaamisen kehittämisellä on vaikutuksia henkilöstöjohtamisen käytänteisiin, henkilöstön työn vaativuuden ja kuormituksen arviointiin sekä yksilöllisten työn hallintakeinojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Osaava johtaja kykenee tukemaan henkilöstönsä motivoitumista kannustamalla ja innostamalla sekä ohjaamaan uudistuksia ja muutoksia yllättävissäkin tilanteissa.

Sosiaalisen vastuullisuuden merkitys matkailu- ja palvelualan pitovoimaa vahvistavana tekijänä tulee korostumaan entisestään, työn merkityksellisyyden lisäksi. Vastuullisilla henkilöstöjohtamisen käytänteillä voidaan vaikuttaa myös ikääntyvien osaajien jaksamiseen ja viihtyvyyteen työssä pitempään, mutta myös tuoda esiin arvoja, jotka mahdollistavat uuden sukupolven työntekijöiden sitoutumisen.

Edellä kerrottu on synteesi vastuullisissa esihenkilötehtävissä tai yrittäjinä matkailu- ja palvelualalla Lapissa toimivien johtajien kirjoitelmista. Kirjoitelmat on tuotettu osana LovelyLife® in Lapland -hyvinvointivalmennusta. Vuoden kestävään valmennukseen osallistuu 15 johtajaa, jotka toimivat ohjelmapalvelu-, majoitus-, ravitsemis-, puhtaanapito- ja hyvinvointialojen yrityksissä.  Valtaosa osallistujista on naisia ja heidän ikäjakaumansa on 25–65 vuotta. Johtajat työskentelevät sekä keskisuurissa että pienissä yrityksissä. Kirjoitelmassa johtajia pyydettiin kertomaan muun muassa arjen johtamistyöstään ja omasta roolistaan johtajana.  

Hyvinvointivalmennuksen toteuttaa IhanaElo®-tiimi osana Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa Vastuullisen muutoksenhallinnan osaamisen ja taitojen vahvistaminen - hanketta. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.  

x x x

LovelyLife® in Lapland –hyvinvointivalmennus järjestää ilmaisen Hyvinvoinnin iltapäivän maaliskuussa 21.3.2023 klo12-14. Iltapäivään ovat tervetulleita kaikki hyvinvoinnista, itsensä ja tiiminsä kehittämisestä sekä LovelyLife® in Lapland -valmennuskokonaisuudesta kiinnostuneet. Iltapäivä on hyvä tilaisuus tulla kokoamaan ideoita ja inspiraatiota hyvinvoinnin edistämiseksi arjen johtamistyössä. Ilmoittaudu mukaan IhanaElon ja Lapin AMKin yhteistyönä järjestettävään tapahtumaan 14.3. mennessä: https://bit.ly/lovelylifeinlapland

Lisätietoa valmennuksesta: bit.ly/lovelylifeinlapland 

Lisätietoa valmennustiimistä: https://www.ihanaelo.fi/  

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Tiedolla johtaminen, oikeaan tietoon perustuva päätöksenteko, on ajankohtainen teema matkailun kehittämisessä. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää matkailuelinkeinolta ja muilta matkailun kehittäjiltä kykyä herkkään reagointiin toiminnan ohjaamiseksi vastaamaan kysynnän muutoksiin.

Mitä matkailun aluekehittäjien tarvitsema ”oikea tieto” voisi olla ja miten sitä voi hyödyntää? Näiden kysymysten parissa työskenneltiin Lapin ammattikorkeakoulun toteuttamassa TIEVA-hankkeessa.

Tiedolla johtamisen aineksia aluetasolle

Lapin ammattikorkeakoulussa on yhteistyössä Lapin liiton kanssa kehitetty matkailun tiedolla johtamista muun muassa Lapin matkailun koronatoipumisen tilannehuone -hankkeessa (EAKR, Lapin liitto, Vipuvoimaa EU:lta). Yritysten toipumista koronapandemian aiheuttamista vaikutuksista edesautettiin jakamalla nopealla päivitystahdilla tietoa matkailun kehittymisestä.

Syksyllä 2022 päättyneen Lapin matkailun tiedolla johtamisen syventäminen (TIEVA) -hankkeen (EAKR, Lapin liitto, Vipuvoimaa EU:lta) tavoitteena oli tiedolla johtamisen edistäminen aluetasolla, eli kunnissa ja matkailukeskuksissa. Hankkeen alussa kartoitettiin kohdealueita, joilla oli tarpeita ja mahdollisuus tiedolla johtamisen syventämiseen yhteistyössä hankkeen kanssa.

Vastauksista ilmeni, että aluekehittäjät käyttävät matkailun johtamisen tietoperustana muun muassa yöpymistilastoja, mediaseurantaa ja sosiaalisen median kanavissa tapahtuvan markkinoinnin vaikuttavuuden seurantaa. Tiedolla johtamisessa oli puutteita erityisesti resursseissa sekä tietolähteiden tuntemisessa.

Viisi kohdealuetta – useita tarpeita

Kartoituksen antamia tietoja hyödyntäen tiedolla johtamisen tukemiseen liittyvä työ kohdistettiin viidelle alueelle, joita olivat: Lappi (maakuntataso), Muonio, Pyhä, Luosto ja Sodankylä. Tietosisällön valitsemisessa käytiin keskusteluja yhteistyöhön liittyneiden alueiden kanssa. Matkailutoimijoiden esille tuomat tietotarpeet koskivat muun muassa matkailusesonkeja ja niiden vaikutuksia, hiilipäästöjä, matkailun talousvaikutuksia, rekisteröimätöntä majoitusta ja matkailukysynnän ennakointia.

Lapin luotsi -sivulle tuotiin uusia tietosisältöjä jäsenneltynä asiakkaan polun mukaisesti, eli jakaen tietoja suunnitteluvaiheesta, varaus- ja ostovaiheesta, matkailusta Lapissa sekä asiakaspalautteesta.

Matkan suunnitteluvaiheessa seurataan Lapin ja sen kohteiden kiinnostavuutta hakukoneissa. Varaus- ja ostovaiheessa seurataan matkailupalveluiden varausten määrää. Toteutumaa seurataan muun muassa matkojen määrien, yöpymisten ja liikkumista Lapissa koskevien tilastojen kautta.

Luotsiin on nostettu pilottikohteille kohteiden tarpeiden mukaisia sisältöjä. Lisäksi palveluun on päivitetty tiedot Lapin saavutettavuudesta ja Covid-19- pandemian vaikutuksista.

Ympärivuotisuuden tarkastelu palvelee muun muassa matkailutyöllisyyden edistämistä

Ympärivuotisuuden edistäminen on yksi yleisimmistä kehittämiskohteista Lapin matkailuelinkeinon ja -alueiden piirissä. Matkailualueiden ja -kohteiden vahvuus perustuu usein määrättyyn sesonkiin, esimerkiksi Lapissa joulu ja talvi laajemmin on erityisesti ulkomaalaisten matkailun osalta suosittu.

Korkeasesonki on tuottoisa, mutta voimakkaaseen sesonkivaihteluun liittyy myös ongelmia. Näistä eräs ajankohtaisimmista liittyy rekrytointivaikeuksiin. Mikäli tarjolla ei ole ympärivuotista työtä, matkailualan yritysten on vaikeampi palkata työntekijöitä.

Lapin matkailukeskukset ovatkin kiinnostuneita kehittämään toiminnasta entistä ympärivuotisempaa. Kehittäminen taas edellyttää mittaamista toiminnan vaikutusten seuraamiseksi. TIEVA-hankkeessa kehitettiin tunnuslukua kohteiden ympärivuotisuuden asteen mittaamiseksi. Käyttökelpoisimmaksi tavaksi todettiin laskea hiljaisimman kuukauden yöpymisten osuus vilkkaimman kuukauden yöpymisistä.

Tilastokeskuksen suhdanneaineistosta hankittiin myös ympärivuotisuuden kehittämisessä ja sesonkivaihtelujen kuvaamisessa tarvittavaa tietoa (Tilastokeskus 2023). Käyttöön hankittu tieto koski Muoniota ja siitä oli nähtävissä toimialojen liikevaihdon vaihtelu kuukausittain indeksinä esitettynä. Aineistosta erottuvat selvästi vuosivaihtelu ja kuukausivaihtelu sesonkeineen, mutta tarkkuustaso ei riitä esimerkiksi Oloksen ensilumenladun aiheuttamien vaikutusten erottamiseen.

Kysynnän ennakointi on aina tärkeää

Tulevan kysynnän ennakointi mahdollisimman hyvin on matkailuelinkeinon kannalta erittäin kiinnostavaa. Erilaiset toimintaympäristön muutoksista johtuvat vaihtelut tuovat omat haasteensa kysynnän ennakointiin ja sen pohjalta tehtävään toiminnan suunnitteluun. Kysynnän ennakointi asetettiin haasteeksi myös TIEVA-hankkeelle. Kysynnän ennakointi perustettiin lähinnä Google-hakuja koskevaan aineistoon sekä Amadeus-järjestelmän tietoa lentoliikenteen varaustilanteesta koskevaan tietoon.

TIEVA-hankkeen kokemuksien mukaan Lapin matkailussa kannattaa jatkossakin hyödyntää Google Trendsin tarjoamaa tietoa hakujen ja ihmisten kiinnostuksen kohteiden trendeistä. Tämä auttaa matkailutoimijoita suunnittelemaan osuvampaa markkinointia, tekemään järkeviä kohdennuksia ja seuraamaan muutoksia ihmisten kulutuskäyttäytymisessä.

Ennustaminen yhä vaikeampaa

Kysynnän ennakoimiseksi ei pystytty rakentamaan muuta luotettavaa ennustemallia, koska kansainväliseen matkailuun liittyy tällä hetkellä runsaasti epävarmuustekijöitä. Matkailukysyntä kesän 2021 ja talven 2022 aikana Lapissa oli hyvä, mutta samaan aikaan Ukrainan sota ja koronapandemian mahdollinen jatkuminen sekä epävakaa tilanne kansainvälisessä taloudessa muodostavat suuria epävarmuustekijöitä.

TIEVA-hankkeen käyttöön hankittiin myös Amadeus-järjestelmän tietoa lentoliikenteen varaustilanteesta. Tieto oli niin sanotusti raakamuodossa (csv), joten sen tulkinta on hyvin työlästä. Työkaluja esimerkiksi tiedon näköistämiseen ei ole.

BisLenz/ Tridea Oy selvitti TIEVA-hankkeen toimeksiannosta tiedon hyödynnettävyyttä. Analyysin mukaan tietojen hyödyntämiseksi tulisi muodostaa liiketoimintamalli ja ratkaista useita siihen liittyviä seikkoja, esimerkiksi miten tietojen automaattinen päivitys toteutettaisiin ja kuka olisi liiketoimintariskin kantava tietojen ”jälleenmyyjä”.

Asiakaspalautteita koottuna

TIEVA-hankkeessa hankittiin MyReputation-palvelusta asiakaspalautta koskevaa tietoa koko maakunnasta ja erillisistä kohteista. Palvelussa esitetty tieto on peräisin useista yleisesti käytössä olevista tunnetuista asiakaspalautekanavista. Eri kanavista peräisin oleva tieto on muokattu siten, että niistä on voitu muodostaa yleisarvosanoja.

MyReputation-tietoa esiteltiin alueiden edustajille myös kohde- ja yrityskohtaisesti. Laaja asiakaspalaute kootusti esitettynä antaa yrityksille ja kohteille tutustumisen arvoista tietoa, jonka taustaehdot on hyvä tuntea ennen pitemmälle vietyjen johtopäätösten tekemistä.

Hiilijalanjäljen laskennassa tarvitaan empiiristä tietoa

Hankkeessa pilotoitiin myös hiilijalanjäljen laskentaa Pyhä-Luosto-alueella yhteistyössä Välkky-hankkeen kanssa. Laskentaan antoi tietoja 12 yritystä ja tiedoista pystyttiin tekemään joitakin alustavia johtopäätöksiä.

Osallistuvia yrityksiä tulee olla sellainen määrä, että saadaan perustietoa erilaisista päästölähteistä. Kun nämä tiedot yhdistetään esimerkiksi muihin aluetta kuvaaviin tilastoihin, on mahdollista päästä kattavampiin päästölaskelmiin. Kohdetasoista laskentaa helpottaa huomattavasti, mikäli myös matkailuyrityksiä palvelevilta toimijoilta, kuten kuljetusyrityksiltä ja kiinteistöjen omistajilta saadaan tietoja.

Tiedolla johtamisen kumppanuudet

TIEVA-hankkeen yhtenä tavoitteena oli rakentaa yhteistyötä tiedolla johtamisessa ja datan käytössä erityisesti kansainvälisten (S3 Platform, NECSTouR) ja kansallisten kumppanien (Visit Finland, Tilastokeskus) kanssa. S3 Platform on EU-tasoinen matkailun temaattinen kumppanuus. Kumppanuuden teema on Digitalization and Safety in Tourism ja Lapista kumppanuuden toiminnassa mukana ovat Lapin liiton lisäksi Lapin AMK. Tämän teeman pohjalta syntynyt eurooppalainen yhteistyöaloite Tourism of Tomorrow Lab, joka tarjoaa matkailun tiedolla johtamisen palveluja matkailualueille.

Vuoden 2022 alusta Tourism of Tomorrow Lab (ToTLab) on NECSTouR:n osasto. NECSTour on eurooppalaisten matkailualueiden organisaatio. TotLab on tiedolla johtamisen asiantuntijakumppani, joka toimittaa dataan perustuvia palveluita Premium-jäsenille. Tavoitteena on ratkaista konkreettisia ja todellisia ongelmia käsi kädessä alueellisten matkailuorganisaation kanssa ja jakaa oppimisia verkoston jäsenten kesken.

TIEVA-hankkeen toiminnassa TOTLab yhteistyötä on tehty kahdella tasolla, toisaalta kehittäen TOTLabin palveluja kansainväliseen tarjontaan ja toisaalta hyödyntäen palvelujen Lapin tiedolla johtamisen projektien sparraukseen.

Matkailualueilla haasteita sopivien tietolähteiden löytämisessä ja hyödyntämisessä

Matkailun tiedolla johtamista on harjoitettu tuon käsitteen alla Lapissa useita vuosia. Jo tätä aiemmin erilaista aineistoa, kuten tilastoja, on hyödynnetty matkailuelinkeinon piirissä toiminnan ohjaamisessa.

Koronapandemian aika nopeine muutoksineen korosti entisestään ajankohtaisen tiedon merkitystä. Lapin matkailun koronatoipumisen tilannehuone -hankkeessa nousi esille kohdekohtaisen tiedon merkitys, joka sai vahvistusta TIEVA-hankkeessa.

Maakunnalliselle matkailutiedolle on tarvetta ja monet kohteista käyttävät periaatteessa samoja tietolähteitä. Kohteilla on usein määrättyjä omia tietotarpeita, joihin ne etsivät vastauksia kehittääkseen alueen matkailua parhaalla tavalla. Nämä voivat olla yleisistä tietolähteistä, kuten tilastoista tehtyjä erillistilauksia tai perustilastojen hankkimista käyttöön mahdollisimman nopeasti omaksuttavassa muodossa.

Lisäksi kohteilla voi olla muita erityisiä tietotarpeita, jotka voivat vaatia vaikkapa matkailun talousvaikutuksia kuvaavia erillisselvityksiä. Kohdekohtaisen tiedon ongelmat ja ratkaisut kytkeytyvät lopulta matkailutiedon yleiseen problematiikkaan – kuinka saada käyttöön mahdollisimman kattavaa tietoa ajantasaisesti, helposti tulkittavassa muodossa ja siten, että se palvelee tulevan toiminnan suunnittelua.

Tietoaineistoja on olemassa valtavia määriä, jatkossa tulisikin muun muassa keskittyä tunnistamaan oleelliset aineistot sekä mallit, joiden avulla saadaan numeromassoista irti merkityksellistä tietoa matkailun kehittäjille.

Lähde

Tilastokeskus (2023) Toimialoittainen yritystietopalvelu. Luettu 25.1.2013 osoitteesta: https://www.stat.fi/tup/yritystietopalvelu/index.html

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Lapissa matkailu- ja palvelualan toimintaympäristö on muutoksessa. Viime vuosina johtamisen arkea ovat haastaneet erilaiset organisaatiomuutokset, koronapandemia ja muut globaalit kriisitilanteet, työvoimapula sekä asiakkaiden ympäristötietouden lisääntyminen.

Tarkastelemme tässä blogikirjoituksessa toimintaympäristön muutoksia vastuullisissa esihenkilötehtävissä tai yrittäjinä matkailu- ja palvelualalla toimivien näkökulmasta. Lappilaiset johtajat ovat tuottaneet kirjoitelmia, joista olemme koonneet heidän pohdintojaan meneillään olevista muutoksista sekä niiden heijastumisesta henkilöstöjohtamiseen ja päivittäiseen johtamistyöhön.

Esihenkilö organisaatiomuutoksen rattaissa

Matkailu- ja palvelualan esihenkilöinä ja yrittäjinä työskentelevät toteavat alan voimakkaan kasvun heijastuneen johtamistyöhön. Kasvun myötä henkilöstömäärä ja organisaatiorakenne muuttuu ja työtehtäviä pitää organisoida uudelleen. Tämä edellyttää sekä uusien työntekijöiden että talossa uusiin työtehtäviin siirtyvien perehdyttämistä ja koulutusten järjestämistä. Hyvin usein perehdyttäminen edellyttää johtajalta vierihoitoa, etenkin uusien tiimiläisten kanssa.

Kasvun jatkuminen tarkoittaa johtamistyössä varautumista ja sopeutumista jatkuvan muutoksen tuomiin udelleenjärjestäytymisiin ja tehtävien delegoimiseen. Johtajalla on tärkeä rooli läsnäolollaan ja esimerkillään ohjata tiimiläisiä sekä keskustella ja vastata heidän kysymyksiinsä. Kuitenkin kasvu ja positiiviset tulevaisuuden näkymät motivoivat johtajia.

Uudelleen organisoituminen tai toimintojen siirtyminen esimerkiksi ostopalveluksi on omiaan aiheuttamaan työntekijöille epävarmuutta ja pelkoa oman yksikön tulevaisuudesta. Johtamistyön arjessa tämä ilmentyy keskustelutarpeen lisääntymisenä: työyhteisöissä on tarve keskustella, tulla kuulluksi ja tuetuksi. Samalla uusia toimintatapoja voidaan luoda yhdessä työyhteisön kanssa.

Globaalien kriisien vaikutus päivittäisjohtamiseen

Globaalit megatrendit, muutokset ja kriisitilanteet kuten ilmastonmuutos, koronapandemia ja Ukrainan sota heijastuvat osaltaan Lapin matkailu- ja palvelualan johtotehtävissä työskentelevien ja yrittäjien arkeen. Pandemia-aikana asetetut rajoitukset aiheuttivat johtamistyöhön valtavia muutoksia ja epävarmuutta. Toisaalta pandemia-aika lisäsi johtajien epävarmuuden sietokykyä, vahvisti heidän kyvykkyyttään toimia hetkessä, muuttaa suunnitelmia ja tehdä nopeita päätöksiä.

Ukrainan sota, sähkön ja raaka-aineiden hinnan nousu ja saatavuuden epävarmuus vaikuttavat osaltaan matkailu- ja palvelualan yritysten johtamiseen resurssien, kuten rahoituksen, henkilöstön, ja tavaran epävarmuutena. Monien raaka-aineiden rajujen hinnan nousujen vuoksi, johtajat joutuvat työssään entistä enemmän panostamaan toiminnan ja palveluiden suunnitteluun sekä hintojen kilpailuttamiseen.

Ilmastonmuutos ja ympäristötietouden lisääntyminen vaikuttavat matkailu- ja palvelualalla johtamiseen jo nyt ja tulevaisuudessa vielä entistä enemmän. Ilmastonmuutos luo painetta matkailun tapojen muutokseen. Kuluttajakäyttäytyminen muuttuu ja asiakkaat kantavat huolta ympäristöasioista ja muuttavat tottumuksiaan. Johtajat kokevat tärkeinä arvoina ympäristön säilyttämisen ja suojelemisen. Ympäristöasioiden huomioiminen edellyttää uudenlaista toiminnan suunnittelua ja käytänteitä. Johtamisen arkeen tarvitaan lisää osaamista ympäristötietoisuuteen ja vastuulliseen toimintaan. Esihenkilöiden tulee opastaa työntekijöitä työyhteisössä ympäristöasioissa, sillä arjen käytänteet vaikuttavat siihen, millaisena yritys näyttäytyy asiakkaille.

Henkilöstöjohtamisen haasteena työvoimapula

Esihenkilöille on tärkeää pystyä sitouttamaan olemassa olevia työntekijöitä. Tämä oli erityisen haasteellista koronapandemian aikana. Johtajat joutuivat lomauttamaan ja irtisanomaan työntekijöitä, ja sitten taas tilanteiden muuttuessa kutsumaan työntekijöitä takaisin töihin. Johtajat pyrkivät lomautusten aikana pitämään yhteyttä lomautettuihin työyhteisön jäseniin ja säilyttämään tiimin välistä yhteyttä esimerkiksi yhteisen viestintäkanavan ja tekemisen kautta, kuten käymällä lenkillä tai piknikillä yhdessä.

Työvoimapula oli havaittavissa jo ennen koronapandemiaa, mutta pandemian jälkeen työntekijät näyttävät kadonneen, etenkin matkailualalta. Koronapandemian jälkeen muutos työvoiman saatavuudessa on dramaattinen: varsinkin lyhyisiin ja määräaikaisiin työsuhteisiin on erittäin hankalaa löytää tekijöitä, osaavista työntekijöistä puhumattakaan. Työntekijöiden kaikkoaminen haastaa matkailu- ja palvelualan esihenkilötyön arkea.

Matkailu- ja palvelualan esihenkilöiden ja yrittäjien mielestä vaikuttaa siltä, että alan työtä ei koeta enää kiinnostavana. Johtajat kokevat painetta onnistua rekrytoinneissa, jotta löydetään sopivia työntekijöitä tiimiin. Rekrytoinnissa onnistuminen tai toisaalta epäonnistuminen vaikuttaa koko työyhteisöön, jonka tulee olla osaava, toimiva ja puhaltaa yhteen hiileen sesongissa. Mikäli työvoimapula jatkuu tämän kaltaisena tai jopa pahenee tulevina vuosina, on matkailuala Lapissa erityisen vaikeassa tilanteessa.

Lapin matkailu- ja palvelualojen esihenkilöiden kirjoitelmissa nousee esille monimuotoisen työyhteisön vaativan yhä vahvempaa johtamisosaamista. Osalla johtajista on ollut jo vuosien ajan monikansallinen tiimi johdettavanaan. Työperäinen maahanmuutto koetaan erittäin hyvänä suuntana ja yhtenä vastauksena työvoiman saatavuuteen liittyviin haasteisiin.

Työyhteisön monimuotoisuutta lisää eri sukupolvia edustavat työntekijät. Johtajat kokevat työyhteisön jäsenien ikäerot positiivisena asiana, esimerkiksi hiljaisen tiedon välittymisen näkökulmasta. Toisaalta he tunnistavat, että uuden sukupolven työntekijöiden arvomaailma voi olla hyvinkin erilainen verrattuna työelämässä jo pidempään olleiden sukupolvien kanssa. Nuorempi työntekijäsukupolvi on myös aiempaa tietoisempi omista oikeuksistaan työelämässä ja pitää tärkeänä oman arvomaailman mukaista toimintaa työyhteisössä.

Lopuksi

Pohdintojen päätteeksi esihenkilötehtävissä ja yrittäjinä työskentelevät toteavat muutosten olevan aina osa yritystoimintaa. Johtajien kohtaamat muutokset ovat moninaisia, ne voivat tulla suunnitellusti tai yllättäen, hiipiä hiljalleen tai tapahtua nopeasti.

Muutokset voivat aiheuttaa työntekijöille pelkoa jatkuvuudesta ja synnyttää jopa vastarintaa tai torjumista. Näissä tilanteissa johtajan positiivinen asenne ja tuki ovat erityisen tärkeitä. Johtajan tulee kyetä tyynnyttelemään mielialaa ja antamaan rehellisiä vastauksia muutosta koskeviin kysymyksiin.

Muutokset aiheuttavat johtajille stressiä, unettomia öitä ja ristiriitoja. Parhaimmillaan ne kuitenkin antavat mahdollisuuden kehittyä, oppia uutta ja löytää uusia itselle merkityksellisiä asioita. Tämä kirjoitus on synteesi vastuullisissa esihenkilötehtävissä tai yrittäjinä matkailu- ja palvelualalla Lapissa toimivien johtajien kirjoitelmista. Kirjoitelmat on tuotettu osana LovelyLife® in Lapland -hyvinvointivalmennusta.

Vuoden kestävään valmennukseen osallistuu 15 johtajaa, jotka toimivat ohjelmapalvelu-, majoitus-, ravitsemis-, puhtaanapito- ja hyvinvointialojen yrityksissä. Valtaosa osallistujista on naisia ja heidän ikäjakaumansa on 25–65 vuotta. Johtajat työskentelevät sekä keskisuurissa että pienissä yrityksissä. Kirjoitelmassa johtajia pyydettiin kertomaan muun muassa toimintaympäristössään tapahtuneista muutoksista ja niiden vaikutuksista arjen johtamistyöhön ja omaan rooliinsa johtajana.

Hyvinvointivalmennuksen toteuttaa IhanaElo®-tiimi osana Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa Vastuullisen muutoksenhallinnan osaamisen ja taitojen vahvistaminen - hanketta. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

LovelyLife® in Lapland –hyvinvointivalmennus järjestää ilmaisen Työn muotoilun aamupäivän tammikuussa. Sinne ovat tervetulleita kaikki hyvinvoinnista, itsensä ja tiiminsä kehittämisestä sekä LovelyLife® in Lapland -valmennuskokonaisuudesta kiinnostuneet. Aamupäivä on hyvä tilaisuus tulla kokoamaan oivalluksia työn muotoilun moninaisuuksista sekä konkreettisia ideoita ja työkaluja arkeen hyödynnettäväksi.

Työn muotoilun aamupäivä järjestetään tiistaina 31.1.2023 klo 9-11. Verkossa järjestettävään tapahtumaan voi ilmoittautua mukaan su 29.1. mennessä.

Lisätietoa valmennuksesta: bit.ly/lovelylifeinlapland
Lisätietoa valmennustiimistä: https://www.ihanaelo.fi/

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Vuosi 2020 vei matkailualan vaikeaan tilanteeseen koronapandemian puhkeamisen myötä. Tiet ja lentokentät hiljenivät, hotellit ja ravintolat sulkeutuivat. Voimaan astuneet rajoitukset vaikuttivat osaltaan kulutusmahdollisuuksiin matkailutoimialoilla.

Muutos oli suuri verrattuna pitkän kasvun huipentumaa edustaneeseen edelliseen vuoteen. Rekisteröidyt yöpymiset majoitusliikkeissä vähenivät koko maassa 38 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna ja Lapissa lähes yhtä paljon, 34 prosenttia (Tilastokeskus 2022a). Kesällä kotimaanmatkailu avautui siivittäen matkailua paikoitellen vilkkaaksi.

Päivitys uusimpia tilastotietoja hyödyntäen

Tunturi-Lappi on perinteisesti sekä ulkomaisten että kotimaisten matkailijoiden suosima kohde. Seutukuntaan kuuluvat Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kunnat. Lapin ammattikorkeakoulu on selvittänyt alueen matkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset aiemmin vuodelta 2017. Välitön vaikutus muodostuu matkailijoiden asioidessa heitä palvelevissa yrityksissä, eli ei kata esimerkiksi tukkuliikkeissä muodostuvia välillisiä vaikutuksia.

Tämän vuoden alussa valmistuneen päivityksen kohdevuosi oli 2020 ja se tehtiin Tunturi-Lapin Leaderin tilauksesta (Satokangas 2022). Päivityksen tietopohjana käytettiin uusimpia mahdollisia tietoja Tilastokeskuksen yritysrekisteristä (Tilastokeskus 2022b). Tilastoviiveen vuoksi uusin tieto koskee vuotta 2020. Lisäksi hyödynnettiin aiemmin kerättyjä tietoja matkailun osuudesta toimialoittain. Molemmat työt on toteutettu niin sanotulla tulomenetelmällä, mikä tarkoittaa yritysten saaman ja toimialoittain yhteenlasketun matkailutulon selvittämistä.

Matkailutulo vähentynyt 33 miljoonaa euroa

Tunturi-Lapin alueen välitön matkailutulo vuonna 2020 oli yhteensä noin 264 miljoonaa euroa (taulukko 1). Tästä selvästi suurin osa muodostui Kittilässä. Lapin ammattikorkeakoulu on selvittänyt aiemmin matkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset Tunturi-Lapista vuodelta 2017 (Satokangas 2018). Tarkasteluvälillä 2017–2020 välitön matkailutulo alueella on vähentynyt noin 33 miljoonaa euroa. Matkailutulo on vähentynyt erityisesti Kittilän kunnassa. Matkailutulon muutoksen laskennassa vuoden 2017 matkailutuloa koskevat luvut on deflatoitu kuluttajahintaindeksillä, jolloin rahan arvon muutos vuosien 2017 ja 2020 välillä ei vaikuta matkailutulon muutoksen tarkasteluun (Tilastokeskus 2022c; Tilastokeskus 2022d).

Taulukko 1 Matkailun välittömät tulovaikutukset Tunturi-Lapissa vuonna 2020 ja muutos 2017–2020

Työllisyysvaikutukset eri suuntaisia

Taulukosta 2 havaitaan, että Tunturi-Lapin matkailutyöllisyys vuonna 2020 oli lähes 1 500 henkilötyövuotta. Merkittävin osa matkailutyöllisyydestä muodostui Kittilän kunnassa. Toisaalta matkailutyöllisyys on myös vähentynyt henkilötyövuosissa mitattuna eniten Kittilässä. Enontekiöllä ja Kolarissa matkailutyöllisyys on lisääntynyt huolimatta matkailutulon lievästä vähenemisestä.

Taulukko 2 Matkailun välittömät työllisyysvaikutukset Tunturi-Lapissa vuonna 2020 ja muutos 2017–2020

Pohdintaa havainnoista

Koronapandemian leimaaman vuoden 2020 aikana matkailutulo väheni Tunturi-Lapissa absoluuttisesti eniten Kittilän kunnassa, jossa matkailutulo myös on suurin alueella. Muissa kunnissa absoluuttisen tulon väheneminen oli suhteellisen pientä.

Matkailutyöllisyys väheni Kittilässä jo suuresta perustasosta johtuen eniten. Huomionarvoista on, että Enontekiöllä ja Kolarissa matkailutyöllisyys jopa lisääntyi tarkasteluvuosien välillä. Näillä alueilla matkailutulo säilyi lähes ennallaan, joten eri syistä johtuvat muutokset henkilöstö/ liikevaihto suhteissa voivat merkitä sitä, että työllisyys on hieman aiempaa suurempi.

Työvoiman tarve vaihtelee toimialoittain huomattavasti. Työllisyyden kasvu voi johtua myös eri toimialojen merkityksen muuttumisesta, liittyen muun muassa vuonna 2020 kotimaanmatkailun merkityksen kasvamiseen. Enontekiöllä työllisyys kasvoi lähinnä huvi- ja virkistystoimialla, kun taas Kolarissa kasvu tapahtui erityisesti majoitus- ja ravitsemistoimialalla. Kyse voi olla palvelujen kysynnän eroista kohteissa, mutta myös siitä, että samojakin palveluja tarjoavat yritystoimipaikat sijoittuvat tilastoissa eri toimiluokkaan.

Koronapandemian kaltaisen murroksen vaikutuksista eri kohteisiin ja toimialoihin olisikin hyvä tuottaa lisätietoa. Ainakin yhtä mielenkiintoista on jatkossa toistaa selvityksiä, jolloin on mahdollista seurata alan toipumista pandemiasta.

Lähteet

Satokangas P. (2018) Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Tunturi-Lapissa vuonna 2017. Lapin ammattikorkeakoulu. Julkaisematon selvitysraportti.

Satokangas P. (2022) Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Tunturi-Lapissa vuonna 2020. Lapin ammattikorkeakoulu. Julkaisematon selvitysraportti.

Tilastokeskus (2022a) Vuosittaiset yöpymiset ja saapuneet vieraat majoitusliikkeissä muuttujina Maa, Majoitusliikkeen tyyppi, Maakunta, Vuosi ja Tiedot. Luettu 12.5.2022 osoitteesta:

https://statfin.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__matk/statfin_matk_pxt_11j1.px/table/tableViewLayout1/

Tilastokeskus (2022b) Tuotteet ja palvelut. Yritysrekisteri. Luettu 28.2.2022 osoitteesta: https://www.tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html

Tilastokeskus (2022c). Kuluttajahintaindeksi. Luettu 28.2.2022 osoitteesta: https://www.stat.fi/til/khi//

Tilastokeskus (2022d). Indeksit. 4.7 Reaalisten suureiden laskeminen eli deflatointi. Luettu 16.3.2022 osoitteesta: https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&course_id=tkoulu_inde&lesson_id=4&subject_id=7

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Jotta kulttuuriperintöön liittyvää tarinaa ja historiaa voidaan hyödyntää matkailun kehittämisessä, on tunnettava tarinoiden taustoja ja sisältöjä pääpiirteissään.

Maailmanperintö Struven ketjun pohjoiset osat -hanke levittää tietämystä Struven mittausketjusta keräämällä historiaan ja kulttuuriperintöön liittyviä tarinoita ja muotoilemalla niitä helposti jaettavaan muotoon.



Kuva 1: Matkailupalveluiden kehittämistyöpaja Enontekiöllä syyskuussa 2021.

Mikä Struven ketjuun liittyvissä tarinoissa kiinnostaa?

Keväällä 2021 koronapandemia vaikutti hankkeen toimintaan ja fyysisten kokoontumisten ja yhteisten työpajojen järjestäminen ei ollut vielä mahdollista vastuullisesti. Hanke järjesti viisi webinaaria, joissa asiantuntijat eri maista kertoivat Struven mittausketjuun liittyvää historiaa ja esittelivät mm. paikallisia mittauspisteitä ja niiden tämänhetkistä saavutettavuutta.

Samaan aikaan yleisöä aktivoitiin ja osallistettiin ideointiin kevyellä, webinaarien kuunteluun sopivalla tavalla. Osallistujia pyydettiin mm. pohtimaan, mitkä asiat tarinoissa herättivät kiinnostusta ja inspiroivat ja mitä näistä asioista he haluaisivat jakaa eteenpäin ystävilleen, perheilleen ja kollegoilleen. Näin pyrittiin tunnistamaan, mitkä asiat kulttuuriperinnössä kiinnostavat ja voisivat olla pohjana uusille tuotteille ja palveluille.

Kuva 2: Ideoinnissa ja yleisön aktivoinnissa hyödynnettiin Slido.com -palvelua.

Ideointia luonnossa patikoiden

Syksyllä 2021 koronatilanteen kohentuessa voitiin vihdoin suunnitella tapaamisia, työpajoja ja tutustumiskäyntejä eri mittauspisteille. Syyskuussa kokoonnuttiin Tunturi-Lapin maisemissa. Osallistujat pääsivät tutustumiskäynnille Enontekiön Jyppyrävaaralle, jossa pienen patikoinnin jälkeen kuulimme tutkimusretken matkasta Enontekiön alueella.

Jyppyrävaaran laelta on bongattavissa useampi mittausketjun mittauspiste ja se on helposti saavutettavissa suoraan Tunturi-Lapin luontokeskukselta lähtevää polkua pitkin. Struven ketjun todelliset mittauspisteet alueella ovat hieman haastavampia saavuttaa.

Patikoinnin jälkeen osallistujat työstivät ryhmissä uusia palvelukonsepteja matkailijoille. Mielessä oli tuore kokemus Jyppyrältä, joka itsessään oli jo inspiroinut erilaisten matkailupalveluiden kehittämisen äärelle.

Pienryhmissä ajatukset koottiin yhteen ja syntyi kolme hyvin erityyppistä palvelua Struven ketjuun liittyen: Kulttuuripolkutyyppinen opastettu kierros aloittelijoille, Mittausmatkaseikkailu kokeneille luonnossa liikkujille ja Tee oma matkamuistosi -työpaja yhteistyössä museoiden ja luontokeskusten kanssa.

Kuvat inspiroivat ideoimaan uusia palveluita

Marraskuussa järjestettiin kulttuurikahvit Aavasaksan Paviljongilla, ja siellä aiheena oli erityisesti juuri Tornionlaakson ja Ylitornio-Övertorneån kulttuurihistoria. Kulttuurikahveilla kuultiin mielenkiintoisia esityksiä aiheesta ja ideoitiin Struven mittausketjuun liittyviä matkailutuotteita ja -palveluita inspiraatiokuvia ja työpohjia hyödyntäen.


Kuva 3: Aavasaksan paviljongille kokoontui marraskuussa noin 15 Tornionlaakson kulttuurihistoriasta kiinnostunutta ihmistä kuulemaan ja ideoimaan matkailupalveluita alueelle.

Samoja inspiraatiokuvia ja työpohjia sovellettiin myös marraskuisessa Tornio 400v -seminaarissa, jossa aiheena oli "tutkimusmatkailijoiden Tornionlaakso". Inspiraatiokuvien avulla ideoinnissa päästiin nopeasti liikkeelle. Kuvat aktivoivat osallistujia ja niiden avulla omia ideoitaan ja ajatuksiaan sai koota työpohjalle samaan aikaan, kun kuunteli kiinnostavia esityksiä.


Kuva 4: Ohessa kaksi esimerkkiä inspiraatiokuvien avulla tuotetuista ideoista yleistasolla ilman kaikkia yksityiskohtia.

Käsillä tekeminen vauhditti ideointia

Marraskuun loppupuolella tuotteita ja palveluita ideointiin Juoksengissa yhdessä Napapiirin kyläyhdistyksen kanssa. Paikalla oli yli 15 käsitöistä ja käsillä tekemisestä kiinnostunutta harrastajaa, jotka yhdessä ideoivat matkamuistotyyppisiä tuotteita. Tällä kertaa työpajavarusteluun kuului erilaisia materiaaleja ja työkaluja, jotka kädentaitoja omaavien ihmisten käsissä muotoutuivat erilaisiksi prototyypeiksi matkailijoille suunnatuista tuotteista.


Kuva 5: Mehupilleistä, puunpalasista, napeista, nahkasta ja villalangasta kokeillen ja kehitellen syntyi erilaisia prototyyppejä ja ideoita matkamuistotuotteista. Kuvassa kirjoittajan ehdotus kolmiomittauksesta idean saaneesta Struven ketju himmelistä.

Toiminta huipentuu kiertävään näyttelyyn

Kestävä matkailu ja siihen liittyvä tuotekehitys on yksi Maailmanperintö Struven ketjun pohjoiset osat -hankkeen teemoista. Hankkeessa ideoidaan Struven mittausketjuun ja kulttuuriperintöön liittyviä matkailupalveluita, joissa hyödynnetään erilaisia digitaalisia ratkaisuja; esimerkiksi kosketusvapaa infokioski, 360-kuvat mittauspaikoilta ja tarinaa tutuksi tekevä mobiilipeli.

Kaikki työpajoissa tuotetut Struven mittausketjuun liittyvät tuote- ja palveluideat kootaan yhteen hankkeen verkkosivuille tulevan kevään aikana. Hanke jatkuu syyskuun 2022 loppuun asti ja viimeisenä vuotena toiminta huipentuu kiertävään Struve-aiheiseen näyttelyyn. Näyttely kiertää huhtikuusta alkaen Rajalla-kauppakeskuksesta Torniosta Övertorneålle, Ylläkselle, Hammerfestiin ja Enontekiölle, ja palaa lopuksi Tornioon Tornionlaakson museoon syyskuussa.

Näyttelyssä on siis esillä rautaisa annos Struve-aiheista sisältöä mukaan lukien hankkeessa tuotetut digitaaliset ratkaisut ja tuotekehityskilpailun parhaat ehdotukset.

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Vihreä talous tarkoittaa yhteiskunnan toimintamallia, joka mahdollistaa samanaikaisesti taloudellisen vaurauden lisääntymisen sekä ympäristökuormituksen vähentämisen (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 2022).

Taloudellisen ja ekologisen näkökulman lisäksi vihreän talouden rakenteet tukevat sosiaalista kestävyyttä ihmisten toimeentulon parantamisen sekä varallisuuden oikeudenmukaisen ja vastuullisen jakamisen kautta (Antikainen, R., Lähtinen, K., Leppänen, M. & Furman, E. 2013:11).

Euroopan komission mukaan keskeisimpiä keinoja ympäristöystävällisemmän talouden toteuttamisessa ovat uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen sekä esim. vesi- ja jätepolitiikan kehittäminen. Lisäksi kestävä kulutus ja tuotanto sekä vihreiden innovaatioiden tukeminen ovat vihreän talouden keskeisiä edellytyksiä. (Euroopan komissio 2022b.)

Toteutimme Green Rural Economy eli GRUDE-hankkeen puolesta Lapissa yrittäjä- ja kuntatoimijahaastatteluita kevään 2020 ja kesän 2021 välillä. Haastatteluissa halusimme ensinnäkin kuulla, millaisia vihreän talouden hyviä käytänteitä lappilaisissa yrityksissä sekä kunnissa jo on käytössä. Toiseksi selvitimme, millaisia haasteita ja pullonkauloja käytänteiden toteuttamisessa on, ja kolmanneksi, millaisia toimenpiteitä kunnissa täytyisi tehdä, jotta vihreä talous edistyisi Lapissa mahdollisimman tehokkaasti.

Haastateltavat valikoituivat mukaan kunnista, jotka olivat GRUDE-hankkeen käynnistysvaiheessa ilmaisseet halunsa olla mukana hankkeen toiminnassa. Yrityskentältä haastattelimme muun muassa lämpöyrittäjää, kalastusyhteisöä, matkailutoimijaa ja hirsirakentajaa. Kunnissa haastattelut taas kohdentuivat keskuskeittiön esihenkilöön, energiantuotannon toimijaan ja kalastusbrändityöstä tietävään tahoon.

Vastuullisuus, vihreät innovaatiot ja yhteistyön merkitys yrityksissä

Yrityksen yhteiskuntavastuu tarkoittaa sitä, että yritys on taloudellisen vastuun lisäksi osaltaan vastuussa toimintapiirissään olevien ihmisten sekä ympäristön hyvinvoinnista. Kestävän kehityksen perusajatuksen mukaan resursseja tulee hyödyntää siten, että myös tulevilla sukupolvilla on edellytykset hyvään elämään ja omien tarpeidensa tyydyttämiseen. (Harmaala, M. & Jallinoja, N. 2012.)

Tutkimusorganisaatioiden lisäksi myös yrityksillä on tärkeä rooli ekoinnovaatioiden eli resurssitehokkaampien toimintatapojen ja prosessien kehittämisessä sekä käyttöönotossa (Euroopan komissio 2022a.)

Hirsirakentaminen on eräs esimerkki vihreän talouden mukaisesta resurssitehokkaasta toimintamallista. Rakennuksiin käytetty hirsi sitoo hiiltä kymmeniksi tai jopa sadoiksi vuosiksi. Puu on uusiutuva rakennusmateriaali, joka voidaan rakennuksen käyttöiän lopuksi hyödyntää energiantuotannossa.

Lisääntyneet sisäilmaongelmat erityisesti julkisissa rakennuksissa ovat motivoineet kuntia rakentamaan muun muassa kouluja ja päiväkoteja hirrestä. Haastattelemamme hirsirakennusyrittäjä uskookin, että hyvät kokemukset tähän mennessä toteutetuista kohteista vaikuttavat hirsirakentamisen suosion kasvuun myös tulevaisuudessa.

Vihreän talouden toimenpiteiden edellytyksiä yrityksissä

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen julkisin varoin on yksi merkittävistä keinoista ekoinnovaatioiden, kestävän kulutuksen ja tuotannon tukemisessa sekä vihreiden ratkaisujen valtavirtaistamisessa (Euroopan komissio 2022a; Harmaala, M. & Jallinoja, N. 2012.) Haastattelemamme kalastusyhteisön edustaja toikin esille hanketoiminnan hyödyllisyyden alueellisen kalastustoimialan kehittämisessä.

Hankkeiden kautta kalastajayhteisöön oli saatu houkuteltua lisää kalastajia ja näin saatu turvattua yhteisön jatkuvuus sekä riittävät tuotantovolyymit. Uudet kalastajat oli otettu mukaan yhteisön toimintaan ja heille oli jaettu kalastukseen liittyvää ammattitietoutta esimerkiksi kalapaikoista, liikkumisesta ja tuotteiden jalostamisesta. Haasteena kalastuselinkeinon jatkuvuudelle yhteisön edustaja näki ammattikalastukseen liittyvän yleisen tietoisuuden heikon tason.

Myös hakelämpöyrittäjän näkemys korostaa julkisen hallinnon toimenpiteiden merkitystä vihreän talouden edellytysten luojana (ks. Antikainen, R. ym. 2013: 16).

Yrittäjä nosti haastattelussa esille käytänteen, jossa kuntien omistamia kiinteistöjä, kuten kaukolämpöverkon ulkopuolella sijaitsevia kouluja, muutetaan öljylämmityksestä yrittäjävetoiseen hakelämmitykseen. Yrittäjän mukaan hakelämmitys lisää työllisyyttä kunnan alueella, parantaa huoltovarmuutta ja omavaraisuutta, vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja on kokonaistaloudellisesti yhteiskunnalle kannattavaa.

Pullonkaulana toiminnan yleistymiselle yrittäjä näki kuntapäättäjien tietämättömyyden hakelämmitykseen siirtymisen mahdollisuuksista ja aluetaloudellisista vaikutuksista.

Kilpailuetua vastuullisuudesta

Yritys voi hyötyä monin tavoin maineestaan vastuullisena yrityksenä. Maineen avulla on mahdollista muun muassa lisätä palveluiden ja tuotteiden kysyntää, houkutella osaavaa työvoimaa sekä sitouttaa henkilöstöä. (Harmaala, M. & Jallinoja, N. 2012.) Matkailuyrittäjän tapauksessa yritys onkin päättänyt hyödyntää kyläyhteisöstä löytyvää ammattitaitoa osana matkailupalveluidensa tuotantoa.

Yritys on kartoittanut kylässä olevaa osaamista ja muuta yritystoimintaa, ja heidän tavoitteenaan on hyödyntää paikallisia tuotteita ja palveluita oman palveluvalikoimansa täydentämisessä. Tällä tavoin yrityksessä pystytään keskittymään paremmin omaan ydinliiketoimintaan majoituspalveluiden tuottajana. Laaja yhteistyö muiden alueen toimijoiden kanssa parantaa matkailutoimijan mielestä heidän asemaansa yhteisössä ja tekee yrityksen liiketoiminnasta kannattavampaa.

Kuntien rooli vihreän talouden edistämisessä

Luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjautuvan liiketoiminnan tukeminen kuntatasolla nopeuttaa vihreää siirtymää koko yhteiskunnassa. Julkisen hallinnon tehtävänä on toimia ennen kaikkea edellytysten luojana ja ohjata tuotantoa ja kulutusta vihreän talouden tavoitteiden suuntaan esimerkiksi strategisten uudistusten kautta. Konkreettisia esimerkkejä vihreän talouden mukaisista käytänteistä ovat muun muassa kestävyysnäkökulman huomiointi julkisissa hankinnoissa, uusiutuvan energian hyödyntäminen sekä alueen elinvoimaisuuden lisääminen uusien työpaikkojen kautta. (Antikainen, R. ym. 2013: 16–18.)

Ekologisia ratkaisuja Lapin kunnista

Osa Lapin kunnista on ottanut tavoitteekseen lähiruoan osuuden kasvattamisen julkisessa ruoantuotannossa. Haastattelemamme ruokapalvelupäällikkö toi esille kilpailutusosaamisen merkityksen lähiruoan hankinnassa.

Hän kertoo, ettei hankintalaki suinkaan pakota valitsemaan rahallisesti edullisinta tarjousta raaka-ainetoimituksissa, vaan valinnassa voidaan soveltaa myös muita kriteerejä, joiden kautta lähiruoan käyttöä voidaan kuntien keskuskeittiöissä lisätä. Haasteena lähiruoan lisäämiselle ovat hänen mukaansa hankintaosaamisen puute kunnissa sekä saatavilla olevien paikallisten raaka-aineiden vähyys.

Toinen esimerkki julkisen puolen kiertotalouden ratkaisuista on kaukolämmön tuotannossa käytettävän metsähakkeen poltosta syntyvän tuhkan hyödyntäminen metsien lannoituksessa. Kaukolämpöverkkoihin tuotetaan lämpöä etupäässä metsähakkeella. Metsähake on uusiutuvaa energiaa, jonka tuotannolla on työllistäviä vaikutuksia paikallistalouteen.

Energiantuotannon sivutuotteena syntyy tuhkaa, joka vihreän talouden käytänteiden mukaisesti jalostetaan rakeistamossa muotoon, joka on helppo levittää metsään. Haastattelemamme energiantuotannon kuntatoimijan mukaan tuhkalla on hyvä kysyntä ja sen palauttaminen takaisin metsään vähentää kaatopaikkaläjityksestä aiheutuvia kustannuksia. Lannoitekäyttöä rajoittavat lähinnä tuhkan sisältämät raskasmetallit, joiden pitoisuuksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa oikean polttotekniikan avulla.

Vastuullinen kuntaimago lisää alueen elinvoimaa

Vihreän talouden näkökulmat kannattaa huomioida myös kunnan imagon kehittämisessä. Ennakoivuus ja oma-aloitteisuus vastuullisten toimintatapojen kehittämisessä lisäävät sekä julkisen puolen että yritysten tapauksessa markkinaetua suhteessa kilpailijoihin (Antikainen, R. ym. 2013: 7, 16; Harmaala, M. & Jallinoja, N. 2012).

Eräs haastattelemistamme kuntatoimijoista toikin esille brändityön merkityksen paikallisen liike-elämän kannalta. Kunnan taitavasti rakentama brändi voi houkutella alueelle monenlaista liiketoimintaa, joka vastavuoroisesti kiihdyttää kuntabrändin tunnettuutta ja kiinnostavuutta sekä lisää alueen elinvoimaa.

Vihreä talous edellyttää laajaa asiantuntemusta ja rohkeaa päätöksentekoa

Haastatteluissa tuotiin esiin monipuolisesti vihreän talouden hyviä käytänteitä sekä kunnista, että yrityskentältä. Esimerkkejä saatiin sekä taloudellisen, ekologisen, että sosiaalisen kestävyyden osa-alueilta. Huomionarvoista on, että useimmissa esimerkeissä vihreän talouden toimenpiteiden positiiviset vaikutukset vaikuttivat ulottuvan laajasti yritys- ja aluetalouden eri osa-alueille.

Sekä kuntapäättäjien, että yrittäjien haastatteluissa nähtiin myös, että erityisesti tiedon puute aiheuttaa haasteita vihreän talouden eteenpäin viemiselle Lapissa, mikä kestävän kehityksen tavoitteiden laajuus huomioiden onkin varsin ymmärrettävää.

Aihepiirin moniulotteisuus sekä laajat syy-seuraussuhteet ovat omiaan vaikeuttamaan vihreään talouteen liittyvän tutkimustiedon tulkintaa ja ymmärrettävyyttä. Vihreä talous edellyttääkin toimintatapojen muuttamista koko yhteiskunnan ja kaikkien tuotantosektorien tasolla, mikä väistämättä tekee siitä pitkäjänteisen prosessin (Antikainen, R. ym. 2013: 19, 26, 28).

Vihreän talouden toimintamallien käyttöönotto vaatii myös rohkeita päätöksiä kunnissa ja yrityksissä. Päätösten tueksi tarvitaan osaamista ja kokemuspohjaista tietoa hyväksi havaituista vihreän talouden käytännöistä. Niitä olemme koonneet Pohjois-Suomen, -Ruotsin ja -Norjan alueilta GRUDE-hankkeen verkkosivuille osoitteeseen: www.grudeproject.eu.

Lähteet

Antikainen, R., Lähtinen, K., Leppänen, M. & Furman, E. 2013. Vihreä talous suomalaisessa yhteiskunnassa. Ympäristöministeriön raportteja 1/2013.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41446/YMra1_2013_Vihrea_talous_suomalaisessa_yhteiskunnassa.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Euroopan komissio. 2022a. Innovaation hyödyntäminen.
https://ec.europa.eu/environment/basics/green-economy/innovation/index_fi.htm
[luettu 4.1.2022]

Euroopan komissio. 2022b. Ympäristö.
https://ec.europa.eu/environment/basics/green-economy/index_fi.htm
[luettu 3.1.2022]

Harmaala, M. & Jallinoja, N. 2012. Yritysvastuu ja menestyvä liiketoiminta. Almatalent Oy.
https://verkkokirjahylly.almatalent.fi/teos/FAEBHXBTDG

Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu – Ympäristö.fi. 2022. Vihreä talous.
https://www.ymparisto.fi/fi-fi/kartat_ja_tilastot/ympariston_tilan_indikaattorit/Vihrea_talous [luettu: 3.1.2022]

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Elämysteknologia on yrittäjien näkökulmasta käsitteenä erikoinen ja hieman ahdistava. Toki elämysteknologiaa voi lähestyä monesta näkökulmasta: elämyksen tuottamisen teknologiana tai elämyksen jakamisen teknologiana. Yrittäjät kokevat kuitenkin elämysteknologian mahdollisuutena kokea ja toteuttaa asioita, vaikka se hieman hirvittääkin.

Elämysteknologialla voidaan tuottaa ja kokea uudenlaisia elämyksiä ja jakaa tietoa uusilla tavoilla, joissa rajana ovat vain mielikuvitus ja teknologian keinot.

Elämysteknologian toteuttamiseen ei tarvita virtuaalitodellisuutta tai teknistä erityisosaamista

Elämysteknologia pitää sisällään hienot ja monimutkaiset käsitteet kuten lisätty todellisuus (AR, augmentedreality), sekoitettu todellisuus (MR, mixed reality) ja virtuaalitodellisuus (VR, virtual reality), mutta yhtä lailla siihen voidaan lukea erilaiset varausjärjestelmät, sosiaalinen media ja yrityksen nettisivuille upotetut videot.

Yksi toimiva esimerkki teknologian arkipäiväistyneestä muodosta ovat pandemian myötä lähes yhdessä yössä käyttöön otetut etäyhteydet. Nykyään etäkokoukset toimivat jo hyvin ja ovat monessa mielessä perinteisiä tapaamisia huomattavasti tehokkaampia. Erityisesti pitkien välimatkojen Lapissa etäyhteydet ovat tehostaneet käytäntöjä ja vähentäneet turhaa liikkumista.

Elämysteknologiaa matkailuun -hankkeen tavoitteena on selvittää ja kehittää edelleen elämysteknologioiden hyödyntämistä Lapin alueen yrityksissä, erityisesti matkailualalla. Hankkeessa työstetään selvitystä elämysteknologian käytöstä matkailupalveluissa. Selvitystä varten haastateltiin kesän aikana pienyrittäjiä eri puolilta Lappia.

Elämysteknologisten ratkaisujen hyödyntäminen on monipuolista

Elämysteknologioita voidaan hyödyntää hyvin erilaisin päämäärin ja keinoin. Toteutustavasta riippumatta tavoitteena on aina elämyksen syventäminen ja elämyksen käyttäjäkokemuksen parantaminen.

iNaturalist on kansalaistieteellinen projekti ja sosiaalinen verkko luonnontieteilijöitä, kansalaistieteilijöitä ja biologeja. Sen tarkoituksena on kartoittaa ja jakaa havaintoja luonnon monimuotoisuudesta kaikkialla maailmassa. Havaintoja voidaan lisätä verkkosivuston tai mobiilisovelluksen avulla. iNaturalist mahdollistaa lajihavainnoinnin ja kansalaistieteen tekemisen. Elämysteknologiset ratkaisut voivat siis suoraan auttaa myös tieteen tekemisessä.

Eräässä matkailuyrityksessä on kehitetty vuorovaikutteista järjestelmää, jonka kautta pystytään kommunikoimaan asiakkaiden kanssa, markkinoimaan, informoimaan vierailun aikana, jälkimarkkinoimaan ja lopulta sitouttamaan asiakas saman kanavan kautta. Järjestelmän toimintaa on tarkoitus laajentaa asteittain kattamaan koko yrityksen sidosryhmien verkosto. Kun tekninen toteutus on yhteistyökumppanin hallussa, yrittäjän itsensä ei tarvitse kantaa siitä huolta. Näin ollen vain visuaalinen toteutus ja sisällöntuottaminen ovat asioita, joihin yrittäjä kokee kaipaavansa apua.

Enontekiöllä on viimeisen neljän vuoden aikana otettu tiheään tahtiin käyttöön varausjärjestelmiä ja automatisoitu toimintaa. On toteutettu maastopyöräpolkuja, joissa on gps sekä offline-tilassa toimiva sovellus (Rewind-karttasovellus).

Muonion kunnan vetämä Aurora by Locals -hanke puolestaan toteutti E8-tiehen pohjautuvan kohti Kilpisjärveä etenevän virtuaalitodellisuuskierroksen Tunturi-Lapissa. Kierroksella pääsi mm laskettelijan kenkiin, melomaan sekä lentämään 3D-lasit päässä, ja se on jaossa Tunturi-Lapin kirjastoissa. Info latujen ylläpidosta ollut netissä jo kauan lähes kaikkialla Lapissa.

Positiivisia esimerkkejä kaivataan

Yrittäjien omat käyttäjäkokemukset elämysteknologioista ovat melko rajallisia eivätkä ne ole toistaiseksi olleet kovin mieleenpainuvia. Uutta kokeillaan kyllä mielenkiinnosta, kun jotain tulee vastaan, mutta pääsääntöisesti kokemukset ovat olleet tavanomaisia ja toimivuudeltaan hyvin vaihtelevia. Jos kiinteän linkin taakse laitetaan informaatiota, se tulisi muistaa myös päivittää tai palvelu ei yksinkertaisesti toimi. Toisaalta on koettu, että lisätyn todellisuuden toteutukset ja 3D-keinotodellisuus antavat mielikuvituksellisia ratkaisuja, tuovat aina hyvää fiilistä ja hymyä suupieliin.

Asiakkailta toiveita ei ole juurikaan tullut, useimmat ovat tyytyväisiä, kunhan nettiyhteys toimii. Yrittäjät ovat kuitenkin hyvin tietoisia siitä tosiasiasta, että jos tuote, palvelu tai tieto ei löydy netistä, sitä ei ole tapahtunut eikä se silloin ole myöskään saavutettavissa.

Elämysteknologiat tuominen pienyrittäjän ulottuville

Yrittäjät kokevat tarvitsevansa apua nimenomaan perusasioissa, siinä mistä kannattaisi lähteä liikkeelle. Tämä ei tarkoita, että kaikkia kannattaisi lähteä kouluttamaan elämysteknologian monimutkaisimpiin koukeroihin. Lähinnä kyse on siitä, että jokin taho, esimerkiksi alueorganisaatiot, ottaisivat oman alueensa kokonaisuutena haltuun. Näin varmistettaisiin tasalaatuisuus, samanlainen juoni, laatu, tekniikka ja tyyli kaikessa. Yrittäjille ei jäisi kauheasti tekemistä eikä maksettavaa ja he voisivat edelleen keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Alueorganisaatioiden tehtävähän on tuoda alueelle asiakkaita.

Myös jatkuvuus on tärkeää. Saavutetut edistysaskeleet eivät saa jäädä esimerkiksi yhden hankkeen lopputulemaksi, vaan kaikki tulisi olla alueorganisaation alla kehitettävissä, jatkettavissa ja uudelleen toteutettavissa eri vuodenaikoina.

Yrityksillä voisi olla alueorganisaation hallinnoima ”elävä kansio”, johon voisi lisätä materiaalia, kun kehitetään uusia tuotteita tai toimitiloja. Ja kun kerran saataisiin yrittäjät mukaan, pitäisi muistaa myös ylläpito. Hyvä ratkaisu voisi olla alueorganisaation kuukausittainen workshop tai virtuaalikahvit, joissa käytäisiin läpi päivityksiä, muutoksia ja uusia asioita yleisesti.

Kaikkiaan yrittäjät ovat hyvin myötämielisiä elämysteknologioille matkailupalveluissa, mutta kaipaavat ruohonjuuritason ymmärrystä itselleen sekä erityisesti selkeää hallinnoijaa toiminnoille. Vahva yhteistyö sekä alueiden sisällä että eri hankkeiden välillä nousi myös selkeästi esille. Yrittäjän on vaikea valita valtavasta hankeviidakosta juuri niitä hankkeita, jotka häntä itseään ja hänen yritystään eniten hyödyttäisivät. Tässä me voimme varmasti auttaa.

Kuva 1. Elämysteknologiaa matkailuun -hankkeen työpajassa Hotelli Metsähirvaalla 9.9.2021 osallistujat pääsivät testaamaan erilaisia elämysteknologioita. Kuva: Sini Kestilä

Lähteet

Antti-Pekka Palokangas, Valkea Arctic Experience, haastattelu 16.6.2021
Hannu Autto, Kilpisjärven biologinen asema, haastattelu 5.7.2021
Oona Kuru, Villa Rauha, haastattelu 8.7.2021
Valtteri Immonen, Wildmaker Lapland, haastattelu 8.7.2021
Laura Hokajärvi, Hunter of the North, haastattelu 8.7.2021
Anne-Mari Kovalainen, Puolukkamaan pirtit, haastattelu 4.8.2021



> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Matkailu tekee paluun, mutta millaisena?

Koronakriisi on epäilemättä saattanut koko matkailualan poikkeukselliseen tilanteeseen. OECD (2020a) ennakoi, että pandemian jälkeinen kansainvälinen matkailu tulee tapahtumaan tarkkojen alueiden sisäpuolella ja lähialueiden matkailun odotetaan elpyvän ensimmäisten joukossa. On arvioitu, että Pohjoismaissa kansainvälinen vapaa-ajan matkailu elpyy vuonna 2023 ja liikematkailu vuonna 2025 (Wakonen, 2021, s. 4).

Pandemia on kasvattanut taloudellista eriarvoisuutta. Samaan aikaan kun taloustilanne erityisesti nuorilla ja pienituloisilla on yleisesti heikentynyt, vanhempi ikäluokka ja suurituloiset ovat kerryttäneet säästöjään reippaasti (Wilska, 2021). Kulutuksen uskotaan elpyvän asteittain (Mikkonen, 2021) ja vaikka palvelusektorin elpyminen on ennustettavasti yksi ensimmäisistä elpymisen kohteista, ulkomaanmatkailun odotetaan lähtevän kasvuun kulutuseristä viimeisimpinä (Valtionvarainministeriö, 2021, s. 14).

Pitkittyneen ja hitaan talouskasvun vuoksi matkailu saattaa tulevaisuudessa olla mahdollista yhä harvemmalle ja hygienia- sekä sääntelyvaatimusten johdosta matkailun odotetaan kallistuvan hieman (Laesser & Bieger, 2020, s. 8). Pandemian vaikutukset matkailijoiden kulutuskysyntään ja ostokäyttäytymiseen olisi syytä huomioida palvelutuotannossa ja koronakriisi tulisikin nähdä mahdollisuutena muotoilla matkailun tulevaisuus uudelleen.

Vaikka tulevaisuus on aina tuntematon, voidaan tutkimusten pohjalta hahmotella yleisesti Suomen ja Lapin kansainvälistä matkailua koskevia trendejä, joihin pandemian jälkeisessä ajassa tulisi keskittyä. Ennusteissa erityisesti laatu, turvallisuus, palveluiden yksilöityminen, digitaalinen markkinointiviestintä ja kestävä matkailu on määritelty tulevaisuudessa korostuviksi elementeiksi, joihin paneudutaan tässä blogikirjoituksessa tarkemmin. Kootut trendit eivät ole absoluuttisia totuuksia, mutta niiden avulla voidaan edistää näkemyksellisyyttä ja uusia ajattelumalleja matkailun kehittämiseksi.

Laatu

Matkailun kallistumisen lisäksi on odotettavaa, että tulevaisuudessa kuluttajat harkitsevat matkalle lähtöään tarkemmin ja viipymien kohteessa toivotaan pitenevän (Carbone, 2020, s. 50). Nämä heijastuvat myös laatuvaatimuksiin ja kohteen ravintolapalveluihin ollaan valmiita panostamaan rahallisesti. Majoituksen kohdalla yksityinen majoitusvuokraus koetaan houkuttelevana ja korkeamman tason majoitusmahdollisuudet sekä laatu korostuvat. (TEM, 2021, s. 21, 89, 90.)

Visit Finland ja TEM tarkentavat, että tulevaisuudessa laadukkuus matkailussa ei ainoastaan liity perinteisenä pidettyyn materialistiseen ulottuvuuteen, vaan aineellisen laadun sijaan keskitytään yhä enemmän myös aineettomaan laatuun, johon kuuluvat mm. laadukkaat autenttiset ja aidot kokemukset, merkityksen hakeminen sekä palvelut, jotka tukevat terveyttä ja hyvinvointia. Kokemusten halutaan olevan yksilöllisiä ja opettavaisia sekä elämää rikastuttavia. (TEM, 2021, s. 90; Visit Finland, 2021a, s. 2.)

Turvallisuus

On arvioitu, että muutokset maailman poliittisissa suhteissa sekä kansallismielisyyden ja protektionismin nousu, EU:n yhtenäisyyden horjuminen, Venäjän rooli tulevaisuudessa sekä Kiinan vaikutusvallan merkittävä kasvu voivat olla seikkoja, joihin tulee jatkossa varautua yhä huolellisemmin (Kivinen, Lappalainen, Schreck & Vasara, 2021, s. 17).

Covid-19-pandemian myötä turvallisuuden on ennustettu olevan entistä merkittävämpi tekijä matkailussa ja matkakohdetta valitessa. Suoria lentoja kohteeseen saatetaan suosia entistä enemmän (Tanskanen, 2021) ja niin sanottu kuplamatkailu voi lisääntyä, jolloin muut kontaktit minimoidaan ja matkaan lähdetään omien läheisten kesken tai matkan tarkoitus on nimenomaisesti vierailla sukulaisten tai ystävien luona (Visit Finland, 2020, s. 3, 6).

Hyvä kriisinhallinta vaikuttaa positiivisesti matkailun kysyntään ja Suomen onnistuminen koronakriisin torjunnassa ja pitkäaikainen profiloituminen turvallisena matkakohteena ovat valttikortteja pandemian jälkeisessä kansainvälisessä matkailussa.



Kuva: Lapin materiaalipankki, Kirsi Ukkonen, 2015

Palveluiden yksilöityminen

Tulevaisuuden kuluttajat haluavat tuntea itsensä erityisiksi ja yksilölliset palvelut sekä kokemukset nähdään voimakkaasti nousevina matkailun trendeinä. Kehittyvän tekniikan myötä voidaan luoda ketteriä, kontaktittomia ja yhä tarkemmin yksilöityjä matkailupalveluita, joissa syvällinen ihmistuntemus korostuu. Ihmisten arvot ovat entistä polarisoituneempi, ja samalla kun toiset suosivat teknologisia ratkaisuja, toiset kaipaavat perinteistä vieraanvaraisuutta, ihmiskontakteja sekä irtiottoa teknologiasta matkansa aikana. (Visit Finland, 2020.)

Etätyön yleistyttyä entisestään myös työn ja loman yhdistämisestä, niin kutsutusta workcationista, odotetaan tulevan yhä suositumpaa, jolloin työn tekeminen ja vapaa-aika sekoittuvat toisiinsa (Visit Finland, 2020, s. 4). Tällöin vastapainona työskentelylle matkakohteessa tulisi olla palvelutarjontaa ja aktiviteetteja vapaa-aikaa varten.

Matkailijaryhmistä senioreiden ennustetaan kasvavan merkittäväksi matkailupalveluja kuluttavaksi ikäryhmäksi. He voivat todennäköisesti paremmin kuin heitä edeltäneet iäkkäät sukupolvet ja massakohtelun sijaan heidän toiveensa ja tarpeensa tulee ottaa yksilöllisesti huomioon. (Hiltunen, 2019, s. 23.)

Yhtenä trendinä ennakoidaan myös inklusiivisen eli esteettömän matkailun nousua. Tällaisia kaikille avoimia ja ketään syrjimättömiä matkailupalveluita tulisi tarjota mahdollisimman monelle eri kohderyhmälle kuten seksuaalivähemmistöjen ja eri uskontokuntien edustajille. Inklusiivinen matkailutuote on rakennettu ja viestitty kohderyhmän tarpeiden mukaan. Kaikki erityiskohderyhmät eivät vaadi mitään muutoksia matkailutuotteen tai palvelun fyysisiin puitteisiin, vaan huomiota tulee kiinnittää erityisesti kohderyhmälle viestintään. (Visit Finland, 2021b, s. 1, 6.)

Digitaalinen markkinointiviestintä

On ennakoitu, että pienet ja keskisuuret yritykset, jotka eivät investoi digitalisaatioon, eivät selviydy tai menesty tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa, että matkailualan, matkakohteiden ja yritysten on omaksuttava teknologian käyttö täysimääräisesti pysyäkseen kilpailukykyisinä. (OECD, 2020b, s. 61.)

Tällä hetkellä tietoa matkakohteesta haetaan Googlen lisäksi sukulaisilta ja tuttavilta, mutta myös sosiaalinen media, kuten Facebook, Instagram ja YouTube ovat entistä tärkeämpi kanavia hankkia tietoa. Matkaa ostettaessa arvostetaan nopeaa varaus- ja ostosykliä ja viestinnän tulee olla tarkoin suunniteltua ja suunnattu halutulle kohderyhmälle. (TEM, 2021, s. 87, 89.)

Tulevaisuudessa virtuaalimatkailu määritellään yhdeksi merkittäväksi markkinoinnin muodoksi – virtuaalikokemus matkakohteesta on saatava ensin ja matkapäätös perustuu siihen (Visit Finland, 2020, s. 5). Lisätyn todellisuuden (AR) sekä virtuaalitodellisuuden (VR) kehittyminen mahdollistavat yhä autenttisempia kokemuksia koettaviksi ja erilaisten mobiiliteknologioiden odotetaan toimivan markkinoinnin tukena entistä voimallisemmin (Carbone, 2020, s. 50).

Kestävä matkailu

Globaalisti kulutustutkimukset ennustavat terveyteen ja omaan hyvinvointiin keskittyvän elämäntavan ja kulutuksen lisääntymistä. Kestävät arvot ovat monelle entistä tärkeämpiä ja matkakohteen valintaan sekä liikkumiseen kiinnitetään enemmän huomiota (Wilska, 2021). Kestävien arvojen johdosta myös jakamistalouden kasvu nähdään yhtenä tulevaisuuden matkailua ohjaavana trendinä (Kuhzady, Olya, Farmaki & Ertaş, 2021).

Hyvinvointitrendi heijastuu lisäksi luontomatkailun suosion lisääntymisenä (Visit Finland, 2020). Ympärivuotiseen matkailupalvelutarjontaan tulee panostaa, sillä talvien ollessa yhä vähälumisempia ja Keski-Euroopan kesien käydessä sietämättömän kuumiksi, Suomen kesämatkailu voi nostaa suosiotaan (Kivinen, Lappalainen, Schreck & Vasara, 2021, s. 27).

On myös mahdollista, että Lapin matkailu voi pandemiakriisin jälkeen lähteä voimakkaaseen nousuun, sillä etenkin aasialaiset luovat matkailulle kasvumahdollisuuksia Suomen puhtaan luonnon ja kiehtovan elämäntyylin johdosta. Lapin tulevaisuuskuvat 2040-luvulla –selvityksen skenaario 1 mukaan Lappiin on odotettavissa paljon matkailuun liittyviä kiinalaisinvestointeja, jotka ulottuvat myös liikenneinfrastruktuurin panostuksiin. Skenaarion mukaan etenkin Lapin raideliikenteen odotetaan kehittyvän kansainvälisten investointien tukemana. (Kivinen, Lappalainen, Schreck & Vasara, 2021, s. 16.)

Muutoksessa mukana

Maailma on jatkuvassa muutoksessa ja koronapandemian johdosta tarve tietää tulevaisuudesta sekä varautua siihen on entistäkin suurempi. On oletettavaa, että kansainvälinen matkailu tulee palaamaan pandemiaa edeltäviin lukuihin lähivuosien aikana ja ennustettujen trendien valossa Suomella on hyvät mahdollisuudet olla vetovoimainen matkailukohde myös tulevaisuudessa. On kuitenkin pidettävä mielessä, että menestyneimpiä ovat aina olleet ne maat ja kohteet, jotka keskittyvät tietoon ja sen keräämiseen (Pardo & Ladeiras, 2020, s. 676) ja ovat uuden tiedon karttuessa valmiita ”ajattelemaan uudelleen”.

Tulevaisuusajattelu on taito, joka voidaan opetella ja jokaisen alueen, yrityksen ja toimijan tulisi tietoa keräämällä ja sitä hyödyntämällä katsoa tulevaa heille tärkeistä näkökulmista. Nyt esitettyjä ennusteita ei pitäisi ajatella vain annettuina, vaan voimme itse vaikuttaa siihen, millainen huominen tulee olemaan.

Taustaa Kemijärven matkailun kehittäminen ja uudistaminen –hankkeesta

Hankkeessa pureudutaan mm. kansainvälisen matkailun trendeihin covid-19-kriisin jälkeen, jotta tilanteen normalisoiduttua pystyttäisiin mahdollisimman hyvin vastaamaan matkailijoiden muuttuneisiin toiveisiin ja tarpeisiin.

Tarkoituksena on laatia nykytila-analyysi Kemijärven alueesta kehittämispotentiaalin tunnistamiseksi sekä selvittää, millaisilla palveluilla Kemijärvi koettaisiin kiinnostavana vierailla kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa. Lisäksi toteutetaan talousselvitys matkailijoiden taloudellisista vaikutuksista, jalkautetaan selvityksen tulokset alueen matkailu- ja liitännäiselinkeinolle sekä sidosryhmille ja edistetään jatkokehittämistyön käynnistymistä yhdessä verkostojen kanssa

• Rahoitus: Maakunnan omaehtoisen kehittämisen rahoitus (AKKE)
• Toteutus: 1.6.2021 – 28.2.2022
• Yhteistyökumppanit: Kemijärven Kehitys Oy

Lähteet

Carbone, F. (2020). Tourism destination management post COVID-19 pandemic: a new humanism for a human-centred tourism (tourism 5.0). Turismo Mundial, Crise Sanitária e Futuro, 43. Viitattu 1.8.2021 (PDF) Tourism Destination Management Post COVID-19 Pandemic: a new humanism for a Human-Centred Tourism (Tourism 5.0) (researchgate.net)

Hiltunen, E. (2019). Helsingin matkailusäätiö. Viitattu 1.8.2021. 2FINAL_hki_matkailusaatio_matkailun_tulevaisuus_raportti_V211019_SIVUT.pdf

Kivinen, K., Lappalainen, I., Schreck, J., & Vasara, E. (2021). Capful oy ltd. Lapin tulevaisuuskuvat 2040-luvulla. Viitattu 12.7.2021 https://lapinluotsi.fi/wp-content/uploads/2021/01/lapin-tulevaisuuskuvat-2040-luvulla-raportti-01-2021.pdf

Kuhzady, S., Olya, H., Farmaki, A., & Ertaş, Ç. (2021). Sharing economy in hospitality and tourism: a review and the future pathways. Journal of Hospitality Marketing & Management, 1–22. Viitattu 12.7.2021 Sharing economy in hospitality and tourism: a review and the future pathways (tandfonline.com)

Laesser, C., & Bieger, T. (2020). Einschätzung der Zukunft des Tourismus im Zuge der Lockerung von SARS-CoV-2 Massnahmen: Kleine Schritte zu einer vorübergehenden neuen «Normalität».Viitattu 26.7.2021 https://www.alexandria.unisg.ch/260236/1/Zukunft%20CH%20Tourismus%20%28Report%20V20200513%29.pdf

Lapin materiaalipankki. (2015). Vaeltajat Inarin Otsamotunturilla. Kirsi Ukkonen. Viitattu 11.8.2021 Lapland Material Bank - Autumn (lappi.fi)

Mikkonen, H. (2021). Säästöpankkiryhmä. Ylen aamu. Suomalaisten tileillä on miljardeja, mihin rahat menevät?. Viitattu 12.7.2021 Suomalaisten tileillä miljardien koronasäästöt - mihin rahat menevät? | Ylen aamu | TV | Areena | yle.fi

OECD. (2020a). Tourism Policy Responses to the coronavirus (COVID-19). Viitattu 14.7.2021 Tourism Policy Responses to the coronavirus (COVID-19) (oecd.org)

OECD. (2020b). OECD Tourism Trends and Policies 2020. Viitattu 14.7.2021 6b47b985-en.pdf (oecd-ilibrary.org)

Pardo, C., & Ladeiras, A. (2020). Covid-19 “tourism in flight mode”: a lost opportunity to rethink tourism–towards a more sustainable and inclusive society. Worldwide Hospitality and Tourism Themes. Viitattu 28.7.2021 Worldwide Hospitality and Tourism Themes | Emerald Insight

Tanskanen, J. (2021). Yle. Lentovarausten data paljastaa: Juuri kukaan ei halua matkustaa nyt Suomeen karanteenin pelossa – jopa Ruotsi on suositumpi matkakohde. Viitattu 9.7.2021 Lentovarausten data paljastaa: Juuri kukaan ei halua matkustaa nyt Suomeen karanteenin pelossa – jopa Ruotsi on suositumpi matkakohde | Yle Uutiset | yle.fi

TEM. (2021). Kotimaan matkailijaselvitys. Kotimaanmatkailun nykytila ja potentiaali – selvitys kohderyhmistä ja kehittämistoimista. Viitattu 20.7.2021 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162882/TEM_2021_14.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Valtionvarainministeriö. (2021). Taloudellinen katsaus. Valtionvarainministeriön julkaisuja. Viitattu 20.7.2021 Taloudellinen katsaus, kevät 2021 (valtioneuvosto.fi)

Visit Finland. (2021b). Inklusiivisen matkailun opas. Viitattu 2.8.2021 inklusiivisen_matkailun_opas_2021.pdf (businessfinland.fi)

Visit Finland. (2020). Matkailija 2030 -skenaariot. Viitattu 12.7.2021 Sales presentation (businessfinland.fi)

Visit Finland. (2021a). Kulttuurimatkailun tuotesuositukset. Viitattu 12.8.2021 vf-kulttuurimatkailun-tuotesuositukset-2021.pdf (businessfinland.fi)

Wakonen, K. (2021). Tiedolla kohti tulevaa. Visit Finland. Viitattu 12.7.2021 The new PowerPoint template contains the following layout models: (businessfinland.fi)

Wilska, T-A. (2021). Jyväskylän yliopisto. Ylen aamu. Suomalaisten tileillä on miljardeja, mihin rahat menevät?. Viitattu 12.7.2021 Suomalaisten tileillä miljardien koronasäästöt - mihin rahat menevät? Ylen aamu | TV | Areena | yle.fi

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Matkailun välitön tulo Sodankylässä vuonna 2019 oli hieman yli 60 miljoonaa euroa, kertoo Sodankylän kunnan tilaama ja Lapin ammattikorkeakoulun tuottama selvitys (Satokangas 2021).

Koronapandemia puhkesi vuonna 2020 muuttaen matkailun kenttää voimakkaasti, joten selvitys kuvaa ennen pandemia vallinnutta tilannetta. Selvitys perustuu uusimpiin käytössä oleviin tilastotietoihin, joiden saatavuudessa on noin vuoden viive.

Välitön matkailutulo muodostuu palvelualan yrityksissä

Matkailun välittömät vaikutukset muodostuvat matkailijoiden asioidessa yrityksissä. (Kauppila 2001, 5–6; Ylkänen 1983.) Selvityksen toimialaluokitus (taulukko 1) heijastelee matkailijoiden kulutustarpeita ja niistä aiheutuvan tulon jakautumista. Selvityksen perusaineistona käytettiin Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoja (Tilastokeskus 2017).

Tilastoaineiston ohella sovellettiin yrityskyselyssä kerättyä tietoa matkailun osuudesta yritysten liikevaihdon muodostumisessa. Kyselyyn on osallistunut 61 yritystä. Tämän ohella matkailun osuuden selvityttämisessä on käytetty aiemmasta selvityksestä peräisin olevia Luostoa koskevia tietoja (Isola 2013).

Toimialojen välitön matkailutulo laskettiin kertomalla tilastoitu kokonaisliikevaihto toimialan matkailuosuusprosentilla. Matkailun välittömät työlllisyysvaikutukset laskettiin vastaavalla periaatteella.

Majoitus- ja ravitsemistoimialan merkitys suurin

Selvityksen tulokset esitellään jaoteltuna vähittäiskaupan ja liikenteen toimialaan, majoitus- ja ravitsemistoimialaan, sekä huvi- ja virkistystoimialaan. Kuhunkin toimialaan kuuluu useita alaluokkia TOL 2008 -tilastointijärjestelmän mukaisesti (Tilastokeskus n.d.).

Alaluokkien tiedot on laskettu Tilastokeskuksen toimesta yhteen ja esitetty toimialakohtaisesti. Näin saadaan muodostettua yksinkertaisemmin esitettäviä kokonaisuuksia, eivätkä tietosuojasyyt haittaa tietojen esittämistä samoin, kuin pyrittäessä yksityiskohtaisempaan tarkasteluun.

Taulukko 1 Matkailun välittömät tulovaikutukset Sodankylässä vuonna 2019

 



Suurin osa välittömästä matkailutulosta muodostui taulukon 1 mukaisesti majoitus- ja ravitsemistoimialalla. Vähittäiskaupan ja liikenteen toimialan kokonaisliikevaihto oli suurin, mutta matkailijoiden osuus liikevaihdon muodostumisessa oli pienin toimialoista.

Silti noin 15 % kauppojen, huoltamoiden, taksien ja muiden vastaavien yritysten liikevaihdosta muodostui matkailijoiden ansiosta. Vähittäiskaupan matkailutulo oli toiseksi korkein ennen huvi- ja virkistystoimialaa. Majoitus- ja ravitsemistoimialalla sekä huvi- ja virkistystoimialalla matkailun osuus liikevaihdon muodostumisessa oli noin 80–90 %, eli olennaisen merkittävä.

Taulukko 2 Matkailun välittömät työllisyysvaikutukset Sodankylässä vuonna 2019

Matkailun välittömät työllisyysvaikutukset Sodankylässä on esitetty taulukossa 2. Välitön matkailutyöllisyys oli yhteensä 340 henkilötyövuotta, josta selvästi suurin osa muodostui majoitus- ja ravitsemistoimialalla. Majoitus- ja ravitsemistoimiala oli kunnassa huomattava työllistäjä, toimialan kokonaistyöllisyys oli lähes yhtä suuri, kuin vähittäiskaupan ja liikenteen työllisyys yhteensä.

Toimialojen matkailutyöllisyys sai aikaan yhteensä lähes 11 miljoonaa euroa palkkatuloa ja lähes 1,5 miljoonaa euroa palkkaverotuloa. Laskennassa ei ole huomioitu mahdollista verotulovuotoa, joka aiheutuu kohdekunnan ulkopuolella kirjoilla olevista työntekijöistä.

Toipumisen seuranta mahdollista vastaavin periaattein

Sodankylän matkailun talousvaikutusten kehittymistä on jatkossa mahdollista seurata käyttäen vastaavaa menetelmää, jolla on laskettu vuotta 2019 koskevat tulokset. Koronapandemia aiheutti tosin huomattavia muutoksi matkailuun.

Esimerkkinä voi käyttää matkailijoiden yöpymisiä, joita oli Sodankylässä vuonna 2020 vain noin puolet vuoden 2019 määrästä (Visit Finland 2021). Näin ollen jatkossa tehtävät selvitykset kuvaavat lähinnä toipumista, jossa pandemiaa edustava taso vertailukohtana edustaa jonkinlaista ”vanhaa normaalia” tai toistaiseksi saavutettua huippua.

Lähteet

Isola J. (2013). Isoja J. (2013) Pyhä-Luoston alueen matkailun talousvaikutukset vuonna 2011. Lapin yliopisto, julkaisematon selvitysraportti.

Kauppila P. (2001). Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: pohjoismaisen mallin matkailijatutkimukset. Naturpolis, Kuusamo, tutkimuksia 3/2001. Luettu 15.3.2021 osoitteesta: http://www.kuusamo.fi/sites/default/files/tutkimus_matkailun_aluetaloudelliset_vaikutukset_0.pdf

Satokangas P. (2021). Matkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset Sodankylässä vuonna 2019. Lapin ammattikorkeakoulu, julkaisematon selvitysraportti.

Tilastokeskus (2017). Tuotteet ja palvelut. Yritysrekisteri. Luettu 15.3.2021 osoitteesta: http://www.tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html

Toimialaluokitus 2008. Luettu 15.3.2021 osoitteesta:
https://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/index.html

Ylkänen T. (1983). Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset kunta/ aluetasolla. Tutkimusmenetelmä.

Visit Finland (2021) Vuosittaiset yöpymiset ja saapuneet asuinmaittain, 1995–2021*. Luettu 2.8.2021 osoitteesta: http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland/VisitFinland__Majoitustilastot/visitfinland_matk_pxt_116t.px/table/tableViewLayout1/

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Maailman matkailujärjestö uutisoi viime tammikuussa vuoden 2019 olleen globaalin matkailun ennätysvuosi ja ennakoi kasvun jatkuvan myös kuluvana vuonna. Suunta muuttui kuitenkin nopeasti koronan muodossa ilmaantuneen mustan joutsenen myötä.

Matkailu on alana kokenut turbulenssia aikaisemminkin ja osoittanut joustavuutta ja ketteryyttä haastavissakin tilanteissa. Matkailun asiantuntijuudelle, kehittämiselle ja tuelle on nyt tarvetta; ala tuottaa työllisyyttä ja elinvoimaa työllistäen erityisesti nuoria ja naisia (ks. esim. Harju-Myllyaho, Hakkarainen & Vähäkuopus 2020; García-Rosell 2020). Myös García-Rosell (2020) näkee matkailualan tukemisen Covid-19-kriisin aikana vastuullisuustekona. Hän toteaa monien maiden ja alueiden olevan taloudellisesti riippuvaisia matkailusta.

Matkailualan kokonaisvaltainen muutos?

Kriisin aikana monilla matkailualan foorumeilla on käyty keskustelua alan tulevaisuudesta ja myös matkailukoulutuksessa on pohdittu mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Monet tutkijat ovat esittäneet kriisin tarjoavan matkailualalle tilaisuuden transformaatioon. (esim. Prideaux, Thompson & Pabel 2020; Ioannides & Gyimóthy 2020).

Monissa keskusteluissa on aprikoitu, josko Covid-19 saisi aikaan matkailualan uudistumisen entistä kestävämpään suuntaan (esim. Cheer 2020). Edelheim (2020) puolestaan pohtii arvopohjaista matkailukoulutusta. Hänen mukaansa menneisyys ja nykyisyys muovaavat aina sitä, kuinka suunnittelemme tulevaisuuttamme, mutta Covid-19-kriisi on hämärtänyt mahdollisuuksiamme ennakoida tulevia tapahtumia.

Edelheim näkee, että nyt voisi olla tilaisuus matkailun korkeakoulutuksen muutokselle, jonka myötä opiskelijat valmistuisivat muutososaamisella varustettuna. Myös Higgings-Desbiolles (2020, 2) toteaa, että Covid-19-kriisin seurauksena akateemisissa keskusteluissa on ollut esillä matkailun mahdollisuus transformaatioon ja toisaalta mahdollisimman nopea palautuminen aiempaan kasvun aikaan.

Vaikka alan osalta ei koettaisi mullistavaa muodonmuutosta, koronakriisiä edeltänyt tarve vastuullisen matkailun kehittämiselle ei ole kriisin myötä hävinnyt. Kehitystarpeet ovat saaneet uusia muotoja, joissa yhtenä tärkeänä ulottuvuutena korostuu turvallisuus.

Koronakriisi voidaan nähdä häiriötilana ja vaikka tilanne on haastava, matkailua tulee olemaan myös jatkossa. UNWTOn (2020a) mukaan palautuminen tasolle ennen koronaa vie matkailualalta jonkin aikaa ja luottamus rakentuu alaan hiljalleen.

Matkailukoulutus elää mukana alan muutoksissa

Olipa alan tulevaisuus millainen tahansa, matkailukoulutus on kiinteä osa tätä tulevaisuutta. Kun huomioidaan alan kehitys ennen koronaa, koronan aikana ja mahdollinen kehitys pandemian jälkeen, muutamia seikkoja voidaan pitää jokseenkin varmoina.

Ensinnäkin matkailun tutkimukselle, kehittämiselle ja asiantuntijuudelle on suuri tarve myös tulevaisuudessa. Tarvitaan tietoa monista eri näkökulmista, monilla eri tasoilla ja erilaisilla foorumeilla; erityisesti tarvitaan ennakointitietoa, tietoa tulevaisuuden näkymistä matkailuun vaikuttavista muutosvoimista. Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin liiton Lapin matkailun koronatoipumisen tilannehuone on yksi niistä toimenpiteistä, joilla tuetaan päätöksentekoa ja tiedon liikkumista eri tahojen välillä.

Lapin matkailuelinkeinojen liiton hallinnoimassa hankkeessa puolestaan tuotetaan Lapin matkailuskenaariot, jotka auttavat valmistautumaan ”mitä jos”-kysymyksiin ja pohtimaan tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Toiseksi, alan kestävien käytäntöjen eteen tehtävä työ nousee entistäkin merkittävämpään rooliin. Kuten sanottua, matkailun kestävyys ja elinkeinon resilienssi kriisitilanteissa on ollut hyvä ja tässä häiriötilanteessa tuosta innovointikyvystä ja joustavuudesta on hyötyä (ks. esim. UNWTO 2020b).

Matkailun turvallisuus tulee olemaan kiinteä osa vastuullista matkailutoimintaa, mikä tullee näkymään tähän liittyvän asiantuntijuuden kysynnän kasvuna. Lisäksi ne haasteet ja mahdollisuudet, jotka koettelivat matkailua jo ennen koronaa, odottavat siellä myös kriisin jälkeen.
Osaavaan työvoimaan liittyvät haasteet, ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat pirulliset ongelmat sekä digitaalisuuden lisäämät mahdollisuudet ovat esimerkkejä näistä. Näitä teemoja viedään eteenpäin niin koulutuksessa kuin TKI-toiminnassa.

Kolmanneksi, vaikka matkailun korkeakoulutus ei kokisi suurta mullistusta, tiettyjen taitojen tärkeys korostuu: taito ennakoida, varautua muutoksiin ja tehdä tulevaisuutta proaktiivisesti, kyky toimia itsenäisesti ja asiantuntevasti muuttuvassa maailmassa sekä kyky huomioida vastuullisuuden eri näkökulmat omassa toiminnassa.

Näiden lisäksi toimijoiden tuntemus, käytännön kehittämismenetelmien hallinta ja verkostoituminen auttavat kehittämään alaa eteenpäin leveämmin hartein.

Lähteet:

Cheer, J. M. (2020). Human flourishing, tourism transformation and COVID-19: a conceptual touchstone, Tourism Geographies, DOI: 10.1080/14616688.2020.1765016

Edelheim, J. (2020). How should tourism education values be transformed after 2020?, Tourism Geographies, DOI: 10.1080/14616688.2020.1760927

García-Rosell, J. (2020). Five reasons why supporting the tourism industry in times of COVID-19 is an act of responsibility. Haettu 19.9.2020 osoittesta: https://www.jcgarciarosell.com/post/five-reasons-why-supporting-the-tourism-industry-in-time-of-covid-19-is-an-act-of-responsibility?utm_content=buffer482eb&utm_medium=social&utm_source=linkedin.com&utm_campaign=buffer

Freya Higgins-Desbiolles (2020) The “war over tourism”: challenges to sustainable tourism in the tourism academy after COVID-19, Journal of Sustainable Tourism, DOI: 10.1080/09669582.2020.1803334

Prideaux, B., Thompson, M. & Pabel, A. (2020). Lessons from COVID-19 can prepare global tourism for the economic transformation needed to combat climate change, Tourism Geographies, DOI: 10.1080/14616688.2020.1762117

UNWTO (2020a). Covid-19 and tourism. Impact of covid-19 on global tourism made clear as UNWTO counts the cost of standstill. Haettu 19.9.2020 osoitteesta https://www.unwto.org/news/impact-of-covid-19-on-global-tourism-made-clear-as-unwto-counts-the-cost-of-standstill.

UNWTO (2020b). Unwto to harness the power of a.i to link tourism workers with jobs. Haettu 2.10.2020 osoitteesta https://www.unwto.org/news/unwto-to-harness-the-power-of-ai-to-link-tourism-workers-with-jobs

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Lapin ammattikorkeakoulun koordinoima Lapland of opportunity (ESR) -hanke järjesti yhdessä Lapin yliopiston Business Ladies (ESR) -hankkeen kanssa yritysyhteistyön mahdollisuuksia pohtivan Yritetään yhdessä -etätyöpajan keväällä 2020.

Lapland of opportunity -hankkeen tavoitteena on tukea maahanmuuttajataustaisten työllistymistä matkailualalle. Hankkeen kohderyhmänä ovat sekä maahanmuuttajataustaiset työntekijät että matkailuyrittäjät.

Business Ladies -hankkeen kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset naisyrittäjät. Työpajaan toivotettiin tervetulleeksi yrittäjiä molempien hankkeiden kohderyhmistä, mutta myös laajemmin.

Hankkeiden erilaiset, mutta toisiaan leikkaavat kohderyhmät innostivat yhteisen, yrittäjille suunnatun työpajan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Maahanmuuttajataustaisista naisyrittäjistä moni toimii matkailualalla. Osalla yritystoiminta puolestaan on sen luonteista, että yhteistyö matkailualan yritysten kanssa voisi tuottaa molemminpuolista hyötyä.

Maahanmuuttajataustaisilla yrittäjillä on usein myös kokemusta maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden palkkaamisesta. Ajattelimme, että näiden kokemuksien jakamisesta voisi olla hyötyä myös muille matkailualan yrittäjille.

Yritetään yhdessä - työpaja

Työpajan järjestämisen yhteydessä jännitettiin hieman sitä, saadaanko yrityksiä innostettua osallistumaan. Koronaviruksen aiheuttaman pandemian takia monet keväälle suunnitellut työpajat ja tilaisuudet oli siirretty toiseen ajankohtaan, koska yrityksille haluttiin antaa aikaa selvitä mahdollisista pandemian aiheuttamista muutoksista omassa yritystoiminnassaan. Silti ajattelimme tällaisen keskustelevan työpajan innostavan yrittäjiä, jos ei heti aloittamaan yhteistyötä muiden kanssa, niin ainakin tutustumaan muihin yrittäjiin, mikä voisi synnyttää yhteistyötä tulevaisuudessa.

Työapajan toteutuksessa haluttiin myös testata, miten täysin etänä toteutettu työpaja onnistuisi. Lapland of opportunity -hankkeen kohderyhmänä on koko Lappi ja jo hankesuunnitelman laatimisen aikana mietittiin etäyhteyksien käyttöä, jotta Lapin kaukaisimmastakin paikasta yrittäjät pääsisivät matkustamatta osallistumaan työpajoihin ja tilaisuuksiin. Tämä on myös ekologisesti kestävää ja vastuullista toimintaa hankkeelta.

Keskusteleva etätyöpaja sai mukavan kokoisen yrittäjäporukan monilta eri aloilta tulemaan mukaan. Monialaisuus oli innostavaa, sillä tarkoitus oli nimenomaan lisätä moninaisempaa yhteistyötä eri alojen välillä. Työpaja tarjosi osallistuneille yrityksille mahdollisuuden tutustua, verkostoitua ja keskustella muiden yrittäjien kanssa.

Erilaisia yhteistyöesimerkkejä avaavan inspiraatiopuheenvuoron ja työpajan ryhmäkeskustelujen pohjalta voidaan todeta, että yritykset ovat innokkaita niin toimialojen sisällä tapahtuvaan, kuin toimialat ylittävään yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Yhteisten intressien löytyminen ja win-win -tilanteiden saavuttaminen ei välttämättä ole aivan yksinkertaista, mutta työpajassa nousi esille monia potentiaalisia ideoita.

Yhteistyö voi näyttäytyä yhteisinä tuotteina, palveluketjun muodossa tai vaikkapa yhteisinä työntekijöinä. Myös yritysten välinen mentorointi kiinnostaa yrittäjiä.

Yhteistyön ja verkostoitumisen todettiin edellyttävän ennakkoluulotonta asennetta ja vievän myös aikaa. Osallistujat toivoivatkin lisää tilaisuuksia, joissa yrittäjät pääsevät aidosti tutustumaan toisiin yrittäjiin. Samanlaisia toiveita on kuultu yrittäjiltä muissakin tilaisuuksissa. Koulutusorganisaatioiden hallinnoimilla hankkeilla ja niiden sisällä olevalla asiantuntijuudella voi olla merkittävä rooli yrittäjien toisiinsa tutustumisen mahdollistamisessa ja tukemisessa.

Mitä opimme työpajasta ja miten tästä eteenpäin

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) visiona on olla edelläkävijä. Yhtenä LUCin strategisena erikoisosaamisena on tulevaisuuden palvelujen kehittäminen, jonka toteutumiseksi alueen tarpeiden kuunteleminen on olennaisen tärkeää. Työpajat ovat yksi hyvä mahdollisuus tiedustella alueen ja sen yrittäjien tarpeita.

Kuten Yritetään yhdessä -työpajassa nousi esille, yritysten välisessä yhteistyössä kolmas osapuoli, kuten korkeakoulu, voi toimia tärkeässä välittäjäroolissa. Kolmas osapuoli voi järjestää kohtaamistilanteita sekä koota erilaisia tarpeita ja linkittää samanlaisia tarpeita omaavia toimijoita yhteen helpottaen näin win-win -yritysyhteistyön saavuttamista.

Yritetään yhdessä -työpaja osoitti hanketoimijoiden tarpeellisuuden yritysyhteistyön ja mentoroinnin innoittajana varsinkin nykyisissä epävarmuuden siivittämissä olosuhteissa. Työpajaan osallistuneet yrittäjät totesivat, että usein hankkeiden järjestämät tilaisuudet ovat olleet heille paikkoja, joissa he ovat kohdanneet toisia alueen tai alan yrittäjiä. Siksi on tärkeää, että hankkeet toimivat puolueettomina yritysten välisten yhteistyön ja mentoritoiminnan mahdollistajina nyt ja myös tulevaisuudessa.

Lapland of opportunity -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama. Sitä toteutetaan yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Startup Refugees -verkoston kanssa. Hankkeen kesto on 1.9.2019 – 31.8.2022. Hankkeen budjetti 344 642 €, josta ESR-tukea 275 176 €.

Lähde:

Lapin korkeakoulukonserni (LUC). Viitattu 3.6.2020 https://www.luc.fi/fi/LUC/Strategia

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Matkailu on Lapin alueelle kärkiala, joka osaltaan mahdollistaa hyvinvointia ja taloudellista kasvua pohjoisella alueella (Lappi-sopimus 2018-2021).

Lapissa on myös vahva perinne teollisuudessa; Meri-Lapissa sekä metsäteollisuus että terästeollisuus ovat jo vuosikymmeniä luoneet hyvinvointia ja työpaikkoja alueelle. Alueella on myös paljon pienempiä teollisuusyrityksiä erilaisilla toimialoilla. Teollisuusmatkailun konseptointi –hankkeessa pyritään luomaan kestävää yhteistyötä näiden alojen välille.

Matkailualan muutosten tuulet

Viimeisen kymmenen vuoden ajan Lapin matkailu on kasvanut eksponentiaalisesti aina alkuvuoteen 2020 saakka. Erityisen suurta kasvu on ollut kansainvälisen matkailun osalta. Talvikaudesta 2019 - 2020 odotettiin taas ennätystulosta, mutta maailmanlaajuinen koronakriisi lamaannutti matkailun keväällä 2020 (UNWTO 2020; Niestadt 2020).

Globaalina ja suhdanneherkkänä toimialana matkailuala on kärsinyt kriisissä paljon. Joidenkin ennusteiden mukaan matkailualan toipumiseen menee vuosia (UNWTO 2020; Niestadt 2020; Lapin matkailuelinkeinon liitto ja Lapin kauppakamari 2020).

Vaikka kriisin vakavuutta ei voi mitenkään vähätellä, hiljaisempi aika on antanut myös aikaa uusille, innovatiivisille ajatuksille matkailualan tulevaisuutta ajatellen.

Liikehdintä on ollut aaltomaista, kesäkuussa matkustusrajoituksia ja muita rajoituksia purettiin, jonka myötä matkailuala hieman piristyi. Elokuun alussa matkustusrajoituksia jälleen kiristettiin joidenkin maiden osalta (Business Finland 2020a). Eritoten kotimaan matkailu näyttää lisääntynee kesän 2020 aikana (Satokangas 2020).

Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin liitto ovat käynnistäneet EAKR-rahoitteisen, Vipuvoimaa EU:lta Lapin matkailun koronatoipumisen tilannehuone -hankkeen, jonka tavoitteena on koota, tulkita sekä jakaa tietoa matkailutoimijoille tietoa kriisistä toipumisen tueksi.

Matkailijoiden arvojen ja kulutuskäyttäytymisen muutosta koronanjälkeiselle ajalle on ennakoitu eri foorumeilla. On arvioitu, että kriisin jälkeen matkailijat arvostavat entistä enemmän “hyviä” arvoja edustavia matkakohteita, jotka noudattavat esimerkiksi kestävän ja vastuullisen matkailun periaatteita (Yle uutiset 2020).

Teollisuusmatkailu ja sen konseptoiminen vastuulliseksi ja elämykselliseksi matkailutuotteeksi voi olla yksi mielenkiintoinen kehittämisen kohde. Meri-Lapin alueella onkin jo upeita esimerkkejä teollisuusmatkailutuotteista. Kuvassa 1 on Kemin matkailun järjestämä elämysmatka matkailijoille Jäänmurtaja Sampolla.

Kuva 1. Jäänmurtaja Sampo. Lähde: Kemin Matkailu Oy / Experience365

Teollisuusmatkailu muualla maailmassa

Euroopassa teollisuuteen liittyvä matkailu on kasvattanut suosiotaan ja teollisuusmatkailupalveluita on kehitetty sekä olemassa oleviin kohteisiin että käyttämättömiin perintökohteisiin, esimerkiksi entisiin kaivoksiin.

Luulajassa sijaitseva Ruotsin pohjoisin tiedekeskus Teknikens Hus keskittyy alueen teollisuuteen. Siellä voi tutkia esimerkiksi terästeollisuutta, metsäteollisuutta sekä astronomiaa. Ruotsissa on myös muutamia kaivoskohteita, joissa voi vierailla. Taalainmaalla on Falunin kuparikaivokset ja LKAB:N rautamalmikaivos Kiirunassa, joissa molemmissa järjestetään ohjattuja kierroksia.

Saksassa lähellä Hannoveria sijaitsevassa Rammelsbergin kaivosmuseossa on myös mahdollista vierailla. Museossa esitellään kaivostyöläisten arkea alueella.

Meri-Lapin alueen teollisuusmatkailu - Mitä ja kenelle?

Meri-Lapin alueen matkailuun haetaan uusia ideoita Teollisuusmatkailun konseptointi -hankkeen avulla, jonka tavoitteena on kehittää alueen matkailua ja reagointikykyä muuttuvaan kuluttajakäyttäytymiseen. Hankkeen avulla voidaan hyödyntää kattavasti alueen potentiaalia yhdessä teollisuudessa ja matkailussa toimivien yrittäjien ja toimijoiden kanssa yli toimialarajojen.

Hanke käynnistyi Kemin kaupungin tarpeesta kehittää Meri-Lapin alueen matkailua. Hankkeessa Meri-Lapin alueelle on jo syntynyt monialainen verkosto, johon kuuluu matkailuyritysten edustajia, teollisuuden toimijoita, yhdistysten jäseniä sekä muita sidosryhmiä. Tässä verkostossa teollisuusmatkailun konseptia kehitetään yhdessä korkeakouluorganisaatioiden kanssa. Kuvassa 2 on esitetty hankkeen posteri.

Kuva 2. Teollisuusmatkailun konseptointi –hankkeen posteri.

Vastuullista teollisuusmatkailua kehittämässä

Teollisuusmatkailukonseptia kehitettäessä tulee huomioida vahvasti turvallisuus ja kestävä kehitys. Luonnon hyödyntäminen edellyttää toimintojen vastuullisuutta luontoa ja kulttuuriympäristöä kunnioittaen.

Meri-Lapin alueen elinkeinojen tasapainoinen kehitys ja kannattava liiketoiminta paranee entisestään, kun kestävän kehityksen käytännöt saadaan sisällytettyä vahvemmin yritysten kaikkiin toimintoihin.

Vastuullisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää sidosryhmille ja asiakkaille sekä pitkäjänteisen toiminnan takaamisen vuoksi. Asiakkaat ovat yhä enemmän tietoisia vastuullisuuden merkityksestä ja tällä hetkellä maailmaa muokkaavan koronaviruksen vaikutukset tulevat todennäköisesti lisäämään asiakkaiden kiinnostusta korkeaa laatutasoa kohtaan. (Business Finland 2020.)

Hankkeella edistetään etenkin uusien alueen teollisiin ominaispiirteisiin, kansainvälisesti tunnustettuihin kärkiosaamisalueisiin ja kulttuuriperintöön pohjautuvien laadukkaiden teollisuusmatkailupalveluiden syntymistä eri vuodenajoille. Teollisuusmatkailu mahdollistaa koko alueen näkemisen uudesta ja erilaisesta näkökulmasta ja tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Hankkeessa ideoita ammennetaan alueen omista vahvuuksista esimerkiksi kulttuuriperintöön, arktiseen teollisuuteen ja matkailupalveluihin liittyen.

Teollisuusmatkailun kehittäminen edistää ympärivuotisten matkailupalveluiden tarjontaa ja antaa keinon laajentaa alueelle saapuvaa kansainvälistä asiakaspohjaa. (Lapin Yrittäjät 2020; Miettunen 2018.)

Verkostoista vauhtia kehitykseen

Hankkeen verkostossa valitut kehittämisen teemat ovat kulttuuriperintö, kiertotalous ja vastuullinen teollisuus sekä elintarviketeollisuus sisältäen maatilamatkailutyyppisen toiminnan. Näiden teemojen kautta tuodaan esiin alueen identiteettiä, historiaa ja alueen teollisuuden erikoisosaamista.

Kehittämällä teollisuusmatkailuun liittyviä palveluita säilytetään palanen historiaa; historian esiintuonti matkailijoille edesauttaa matkailijoiden kiinnostusta aluetta kohtaan (Meri-Lapin Kehittämiskeskus 2020). Matkailijoille halutaan tarjota elämyksiä ja historian havinaa. Teollisuusmatkailukonsepti on onnistunut silloin kun saadaan historia ja nykyisyys kohtaamaan mielenkiintoisella tavalla.

Teollisuusmatkailusta voi kehittyä Meri-Lapin alueelle yksi tulevaisuuden matkailualan vetonauloista. Matkailijat haluavat innovatiivisia ja autenttisia matkailuelämyksiä. Kehitettyjä konsepteja voidaan hyödyntää hankkeen jälkeen myös muualla Suomessa. Alueen yritykset, toimijat ja teollisuudenalat haluavat vastata tarpeeseen kehittämällä omia palveluitaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Hankkeen tavoitteista ja tuloksista viestitään hankkeen aikana monipuolisesti eri kanavissa. Perinteisen median lisäksi käytössä on digitaalisen median kanavia kuten LinkedIn, Lapin AMKin verkkosivut sekä hanketoimijoiden muut viestintäkanavat. Tavoitteena on saavuttaa Meri-Lapin alueen toimijat ja yritykset. Hankkeen Kick Off –tilaisuudesta on kirjoitettu tiedote Lapin AMKin sivuille ja paikallislehtiin.

Teollisuusmatkailun konseptointi –hanke on rahoitettu Lapin liiton myöntämällä Euroopan aluekehitysrahaston, Vipuvoimaa EU:lta tuella (276 853 €), kokonaisbudjetin ollessa 346 069 euroa. Hanke on alkanut 8/2019 ja päättyy 12/2021. Hankkeen päätoteuttajana on Lapin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Lapin yliopisto.

Lähteet

Business Finland 2020. Kestävyys matkailuvalttina. Haettu osoitteesta 18.5.2020 https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/vastuullisuus/kestava-matkailu-lyhyesti/

Lapin Yrittäjät 2020. Haettu osoitteesta 20.5.2020. https://www.yrittajat.fi/lapin-yrittajat/a/blogit/teollisuusmatkailu-matkailun-seuraava-megatrendi

Lappi-sopimus 2018-2021. Hankittu osoitteesta 25.5.2020 http://www.lappi.fi/c/document_library/get_file?folderId=3589265&name=DLFE-32814.pdf

Meri-Lapin Kehittämiskeskus. 2020 Haettu osoitteesta 20.5.2020 http://www.meri-lappi.fi/fi/asuminen/historia/alueen-teollisuuden-historia/
Miettunen, M. 2018. Meri-Lapin Teollisuusmatkailu -esiselvitys.

Niestadt, M. 2020. European Parliamentary Research Service. Haettu osoitteesta 19.5.2020. https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/ATAG/2020/649368/EPRS_ATA(2020)649368_EN.pdf

Satokangas, P. 2020. Pohjoisen tekijät blogi. Lapin ammattikorkeakoulu. Haettu osoitteesta 14.8.2020. https://www.lapinamk.fi/blogs/Kesa-lievensi-matkailun-korona-ahdinkoa---syksy-ja-talvi-ratkaisevan-tarkeita/40628/5403550e-4877-44ab-b5ea-f315e43ff2a3

UNWTO 2020. World Tourism Barometer. 18 (2). Haettu osoitteesta 19.5.2020. https://www.unwto.org/market-intelligence

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Vuosi 2020 on jo jäänyt historiaan muutenkin kuin uuden vuosikymmenen alkuetappina. COVID19-epidemia pysäytti yhteiskuntia laajasti ympäri maailmaa. Liikkumiseen perustuva matkailu kärsi pysähtymisestä erityisen pahasti.

Rekisteröidyt yöpymiset Lapin majoitusliikkeissä olivat kasvussa vielä tammi- ja helmikuussa, mutta kevättalvella luvut sulivat nopeammin, kuin maakuntaa peittäneet nietokset. Vuoden 2019 maaliskuussa yöpymisiä oli noin 410 000, vuotta myöhemmin vähän alle 250 000.

Huhtikuussa yöpymisiä oli vain noin 20 000, eli alle kymmenesosa edelliseen vuoteen verrattuna. Toukokuussa yöpymisten määrä pysyi edelleen noin 20 000 tuntumassa, edellisen vuoden toukokuussa yöpymisiä oli ollut noin 90 000. Kesäkuussa toteutuneet 80 000 yöpymistä edustaa puolestaan lähes 50 % tasoa verrattuna vuotta aiempaan vastaavaan jaksoon. (Visit Finland 2020a.)

Vaikka kesällä nähtiin merkkejä paremmasta, epidemia ja sen seurausvaikutukset merkitsivät luonnollisesti suuria vaikeuksia matkailuelinkeinolle.

Lappilaisista matkailuyrittäjistä noin puolet arvioi, että ei pärjää seuraavaan talvisesonkiin asti. Pärjäämisen huoli on myös työntekijöillä, koska hieman yli 60 prosenttia yrityksistä on joutunut turvautumaan lomautuksiin tai irtisanomisiin. (Lapin matkailuelinkeinon liitto ja Lapin kauppakamari 2020.)

Ratkaiseva syksy

Alkukesästä epidemia oli siis laantunut ja asetettuja rajoituksia lievennettiin. Ravintolat ja hotellit avasivat oviaan toivoen asiakkaiden paluuta. Kesäkuussa tilanne näytti jo hieman paremmalta, kuin syvimmän karanteenivaiheen aikana. Valtioiden välisiä matkustusrajoituksia oli yhä voimassa, joten matkailun elpyminen perustui lähinnä kotimaiseen kysyntään.

Vaikka esimerkiksi heinäkuun yöpymistilastoja ei ole vielä saatavilla, vaikuttaa siltä, että kotimaanmatkailu muodosti melko kantavan sillan kesän yli. Vuoden 2019 heinäkuussa Lapissa rekisteröidyistä yöpymisistä noin 70 prosenttia kertyi viime vuonna kotimaisten matkailijoiden ansiosta.

Kotimainen kysyntä voi siis pelastaa kesän, mutta talvella suhteet kääntyvät toisinpäin. Joulukuussa 2019 ulkomaalaisten yöpymisten osuus oli peräti 80 prosenttia. (Visit Finland 2020b.) Lapin matkailun ja koko elinkeinoelämän kannalta olisi siis tärkeää, että kesä kuivaisi viruksen viimeiset pisarat. Talvisesongin kohtalo ratkeaa huomattavilta osin loppukesän aikana, jolloin matkanjärjestäjät ilmoittavat, pitävätkö ne kiinni tekemistään ennakkovarauksista.

Palautuminen kestänee useita vuosia

Työ- ja elinkeinoministeriön, Visit Finlandin, Tilastokeskuksen ja MaRa ry:n laatiman ennusteen mukaan matkailijoiden kulutus koko maassa supistuu 60—70 prosenttia vuonna 2020 ja toipuminen kriisiä edeltävälle tasolle kestää ainakin vuoteen 2022.

Matkailukysynnän elpyminen riippuu varsinaisen epidemian sammumisen sekä matkustusrajoitusten purkamisen ohella kuluttajien taloudellisesta tilanteesta ja turvallisuuden tunteen palautumisesta. Myös kulkuyhteyksien, kuten lentoreittien on luonnollisesti avauduttava. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2020.)

Tilannehuone – tietoa toipumisen tueksi

COVID19-epidemian aiheuttama kriisi on räikeä esimerkki matkailun muuttuvasta toimintaympäristöstä ja muutosten vaikutuksesta kysyntään. Yrittäjillä ei usein ole mahdollisuuksia seurata toimintaympäristön tarkkaa kehitystä ja pohtia siellä tapahtuvien muutosten vaikutusta omaan toimintaansa.

Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin liitto käynnistivät kesäkuussa EAKR-rahoitteisen (Vipuvoimaa EU:lta) Lapin matkailun koronatoipumisen tilannehuone -hankkeen, jossa kootaan, tulkitaan sekä jaetaan tietoa matkailutoimijoille tietoa kriisistä toipumisen tueksi. Tilannehuone-tietopankin kautta tulee saataville esimerkiksi matkailukysynnän kehittymästä kuvaavaa tietoa sekä arvioita tulevasta kehityksestä.

Virtuaalinen tilannehuone avataan vielä elokuun aikana Lapin luotsin verkkosivuilla.

Hankkeessa kehitetään tiedolla johtamisen ja verkostoyhteistyön toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää myös jatkossa.

COVID19-epidemia ei ole ensimmäinen matkailun kohtaama kriisi, mutta harvinaisen voimakas. Epidemia ja sen torjuntatoimet alkoivat toden teolla maaliskuussa, jolloin matkailun korkeasesonki alkoi olla Lapissa ohi. Tämä pelasti lukuisat yritykset ja työntekijät pahimmalta.

Mikäli epidemian toinen aalto iskee voimakkaana, tilanne on vakavampi. Matkailuelinkeinolle sekä varsinainen tauti että lääke, eli rajoitukset ovat vaarallisia. Koska rajoitukset ovat kuitenkin tarpeellisia ihmisten terveyden suojelemiseksi, matkailualan kannalta olisi tärkeää, että mahdollinen toinen aalto hiipuisi alkuunsa.

Lähteet

Lapin matkailuelinkeinon liitto ja Lapin kauppakamari (2020) Korona kurittaa rajusti Lapin matkailuyrityksiä- nykyiset tukimuodot eivät ole riittäviä. Luettu 10.6.2020 osoitteesta: https://www.lme.fi/lme/ajankohtaista/korona-kurittaa-rajusti-lapin-matkailuyrityksia-nykyiset-tukimuodot-eivat-ole-riittavia.html

Työ- ja elinkeinoministeriö (2020) Elpyminen koronapandemiasta voi käynnistyä pian, mutta kriisin vaikutukset näkyvät vielä pitkään. Luettu 10.6.2020 osoitteesta: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162277/Matkailualan_nakymat_kevat_2020.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Visit Finland (2020a) Kuukausittaiset yöpymiset ja saapuneet asuinmaittain muuttujina Alue, Maa, Tiedot ja Kuukausi. Luettu 10.6.2020 osoitteesta:
http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland/VisitFinland__Majoitustilastot/visitfinland_matk_pxt_116n.px/table/tableViewLayout1/

Visit Finland (2020b) Kuukausittaiset yöpymiset ja saapuneet asuinmaittain muuttujina Alue, Maa, Tiedot ja Kuukausi. Luettu 10.6.2020 osoitteesta: http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland/VisitFinland__Majoitustilastot/visitfinland_matk_pxt_116n.px/table/tableViewLayout1/

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle