Prologi

Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI) perustettiin vuonna 2009 eli 15 vuotta sitten. Alusta pitäen oli tavoitteena, että instituutissa tehdään tutkimusta muun muassa matkailun vaikutuksista Lapissa. Olen saanut osallistua tähän työhön melkein sen alkuvaiheista lähtien.

Vuosina 2012–2013 selvitettiin matkailun talousvaikutukset 12 lappilaisesta kunnasta (Satokangas 2013). Kohdealue määrittyi Ennakoinnista kilpailukykyä Lapin matkailulle -hankkeeseen osallistuneiden kuntien mukaan. Joukossa olivat maakunnan merkittävimmät matkailualueet.

Kun tilastoja oli hankittu, soitettu satoihin yrityksiin, palavereja pidetty ja laskelmia tehty, oli koossa lukuja matkailun talousvaikutuksista Lapissa. Matkailun merkitys euroissa oli suuri. Ehkä vielä suurempana merkitys näyttäytyi tarkasteltaessa matkailuelinkeinon suhteellista osuutta monille kohdealueille.

Artikkelissa nostetaan esille osa siitä matkailun tutkimustoiminnasta, jota Lapin ammattikorkeakoulussa tehty – yhtäältä ennakoinnin vuoksi ja toisaalta vastaamaan tiedontarpeisiin toimintaympäristön murroksissa.

Kuva 1. Tarkkailuasemissa – Lapin ammattikorkeakoulussa on seurattu matkailun nousuja ja laskuja 10 vuotta. Kuva: Pasi Satokangas

Skenaarioita itärajalla

Matkailun vaikuttavuuden tutkimus jatkui vahvana juuri perustetussa Lapin ammattikorkeakoulussa, joka on MTI:n yksi osapuoli. Euroopan unionin ja Venäjän välinen viisumivapaus häämötti horisontissa ennen vuonna 2014 puhjennutta Ukrainan kriisiä. Tavoitteeseen oli tarkoitus kulkea määrättyjen ”askelmerkkien kautta”. Viisumittoman matkustamisen vaikutuksia selvitettiin Lapissa Viva North -hankkeessa (Satokangas 2014).

Ennakkoarvioinnin periaatteiden mukaisesti asiaa lähestyttiin useista näkökulmista. Kohteena olivat viisumivapauden taloudelliset, sosiaaliset ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset. Odotukset venäläisten matkailulle olivat ”rajattomat”, mutta vaikutusten arvioinnissa pitäydyttiin malttiin. Korkoa korolle -laskelmat kasvuarvioissa tuottavat näyttäviä tuloksia, mutta varovaisuusperiaatteen noudattamista pidettiin tärkeänä. Lisäksi Ukrainan kriisiin reagoitiin tekemällä skenaarioihin muutoksia.

Viisumivapauden askelmerkit peittyivät telaketjujen jälkiin

Valitettavasti vain kauhuskenaariot ovat sittemmin toteutuneet. Ukrainan kriisin myötä Sallan matkailun kehittäminen ottikin uuden suunnan. Kriisi oli esimerkki matkailun toimintaympäristön murroksista, joita on nähty viime vuosina lisää.

Tapahtumia riittää

Lapin ammattikorkeakoulussa tuotettiin 2010-luvulla runsaasti tapahtumien talousvaikutusten selvityksiä. Kohteena olivat esimerkiksi Levin pujottelun maailman cup -kilpailu, Kelekkamessut ja erilaiset kulttuuritapahtumat.

Tapahtumien aluetalousvaikutusten arviointi -hankkeessa saatiin runsaasti näyttöä tapahtumien vaikutuksista ja kokemusta niiden laskemisesta (Satokangas 2015).

Tulokset kysyttyjä

Selvitystyön tulokset ovat kysyttyjä, ja niillä voidaan vakuuttaa sidosryhmiä tapahtuman hyödyllisyydestä. Vakiintuneiden menetelmien noudattaminen ohjaa työtä odotusten paineissa.

Toinen kysymys onkin, mitkä ovat objektiivisimpia menetelmällisimpiä ratkaisuja eri tilanteissa. Valintojen perustelut ja läpinäkyvyys antavat lukijalle mahdollisuuden arvioida tehtyjä valintoja. Monesti kyse on enemmän erilaisista, kuin oikeista tai vääristä ratkaisuista. Valinnoissa tulee pyrkiä määrättyyn pysyvyyteen tietojen vertailukelpoisuuden vuoksi, toki antaen tilaa tarvittavalle menetelmien kehittymiselle.

Kuva 2. Vilkas tapahtumien talousvaikutusten selvitystyö on kohdistunut esimerkiksi Kelekkamessuihin. Kuva: Pekka Raiski

Tietoa kriiseistä elpymisen tueksi

Uusi vuosikymmen toi uudet haasteet. Koronapandemia ja Ukrainan sota muuttivat matkailun toimintaympäristöä perusteellisesti. Lapin ammattikorkeakoulu on elänyt mukana muutoksessa tuottaen kansallisiin tarpeisiin tietoa siitä, mitä uusi tilanne merkitsi ja mitä toimenpiteitä tarvittaisiin.

Koronapandemian aikana selvitettiin kotimaanmatkailun nykytilaa ja potentiaalia (Honkanen & Sammalkangas & Satokangas 2021). Elinkeinoelämän tarpeisiin tuotettiin tietoa koronapandemian aikana myös esimerkiksi Lapin matkailun koronatoipumisen tilannehuone -hankkeessa.

Lisää vastauksia kansallisen tason kysymyksiin

Matkailukysynnän elpyessä pureuduttiin alan työllisyyden kehitykseen ja tulevaisuuden näkymiin (Harju-Myllyaho & Satokangas & Vieru & Vähäkuopus & Lindström & Paavola 2022). Molempien töiden toteuttamiseen osallistui Lapin yliopiston matkailututkimus, jälkimmäiseen lisäksi Oxford Research Oy.

Vuonna 2023 tuotettiin Suomen kalastusmatkailun nykytilakartoitus ja kehittämistarpeet -selvitys. (Satokangas & Soppela & Ranta 2022). Ministeriö julkaisi vuoteen 2033 ulottuvan kalastusmatkailun kehittämisohjelman tämän vuoden keväällä. Ohjelman tekemisessä hyödynnettiin Lapin ammattikorkeakoulun koostamia tietoja.

Menetelmäkehitystä

Lapin ammattikorkeakoulu on selvittänyt matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksia useilta Pohjois-Suomen alueilta pitkin 2010 ja 2020 -lukuja. Ilman mittaamista olisikin vaikea seurata kehitystä ja kehittämisen vaikutuksia.

Selvitysmenetelmiä on kehitetty palveluliiketoiminnan toimeksiantoihin sopivaksi. Yrityskyselyjä on järjestetty yhä, nyt tosin huomattavan suppeana. Suppeampi kysely ei tavoita kaikkia matkailun vaikutusten alueellisia piirteitä, mutta helpottaa tutkijoiden ja yrittäjien taakkaa ja parantaa toisaalta tarkkuutta suuremman vastausmäärän myötä.

Matkailun talousvaikutusten selvittäminen voi mahdollisesti jatkossa tukeutua enemmän valmiisiin aineistoihin, kuten matkailijoiden määriä ja rahankulutusta koskeviin tilastoihin. Ennen kaikkea olisi tärkeää tutkia erilaisten menetelmien soveltuvuutta tilanteessa, jossa vanhat menetelmät ja aineistot ovat yhä käyttökelpoisia, mutta uusia keinoja tulee saataville esimerkiksi digitaalisuuden kehittymisen myötä.

Uusi avaus auttaa varautumaan liikeriskeihin

Uutena avauksena Lapin ammattikorkeakoulussa on kehitetty matkailuyritysten liikeriskien hallintaa (Lapin ammattikorkeakoulu 2023). Riskit vaihtelevat, eikä yrityksille voi antaa kattavaa listausta niitä mahdollisesti uhkaavista riskeistä. Pikemminkin yrityksiä tulee auttaa omaksumaan systemaattinen riskien tunnistaminen ja hallinta osaksi rutiineja.

Liikeriskien hallinnassa tarvitaan kuitenkin tietopohjaa, joka rakentuu osaltaan esimerkiksi juuri oppilaitosten harjoittamassa tutkimustyössä. Tätä tietoa tulisikin tuoda yhä paremmin yritysten saataville riskienhallinnan sekä ylipäätään kehitystyön tueksi. Vaikuttavuuden selvityksillä on puolestaan tarvetta muun muassa matkailualan edunvalvonnassa.

”Matkailuala on herkkä toimintaympäristön muutoksille.” Vanha sanonta on osoittautunut vahvasti todeksi viime vuosien aikana. Siksi alaa ja sen kehitystä koskevalle tiedolle on jatkuva tarve.

Lähteet

Harju-Myllyaho A. & Satokangas P. & Vieru M. & Vähäkuopus M. & Lindström V. & Paavola J-M. (2022) Matkailutoimialan työllisyys muuttuvassa toimintaympäristössä: toimialapalveluiden teemaraportti. TEM toimialaraportit 2022:3. Luettu 28.6.2024 osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164064

Honkanen A. & Sammalkangas J. & Satokangas P. (2021) Kotimaanmatkailun nykytila ja potentiaali – selvitys kohderyhmistä ja kehittämistoimista. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:14. Luettu 28.6.2024 osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162882

Lapin ammattikorkeakoulu (2023) Matkailuyritysten riskienarvioinnin ja kriisinhallinnan konseptointi osana strategista johtamista. Luettu 6.8.2024 osoitteesta: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/matrix1/

Satokangas P. (2013) Matkailulla maakunta menestyy. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset 12 lappilaisessa kunnassa vuonna 2011. Lapin korkeakoulukonserni, LUC matkailu, Lapin yliopisto. Luettu 28.6.2024 osoitteesta: http://matkailu.luc.fi/loader.aspx?id=1cbe71fc-3d25-426e-879e-d163d4ff6bad

Satokangas P. (2014) EU:n ja Venäjän mahdollisen viisumivapauden vaikutukset Sallassa. Lapin AMK:n julkaisuja. Sarja B. Raportit ja selvitykset 29/ 2014. Luettu 28.6.2024 osoitteesta: https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=2758df5a-ed3c-4892-8f00-513fa5e41c9c

Satokangas P. (2015) Luosto Classicin, Pyhä Unpluggedin ja Staalon teatterifestien talousvaikutukset vuonna 2014. Tapahtumien aluetalousvaikutusten arviointi -hankkeen selvitysraportti. MTI:n julkaisusarja. Rovaniemi 2015. Luettu 28.6.2024 osoitteesta: https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=56f6f3ea-03c8-4c42-907a-5b1d1a4f0cc4

Satokangas P. & Soppela J. & Ranta A. (2022) Suomen kalastusmatkailun nykytila ja kehittämistarpeet. Lapin AMK:n julkaisuja. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 14/ 2022. Luettu 14.8.2024 osoitteesta: https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=ab973c45-0e92-41b3-824f-6243f8ccb6c0

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Tuoreen Osuuspankin suuryritystutkimuksen (2024) mukaan vastuullisuus on yksi keskeisimmistä tekijöistä yhteistyökumppanin valinnassa: Yli 80 prosenttia vastanneista suuryrityksistä kokee, että heillä on kestävyyden nimissä painetta uudistaa alihankintaketjuaan kestävämmäksi. Osuus on kasvanut merkittävästi. Tutkimustulos osoittaa, että vastuullisuudesta ja kestävästä ajattelusta on tullut jo uusi normaali elinkeinoelämälle, ja kehittämistyölle on selvä tilaus.

Ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvoston (Arenen) kestävyys- ja vastuullisuusohjelmassa (2020) asetettiin kaikkien ammattikorkeakoulujen (AMKien) tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnalle (TKI-toiminnalle) kolme tavoitetta. Näistä ensimmäinen haastoi AMKit ottamaan opiskelijat mukaan kestävyyshaasteiden ratkaisemiseksi. Toinen haaste kehotti tarkastelemaan TKI-hankkeita yhteisesti sovittujen kahdentoista kriteerin kautta vastuullisuuden näkökulman varmistamiseksi. Kolmantena haasteena AMKeja kannustettiin toimimaan suunnannäyttäjänä niin palveluportfoliollaan kuin omalla toimintatavallaankin kumppaneilleen ja koko toiminta-alueelleen. (Arene 2020.)

Lapin ammattikorkeakoulun vastuullisuusohjelma vahvistettiin vuonna 2023. Se jakautuu viiteen kestävyysteemaan, joista kaksi ensimmäistä ulottuvuutta tähtäävät siihen, että koulutuksilla ja TKI-toiminnalla askelletaan kohti kestävämpää tulevaisuutta, osallistaen tähän työhön mahdollisimman laajalti opiskelijoita ja alueen yrityksiä ja organisaatioita. Tämä artikkeli valottaa, miten Lapin AMK on sitoutunut vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen TKI-työssään sekä miten näitä tavoitteita pyritään viemään alueelle TKI-hankkeiden avulla.

Elämää kestävyyshaasteiden Lapissa

Vastuullisuusteema tarjoaa selvän kilpailuedun pohjoisen toimijoille, onhan Lappi ja lappilaiset olleet aina erityisen kiinnostuneita kestävyyshaasteiden ratkaisemisesta. Keskustelu kestävyydestä on Lapille erityisen merkityksellinen juuri nyt, sillä elämä globaalien ja lokaalien kestävyyshaasteiden äärellä tarjoaa ennennäkemättömän suuria uhkakuvia ja mahdollisuuksia. Mitä nämä keskeiset, lappilaiset kestävyyshaasteet sitten ovat?

Turvallisuustilanteen muutos haastaa huoltovarmuuden

Turvallisuustilanne on selvästi muuttunut viime vuosina. Visiona on, että jos maakuntaan saadaan puhdasta, vihreää energiaa, se on omiaan houkuttelemaan alueelle uusia siviili- ja puolustussektorin investoreita (Ansala & Länkinen, 2023).

Lapin AMK on tarttunut tähän muutostekijään ruokaturvan ja energiavarmuuden tulokulmista. Turvallisuustilanteen myötä on Lapin AMKissa herätty myös ruokaturvan merkitykseen. Lähiruoan ja paikallisen ruuantuotannon, sekä sen merkitykseen alueen huoltovarmuuden näkökulmasta on herätty nyt monella tapaa.

Metsä, metalli ja matkailu – Lapin kolme vahvaa ämmää

Talouden riippuvuus muutamista sektoreista, kuten matkailusta, metsästä ja kaivosteollisuudesta, luo haavoittuvuutta talouden vaihteluille. Uusien, kestävien työpaikkojen ja elinkeinojen kehittäminen on välttämätöntä Lapin tulevaisuudelle. Elinkeinoja tulee monipuolistaa. On löydettävä uusia avauksia, joilla vähennetään sesonkiluonteisuutta. On selvää, että kaivosteollisuus kasvaa jatkossa.

Lapin AMKin pyrkimyksenä onkin tuottaa osaajia, jotka löytävät uusia innovaatioita ja jatkojalostuksen keinoja. Näin Lappi ei vain toimi raaka-aineen tuottajana vaan uudistaa toimialoja ja synnyttää uusia työpaikkoja.

Monet elinkeinot, kuten matkailu ja poronhoito, ovat vahvasti sidoksissa vuodenaikoihin, mikä aiheuttaa taloudellista epäsuhtaa (Ansala & Länkinen, 2023). Vakaan toimeentulon varmistaminen ympäri vuoden on haastavaa.

Liikenneyhteyksien, tietoliikenneyhteyksien ja energianjakelun parantaminen maakunnassa vaatii merkittäviä investointeja. Parempi infrastruktuuri on avain alueen taloudelliseen kehitykseen.

Geopoliittinen muutos on kääntänyt katseet Lappiin. Puolustusvoimien tarpeet sekä uusi liittoutuminen voi avata uusia liikenneyhteyksiä ja parantaa pääväylien kunnossapitoa. Ne voivat itsessään lisätä kiinnostusta investoinneille ja uusille avauksille. Lapin AMKin pyrkimyksenä on osaltaan vauhdittaa tätä kehitystä omalla TKI-toiminnallaan.

Etäisyydet haastavat palvelurakennetta

Osa alueellista resilienssiä on myös se, että mitä terveempiä ja hyvinvoivempia sen asukkaat ovat, sitä vakaampi yhteisö se on ja sitä paremmin sen voimin voi vastata myös poikkeustilanteisiin (Lapin AMK, 2024a).

Lapin maakunnassa sosiaali- ja terveydenhuolto kohtaa suuria haasteita pitkien etäisyyksien ja väestön ikääntymisen vuoksi. Pitkät välimatkat vaikeuttavat palvelujen saavutettavuutta, mikä tekee erityisesti syrjäseuduilla asuvien ihmisten palveluiden saannista haastavaa ja lisää kustannuksia. Ikääntyvä väestö tarvitsee enemmän terveydenhuollon resursseja, kuten pitkäaikaishoitoa ja kotihoitoa.

Näillä harva-alueelle tyypillisillä piirteillä on myös toinen puoli: Uudet teknologiat, monialainen yhteistyö, ja liikkuvat sosiaali- ja terveyspalvelut parantavat palvelujen laatua etenkin syrjäseuduilla. Etätyömahdollisuudet ovat tuoneet monille lappilaisille kunnille paikkariippumattomia työpaikkoja, uusia asukkaita ja auttaneet työvoiman saatavuuden ja uusiutumiskyvyn haasteissa (Kukko-Liedes, 2023).

Harvaan asutuilla alueilla palvelujen, kuten koulutuksen ja julkisen liikenteen, saatavuus on rajoitettua. Tämä vaikuttaa negatiivisesti Lapin turvallisuuteen, huoltovarmuuteen, asukkaiden elämänlaatuun ja kaupunkien houkuttelevuuteen. Toisaalta logistinen sijainti puhtaan veden ja edullisen maankäytön ohella houkuttaa teollisia investointeja ja palvelee samalla matkailua ja alueella asuvia.

Sijainti harva-alueella on tarjonnut Lapin AMKille ja sen kumppaneille mahdollisuuden innovatiivisiin kokeiluihin: esimerkkinä mainittakoon älyliikenneratkaisut ja autonomisten ajoneuvojen testaustoiminta, mitkä ovat keskittyneet maakunnan alueelle. Lapin AMK on keskittynyt niihin nimenomaan digitaalisten ratkaisujen ja järjestelmien kautta pyrkimyksenään tehostaa ja tukea toimialan kehitystä (Lapin AMK, 2024a).

Lapin AMK pyrkii kehittämään TKI-toiminnallaan innovatiivisia, yhteistoiminnallisia ratkaisuja vastatakseen näihin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin (Lapin AMK, 2024a). TKI-hankkeissa mm. testataan uusia digitaalisia työkaluja, jotka parantavat palvelujen saavutettavuutta ja tuovat tullessaan uusia liiketoimintamalleja. Kotihoidon ja paikallisten yhteisöjen yhteistyö tukee ikääntyneiden kotona asumista ja vähentää laitoshoidon tarvetta.

Kohtaanto-ongelma – ikuisuushaaste Lapille?

Lapissa työvoiman saatavuuden ja tarpeen kohtaannossa on merkittävä epäsuhta. Talousjärjestö OECD julkaisi vuonna 2016 selvityksen, jonka mukaan yli viidennes suomalaisista nuorista miehistä on koulutuksen ulkopuolella ja vailla työtä. OECD:n mukaan 20–24-vuotiaiden miesten syrjäytyminen on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2005. Lukemat erosivat selvästi saman ikäisten naisten syrjäytymisluvuista. (OECD, 2016.)

Sosiaalisen kädenjäljen hankeperhe, kokonaisuus jota Lapin AMK verkostona johtaa, keskittyy ihmisten hyvinvointiin, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon (Lapin AMK, 2024c). Hankeperheen tavoitteena on tukea erityisesti haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten yhtäläisiä mahdollisuuksia mielekkääseen elämään. Tämän lisäksi hankeperheen tavoitteena on, että uudet liiketoiminta-avaukset eivät johda ihmisten hyväksikäyttöön, sosiaalisten erojen kasvuun tai ympäristön tuhoutumiseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa vahvaa verkostoyhteistyötä työllistymisen, työvoiman saatavuuden ja vastuullisen liiketoiminnan edistämiseksi. Tavoitteiden pohjalta on rakennettu alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja sekä hankkeita eri toimijoiden kesken.

Kohtaanto-ongelma koskee työvoiman lisäksi myös resurssikäyttöä. Matkailu on kaivannais- ja metsäteollisuuden ohella merkittävä toimiala Lapissa. Lapissa rekisteröidään vuosittain lähes viisi miljoonaa yöpymistä ja ennätyksiä rikotaan joka vuosi.

Usea Euroopan maa on saavuttanut jo rajansa matkailun suhteen. Paikalliset yhteisöt ovat kyllästyneet massaturismiin, ja sitä halutaan rajoittaa. Espanja, Italia, Ranska ja Alankomaat ovat olleet erityisesti esillä näissä uutisissa. Keskustelua käydään myös matkailun vastuullisuudesta, sillä monet suosituimmat kohteet ovat ylittäneet luonnon kantokyvyn rajat. Kasvun malli, joka on rakennettu liike-elämän ja viranomaisten intressien ympärille, on aiheuttanut useassa maassa ekologisia, sosiokulttuurisia ja taloudellisia ongelmia. Sama kehitys on meilläkin edessä, jos asiaan ei reagoida ajoissa. (Hovi-Horkan, 2024.)

Lyhytaikainen vuokraus on lapissakin yleistynyt, siirtäen esimerkiksi opiskelijoita toissijaiseksi kohderyhmäksi asuntomarkkinoilla. Resurssien käytön ja väestön hyvinvoinnin välinen tasapaino on vaarassa häiriintyä entisestään, mikäli kasvu jatkuu tällaisenaan.

On kuitenkin todettava, että lappilaisille matkailu on tärkeä elinkeino (Ansala & Länkinen, 2023). Matkailualalla syntyy suoraan yli miljardi euroa liikevaihtoa ja 6500 henkilötyövuotta. Kun huomioidaan matkailun vaikutukset muille aloille, nousee kokonaisuus Tilastokeskuksen (2024) mukaan jopa kolmeen miljardiin euroon ja yli 11 000 henkilötyövuoteen.

Tavoitteena yhteistyö yli toimialarajojen

Lapin AMK on strategiassaan valinnut panostavaa kestävään matkailuun, tavoitteenaan löytää tasapaino kaikkien osapuolten välille (Lapin AMK, 2024b).

TKI-hankkeet tuottavat monialaista, ennakoivaa tutkimusta ja kehittävät kestäviä ratkaisuja alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Erityishuomio kiinnittyy Lapin erityispiirteisiin ja kestävän matkailun vaatimuksiin. Innovaatioiden nähdään löytyvän matkailun ja eri alojen, kuten liikunnan, hyvinvoinnin ja teknologian rajapinnoilta. Strateginen valinta; uusi luksus, tukee vastuullisten, turvallisten ja laadukkaiden matkailupalvelujen kehittämistä alueen toimintaedellytykset huomioiden. (Lapin AMK, 2024b.)

Kaikilla lappilaisilla sama suunta

Kestävyyden näkökulma on edustettuna kaikissa alueellisissa kehittämissuunnitelmissa. Se myös ohjaa rahoitusohjelmia. Lappilainen, älykäs erikoistuminen pohjautuu luonnonvarojen kestävään käyttöön, teknologian hyödyntämiseen sekä inhimilliseen tasa-arvoon.

Kuten edellä esitetyt esimerkit osoittavat, on vastuullisuus keskeinen osa Lapin haasteita - mutta etenkin tulevaisuutta. Lappi on maakuntana sitoutunut vahvasti kestävyystyöhön ja vihreän siirtymän edistämiseen.

Yhteinen tavoite on puettu Lappi-sopimuksen eli maakuntaohjelman visioksi seuraavalla tavalla: ”Älykäs ja kansainvälinen Lappi on arktinen edelläkävijä. Rakennamme maailman puhtaimmassa maakunnassa kestävää kilpailukykyä, hyvinvointia ja menestystä.” Lappi-sopimus linjaa maakunnan keskeiset tavoitteet vihreälle siirtymälle. Sitä täydentää edelleen Lapin Green Deal -tiekartta. Molempien ohjelma-asiakirjojen toimeenpanoa ohjaa, seuraa ja koordinoi laaja-alainen Lapin vihreän siirtymän jaosto. (Lapin liitto 2022.)

Vastuullisuusohjelma osoittaa tien kestävälle TKI-työlle

Kaikki edellä mainittu siivilöityy Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteiseen LUC-strategiaan. Sen avulla pyritään vahvistamaan Lapin maakunnan elinvoimaa ja vastaamaan aluetta kohtaaviin haasteisiin.

Vastuullisuus on keskeinen osa korkeakoulujen yhteistä strategiaa ja visiota. Se on myös strategisten valintojen läpileikkaava teema. Strategian mukainen TKI-toiminta tukee vastuullisuuden ja kestävän kehityksen toteutumista kymmenellä osaamiskärjellä. Lapin AMK on valinnut YK:n Agenda 2030 seitsemästätoista kestävän kehityksen tavoitteista kuusi, joita se erityisesti edistää toiminnassaan.

Vastuullisuusteema siirtyy hankkeisiin usealla eri menettelytavalla hankkeiden eri vaiheissa. Keväästä 2024 lähtien kaikki Lapin ammattikorkeakoulun hankkeet toteuttavat vähintään yhtä SDG-tavoitetta: Jokaiselle TKI-hankkeille on määritelty ja kirjattu vähintään yksi SDG-tavoite, joita hanke tukee. Lisäksi ohjeena on, että hankkeen kuvailutiedoissa myös avataan, miten ko. hanke valittuja tavoitteita toteuttaa, miten edistymistä mitataan ja tuloksia arvioidaan. Jälkimmäinen toiminnallisuus ei ole vielä kattavasti otettu käyttöön, mutta kirjauksia on kertynyt jo varsin hyvin.

Kolmas prosessin vaihe, hankkeessa aikaansaadun muutoksen arvioiminen, on vielä osittain kesken. Arenen kestävän kehityksen TKI-työryhmä laati TKI-toiminnan kestävyyden arvioinnin tueksi mittariston, joka julkaistiin kevään 2024 aikana. Mittaristoon on tulossa syksyllä vielä tarkastuslistatyyppinen työkalu, jota on tarkoitus jatkossa hyödyntää TKI-hankkeiden kestävyystoimintojen arvioinnissa. Vaikuttavuuden arviointiin tullaan panostamaan jatkossa entistä vahvemmin.

Kohti kestävää tulevaisuutta

Yhteenvetona voidaan todeta, että niin koko Lapissa kuin Lapin AMKissakin on ymmärretty, että vastuullisuuden huomioiminen strategisena valintana on avain erottautuvaan ja vaikuttavaan TKI-toimintaan.

Vastuullisuusohjelman toimeenpanoa suuntaa maakunnan ohjelma-asiakirjat ja työryhmät sekä korkeakoulujen yhteinen strategia ja visio. Toteutus tapahtuu Lapin AMKin osaamiskärkien toimintasuunnitelmien kautta ja siirtyy prosessien kautta konkreettisiin toimenpiteisiin ja resurssisuunnitteluun.

Vastuullisuus ei näin ollen ole vain yksittäinen kehittämisteema, vaan läpileikkaava periaate kaikessa toiminnassa ja alueelle tarjottavissa TKI-avauksissa. Se ei myöskään ole vain tavoite, vaan toimintatapa, joka integroituu TKI-prosessien eri vaiheisiin ja jonka edistymistä ja vaikuttavuutta lähdetään jatkossa vielä systemaattisemmin seuraamaan ja arvioimaan.

Lähteet

Ansala,L., Länkinen, I. (2023). Lapin matkailun nousukiito tuo myös elinvoimaa. Lapin Kauppakamari. Haettu 30.5.24 https://lapland.chamber.fi/lapin-matkailun-nousukiito-tuo-myos-elinvoimaa/

Arene. (2020). Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu. Haettu 18.6.2024. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/Kest%C3%A4v%C3%A4%20vastuullinen%20ja%20hiilineutraali%20ammattikorkeakoulu.pdf?_t=1606145574

Hovi-Horkan, J. (2024). Espanja pistää Mallorcalla ja Ibizalla rellestävät turistit kuriin. Helsingin Sanomat. Haettu 30.5.24. https://nakoislehti.hs.fi/0011ebe1-b0e8-4867-a1d1-64fd0cdbce75/29

Huttunen, A. (2024). Osa Eurooppaa kyllästyi massaturismiin. Helsingin Sanomat. Haettu 30.5.24. https://www.hs.fi/maailma/art-2000010388040.html

Kukko-Liedes, P. (2023) Lapin imago on vetovoimainen: yli viidennes suomalaisista voisi ajatella asuvansa Lapissa. Haettu 7.6.2024 https://yle.fi/a/74-20068551

Lapin AMK. (2023). Kiikarissa kestävä tulevaisuus – Lapin ammattikorkeakoulun vastuullisuusohjelma. Haettu 7.6.2024. https://lucit.sharepoint.com/sites/Julkisettiedostot/Julkiset%20tiedostot/Forms/AllItems.aspx?id=%2Fsites%2FJulkisettiedostot%2FJulkiset%20tiedostot%2FAMK%20yleinen%20julkaistavat%2FEsittely%2FLapin%20AMKin%20vastuullisuusohjelma%202030%2Epdf&parent=%2Fsites%2FJulkisettiedostot%2FJulkiset%20tiedostot%2FAMK%20yleinen%20julkaistavat%2FEsittely&p=true&ga=1

OECD. (2016). OECD Science, Technology and Innovation Outlook 2016. Haettu 18.6.24. https://www.oecd-ilibrary.org/sites/daa63f6f-fi/index.html?itemId=/content/component/daa63f6f-fi

Osuuspankki. (2024). Järki ja tunteet. Haettu 18.6.2024. https://www.op.fi/documents/20556/27641318/OP+-Suuryritystutkimus-2024-.pdf/a9755b6a-d616-c47a-2cac-b71ddc153f7d

Lapin AMK. (2024a). Strategian painopisteet; Hyvinvointia edistävät kestävät ratkaisut. Lapin ammattikorkeakoulu. Haettu 30.5.24. https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Strategia/Tulevaisuuden-palvelut-ja-etaisyyksien-hallinta/Hyvinvointia-edistavat-kestavat-ratkaisut

Lapin AMK. (2024b). Strategian painopisteet; Kestävä matkailu. Haettu 30.5.24.https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Strategia/Kestava-matkailu

Lapin AMK. (2024c). Strategian painopisteet; Sosiaalisesti kestävä talous. Haettu 30.5.24.https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Strategia/Tulevaisuuden-palvelut-ja-etaisyyksien-hallinta/Sosiaalisesti-kestava-talous-

Lapin Liitto. (2022). Lappi-sopimus. Lapin maakuntaohjelma 2022-2025. Haettu 18.6.2024. https://www.lapinliitto.fi/wp-content/uploads/2022/02/Lappi-sopimus-2022-sivuina-1.pdf

Lapin Liitto. (2024). 10 Facts about Lapland winter turism 2022-2023. Haettu 18.6.2024. https://www.lapinliitto.fi/wp-content/uploads/2023/12/3cb65b9d-winter-tourism-2023.pdf

Tilastokeskus. (2024). Lapissa ennätysmäärä ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä joulukuussa 2023. Tilastokeskus. Haettu 30.5.24. https://stat.fi/julkaisu/cln2wvmf13rpk0bvzfksba1or

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

“Liiketoiminnan yhä monimutkaistuvien haasteiden ratkaiseminen vaatii monitahoista yhteistyötä, jota kurssitoimeksiannot tukevat.”Kohtaamme päivittäin lukuisia brändejä eri muodoissa ja yhteyksissä. Brändit ovat olennainen osa arkeamme tuotteina, palveluina, organisaatioina, ideoina ja henkilöinä. Logot ja tunnukset ympäröivät meidät kotona, kaduilla, kaupoissa ja digitaalisissa ympäristöissä. Viimeaikaisen bränditutkimuksen (ks. esim. Swaminathan ym., 2020) mukaan brändit ovat muodostuneet niin olennaisiksi osiksi nykyaikaista yhteiskuntaa, että niiden vaikutus ulottuu kuluttajien valintoja pidemmälle aina yhteiskunnallisiin trendeihin, kulttuurinormeihin ja taloudelliseen kehitykseen saakka.

Brändäyksen tarkoitus on luoda yritykselle tai henkilölle kilpailuetua erottumalla muista. Olipa kyseessä sitten monikansallinen yritys tai paikallinen kivijalkaputiikki, toimii brändi tehokkaana tunnistimena, jonka avulla viestitään arvoja, lupauksia ja hyötyjä kuluttajille. Brändin ydin on brändi-identiteetti, jonka rakennuspalikoita ovat brändin tarkoitus, arvolupaus, visuaalinen identiteetti, kulttuuri, äänensävy, asiakasymmärrys ja tarina (da Silveira ym., 2013). Näitä palikoita Lapin ammattikorkeakoulussa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat suunnittelivat ja kehittivät yhteistyössä matkailun aluekehittämisorganisaatio Visit Sallan kanssa.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa menestyminen edellyttää monialaista yhteistyötä ja yhteistä oppimista. Tämä oli lähtökohta, kun lähdimme yhdessä pohtimaan toimeksiantoa Digital Brand Management –opintojaksolle. Opintojakso kokoaa vuosittain yhteen kansainvälisen monialaisen opiskelijaryhmän, mikä mahdollistaa innovatiivisten ratkaisujen löytämisen työelämän toimeksiantoihin. Erilaiset taustat, kokemukset ja näkemykset tarjosivatkin monipuolisen lähestymistavan Visit Sallan toimeksiantoon.

Opiskelijoiden kehitysideat

Visit Sallan brändin kehittämiseen osallistui yhteensä 19 opiskelijaa, jotka jaettiin neljään ryhmään. Toimeksiannoksi valikoitui asiakaspolun kuvaaminen, digitaalisten kosketuspisteiden määrittäminen sekä näiden kehittäminen taloudellisten ja kulttuuristen trendien näkökulmasta. Tämän kehittämistyön perustaksi opiskelijat suorittivat ryhmissä brändin arvioinnin (brand audit), jossa tarkastellaan sekä ulkoisia bränditekijöitä, kuten sosiaalisen median viestintä, että sisäisiä bränditekijöitä, kuten brändin tarkoitus.
Brändiarvioinnissa tärkeimmäksi kehittämisteemaksi nousi asiakaskohderyhmien tarkempi määrittely. Lisäksi opiskelijat keskittyivät neljään muuhun osa-alueeseen, joita oli:

• Brändi-identiteetin kirkastaminen niin, että Visit Salla erottuu vastuullisena toimijana.
• Sosiaalisen median läsnäolon parantaminen lisäämällä kanavakohtaista vuorovaikutusta ja osallistumismahdollisuuksia.
• Sesongin ulkopuolisen palvelutarjooman lisääminen ja markkinointistrategian luominen erityisesti haastaville kuukausille, kuten toukokuu ja lokakuu.
• Verkkosivuston kehittäminen tarjoamalla informatiivisempaa ja osallistavampaa sisältöä valikoiduille kohderyhmille.

Opiskelijat esittivät kehittämisideat opintojakson päätteeksi toimeksiantajalle. Huolellisesti valmistelluissa esityksissä toimeksiantajalle esiteltiin ensin lyhyt koonti bränditarkastelun keskeisistä tuloksista ja sen jälkeen opiskelijaryhmän antamat kehittämisehdotukset infograafin muodossa.


Kuva 1. Opiskelijatiimi Riina Silvennoinen, Tudor Miu, Kerttu Törm ja Fung Pak ovat suunnitelleet Visit Sallalle asiakaspolun inspiroimaan ja palvelemaan “The Lapland Roadtripper” -asiakassegmenttiä.

Toimeksiantajan kokemukset yhteistyöstä

Visit Sallan puolelta kehittämistyön lopputulemaa voi kuvata onnistuneeksi ja odotusten mukaiseksi. Opiskelijoiden tuottamia ideoita ja analyyseja tullaankin hyödyntämään laajasti tulevaisuudessa. Kaksi konkreettista esimerkkiä käyttökelpoisista ideoista ovat tehdyt asiakassegmentoinnit ja asiakaspolkujen kuvaukset. Brändiarvioinnissa opiskelijat havaitsivat, etteivät jo määritellyt matkustajapersoonien kuvaukset ole riittävän rajattuja ja pohtivat mitä niiden määrittelyssä kannattaisi jatkossa huomioida kunkin segmentin osalta.

Opiskelijat kuvasivat myös kunkin segmentin asiakaspolut kosketuspisteineen (Ks. Kuva 1) Visit Sallan määrittelemien matkustajapersoonien pohjalta. Lisäksi ryhmät antoivat ehdotuksia siitä, missä markkinointikanavissa matkustajapersoonat tavoitetaan jatkossa parhaiten. Näitä huomioita ja kehittämisehdotuksia hyödynnetään Sallan matkailun käynnissä olevassa kehittämissuunnitelmatyössä.

Opiskelijat nostivat rohkeasti esiin sekä Sallan vahvuudet että kehityskohteet, tarjoten arvokkaita ideoita myös brändin visioon, missioon, verkkosivuihin, vastuullisuusviestintään ja sosiaalisen median kanaviin liittyen. Näitä huomioita hyödynnetään varsinkin kesän ja syksyn ajan matkailun kehittämisessä, mikä on yksi merkittävimmistä tavoitteista Sallassa. Toimeksiantajan näkökulmasta yhteistyö opiskelijoiden kanssa oli erittäin antoisaa. Kansainvälinen opiskelijaryhmä osoitti motivaatiota ja kiinnostusta tosielämän brändihaasteeseen. Yhteistyö oli monipuolista ja antoi arvokkaita ja uusia näkökulmia Sallan brändin kehittämiseen.

Opiskelijoiden kokemuksia yhteistyöstä

Opiskelijat pitivät osallistumistaan yhteistyöprojektiin pääasiassa positiivisena ja opettavaisena kokemuksena. Kaikki ryhmät onnistuivat innovoimaan kehittämisideoita, jotka ovat sekä konkreettisia että hyödyllisiä. Brändiarvioinnin tekeminen oli aluksi haastavaa, mutta selkeä ohjeistus sekä toimeksiantajalta saatu laaja tausta-aineisto helpotti työn suunnittelua ja toimeenpanoa. Brändiarviointi puolestaan antoi selkeän perustan kehittämisehdotusten työstölle.

Brändijohtamisen osaaminen kehittyi sekä tunneilla käydyn teoriatiedon että toimeksiannon kautta. Yritysyhteistyö antoi opiskelijoille mahdollisuuden soveltaa teoreettisia käsitteitä ja oppia käytännön kokemuksen kautta. Koska useimmat opiskelijat eivät olleet aiemmin tutustuneet matkailun kohdeorganisaatioiden toimintaan, tarjosi Visit Sallan kanssa tehty projekti ainutlaatuisen tilaisuuden tutkia brändijohtamisen periaatteita todellisessa liiketoimintaympäristössä.

Yritysyhteistyö mahdollisti opiskelijoille kosketuspinnan todellisiin haasteisiin, joita brändijohtajat kohtaavat. Visit Sallan toimeksiannon kaltaiset tehtävät auttavat opiskelijoita ymmärtämään trendejä, markkinaolosuhteita ja asiakkaiden tarpeita, mikä on olennaista menestyksekkään brändijohtamisen kannalta. Opiskelijat kokivat kehittyneensä myös brändäyksessä hyödynnettävien palvelumuotoilun työkalujen, kuten palvelupolun kuvauksen, käyttämisessä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että koulutusyhteistyö tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia oppimiskokemuksen rikastamiseen ja brändin yhteiskehittämiseen. Tämä esimerkki yhteistyöstämme korostaa kumppanuuksien tärkeyttä ja osoittaa, kuinka sekä opiskelijat että organisaatiot voivat hyötyä opintojaksoyhteistyöstä. Liiketoiminnan yhä monimutkaistuvien haasteiden ratkaiseminen vaatii monitahoista yhteistyötä, jota kurssitoimeksiannot tukevat.

Lähteet:

Swaminathan, V., Sorescu, A., Steenkamp, J.-B. E. M., O’Guinn, T. C. G., & Schmitt, B. (2020). Branding in a Hyperconnected World: Refocusing Theories and Rethinking Boundaries. Journal of Marketing, 84(2), 24-46. https://doi.org/10.1177/0022242919899905

da Silveira, C., Lages, C., & Simões, C. (2013). Reconceptualizing brand identity in a dynamic environment. Journal of Business Research, 66(1), 28–36. https://doi.org/10.1016/j.jbusres.2011.07.020

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Kolarin kunta tilasi alkuvuodesta 2024 Lapin ammattikorkeakoululta selvityksen alueen vuodekapasiteetista. Tutkimustehtävänä oli selvittää, kuinka suuri on Kolarin kunnan alueella myynnissä oleva vuodekapasiteetti.

Selvitys toteutettiin hiihtolomaviikkojen aikana 27.2.–7.3. 2024. Ajankohta valittiin siten, että selvitys kuvaisi vuodekapasiteettia silloin, kuin se on suurimmillaan.


Kuva 1. Kolarin Ylläksen piirteisiin kuuluu laaja reittiverkosto, kuva: Pasi Satokangas

Tilastotietojen täydentämistä

Tutkimusmenetelmänä oli kokonaisotantaan perustuva kartoitus majoitustarjonnan kanavien kautta myytävien vuodepaikkojen määrästä Kolarin kunnassa. Selvitys oli tarpeen, koska virallisissa tilastoissa ei ole mukana pienten majoitusliikkeiden kapasiteettia, eikä yksityistä tarjontaa. Pienissä majoituskohteissa muodostuukin niin sanottua rekisteröimätöntä majoitusta.

Virallisen majoitustilaston tiedot kerätään majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunu- tai autopaikkaa. Majoitusliikkeet ovat lyhytaikaista majoitusta tarjoavia liikkeitä. Majoituskapasiteetti tarkoittaa majoitusliikkeiden majoitustiloja, kuten huoneita ja mökkejä ja niissä olevia vuodepaikkoja. (Tilastokeskus 2024a.)

Noin 4 000 tilastoitua vuodepaikkaa

Kolarin kunnassa tilastoitujen vuodepaikkojen määrä vuosina 2016–2023 on majoitustilaston mukaan vaihdellut noin 4 000 ja 4 400 vuodepaikan välillä (kuvio 1). Vuotta 2023 koskeva luku on ennakkotieto. (Tilastokeskus 2024b).

Tilasto kuvaa käytettävissä olevaa kapasiteettia, joka voi vaihdella, mikäli vuodepaikkoja on pois käytöstä eri syistä. Vuoden 2017 alusta majoitustilastoon lisättiin joitakin hotelli- ja hostellialoilla toimivia majoitusliikkeitä, minkä vaikutus on noin 2,5 prosenttia yöpymisten kokonaismäärästä koko maassa. Luvut vuoteen 2016 saakka ja sen jälkeen eivät siis ole täysin vertailukelpoisia keskenään. (Tilastokeskus 2022.) Ei ole tosin tiedossa, onko uudistuksella ollut vaikutuksia majoitustilastointiin Kolarin kunnan alueella.


Kuvio 1. Rekisteröity vuodekapasiteetti Kolarissa

Yöpymiset lisääntyneet erityisesti alustojen kautta varatussa majoituksessa

Rekisteröityjen vuodepaikkojen määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisten vuosien aikana, mutta yöpymisten määrä Kolarissa on lisääntynyt tarkasteluvälillä 2016 ja 2023 selvästi. Vuonna 2016 yöpymisiä oli 294 732 ja vuonna 2023 ennakkotiedon mukaan 346 417 (Visit Finland 2024a).

Kansainvälisten alustojen kautta varatuista yöpymisistä on saatavilla tilastotietoa vuodesta 2018 vuoteen 2022. Vuonna 2018 Kolarissa oli 32 860 mainittuun kategoriaan kuuluvaa yöpymistä ja vuonna 2022 yöpymisiä oli lähes kaksinkertainen määrä eli 62 203 (Visit Finland 2024b).

Vuodepaikkojen käyttöaste rekisteröidyn majoituksen piiriin kuuluvissa majoitusliikkeissä kohosi 19,1 prosentista 23,9 prosenttiin vuosina 2016–2023. Koronapandemian myötä käyttöaste tosin väheni pienimmillään 15,9 prosenttiin. Pandemian jälkeistä nopeaa toipumista osoittaa käyttöasteen nouseminen 23,2 prosenttiin vuonna 2022. (Visit Finland 2024c.)

Selvitys korkeasesongilla

Lapin ammattikorkeakoulun toteuttama selvitys aloitettiin 27.2. ja päätettiin 7.3.2024. Selvityksessä käytiin läpi internetin myyntikanavissa Kolarin kunnassa olevat majoituskohteet ja laskettiin niissä olevat vuodepaikat. Vuodepaikoiksi laskettiin myös lisävuoteet, mutta ei irtopatjoja.

Tilastoinnissa lisävuoteet kuuluvat osaksi huoneiden majoituskapasiteettia erityisesti mökkien kohdalla, jolloin majoitettavien henkilöiden määrä ilmoitetaan tyypillisesti esimerkiksi ilmaisulla 4+2 henkilöä (Tilastokeskus 2024c).

Majoituskohteita kartoitettiin paitsi tilastoissa 55 majoitus -luokaan kuuluvien toimipaikkojen sivulta, myös useilta myyntialustoilta, jotta päästäisiin mahdollisimman kattavaan tietoon. Majoitustarjonta kartoitettiin seuraavista kanavista:

• Airbnb
• Booking.com
• Destination Lapland
• https://yllas.fi/majoitus/
• Kolarin kunnan internet-sivut
• Lomarengas
• Nettimökki
• Vrbo
• TOL 2008 -luokituksessa luokkaan 55 Majoitus -luokkaan kuuluvien, Kolarin kunnassa sijaitsevien toimipaikkojen internet-sivut.
  

Selvitys kuvaa siis vuodekapasiteettia majoitusliikkeissä kapasiteetin koosta riippumatta, sekä myös yksityistä tarjontaa. Matkailuvaunupaikkoja kohden laskettiin neljä vuodepaikkaa tilastointikäytäntöjä noudattaen (Tilastokeskus 2024a).

Myynnissä lähes 11 000 vuodepaikkaa

Kolarin kunnan alueella oli Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston tekemän selvityksen mukaan myynnissä 9 246 vuodepaikkaa vuonna 2016 (Satokangas & Vieru 2017). Käsillä olevassa selvityksessä tuotetun tiedon perusteella Kolarin kunnan alueella oli myynnissä 10 931 vuodepaikkaa (Satokangas, 2024, 5).

On huomattava, että vuotta 2016 koskevassa selvityksessä ei ole dokumentoitu tarkkaa ajankohtaa, milloin työ on toteutettu.

Vuodepaikkojen kokonaismäärä on suurempi

Käsillä olevassa selvityksessä kartoitettiin vain myynnissä oleva vuodepaikkamäärä. Tämän lisäksi on vuodepaikkoja, jotka sijoittuvat esimerkiksi vain yksityishenkilöiden omaan käyttöön tarkoitettuihin mökkeihin.
Ylläksen matkailukeskuksen alueella on yhteensä noin 23 000 vuodepaikkaa (Sweco Infra & Rail Oy 2021).

Vuodepaikkojen määrä on mahdollista arvioida laskennallisesti rakennusten pinta-alojen perusteella, koska matkailukeskusten kaavoituksessa vuodepaikoille osoitetaan rakennusoikeutta määrätyillä kaavoilla suhteessa rakennusten kokoon. On huomattava, että myös omassa käytössä olevassa majoituksessa yöpyvät tuottavat alueelle vaikutuksia esimerkiksi ravintolapalveluiden sekä vähittäiskaupan ja ohjelmapalveluiden hankkimisen myötä.

Kasvu osin piilossa

Kolarin kunnan rekisteröity vuodekapasiteetti oli tarkasteluvälillä 2016–2023 korkeimmillaan vuonna 2017. Toisaalta vuosien 2016 ja 2023 välillä rekisteröidyt yöpymiset alueella ovat lisääntyneet selvästi, mikä perustuu osaltaan rekisteröityjen majoitusliikkeiden vuodekapasiteetin tehokkaampaan käyttöön.

Nyt laaditun selvityksen mukaan alueen koko myyntiin tarjottu vuodekapasiteetti on lisääntynyt tarkasteluvälillä 18 prosenttia. Tämä pitää sisällään myös pienissä majoitusliikkeissä ja yksityisissä mökeissä olevan tarjonnan.

Mökkejä markkinoidaan ja myydään usein kansainvälisillä alustoilla, joiden kautta ostetussa majoituksessa tapahtuneet yöpymiset ovat lisääntyneet vuosien 2018 ja 2022 välillä voimakkaasti. Kolarin ja Ylläksen majoituskapasiteetissa ja yöpymisissä suhteellisesti suurin kasvu näyttää tapahtuneen viime vuosien aikana rekisteröimättömässä majoituksessa, kuten alustatalouden kautta myytävissä mökeissä.

Tuloksia koottuna:

• kapasiteetin muutos 2016–2023 selvityksen mukaan: 18,2 %
• rekisteröidyn kapasiteetin muutos 2016–2023: – 5,3 %
• rekisteröityjen yöpymisten muutos 2016–2023: 17,5 %
• vuodekäyttöasteen muutos rekisteröidyssä majoituksessa 2016–2023: 19,1 % -> 23,9 %
• kansainvälisten alustojen kautta varattujen yöpymisten muutos 2018–2022: 89,3 %

(Satokangas, 2024, 8)

Visit Ylläksen toimitusjohtaja Kati Vehmas kommentoi selvityksen havaintojen kertovan matkailun muutoksesta ja merkityksestä alueella.

- Vuodepaikkojen määrän kokonaiskasvu on tapahtunut markkinaehtoisesti. Sen voi todeta keskihintojen kehityksestä. Onkin hienoa, että markkina pystyy reagoimaan näin ja rakentumaan kysynnän mukaan. Ylläkselle yksityisten loma-asuntojen vuokraus on elinehto. (Vehmas 2024.)

- Majoitustilastojen tulkitsemiseen petipaikkalaskelma antaa nyt hyvän lähtökohdan. Nyt tiedossa on, että yli 56% kaupallisesta kapasiteetista jää kaiken tilastoinnin ulkopuolelle. Tämä antaa osviittaa siitä, kuinka paljon enemmän matkailun taloudelliset vaikutukset alueella ovat, kuin mitä rekisteröidystä majoituksesta johdettu majoitustulo antaa ymmärtää. (Vehmas 2024.)

Verkkoharavointi voi korvata käsityötä

Nyt laadittu raportti perustuu menetelmältään kokonaisotantaan, joka toteutettiin toista kertaa. Selvitys kuvaa myynnissä olevien vuodepaikkojen määrää käsittäen myös yksityisen majoitustarjonnan.

Mahdollinen samojen kohteiden kirjaaminen toistamiseen voi aiheuttaa epätarkkuutta tuloksiin. Päällekkäistä kirjaamista on pyritty välttämään tarkistusten avulla, joten päällekkäisiä kohteita ei todennäköisesti ole kuin lähinnä esimerkiksi siinä tapauksessa, että sama lomaosake on eri viikkojen haltijoiden toimesta myynnissä eri nimillä. Menetelmä perustuu vahvasti käsityöhön, mikä tekee selvityksen toteuttamisesta varsin raskaan. Vastaava selvitys olisi ehkä mahdollista toteuttaa edistyneellä verkkoharavoinnilla, jolloin työtaakka kevenisi selvästi. Joidenkin päällekkäisyyksien ohella on mahdollista, että tuloksista puuttuu myynnissä olevia majoituskohteita. Puuttuva tapaus voisi olla sellainen kohde, jota myydään esimerkiksi sosiaalisen median kautta tai kokonaan internetin ulkopuolella.

LÄHTEET

Satokangas P. (2024) Vuodepaikkojen selvitys Kolarin kunnasta. Julkaisematon selvitysraportti. Lapin ammattikorkeakoulu 2024.

Satokangas P. & Vieru M. (2017) Majoitukset ja majoittujat Lapissa. Teoksessa Ilola H. & Satokangas P. & Tapaninen M. (toim.) Tilastoja tutkimassa – lukuja Lapin matkailusta. MTI:n julkaisuja. Rovaniemi. Luettu 13.3.2024 osoitteesta: https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63143/Ilola.Heli%3B%20Satokangas.Pasi%3B%20Tapaninen.Mirva.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sweco Infra & Rail Oy (2021) Kaavaselostus. Ylläksen osayleiskaavan uudistaminen. Luettu 14.3.2023 osoitteesta: https://www.kolari.fi/media/liitetiedostot/kaava-asiat/20210913_yllasoyk_selostus_luonnos.pdf

Tilastokeskus (2022) Majoitustilaston laatuseloste. Luettu 14.3.2024 osoitteesta: https://www.stat.fi/til/matk/2022/02/matk_2022_02_2022-03-31_laa_001_fi.html

Tilastokeskus (2024a) Majoitustilasto: tilaston dokumentaatio. Luettu 13.3.2024 osoitteesta: https://www.stat.fi/tilasto/dokumentaatio/matk

Tilastokeskus (2024b) Majoitusliikkeiden kapasiteetti kunnittain, 1995-2024*. Luettu 13.3.2024 osoitteesta: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__matk/statfin_matk_pxt_117s.px/table/tableViewLayout1/

Tilastokeskus (2024c) Tietoa tilastoista, käsitteet, vuodepaikka. Luettu 13.3.2024 osoitteesta: https://www.stat.fi/meta/kas/vuodepaikka.html

Vehmas K. (2024) Re: Blogiluonnos. Sähköposti pasi.satokangas@lapinamk.fi 31.5.2024.

Visit Finland (2024a) Vuosittaiset yöpymiset ja saapuneet asuinmaittain, 1995 – 2024. Luettu 15.3.2024 osoitteesta: http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland/VisitFinland__Majoitustilastot/visitfinland_matk_pxt_116t.px/table/tableViewLayout1/

Visit Finland (2024b) Alustoilta varatut yöpymiset. Luettu 15.3.2024 osoitteesta: http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland/VisitFinland__Alustat/visitfinland_matk_pxt_14jx.px/table/tableViewLayout1/

Visit Finland (2024c) Majoitusliikkeiden keskimääräinen vuodekapasiteetti ja sen käyttö, 1995– 2024*. Luettu 28.4.2024 osoitteesta: http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland/VisitFinland__Majoitustilastot/visitfinland_matk_pxt_116y.px/table/tableViewLayout1/

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

 

Tutkimis-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, tuttavallisemmin sanottuna TKI.
Sitähän Lapissakin tehdään ja paljon, vai tehdäänkö? Tilastojen mukaan muihin maakuntiin verrattuna olisi vielä kirimisen varaa.

Lappi takamatkalla yritysten TKI-toiminnassa

TKI-menot Lapissa olivat 75,6 miljoonaa euroa vuonna 2022. Yritysten osuus TKI-menoista oli Lapissa toiseksi pienin kaikista maakunnista, 36 prosenttia. Yrityssektorin osuus TKI-menoista oli korkein Pohjanmaalla, peräti 87 prosenttia, ja esimerkiksi Uudellamaalla 70 prosenttia.

Elektroniikan, tietokoneiden ja sähkölaitteiden toimialalla TKI-menot koko maassa olivat 1,7 miljardia euroa, suurimmat kaikista toimialoista. Toiseksi suurimmat menot, 740 miljoonaa euroa, olivat koneiden ja laitteiden toimialalla. Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta -toimialan menot olivat 598 miljoonaa euroa. Suurimmat TKI-menot keskittyvät siis teknisiin aloihin. Maakunnan toimialarakenne selittänee osaltaan Lapin yritysten pieniä TKI-menoja.

Suuret yritykset hyödyntävät TKI:tä

TKI-menot myös keskittyvät vahvasti suuriin yrityksiin. Kokonaisuudessaan yritysten TKI-menot Suomessa vuonna 2022 olivat 5,4 miljardia euroa, josta hieman yli kolme miljardia TKI-menoista toteutuu yrityksissä, joissa työskentelee vähintään 500 henkilöä. (Tilastokeskus 2023a.) Suomen noin 570 000 yrityksestä puolestaan vain 306 on sellaisia, joissa työskentelee vähintään 500 henkilöä (Tilastokeskus 2023b).

Keskittymisestä huolimatta on tuskin väärin sanoa, että potentiaalia kehittämiseen ja kasvuun on myös pienissä yrityksissä.

Yritykset ja kehittämisorganisaatiot yhteistyöhön

TKI-toiminta siis keskittyy vahvasti tietyille toimialoille ja suuriin yrityksiin. Tämä aiheuttaa omat haasteensa lappilaisessa toimintaympäristössä. Useissa kehittämislinjauksissa on kuitenkin tuotu esille tavoite maakunnan innovaatiotoiminnan tehostamisesta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yritykset ja tutkimus- sekä koulutusorganisaatiot tekevät aiempaa tiiviimmin yhteistyötä.

Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Yritysten ja osaamiskeskittymän TKI-yhteistyön vahvistaminen – palvelupolun ja strategian rakentaminen -hankkeessa pyritään tukemaan juuri mainittuja tavoitteita.

Osaamiskeskittymään kuuluvat Geologian tutkimuskeskus, Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Luonnonvarakeskus. Osaamiskeskittymä tarjoaa yrityksille palveluja yhden luukun periaatteella esimerkiksi tuotekehityksen tueksi.

Palvelupolku paremmaksi

Meneillään olevassa hankkeessa päivitetään osaamiskeskittymän palvelupolku ja strategia, jotta palvelut olisivat entistä paremmin yritysten saatavilla. Osa hankkeen toimintaa ovat yritystilaisuudet, joissa kuullaan yrittäjien näkemyksiä tarvittavista palveluista ja niiden saatavuuden helpottamisesta. Lappilaisen toimintaympäristön asettamiin TKI-haasteisiin vastattiin Tunturi-Lapissa kirjaimellisesti lumen ja jään keskellä.

TKI-toiminta tutummaksi talvisessa ympäristössä

Lapin AMK:lla on tahtotila ja tavoite TKI-toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi Lapissa. TKI-toiminta voi näyttäytyä vielä melko kaukaisena monille yrityksille. Se saatetaan kokea hankalaksi ja sen hyötyjä ei ehkä ymmärretä. Mikä avuksi haasteeseen?

Päätimme järjestää tilaisuuden, jossa pystyisimme kertomaan ja selventämään TKI-toiminnan monipuolisia hyötyjä, erityisesti konkreettisten esimerkkien avulla. Palaute tilaisuudesta oli positiivista. Kentälle jalkautuminen sai kiitosta, samoin kuin tilaisuus tutustua alueen muihin yrittäjiin. Osallistujista useat olivat uusia yrittäjiä, jotka eivät tunteneet toisiaan entuudestaan.

Rennosti lähellä

Tavoitteena oli luoda rento ja inspiroiva ilmapiiri, jonka kautta osallistujien kesken syntyisi vuorovaikutusta ja ideoiden vaihtoa. Halusimme, että osallistujilla oli mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja osallistua aktiivisesti keskusteluun. Annoimme tilaisuudelle nimeksi Talvinen löytöretki, jolla halusimme kuvastaa TKI-toiminnan mahdollisuuksin löytämistä.

Tilaisuus järjestettiin Tunturi-Lapissa Ylläsjärvellä ja Lainiossa eli kohdeyritysten kotiseudulla. Usein järjestävän osapuolen on helpompi liikkua paikasta toiseen kuin osallistujien matkustaa. Tavoitteena oli myös saada osallistujat verkostoitumaan ja tämä tapahtuu edelleen parhaiten kohtaamalla fyysisesti samassa tilassa. Etätilaisuuksissa asiat saadaan usein muodollisesti hoidettua, mutta verkostoituminen ja kohtaamiset jäävät toisarvoisiksi.

Kuva. Talvisen löytöretken tunnelmia Lainion jääkylästä. Kuva: Pasi Satokangas

Kahvia ja pöhinää

Talvinen löytöretki alkoi Ylläsjärvellä osallistujille tarjotun lounaan merkeissä. Konkreettisten TKI-toiminnan esimerkkien jälkeen siirryimme taianomaiseen jään ja lumen maailmaan Lainion jääkylään.

Oli hienoa nähdä, kun saman alueen yrittäjät pääsivät verkostoitumaan ja tutustumaan toisiinsa. Poikipa tilaisuus jo uudenkin tilaisuuden, joten jotain tehtiin oikein. Pelkkä tutustuminen ja verkostoituminen on ensimmäinen askel yhteistyön syntymiseen. Eli joskus kahvin juonti ja keskustelu voi antaa osallistujalle enemmän kuin täyteen tykitetty ohjelma. Siitä voi sitten ryhtyä konkreettisiin toimiin.

Meidän kehittäjienkin on hyvä käydä vaikka pelkästään vain esittäytymässä yrittäjille ja muille toimijoille. Nimen takaa nähtyjen kasvojen jälkeen yrittäjät ottavat helpommin ja rohkeammin yhteyttä. Pitäisikö tätä tehdä hankkeissa enemmän? Jalkautuminen alueelle, hyvä ruoka ja virikkeitä herättävä ympäristö auttoivat vaihtamaan näkemyksiä tarpeista ja mahdollisuuksista sekä kutomaan aina tarpeellista verkostoa.

Kirjoittajat työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Yritysten ja osaamiskeskittymän TKI-yhteistyön vahvistaminen – palvelupolun ja strategian rakentaminen -hankkeessa, jonka rahoitus on Lapin liiton Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määrärahasta.

Lähteet

Tilastokeskus (2023a) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi pysyi vuonna 2022 edellisvuoden tasolla. Luettu 22.3.2024 osoitteesta: https://www.stat.fi/julkaisu/clmhjs4vmz9bm0avvv4jod5gc

Tilastokeskus (2023b) Yritykset toimialoittain ja henkilöstön suuruusluokittain (oikeudellinen yksikkö), 2018–2022. Luettu 4.4.2024 osoitteesta: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__yrti/statfin_yrti_pxt_13w5.px/table/tableViewLayout1/

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Rovaniemen luonto ja lähiympäristön liikunta- ja kulttuurikohteet vetävät niin matkailijoita kuin paikallisia. Osa kulttuurireiteistä löytyy kuitenkin vain perinteisille kartoille piirrettynä, ja liikuntareittejä ja kulttuurikohteita ei ole näkyvissä yhdessä paikassa.

Mitä keinoja olisi saada erityisesti kulttuurikohteet näkyvämmäksi ja samalla luoda Rovaniemen kohteisiin sellaista vetovoimaa, jolla houkuteltaisiin myös uusia kohderyhmiä liikkeelle luontoon?




Kuva 1. Usvainen jätkänkynttilä (Kuva Tuuli Nivala)

Rovaniemi on innokaupunki

Valtion ja Rovaniemen kaupungin välillä on innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus, jonka kautta rahoitetaan kestävää kaupunkikehitystä. Se tekee Rovaniemestä yhden innokaupungeista (innokaupungit.fi, 2024), jossa kunta toimii uuden osaamisen ja innovaatiotoiminnan kehittämisen alustana. Innovaatiokaupunkien kehitysteemat koskettavat muun muassa uusien teknologioiden käyttöönottoa ja hiilineutraaliuden tuomia mahdollisuuksia. Rovaniemellä erityisesti arktinen matkailu ja tulevaisuuden hyvinvointipalvelut sekä etäisyyksien hallinta ovat tässä luontaisia kehittämiskohteita.

Luonto ja ympäristö luovatkin täällä Rovaniemellä kaikista suurinta vetovoimaa matkailuun. Arktinen kaupunkiympäristömme on kuitenkin myös paikallisille vahva pitovoimaa edistävä tekijä: kaupungin ympäristössä on paljon upeita luonto- ja kulttuurinähtävyyksiä sekä paljon mahdollisuuksia monipuoliseen liikuntaan. Lisäksi kuntalaisilla on mahdollisuuksia vaikuttaa suoraan kaupunkikehittämiseen, jota he myös aktiivisesti tekevät (Rovaniemi.fi, 2023).

Lapin ammattikorkeakoulu osallistuu myös Rovaniemen kaupunkikehittämiseen osana useaa innokaupunki-hanketta. FrostBit ohjelmistolaboratorio ohjaa kehityshanketta, jossa keskitytään uudistamaan liikuntamahdollisuuksia ja uuden ajan matkailua Rovaniemellä. Projektissa etsitään keinoja tehdä kaupungin alueen liikunta- ja kulttuurikohteita näkyvämmäksi digitaalisin keinoin. Hankkeen ratkaisuilla pyritään luomaan keinoja saada uusiakin kohderyhmiä liikkumaan – ei vain valmiita aktiiviliikkujia. Samalla selvitetään paikkatietosovellusten taipuvuutta pelillisyyteen uudessa konseptissa.

Pelillisyys - miten sitä voitaisiin toteuttaa paikkatietosovelluksissa?

Pelillisyydellä tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan erilaisten pelielementtien ja mekaniikkojen hyödyntämistä missä tahansa systeemissä, jolla yleensä pyritään parantamaan toimintojen mielekkyyttä ja motivaatiota osallistumaan (Deterding, Dixon, Khaled & Nacke 2011, 9). Kun puhumme Rovaniemen alueella olevista liikuntakohteista, retkeilyreiteistä ja kulttuurinähtävyyksistä, pelillisten elementtien kirjo voisi niiden kontekstissa olla valtaisa. Haaveena on ollut muun muassa liikuntahaasteita, saavutuksia, etsintää, tarinallisuutta, moniaistillisyyden hyödyntämistä ja paljon muuta.

Pelillisyys ei kuitenkaan ole aina suora tie onneen. Kun haluamme ensisijaisesti lähteä liikkumaan ulos tai katsella nähtävyyksiä, kovin moni tuskin haluaa tuijottaa puhelimen ruutua – ja se voi tuottaa myös vaaratilanteita. Kenties selkein esimerkki liikuntaan innostavasta pelistä on Pokémon Go, jonka havaittiin nostavan nuorten aktiivisuustasoa ja ulkoilumäärää vuonna 2016 (Wong 2017, 11). Pokémon Go vaatii kuitenkin lähes jatkuvaa aktiivisuutta puhelimen ruudulla, joskin pelin kylkeen toteutettiin urheilukellon tapaisia laitteita vähentämään puhelimen käyttöä pelatessa. Pokémon Go innostutti erityisesti nuoret liikkumaan pelaamisen kautta, mutta mitä silloin, kun paikkatietosovelluksen kohderyhmänä ovat kaikki kuntalaiset?


Kuva 2. Mitä pelillistä voitaisiin tuoda Vaattunkikönkään luontoreiteille? (Kuva ja illustraatio Tuuli Nivala)


Pelillisten elementtien hyödyntämisessä huomioidaan niin pedagogisia kuin palvelumuotoilun seikkoja, nimenomaan käyttäjälähtöisesti. Esimerkiksi liikunnallisissa haasteissa tulee ottaa huomioon eri tasoisia liikkujia, ja parhaimmillaan tasot muovautuvat kokonaan käyttäjäkohtaisesti. Kilpailulliset elementit tuottavat joillekin vastustusreaktion ja toisille ne ovat suurimpia motivaattoreita. Ei ole siis vain yhtä keinoa tuoda pelillistä ominaisuutta vaikkapa luontoreitille, vaan sitä tulee tarkastella lapsen, nuoren, liikuntarajoitteisen, urheilijan tai vanhuksen silmistä.

Esimerkkinä voidaan käyttää lyhyttä luontoreittiä Vaattungilla. Reitille voidaan asettaa eri tasoisia haasteita; ajastettua sprinttiä tai kilpailua oman suorituksensa tai muiden kanssa, jonkinlaista ”palkintoa” reitin päässä tai vaikkapa tarinallista ohjausta reitin läpi. Urheilija saattaa haluta juosta reitin ennätysvauhdissa paremmin kuin kilpatoverinsa, ja kulttuuriretkeilijä taas haluaa kuulla rauhallisella kävelyllä ympäröivän alueen eliöistä tai siihen liittyvästä historiasta. Reitille saavutaan siis eri motivaatioista, mutta kaikki saavuttavat saman perustavoitteen: kehoa on liikutettu prosessin aikana.

Uutta sovelluskonseptia innovoidaan kehittäjäverkoston voimin

Google Maps toimii varmasti eniten matkailijoiden työkaluna paikallisten kohteiden löytämisessä. Karttapalvelu on kuitenkin nimensä mukaisesti rajautunut vain lokaatioihin, ja paljoa tietoa se ei yksinään anna esimerkiksi nähtävyyksien historiasta tai liikuntareittien ominaisuuksista. Retkeilijöille ja ulkoliikkujille onkin olemassa omia retkisovelluksia, joista luontoreiteistä löytyy enemmän tietoa. Olemassa olevat sovellukset ovat kuitenkin valitettavan usein maksumuurien takana. Retkisovellukset eivät myöskään usein priorisoi kulttuurinähtävyyksiä, jonka vuoksi ne jäävät liikuntareittien ulkopuolelle. Nykytilanne on siis hajautunut ja liikunta ja kulttuuri eivät sovelluksissa kohtaa toisiaan.

Lapin ammattikorkeakoulu etsii ratkaisuja ongelmaan ”Liikku”-hankkeessa. Projektissa luodaan sovelluskonsepti, jossa liikunta ja kulttuuri pyritään tuomaan yhteen paikkaan ja pelillisyydestä etsitään lisäarvoa liikkumiseen. Hankkeessa pyritään luomaan sellainen kehittäjäverkosto, jota kiinnostaa sovelluskonseptin kehitys tai yhteistyön jatkuvuus Rovaniemen liikunta- ja kulttuurireittien kehittämisessä. Sovelluskonsepti tulee olemaan julkinen ja vapaasti hyödynnettävissä myös muissa kunnissa. Kehitysverkoston voimin suunnitellaan samalla konseptille jatkuvuutta ja tulevaisuuden toimenpiteitä; mitä tulisi tehdä, jotta konsepti voitaisiin todellisuudessa viedä tuotantoon?

Hankkeessa tapahtuva verkostointi ei ole kuitenkaan sidottuna vain sovelluskonseptiin, vaan Lapin ammattikorkeakoulu kehittää jatkuvasti uusia keinoja vahvistaa TKI-yhteyksiä niin julkisten kuin yksityisten toimijoiden kanssa. Uudella EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakaudella on yhä paremmat mahdollisuudet tehdä läheisempää hankeyhteistyötä yritysten kanssa kohdennettuna tuotoksena, esimerkiksi yrityspilotteina. Aihepiirin parissa tehdään korkeakoulussa kovasti ponnisteluja ja yrityksille pyritään tuomaan enemmän esiin myös aluekehityshankkeiden hyötyjä.

- - -

Rovaniemen liikunta- ja kulttuurikohteiden digikonseptointi -hanke on rahoitettu Lapin Liiton Euroopan aluekehitysrahastosta ja Rovaniemen kaupungin ekosysteemisopimuksesta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 73 338 €, josta EU-tuen määrä on 44 000 €, kuntarahoitus 18 333 € ja Lapin AMK:n omarahoitus 11 005 €. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2024 - 31.12.2024. Löydät lisää tietoa hankkeesta ja sen ajankohtaisista tapahtumista sen virallisilta nettisivuilta.

Lähteet:

Deterding, S., Dixon, D., Khaled, R. & Nacke, L. 2011. From Game Design Elements to Gamefulness: Defining Gamification. Proceedings of the 15th International Academic MindTrek Conference: Envisioning Future Media Environments, MindTrek 2011 (11). 9-15.

Innokaupungit 2024. Viitattu 27.2.2024. https://innokaupungit.fi/.

Rovaniemi.fi 2023. Lue, miten rovaniemeläiset ovat vaikuttaneet kaupungin kehittämiseen vuonna 2023. Viitattu 1.3.2024 https://www.rovaniemi.fi/news/Lue,-miten-rovaniemelaiset-ovat-vaikuttaneet-kaupungin-kehittamiseen-vuonna-2023-/34981/4d121127-865c-4d51-a4a6-ede2e2268a48.

Wong, F. 2017. Influence of Pokémon Go on physical activity levels of university players: a cross-sectional study. International Journal of Health Geographics 2017 (16:8).

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Matkailualan työntekijäkokemus on noussut otsikoihin sekä paikallisissa että valtakunnallisissa medioissa (ks. esim. Auvinen, 2023) sekä positiivisesta että negatiivisesta näkökulmasta. Matkailuala on jo pitkään panostanut alan vetovoimaisuuteen, ja hiljalleen huomion painopiste on siirtymässä voimakkaammin pitovoiman vahvistamiseen ja työyhteisön hyvinvointiin.

• Miltä työelämä matkailu- ja palvelualalla vaikuttaa tulevaisuudessa?
• Millaista osaamista työtehtävät edellyttävät ja millaista johtamista tulevaisuuden osaajat odottavat?
• Mitä työnantaja voi tehdä pitovoiman vahvistamiseksi?

Saadaksemme vastauksia näihin kysymyksiin, kutsuimme koolle sekä alalla jo työskenteleviä asiantuntijoita että alalle juuri tulleita ja sinne suuntaavia osaajia Tulevaisuuden töissä matkailu- ja palvelualalla -tapahtumaan.

Vahva usko kasvuun ja monipuoliseen työhön

Matkailu- ja palveluala kasvaa ja töitä tulee olemaan tarjolla jatkossa yhä monipuolisemmalla osaamisprofiililla ja yhä ympärivuotisemmin. Alalla on pulaa niin rautaisista ammattilaisista kuin niin sanotuista käsipareistakin.
Lapin matkailun investointipotentiaalin perusteella alan työvoimatarve tulee entisestään kasvamaan lähitulevaisuudessa (Baas, 2023). Alan vahvuuksia ovat rohkeus ajatella avoimesti ja laaja-alaisesti sekä monipuoliset uramahdollisuudet ja osaamisen kehittäminen työssä (Hamari, 2023).

Kuva 1. Apukka Resortin case-esimerkki havainnollisti markkinoinnin merkitystä pitovoimaan

Koko ajan kehittyvä virtuaalimatkailu mahdollistaa matkakohteisiin tutustumisen ja ihmisten kohtaamisen fyysisesti matkailematta, ajasta ja paikasta riippumatta (Jänkälä, 2023). Tämän kaltaisten elämysten tuottamiseen tarvitaan uudenlaista osaamista ja olemassa olevien ammattilaisten sparraamista palveluiden kehittämiseen.

Osaajat liikkuvat pohjoiseen etelästä ja ulkomaita myöten. Pallarin (2023) mukaan Lappiin muualta tulevaa työntekijää on tuettava yhteistyössä kokonaisvaltaisesti asumis- ja liikkumisjärjestelyistä alkaen ja sosiaalisia verkostoja vahvistaen.
Pitovoimaa vahvistetaan muun muassa kehittämällä ympärivuotisuutta, josta käy esimerkkinä Apukka Resortin (Hamari, 2023) palveluvalikoiman laajentaminen kesään ja sen myötä mahdollisuus työllistää osaajia läpi vuoden.

Kuva 2. Hanna Baas, Päivi Hamari, Susanna Jänkälä ja Pekka Pallari keskustelivat Mari Angerian johdolla matkailu- ja palvelualan pitovoiman vahvistamisesta.

Osaajien käytännön odotukset johtamiselta

Osallistimme paikalla olleet nelisenkymmentä osaajaa työstämään ideoita ja vinkkejä osaajien pitämiseksi ja sitouttamiseksi. Esittelemme näistä laatimamme analyysin sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun näkökulmiin jaoteltuna.

Sosiaalisen vastuullisuus: Pitovoimatekijänä ehdottomasti ylitse muiden nousi yhteisöllisyys ja sen vahvistaminen työyhteisöissä. Lisäksi kehityskohteena nähtiin yhteisöllisyyden vahvistaminen alueen yritysten yhteistyönä. Työterveyteen ja vakuutuksiin panostamisen todettiin olevan selkeä osoitus yrityksen sitoutumisesta työntekijän hyvinvointiin, ja tähän toivottiin jatkossakin kiinnitettävän huomiota. Arjen työssä pitovoimaa vahvistavina käytänteinä korostuivat työturvallisuuden varmistaminen ja selkeät toimintatavat työssä. Myös mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan koettiin pitovoimaa vahvistavana.

Taloudellisen vastuullisuus: pitovoimaa vahvistavana käytännön toimena nostettiin esiin asianmukainen ja tasavertainen palkkaus. Myös läpinäkyvä johtamnen työyhteisön arjessa koettiin tärkeäksi: on tärkeää pitää työntekijät tietoisena yrityksen taloustilanteesta ja myyntitavoitteista.

Ympäristövastuu: Luonnonvarojen säästeliäs käyttö ja kierrättämisen hyvät käytänteet koettiin erittäin tärkeiksi pitovoimaa vahvistaviksi teoiksi. Vastuu ympäristöstä koettiin yhteiseksi sekä työpaikalla että matkakohteissa.

Sosiaalinen vastuullisuus korostuu

Alan pitovoiman näkökulmasta on myös tärkeää, että työnantajat muistavat viestiä vastuullisuudestaan niin työyhteisössä kuin sen ulkopuolelle. Osallistujien ajatuksissa korostuvat selkeästi sosiaalinen vastuullisuus: yhteisöllisyydestä, hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä huolehtimisen merkitys korostui. Liiketoiminnan johtamista tulee tehdä läpinäkyvästi ympäristöä arvostaen.

Kehittämistyömme tavoitteiden mukaisesti nostimme keskusteluun erityisesti työn merkityksellisyyttä vahvistavia, vastuullisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita huomioivia käytänteitä (ks. Kemi & Vähäkuopus, 2023.), jotka toimivat työyhteisöjen uudistumiskyvyn, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden tukena.

Kuva 3. Tulevaisuuden töissä matkailu- ja palvelualalla -tapahtuman keräsi yhteen joukon matkailu- ja palvelualalla työskenteleviä.

Yhteistyön mahdollisuudet jatkossa

Palautekyselyn perusteella iltapäivän sisältö koettiin hyödylliseksi ja eri näkökulmia avaaviksi. Osallistuneet kertoivat tapahtumaan tarjonneen mahdollisuuden oman hyvinvoinnin vahvistamiseen ja inspiroitumiseen juuri sesongin kynnyksellä.

Yritysten väliselle työn pitovoiman vahvistamisen kehittämistyölle nähdään tarvetta myös jatkossa. Kohtaamiset, joissa työnantajayritykset voivat verkostoitua ja vahvistaa yhteistyötään koetaan tärkeäksi ja näissä ammattikorkeakoululla on alueellisena kehittäjänä tavoite toimia koollekutsujana ja fasilitaattorina jatkossakin.
- - -
Kirjoittajat työskentelevät Lapin AMKin hallinnoimassa Työn pitovoiman vahvistamisen kokeilut työyhteisöissä matkailu- ja palvelualalla -hankkeessa. Kehittämistyön tavoitteena on tunnistaa työn merkityksellisyyden muodostumiseen, motivoitumiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä yhteistyössä lappilaisten työyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on tuoda työn pitovoimaa tukevat asiat näkyväksi ja keskusteluun työyhteisöissä ja edistää Lapin matkailu- ja palvelualojen työyhteisöjen uudistumiskykyä, työhyvinvointia ja tuottavuutta. Ajalla 1.11.2022-31.12.2023 toteutettavaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitteista hanketta hallinnoi Lapin ammattikorkeakoulu. Lisätietoja antavat Jenni Kemi (jenni.kemi[a]lapinamk.fi) ja Mari Angeria (mari.angeria[a]lapinamk.fi).

Lähteet

Auvinen, A. 2023. Hollywood-näyttelijä sai töitä hotellista Lapissa – muut työntekijät varoittavat toisiaan alan työpaikoista. Yle. Viitattu 30.11.2023. https://yle.fi/a/74-20052192

Baas, H. 2023. Paneelikeskustelu Tulevaisuuden töissä matkailu- ja palvelualla -tapahtumassa 25.10.2023.

Hamari. P. 2023. Paneelikeskustelu Tulevaisuuden töissä matkailu- ja palvelualla -tapahtumassa 25.10.2023.

Jänkälä, S. 2023. Paneelikeskustelu Tulevaisuuden töissä matkailu- ja palvelualla -tapahtumassa 25.10.2023.

Kemi, J. & Angeria - ent. Vähäkuopus, M. 2023. Työn merkityksellisyydestä pitovoimaa työyhteisöihin. Lumen – Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti 1/2023. Viitattu 30.11.2023. https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=efd53cb9-cfac-4db3-916b-d2cc82c4b7d1

Pallari, P. 2023. Paneelikeskustelu Tulevaisuuden töissä matkailu- ja palvelualla -tapahtumassa 25.10.2023.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Työelämää haastaa paradoksi: Yhtäältä kansantaloudellisesta näkökulmasta tarkastellen jokaisen meistä tulisi pysyä työelämässä mahdollisimman pitkään - ja tuottavana. Toisaalta samanaikaisesti työssäjaksamisen ja henkisen hyvinvoinnin haasteet työelämässä ovat lisääntyneet ja kuormittavat arkea (Työterveyslaitos 2023). Yhteiskunnalle merkittävä haaste on löytää työyhteisöihin ja yksittäisille työntekijöille ratkaisuja mahdollisimman mielekkääseen työarkeen (Sahimaa, 2023.)

Mistä työn merkityksellisyys kumpuaa?

Tämän kysymyksen esitimme joulukuisen viikon aluksi teeman äärelle kerääntyneille lappilaisille matkailu- ja palvelualan arjen ahertajille. Työn merkityksellisyyden voidaan todeta kumpuavan asioista, jotka liittyvät työn tekemisen ohella työolosuhteisiin tai työyhteisöön (Vähäkuopus 2023).

Keskusteluissamme nousi esille työn merkityksellisyyteen vaikuttavan yhdessä tekemisen, yhteistyön ja toisten auttamisen. Esimerkiksi työkavereiden ja -yhteisön osoittama arvotus ja tunnustus, vuorovaikutus sekä avoin yhteistyö antavat voimaa arjessa.

Tärkeänä merkityksellisyyttä vahvistavana tekijöinä nousi esiin tunteet turvalliseen työyhteisöön kuulumisesta ja yhteisestä päämäärästä. Työssä onnistuminen, uuden oppiminen, osaamisen jakaminen ja ideointi lisäävät työn mielekkyyttä.

Myös onnistuneen asiakaskokemuksen mahdollistaminen ja isommassa mittakaavassa esimerkiksi koko Lapin matkailun edistäminen omalla panoksella merkitsevät alalla työskenteleville. Nämä edellä mainitut tekijät ovat myös tutkimuksessa työn merkityksellisyyttä vahvistaviksi todettuja (Lips-Wiersma & Morris 2009; Lips-Wiersma & Wright 2012, Martela & Riekki 2018).

Miksi työn merkityksellisyydestä on syytä puhua?

Työn merkityksellisyyttä voi kuvata ihmismielen polttoaineeksi - eräänlaiseksi liikkeelle panevaksi voimaksi. Ilman polttoainetta työn tekeminen voi olla vaikeampaa, hitaampaa, tehottomampaa. (Sahimaa, 2023.) Polttoaineen saatavuus on varmistettava säännöllisesti - kertatankkaus ei riitä. Tässä meillä jokaisella, työyhteisöllä ja johtamisella on oma vastuumme ja roolimme. Esimerkiksi työhaluttomat työkaverit voivat omalla toiminnallaan saada aikaiseksi työyhteisössä kyynisyyttä ja vähentää kollegoidensa työn mielekkyyttä.

Merkityksellisyyden kokemus on inhimillinen perustarve. Jatkuvat muutokset haastavat meitä pohtimaan sitä, mikä on merkityksellistä juuri nyt. Merkityksellisyyden kaipuu työelämässä on kasvava trendi, ajankuva (Sahimaa, 2023) ja toisaalta myös jossain määrin sukupolvikysymys.

Kokemus työn merkityksellisyydestä saa aikaan parempaa tehokkuutta, sitoutuneisuutta, työtyytyväisyyttä, luovuutta ja yleistä hyvinvointia. Työn merkityksellisyyden ja vaikuttavuuden ymmärtäminen on keskeinen osa menestyvien tiimien toimintaa. (Hackman & Oldham 1976; Rosso ym., 2010.)

Miksi herätä aamuisin?

Jokaisen on hyvä pohtia, onko työyhteisössä omalla motivaatiotankillaan (Sahimaa, 2023) eteenpäin puksuttava vai tyhjällä tankilla työnnettävä tai jopa perässä vedettävä. Omaa työtään ja sen merkityksellisyyttä kannattaa tarkastella japanilaisen ikigai-filosofian mukaisesti. Mikä on sinun ikigai: missä olet hyvä, mitä rakastat, mitä maailma tarvitsee ja mistä sinulle maksetaan.


Kuva 1. Ikigain filosofian elementit mukaillen Sahimaa (2023).

Tässä vaiheessa työn merkityksellisyyden tavoittelu voi tuntua alkaa mahdottomalta tehtävältä. Työn merkityksellisyyttä metsästäessä on hyvä havahtua, ettei kaikkien elementtien tarvitse täyttyä työssä. Riittää, että työhön sisältyy pieniä merkityksellisiä hetkiä, vain osa ikigain elementeistä täyttyy työssä ja loput voivat täyttyä muilla elämän osa-alueilla, kuten vapaaehtoistyön tai harrastusten parissa (Sahimaa 2023; Virtanen 2023).

Tärkeää on muodostaa yhteinen ymmärrys työyhteisössä: miksi ja kenelle työtä tehdään, mikä on kunkin työtehtävän ja työroolin merkitys osana kokonaisuudetta (Sahimaa 2023; Virtanen 2023).

Minkälaisia oppeja mukaan arjessa hyödynnettäväksi?

Keskustelimme työn merkityksellisyydestä Tärkeissä töissä matkailu ja palvelualalla -webinaarissa, osana vuodenmittaista kehittämistyötä työn pitovoiman vahvistamiseksi (ks. Kemi & Vähäkuopus, 2023). Herättelimme kunkin osallistujan löytämään itselleen toimintatavan, oivalluksen tai opin, jonka ottaa kokeiluun omassa työssään työn merkityksellisyyden vahvistamiseksi.

Oivalluksina nousi esille työn tuunaaminen esimerkiksi työn sisällön, työtapojen tai työhön liittyvän vuorovaikutuksen myötä. Myös tasapainon löytäminen ikigain osa-alueissa asetettiin tavoitteeksi.

- - -

Kirjoittajat työskentelevät Lapin AMKin hallinnoimassa Työn pitovoiman vahvistamisen kokeilut työyhteisöissä matkailu- ja palvelualalla -hankkeessa. Kehittämistyön tavoitteena on tunnistaa työn merkityksellisyyden muodostumiseen, motivoitumiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä yhteistyössä lappilaisten työyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on tuoda työn pitovoimaa tukevat asiat näkyväksi ja keskusteluun työyhteisöissä ja edistää Lapin matkailu- ja palvelualojen työyhteisöjen uudistumiskykyä, työhyvinvointia ja tuottavuutta. Ajalla 1.11.2022-31.12.2023 toteutettavaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitteista hanketta hallinnoi Lapin ammattikorkeakoulu. Lisätietoja antavat Jenni Kemi (jenni.kemi[a]lapinamk.fi) ja Mari Angeria (mari.angeria[a]lapinamk.fi).

Lähteet

Hackman, J. R., & Oldham, G. R. 1976. Motivation through the design of work: Test of a theory. Organizational Behavior and Human Performance, 16, 250–279.

Rosso, B. D., Dekas, K. H. & Wrzesniewski, A. 2010. On the meaning of work: A theoretical integration and review. Research in Organizational Behavior, 30, 91–127.

Kemi, J. & Angeria - ent. Vähäkuopus, M. 2023. Työn merkityksellisyydestä pitovoimaa työyhteisöihin. Lumen – Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti 1/2023. Viitattu 27.11.2023. https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=efd53cb9-cfac-4db3-916b-d2cc82c4b7d1

Sahimaa, J. 2023. Tärkeissä töissä matkailu- ja palvelualalla -webinaari 4.12.2023. Työn pitovoiman kokeilut työyhteisöissä matkailu- ja palvelualalla -hanke. Lapin AMK.

Virtanen, A. 2023. Työn merkityksellisyys kannattelee, mutta työn ei tarvitse olla elämää suurempaa. Verkkolehti Työpiste. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/tyopiste/tyon-merkityksellisyys-kannattelee-mutta-tyon-ei-tarvitse-olla-elamaa-suurempaa

Vähäkuopus, M. 2023. Merkityksellisyys työn pitovoiman vahvistajana. Pohjoisen tekijät -blogi. Lapin AMK. Viitattu 14.12.2023 https://www.lapinamk.fi/blogs/Merkityksellisyys-tyon-pitovoiman-vahvistajana/0q5cunco/1fb6a465-c761-40a1-ace2-73f4c1741b21

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Taustaa

Hyvää työkäyttäytymistä voidaan pitää vahvana perustana työyhteisön toimivuudelle ja työkäyttäytymistä kuvataankin usein työyhteisötaitojen avulla. Työyhteisön jokaisen jäsenen vastuullinen toiminta ja pyrkimys rakentavaan vuorovaikutukseen ovat hyvää ja asiallista työkäyttäytymistä. Työkäyttäytymisen tarkastelussa voidaan hyödyntää myös persoonallisuuteen kohdistuvaa psykologista arviointia. Tässä kirjoituksessa pohdinkin työkäyttäytymistä erityisesti yksilöllisten ajattelu- ja toimintatapojen näkökulmasta.

Matkailu- ja palvelualalla esihenkilöinä tai yrittäjinä toimivat henkilöt aloittivat maaliskuussa 2022 vuoden mittaisen muutosjohtamisvalmennuksen, joka toteutettiin Vastuullisen muutoksenhallinnan osaaminen ja taitojen vahvistaminen –hankkeessa (1.9.2021-31.10.2023) yhteistyössä IhanaElo®-tiimin kanssa. Toimin hankkeessa yhtenä asiantuntijana sisältöjen ja toteutuksen suunnittelussa sekä vastasin osallistujien psykologisesta testauksesta. Psykologiseksi testiksi valikoitui BiP-testi (Business-focused Inventory of Personality), joka on työelämän kannalta keskeisiin persoonallisuuden piirteisiin kohdistuva kysely.

BiP-testi (Business-focused Inventory of Personality) on psykologien käyttöön tarkoitettu tutkimustietoon perustuva menetelmä, jonka kehitystyön lähtökohtana ovat olleet persoonallisuuteen liittyvät, työssä esiintyvät käytännön kysymykset. Tämän työelämän persoonallisuuskyselyn tarkoituksena ei ole siis kattava, yksilön koko persoonallisuuden arviointi vaan työelämän kannalta keskeisten persoonallisuuden piirteiden systemaattinen tarkastelu.

Persoonallisuus voidaan määritellä jokaiselle yksilölle ominaisiksi tavoiksi ajatella, tuntea, reagoida ja käyttäytyä. Uusimmat persoonallisuuspsykologian teoriat korostavat suhteellisen pysyvien persoonallisuuspiirteiden ohella yksilöllisen kokemusmaailman ja yksilöä ympäröivien tilanteiden merkitystä. Persoonallisuus kuvataan monimutkaisen, dynaamisen systeemin muuttuvina tiloina. (Danvers, Wundrack & Mehl 2020; Revelle & Wilt 2020.) Henkilökohtaisten ominaisuuksien tunnistaminen ja ymmärtäminen auttavat hyödyntämään ja kehittämään omia vahvuuksia myös työssä sekä oivaltamaan niiden yhteyden työhyvinvoinnin kokemuksiin.

Työelämän turbulenssissa onnistuminen

Muutosjohtamisvalmennuksessa osallistujat vahvistivat muutoskyvykkyyttään, josta on tullut työelämän turbulenssissa tärkeä työelämätaito. Nopeat, yllättävät käänteet ja epävarmat tilanteet muuttuvassa työelämässä koskettavat organisaation kaikkia tasoja. Työelämän muutosten heijastuminen organisaatioiden ja henkilöstön arkeen voidaan nähdä myös edistymisen ja kehittymisen valossa.

Muutoksissa ja työuran eri vaiheissa työntekijän hyvinvointia tukevat työhön liittyvät ja yksilölliset voimavarat. Työhön liittyviä voimavaroja voidaan nähdä organisaation toiminnassa, työympäristössä ja itse työssä. Hyödyllisenä ja omaa aktiivisuutta muutoksissa vahvistavana yksilöllisenä voimavarana toimii työntekijän koherenssin tunne. Jos työelämän muutokset voi kokea ymmärrettäviksi, jollakin tavalla hallittaviksi ja vielä mielekkäiksikin, luottamus turbulenssissa selviytymiseen vahvistuu. Myös hyvä itsetunto ja korkea minäpystyvyyden kokemus ovat tärkeitä persoonallisuuden voimavaroja työelämän muutoksissa. (Pahkin 2015; Mäkikangas, Mauno, Selenko & Kinnunen 2019.)

Psykologinen arviointi antoi muutosjohtamisvalmennukseen osallistujille mahdollisuuden pohtia näitä asioita oman työnsä kontekstissa.

Muutosvalmiutta voi vahvistaa varmistamalla työn vaatimusten ja osaamisen tasapainon toteutuminen muuttuvissakin tilanteissa. Osaamisen ja vaatimusten kohtaaminen luo perustaa myös hyvinvoinnin rakentumiselle. Tärkeä havainto tutkimuksissa on se, että työntekijän tarmokkuuden kokemus liittyy yleiseen muutostyytyväisyyteen ja aktiivisuuteen muutostilanteissa (Mäkikangas ym. 2019). Hyvinvoiva, energinen työntekijä selviytyy paremmin muutoksissa, joten työhyvinvoinnin edistäminen on erityisen tärkeää muutosvalmiudenkin kannalta. Työhyvinvoinnin kannalta on olennaista se, että voi kokea itse aktiivisesti luovansa omaa tulevaisuuttaan. Tätä kokemusta pyrittiin muutosjohtamisvalmennuksessa vahvistamaan myös työkäyttäytymisen psykologisen arvioinnin avulla.

Työkäyttäytymisen psykologinen tarkastelu

Oman työkäyttäytymisen tarkastelu keskeisten työhön liittyvien persoonallisuuden piirteiden avulla mahdollistaa oman osaamisen kehittämisen ja lisää myös esihenkilötyötä tekevän valmiuksia työyhteisönsä tukemiseen muutoksessa.

Työkäyttäytymisensä paremman ymmärryksen avulla esihenkilön on mahdollista kehittää muutoksen edellyttämiä työyhteisön johtamiskäytäntöjä. Työkäyttäytymistä voidaan laajasti kuvata motivaation suuntautumisen, työskentelytapojen ja sosiaalisten valmiuksien näkökulmista. Myös se, miten toimimme stressaavissa tilanteissa tai tunnistamme ja käsittelemme työssä herääviä tunteita kuvaa meille tyypillistä työkäyttäytymistä.

Yksilön psyykkiseen rakenteeseen sisältyy lisäksi tärkeänä ulottuvuutena kyvykkyyden kokemus. Työkäyttäytymiseen heijastuu se, koenko osaavani oman työni ja saanko työssäni toivottuja asioita aikaan. Tässä kuvattuja työkäyttäytymisen erityisiä piirteitä esihenkilöt ja yrittäjät tutkiskelivat muutosjohtamisvalmennuksen aikana psykologisen arvioinnin avulla.

Mikä motivoi ja mihin suuntaan?

Muutosjohtamisvalmennuksen osallistujat pohtivat ja selkiyttivät psykologisen testin avulla ensinnäkin omia ammatillisia tavoitteitaan. Tämä avasi osallistujalle näkymiä siihen, mitä hän työssään arvostaa ja millaiset asiat ohjaavat hänen työuraansa liittyviä valintoja.

Henkilö saattoi esimerkiksi havaita motivoituvansa korkealle asetetuista tavoitteista ja ponnistelusta niiden saavuttamiseksi. Joku löysi innostuksen työhönsä itselle tärkeiden asioiden muuttamisesta ja kehittämisestä. Sosiaalisen vaikuttamisvallan käyttäminen ja auktoriteettiasemassa toimiminen saattoi puolestaan olla jollekin osallistujalle keskeinen motivaation lähde. Motivaation suuntautumisen tarkastelu avarsi näköaloja nykyhetkeen ja työuran tulevaisuuteen.

Minkälainen on itselle ominainen työote?

Toisena kokonaisuutena arvioitiin omia työskentelytapoja, mikä auttoi osallistujaa ymmärtämään erilaisten työtehtävien sopivuutta ja mielekkyyttä sekä itselle tyypillisintä työotetta. Henkilö saattoi pohtia, kuvaako omaa työotetta erityisesti huolellisuus, perinpohjaisuus ja tarkkuus kaikessa työn tekemisessä. Vai onko hänen vahvuutensa epävarmuuden sietämisessä ja odottamattomien tilanteiden kohtaamisessa?

Muutosjoustavuus näkyi ennakoimattomista ja yllättäen tapahtuvista asioista innostumisena sekä avoimuutena uusille näkökulmille ja toimintatavoille. Osallistuja saattoi tunnistaa omissa työskentelytavoissaan ja työotteessaan myös vahvan toimintasuuntautuneisuuden, mikä ilmenee päätöksien toteuttamisen ja tavoitteisiin suuntaamisen tehokkuutena ja suoraviivaisuutena.

Sosiaaliset valmiudet

Kolmas kokonaisuus sisälsi sosiaalisten valmiuksien arvioinnin. Sosiaalisia valmiuksia pohtimalla saatiin käsitys toisten ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa olemisen tavoista. Oliko henkilön vahvuudet kyvyssä havaita sosiaalisissa tilanteissa hienovaraisetkin vihjeet tunnetiloista tai ihmisten välisistä suhteista? Osallistuja saattoi myös kokea itselleen hyvin luontevaksi ja helpoksi kontaktien luomisen ja verkostojen oma-aloitteisen ylläpitämisen. Jollekin mielekkäintä vuorovaikutuksen tapaa kuvasi vahva ystävällisyyden ja keskinäisen kunnioituksen arvostus tai vaikkapa yhdessä tekemiseen suuntautuminen.

Sosiaalisia valmiuksia pohtiessaan osallistuja saattoi myös päätyä toteamaan sinnikkyytensä tavoitteidensa suhteen ja jopa taipumuksensa dominointiin. Sosiaalisten valmiuksien arvioinnin avulla voitiin tehdä päätelmiä myös vuorovaikutuksen haasteista tai henkilölle sopivista työympäristöistä.

Työpaineet, kyvykkyys ja tunteet

Neljänteen kokonaisuuteen sisältyi yksilön psyykkistä rakennetta kuvaavia ominaisuuksia. Työkäyttäytymistä arvioitiin muun muassa työhön liittyviin paineisiin sopeutumisen näkökulmasta. Olennaista oli henkilön oma kokemus siitä, minkälaiset työhön liittyvät tekijät hän kokee stressaaviksi.

Osallistuja oli valmiimpi kohtaamaan kuormitusta ja työpaineita, jos hänellä oli vahva usko omaan jaksamiseensa. Myös itsevarmuus sekä luottamus omaan suoriutumiseen ja kyvykkyyteen lisäsivät valmiuksia toimia työhön liittyvien paineiden alla. Psyykkisen rakenteen yhtenä ulottuvuutena ilmenevä emotionaalinen vakaus auttoi henkilöä epäonnistumisissa ja omien tunnerektioiden hallitsemisessa stressaavissa tilanteissa.

Henkilökohtaiset palautekeskustelut

BiP-testaus ja siihen liittyvä palautekeskustelu toimivat muutosjohtamisvalmennukseen osallistuneiden esihenkilöiden ja yrittäjien itsereflektion välineinä. Henkilökohtaisissa keskusteluissa keskityttiin edellä kuvatuilla laajoilla työkäyttäytymisen alueilla esille tulleisiin vahvuuksiin ja haasteisiin sekä osallistujan omiin näkemyksiin palautteen sisällöistä. Yhdessä osallistujan kanssa tarkastelimme hänen motivaatiotaan ja tavoitteitaan työelämässä nyt ja tulevaisuudessa.

Persoonallisuustestit heijastelevat aina vastaajan minäkuvaa ja luonnollisesti tuloksissa tuli esille paljon osallistujien tunnistamia asioita. Henkilökohtaiset keskustelut ovat olennainen osa psykologisen arvioinnin prosessia. Kunkin osallistujan tausta ja kokemukset on otettava tulkinnassa huomioon ja palautekeskusteluissa tuloksia pohditaankin suhteessa taustatietoon, osallistujan omiin havaintoihin ja odotuksiin.

Henkilökohtaiset, inhimilliset ominaisuudet voivat toimia sekä voimavaroina että hidasteina. Esimerkiksi muuttuvat työelämän tilanteet, erilaiset työtehtävät ja niihin kohdistuvat odotukset tai haasteet sekä moninaiset kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin tekijät vaikuttavat siihen, miten jokin ominaisuus näyttäytyy. Onko jokin henkilökohtainen piirre nykyisessä työssä motivoiva, innostava ominaisuus ja edistääkö tavoitteisiin pääsemistä? Vai onko se haasteellinen, kuormittava piirre, joka hidastaa ja vaikeuttaa työtä?

Tärkeää oli, että osallistuja tunnisti omia henkilökohtaisia ajattelu- ja toimintatapojaan sekä pohti, miten inhimilliset ominaisuudet tukisivat ja edistäisivät hänen työnsä tekemistä, työtyytyväisyyttään ja työhyvinvointiaan. Toisaalta pyrittiin myös löytämään mahdollisuuksia vähentää tai minimoida työlle ja työhyvinvoinnille haitallisia vaikutuksia.

Lopuksi

Vuoden kestäneessä muutosjohtamisvalmennuksessa matkailu- ja palvelualan esihenkilöt ja yrittäjät kehittivät omaa muutosjohtamisosaamistaan ja vahvistivat kokonaisvaltaista hyvinvointiansa.

Psykologiseen arviointiin liittyvissä henkilökohtaisissa palautekeskusteluissa osallistujille mahdollistui omien näkemysten peilaaminen palautteeseen, joka suhteutettiin vertailuaineistoon ja osallistujan omaan kokemustaustaan. Osallistuja sai miettiä, miten tunnistaa itsensä tuloksista ja millaisissa työtilanteissa asiat tulevat esille tai näyttäytyvät eri tavoilla.

Keskusteluissa pohdittiin, missä määrin jokin ominaisuus toimii vahvuutena osallistujan nykyisessä työssä. Mikä merkitys tällä on nyt ja tulevaisuudessa hänen työhönsä suuntautuville odotuksilleen ja toiveilleen?

Psykologisessa arvioinnissa uppouduttiin syvälle osallistujan omiin havaintoihin, kokemuksiin ja tunteisiin sekä katsottiin tulevaan. Vastauksia haettiin ja löydettiin siihen, miten omat henkilökohtaiset työkäyttäytymisen vahvuudet rakentavat omaa työtulevaisuutta ja hyvinvointia itselle merkityksellisellä tavalla, mutta edistävät myös koko työyhteisön hyvinvointia ja valmiutta työskennellä muuttuvassa maailmassa.

Lähteet

Danvers, A. F., Wundrack, R., & Mehl, M. (2020). Equilibria in personality states: A conceptual primer for dynamics in personality states. European Journal of Personality, 34(6), 999-1016.

Mäkikangas, A., Mauno, S., Selenko, E., & Kinnunen, U. (2019). Toward an understanding of a healthy organizational change process: A three-wave longitudinal study among university employees. International Journal of Stress Management, 26(2), 204–212. https://doi.org/10.1037/str0000059

Pahkin K. (2015). Staying well in an unstable world of work: Prospective cohort study of the determinants of employee well-being. Akateeminen väitöskirja. People and Work Research Reports 107. Helsinki: Finnish Institute of Occupational Health. Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print; Tampere 2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-515-2

Revelle, W., & Wilt, J. (2020). The Dynamics of Personality. Handbook of personality dynamics and processes, 1st ed. Amsterdam, The Netherlands: Elsevier.

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Puuduttavatko työpajat? Mietitkö, millaisia tapoja voisi hyödyntää virittämään osallistujien välistä vuorovaikutusta?

Varmasti meistä moni on osallistunut työpajoihin, joiden tavoitteena on ollut kartoittaa erilaisia kehittämiseen ja muutokseen tähtääviä tarpeita ja näkemyksiä. Opetus-, tutkimus- ja kehittämistyössä niitä on tullut vastaan useita, esimerkiksi Innokylä (2019) on koostanut kattavan työkalupakin kehittämisen eri vaiheisiin. Esittelemme tässä blogissa kokeilemiamme uudenlaisia tapoja osallistamiseen.

Vuorovaikutuksellista ilmapiiriä tukeva työskentely

Tavoitteenamme oli selvittää työn pitovoimaan ja työn merkityksellisyyden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä työyhteisöissä matkailu- ja palvelualoilla. Pohdimme, miten luoda kokemusten jakamiseen ja uusien ratkaisuehdotusten kokeilemiseen kannustavan tilaisuuden ja samalla mahdollistaa osallistujille luottamusta herättävän ja työhyvinvointiin orientoivan ilmapiirin.

Päätimme kokeilla vaihtoehtoisia lähestymistapoja virittämään työskentelyn aikana tapahtuvaa keskustelua. Osallistavilla menetelmillä pyrimme houkuttelemaan osallistujia, jotka eivät yleensä uskaltaudu tai kiinnostu perinteisistä työpajamuodoista. Tavoite oli, että tilaisuus toimii osallistujille osaamista kehittävänä, hyvinvointia vahvistavana ja inspiroivana tilaisuutena.

Uudenlaisten osallistamistapojen äärellä

Järjestimme luovan virkistäytymishetken Rovaniemellä ja rentouttavan joogahetken Levillä keväällä 2023. Tilaisuudet olivat suunnattu matkailu- ja palvelualan työntekijöille, lähijohdolle ja yrittäjille.

Luovassa virkistäytymishetkessä pysähdyimme luovan tekemisen äärelle. Osallistujat ohjattiin kollaasimaalauksen avulla antamaan tilaa luovuudelle ja maalaamaan väreillä ja eri materiaaleja hyödyntäen tunnelmia ja tuntoja. Tuokiossa ohjaaja toiminut taiteilija Mari Riikonen johdatti osallistujat maalaamisen eri vaiheisiin värien sekoittamisesta lähtien.

Kuva 1 ja 2. Luovassa virkistäytymishetkessä värit ja eri materiaalit olivat hyödynnettävissä tunnelmien ja tuntojen kuvaamisessa. Kuvassa Mari Angeria ja tuokion ohjannut taiteilija Mari Riikonen.

Rentouttavassa joogahetkessä osallistujat ottivat aikaa hyvinvoinnilleen ja virkistäytyivät palauttavan joogan avulla. Tuokio tarjosi mahdollisuuden pysähtyä kehon ja mielen huoltamiseen vilkkaan sesonkityön vastapainoksi. Hyvinvointivalmentaja Eveliina Tistelgren ohjasi harjoituksen lempeästi osallistujien valmiudet huomioiden.

Kuva 3 ja 4. Rentouttavassa joogahetkessä kehon ja mielen huoltaminen oli keskeisessä roolissa.

Kokemuksia kokeilevista työskentelytavoista

Osallistuminen virkistäytymishetkiin ei edellyttänyt aiempaa kokemusta maalaamisesta tai joogan harrastamista. Aikaisemmin maalaamista harrastaneille tuokio tarjosi mahdollisuuden uuden ja luovan tekniikan opetteluun.
Oman mukavuusalueen ulkopuolelle uskaltautuneet kertoivat yllättyneensä positiivisesti työskentelytavasta, joka ohjasi ajattelemaan ja toimimaan totutusta poikkeavin tavoin. Joogaharjoitus toimi hyvänä ilmapiirin luojana keskusteluille orientoiden osallistujia laskeutumaan asian äärelle ja olemaan läsnä.

Osallistujat jakoivat luontevasti keskustellen kokemuksiaan työn arjesta työssä viihtymisen vahvistamiseksi ohjatusti osallistavan tekemisen inspiroimana. Keskustelua ohjattiin puolistrukturoiduilla kysymyksillä ja keskustelut taltioitiin. Osallistujilta pyydettiin suostumus kerätyn aineiston hyödyntämiseen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistarkoituksiin.

Tilaisuuksissa ja niiden jälkeen käydyissä keskusteluissa osallistujat totesivat menetelmien sopivan työskentelytavaksi työyhteisöihin ja johtoryhmätyöskentelyyn.

Päätelmiä kokeiluista

Menetelmävalinnoilla on mahdollista vaikuttaa työskentelyn luonteeseen. Esimerkiksi taidelähtöistä työskentelytapaa on käytetty menetelmänä työyhteisöjen kehittämisessä (Väänänen, 2011) ja myös erittäin arkojen ja vaikeiden teemojen sanoittamisessa (Känkäinen, 2013).

Kerättyä aineistoa tarkastellessa on syytä huomioida ja pohtia, houkutteliko taidelähtöinen aktiviteetti luovuuteen virittäytyneitä osallistujia tai ohjasiko joogatuokio osallistujien ajatusta erityisesti kohti fyysisen hyvinvoinnin tarpeita. Kyseisten tilaisuuksien lisäksi aineistoa kerättiin hankkeen aikana myös perinteisin posteri- ja post-it -lappujen muodossa. Aineistot ovat linjassa keskenään, tukien ja täydentäen toisiaan.

Pyrimme varmasti jatkossa yhä enemmän varioimaan Työn pitovoiman vahvistamisen kokeilut työyhteisöissä matkailu- ja palvelualalla -hankkeessa (ks. Kemi & Vähäkuopus, 2023) kokeilemiamme tapoja onnistuneiden tulosten siivittämänä.

- - -

Kirjoittajat työskentelevät Lapin AMKin hallinnoimassa Työn pitovoiman vahvistamisen kokeilut työyhteisöissä matkailu- ja palvelualalla -hankkeessa. Kehittämistyön tavoitteena on tunnistaa työn merkityksellisyyden muodostumiseen, motivoitumiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä yhteistyössä lappilaisten työyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on tuoda työn pitovoimaa tukevat asiat näkyväksi ja keskusteluun työyhteisöissä ja edistää Lapin matkailu- ja palvelualojen työyhteisöjen uudistumiskykyä, työhyvinvointia ja tuottavuutta. Ajalla 1.11.2022-31.12.2023 toteutettavaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitteista hanketta hallinnoi Lapin ammattikorkeakoulu. Lisätietoja antavat Jenni Kemi (jenni.kemi[a]lapinamk.fi) ja Mari Angeria (mari.angeria[a]lapinamk.fi).

Lähteet

Innokylä 2019. Viitattu 27.11.2023 https://www.innokyla.fi/kehittaminen/etsi-ja-loyda/menetelma/yhteiskehittaminen-ja-osallistaminen.

Kemi, J. & Angeria - ent. Vähäkuopus, M. 2023. Työn merkityksellisyydestä pitovoimaa työyhteisöihin. Lumen – Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti 1/2023. Viitattu 27.11.2023. https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=efd53cb9-cfac-4db3-916b-d2cc82c4b7d1

Känkäinen, P. 2013. Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelussa – kohti tilaa ja kokemuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 27.11.2023 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-911-4.

Väänänen, I. 2011. Taide käy työssä: taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöissä. Lahden ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.11.2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-115-7.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

 

Vuoden verran Via Kareliaa

Vuosi sitten käsissämme oli hyväksytty hankesuunnitelma ja pitkä tehtävälista Via Karelia -matkailutien ruokamatkailun edistämiseksi. Vuoden mittainen hanke oli oikea kehittämisen pikaspurtti. Kiireen tuntua oli vaikea välttää, sillä tavoitteet olivat korkealla ja halu ehtiä tehdä hyvin ja paljon oli kova. Kalenterivuoden aikana toimenpiteistä katetiinkin melkoinen pitopöytä, jolle mahtui työpajoja, webinaareja, yritysvierailuja ja -sparrauksia, tuotepilotointeja, verkostoitumistilaisuuksia, benchmark-toimintaa sekä tutkimustyönä että matkoina ja ennen kaikkea innostavia kohtaamisia ja positiivista kehittämisen virettä.

Toteutimme kehittämistyötämme Via Karelia -matkailutien itälappilaisilla alueilla Lapin AMKin ja Lapin yliopiston yhteisellä Vastuullisen ruokamatkailun kehittäminen palvelumuotoilulla Via Karelialla -hankkeella. Teimme tiivistä yhteistyötä lähes samansisältöisen Kainuussa ja Koillismaalla toteutuneen rinnakkaishankkeemme kanssa.

Via Karelia – vastuullista ruokamatkailua verkostoituen -hankkeen toteuttajia olivat MKN Itä-Suomi sekä Naturpolis. Hankkeiden tavoitteena oli Via Karelia -matkailutien ruokamatkailun vahvistaminen kehittämällä kohdealueen yritysten ja toimijoiden palvelu- ja vastuullisuusosaamista sekä verkostoitumista. Hankkeiden rahoitus oli peräisin Lapin ELY-keskuksen toimeenpanemasta valtakunnallisesta Harvaan asuttujen alueiden matkailuhankehausta.

Sillä välin, kun maapallo jälleen kerran yllätyksettömästi ja odotustensa mukaisesti kävi kierroksensa auringon ympäri, me kuljimme pitkin poikin Itäkairaa ja Koillismaata oppien, innostuen ja toivon mukaan myös jotain hyvää jälkeemme jättäen. Sen sijaan, että olisimme saaneet alueesta ja aihepiiristä kylliksemme, huomaamme haarukoineemme vasta alkupaloja. Tässä kirjoituksessamme haluamme avata, mitä hankkeessamme tehtiin, erityisesti työpajoissa ja sparrauksissa ja mikä jätti meidät nälkäisiksi.

Näkökulmia tulevaisuuksiin ja yhteistyöhön

Vastuullista ruokamatkailua Via Karelialla palvelumuotoilulla -hankkeessa järjestettiin yhteensä kolme palvelumuotoilutyöpajaa. Työpajojen tarkoituksena sekä Kemijärvellä että Kuusamossa oli tehdä nykytilan kartoitusta tukemaan sekä yrittäjiä että hankehenkilökuntaa tuotteistamisessa.

Työpajoissa oli vahva painotus tulevaisuuden ajattelussa ja siihen rohkaisussa. Tulevaisuusajattelulla haluttiin tuoda ilmi nykymaailman nopeaa kehittymistä, auttaa tiedostamaan erilaisia skenaarioita sekä rohkaista pohtimaan eri vaihtoehtoja. Ennakointi sekä tulevaisuuden ja sen haasteiden tunnistaminen oman liiketoiminnan kehittämisessä mahdollistaa yrityksen muutoskyvykkyyden alati muuttuvissa maailmantilanteissa. Ennakointiin on käytettävissä paljon erilaisia työkaluja.

Tuotteistustyöpajoissa keskityttiin erityisesti tarkastelemaan jo havaittavissa olevia trendejä ja megatrendejä sekä hiljaisia signaaleja, jotka enteilevät tulevia trendejä ja saattavat ohjata tulevaisuudessa valtavirran kulutuskäyttäytymistä (kuva 1).

Työpajoissa, kuten hankkeessakin, tavoitteena on verkostoitua ja rakentaa verkostomaisia tuotepaketteja. Näin ollen myös työpajoissa fokus oli useamman yrityksen yhdessä toteutettavissa tuotekonsepteissa. Tällä tähdättiin kaikkia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön ja häivyttämään ajatusta siitä, että toisen onnistuminen olisi itseltä pois. Sen sijaan pyrittiin kääntämään ajattelutapa yhteistyön hyötyihin.

Kokemusperäistä tietoa testauksista

Kokeilut ovat tärkeä osa tuotekehitystä. Palvelumuotoilutyöpajojen jälkeen toteutettiinkin kaksi tuotepilottia, yksi kummallakin hankealueella. Lapin pilotissa testattiin Kalastajan kanssa järvellä -palvelutuotetta Kemijärvellä ja Koillismaalla Pyöräillen ja herkutellen Kuusamossa -pyörämatkailutuotetta.

Molemmat pilotit olivat onnistuneita ja niiden huolellinen dokumentointi tuotti arvokasta tietoa yrittäjille. Molemmista piloteista aiotaankin jatkojalostaa monistettava matkailutuote.

Kehittämisen nälkä jäi, sillä työpajoissa saatiin luotua kumppaniverkostoa ja otettiin haltuun menetelmiä, mutta yhteistyötä tulee yhä syventää. Kumppanuus, johon liittyy sekä riskin että voiton jakaminen, vaatii suunnitelmallisuuden lisäksi luottamusta ja avoimuutta. Luottamuksen ilmapiirin saavuttamiseen puolestaan tarvitaan aikaa ja yhdessä tekemistä.

Kuva 1. Tulevaisuusajattelu, megatrendit ja hiljaiset signaalit loivat raamit työskentelylle palvelumuotoilutyöpajassa Kuusamossa. Kuvassa työpajaosallistujat tutkivat taustamateriaaliksi tulostettuja mahdollisia tulevaisuusskenaarioita. Kuva: Milla Sairanen.

Kartta kohti vastuullisuusvisiota

Palvelumuotoilutyöpajojen lisäksi toteutimme Vastuullinen ruokamatkailu -työpajoja. Vastuullisuuden käsite kaikkine eri osa-alueineen on valtavan laaja. Työpajoissa olikin tavoitteena auttaa yrittäjiä hahmottamaan, mitä kukin mieltää vastuullisuudeksi, mitä vastuullisuustekoja yrittäjät jo tekevät ja miten niistä viestivät.

Työpajat olivat vapaamuotoisia ja keskustelevia ja niissä tarjottiin runsaasti käytännön esimerkkejä hyvistä vastuullisuuskäytänteistä. Työskentelyn raameiksi luotiin ns. Vastuullisuuskartta (kuva 2), jonka avulla yrittäjät sanoittivat vastuullisuutensa nykytilaa, haasteita sekä suunnitelmiaan aiheen parissa.

Päämääräksi yrittäjät saivat kirjata oman vastuullisuusvisionsa: mihin pisteeseen he itse pyrkivät pääsemään vastuullisuustekojensa kanssa. Suuntaa haettiin vastuullisuuskompassin avulla. Kompassissa eri ilmansuuntia edustivat vastuullisuudet osa-alueet ja tiiviit kuvaukset siitä, mitä niillä tarkoitetaan.


Kuva 2: Kuvassa vastuullinen ruokamatkailu -työpajan materiaaliksi laadittu vastuullisuuskartta, jonka avulla työpajaosallistujat saivat pohtia vastuullisuustekojensa nykytilaa sekä pohtia, mitä voisi vielä tehdä paremmin.

Viestintää vastuullisesta Via Kareliasta?

Havaintona pidettyjen työpajojen pohjalta todettiin, että Via Karelian varrella ja sen lähiympäristössä toimivat yritykset ovat lähtökohtaisesti varsin vastuullisia huolimatta siitä, kuinka yrittäjä itse vastuullisuuttaan sanoittaa tai siitä viestii. Useat vastuullisuuteen liittyvät käytänteet ovat monissa yrityksissä “sisäänkirjoitettuja” ja itsesään selviäkin toimintatapoja. Esimerkiksi jätteiden lajittelu on monille nykyisin arkipäivää samoin kuin käytetyn tavaran uudelleenkäyttö ja kierrättäminen.

Usein keskusteluissa korostui ekologinen vastuullisuus, johon liittyvä terminologia on laajasti esillä mediassa ilmastonmuutoksen ja vihreän siirtymän aikakaudella. Kuitenkin keskusteluissa pintaa syvemmälle päästyämme nousi esiin monia näkökulmia vastuullisuuden muiltakin osa-alueilta: yrityksissä haluttiin tuoda esiin ja pitää elävänä paikallista ruokakulttuuria, hinnoiteltiin taloudellisesta kestävällä tavalla, pyrittiin työllistämään paikallista väestöä ja pidettiin huolta työntekijöiden hyvinvoinnista.

Mitä opimme vastuullisuudesta ja yritysten kanssa toimimisesta: esimerkin voimaa ei tule koskaan väheksyä ja pienistäkin konkreettisista vastuullisuusteoista kannattaa kertoa. Vastuullisuuden haasteita tulee niin ikään tuoda näkyviin. Yritysten vaikeudet vaikkapa kierrättämisessä saattoivat johtua puutteellisesta kierrätysinfrasta – näinhän ei pitäisi olla! Nälkäisinä jäämme seuraamaan, millaista vastuullisuusviestintää yritykset intoutuvat tekemään.

Yrityssparrauksista oppia ja ymmärrystä myös kehittäjille

Työpajatoiminnan lisäksi pureuduimme hankealueen yritysten kanssa vastuullisuuden ja liiketoiminnan kehittämiseen yrityskohtaisissa sparrauksissa. Tapasimme sparrausten merkeissä kymmenen lappilaista yritystä vieraillen heidän luonaan Sallassa, Sodankylässä, Savukoskella, Pelkosenniemellä ja Posiolla.

Sparraukset olivat myös meille hankkeen työntekijöille erityisen tärkeitä ja inspiroivia, sillä niissä pääsimme näkemään pohjoisten elintarvike- ja matkailualan yritysten arkea ja kuulemaan tarinoita tarmosta ja sinnikkyydestä: saimme hämmästyä perinteikkään kaskinauriin monipuolisuudesta, perehtyä poron piiruntarkkaan hyödyntämiseen hännästä kieleen saakka ja havainnollisesti oppineet ymmärtämään, miksi lähellä tuotetusta ruoasta saa (ja kannattaa) maksaa hieman enemmän kuin muualta tuodusta. Meille hankkeissa työskenteleville “TKI-myyrille” kohtaamiset yrittäjien kanssa tuottivat myös laajempaa ymmärrystä ja tilannekuvaa maaseutuyrittäjyydestä pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla.

Aikaa ja arvostusta lähiruoalle

Sparrauksissa keskusteltiin toki vastuullisuudesta, mutta erityisesti niistä aiheista ja haasteista, joita yrittäjät itse halusivat käsitellä. Yrittäjien oman alansa asiantuntijuus on huippuluokkaa, ja he ovat luovia sekä idearikkaita: palvelu-, tuote-, ja kehittämisideoita tuntuisi olevan, mutta useinkaan kehitystyöhön ei yrityksen perustoiminnan pyörittämisen ohessa jää aikaa.

Resurssien puutteesta kumpuava haaste monissa yrityksissä oli viestintä ja erityisesti aktiivinen sisällöntuottaminen someen tuntui olevan monelle ongelmallista. Ei niinkään siksi, etteivätkö yritykset kykenisi tuottamaan laadukasta kuvaa tai tekstiä vaan siksi, että viestintä jää usein yrityksen muun arkisen toiminnan jalkoihin. Yksi yritysten kanssa pohdittu kehittämisidea aktiivisen somen tekemiseen oli suunnitelmallisuus, johon kannustimme hyödyntämään viestinnän vuosikelloa ja somesuunnitelmaa. Yritykset saivat sparrauksen jälkeen kirjallisesti koottuja havaintoja ja ideoita kehittämisen suuntaviivoiksi.

Sparrausten myötä vahvistui ajatus, että avain kaikkeen kehittämiseen on konkreettinen käsitys kohderyhmän todellisuuksista. Kehittämisen nälkä jäi, sillä ymmärryksemme siitä, miten hienoja raaka-aineita, ruoantuottajia, -jalostajia ja -jakelijoita keskuudessamme on, laajeni. Edellytykset yrittämiseen on kyettävä turvaamaan ja lähiruoan arvostusta niin paikallisten kuin matkailijoiden keskuudessa tulee lisätä. Lähiruoassa ja ruokamatkailussa on valtavasti potentiaalia, mutta myös kehittämistä.

Ps. Jos sinäkin jäit nälkäiseksi ja haluat haukata lisää hankkeemme herkkupaloja, tutustu vaikkapa näihin:
Pieni opas vastuullisiin käytänteisiin ruokamatkailussa (lapinamk.fi)
Vastuullinen ruokamatkailu – Case-esimerkkejä Pohjoismaista

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Johdanto

Työn pitovoima ja merkityksellisyys on keskusteluttanut viime aikoina paljon niin työpaikoilla kuin eri verkkojulkaisuissa ja sosiaalisen median kanavissa. Ajatuksia on herättänyt merkityksellisen työn mielikuvat elitistisenä, harvojen ja valittujen etuoikeutena. On myös kyseenalaistettu merkityksellisyyden korostamista käytettävän verukkeena matalalle palkalle (Kangasluoma 2021; Kujala 2022.)

Suomalaisten työntekijöiden pohdinta omista arvoistaan ja niiden toteutumisesta työssä on lisääntynyt. Yhä useampi on valmis vaihtamaan työpaikkaa, mikäli kokisi sen olevan ristiriidassa oman arvomaailmansa kanssa. (Great Place to Work & Duunitori 2021.)

Vetovoimasta pitovoimaan

Esimerkiksi matkailu- ja palvelualoilla työn vetovoimaisuudesta on puhuttu ja oltu huolissaan jo pitkään. Sen sijaan pitovoima on käsitteenä suhteellisen tuore. Paikoin on saattanut käydä niin, etteivät vetovoimatekijöitä korostavat markkinoinnin mielikuvat ole vastanneet työntekijän kohtaamaa todellisuutta.

Pikkuhiljaa keskustelun painopiste on alkanut siirtyä alan pitovoiman vahvistamiseen, johon esimerkiksi työn merkitykselliseksi kokemisella on positiivinen vaikutus (Hackman & Oldham 1976; Rosso ym., 2010; Michaelson, Pratt & Grant, 2014). Työn kokeminen merkitykselliseksi vahvistaa työntekijässä pitovoimaan positiivisesti vaikuttavia ominaisuuksia ja käyttäytymistä, kuten työmotivaatiota, sitoutumista ja työhyvinvointia (Hackman & Oldham 1976; Rosso ym., 2010; Michaelson, Pratt & Grant, 2014; Geldenhuys, Laba & Venter, 2014; Jung & Yoon 2016).

Vaikkakin työn merkityksellisyys on meidän jokaisen subjektiivinen kokemus, voi johtamistavalla vaikuttaa työyhteisön vallitseviin asenteisiin ja käytänteisiin (Cockburn-Wootten, 2012). Tunne työn merkityksellisyydestä syntyy työntekijän omien arvojen (Lips-Wiersma & Morris 2009; Martela & Riekki 2018) ja työyhteisön arvojen, organisaatiokulttuurin sekä johtamiskäytänteiden vuorovaikutuksessa (Christensen & Walumbwa 2013; Bailey ym., 2018; Supanti & Butcher 2019). Aidosti merkityksellisessä työssä työntekijälle merkityksellisten asioiden parissa työskentely yhdistyy työpaikan tavoitteisiin (Great Place to Work & Duunitori 2021).

Mihin kiinnittää huomiota työn merkityksellisyyden toteutumiseksi?

Työn merkityksellisyyttä voi ja kannattaakin tarkastella arkisesta näkökulmasta. Kyse on työn tekemiseen, työolosuhteisiin ja työyhteisöön liittyvistä asioista. Mihin sitten kiinnittää huomiota? Tutkimuksista on poimittavissa neljä osa-aluetta, joihin olisi hyvä kiinnittää huomioida työn merkityksellisyyden toteutumiseksi (Lips-Wiersma & Morris 2009; Lips-Wiersma & Wright 2012, Martela & Riekki 2018) oli tarkastelukulma yksittäisen työntekijän tai lähijohtajan näkökulma:

1. Vahvista omaehtoisuutta ja ihmisenä kehittymistä: Mahdollista päätösten tekeminen omaan työhön liittyvissä asioissa.

2. Huomioi kyvykkyys ja oman potentiaalin hyödyntäminen. Mahdollista onnistumisia, jotka vahvistavat tunnetta oman työn hallinnasta ja osaamisesta.

3. Tue yhteisöllisyyttä ja yhteyttä muihin: Mahdollista työskentely yhdessä muiden kanssa ja vahvistaa tunnetta yhteisöön kuulumisesta ja välittämisestä.

4. Luo tilanteita hyväntekemiseen ja palvelemiseen: Mahdollista hyvän tekeminen pyyteettömästi toisen ihmisen, asiakkaan, työkaverin tai työyhteisön hyväksi.

Kuva 1. Työn merkityksellisyyden elementtejä (mukaillen Lips-Wiersma & Morris 2009; Lips-Wiersma & Wright 2012; Martela & Riekki 2018).

Työn tärkeäksi, mielekkääksi ja merkitykselliseksi kokemista auttaa se, että saamme päättää työssämme tiettyjä asioita ja koemme silloin tällöin onnistuneemme ja päässeemme tavoitteeseemme. Esimerkiksi siivoojina työskenteleville mahdollisuutta määrittää oman työnsä järjestys, työn kohteet ja työskentelytavat, sekä onnistumisen kokemukset, esimerkiksi erittäin sotkuisen kohteen saaminen puhtaaksi (Saari ym. 2023).

Toisaalta merkityksellisyyttä voi vahvistaa yhteisöllisyys ja tunne, että meistä välitetään ja välitämme itsekin: esimerkiksi asiakkaiden tiloissa työskenteleviä siivoojia ei välttämättä pidetä osana asiakastyöyhteisöä, mutta mikäli näin tapahtuu, arvostavat siivoustyötä tekevät sitä paljon (Saari ym. 2023). Myös yhteisten onnistumisten fiilistely ja hyväntekeminen on tärkeää, esimerkiksi eri kulttuureista tulevien työtovereiden auttaminen (Saari ym. 2023).

Vaatimus työn merkityksellisyydestä on lisääntynyt ja kasvaa varmasti entisestään, erityisesti nuorten ja työelämäänsä aloittelevien työntekijöiden keskuudessa. Tulevaisuuden työelämän toivotaan tarjoavan joustavaa työtä ja työsuhdetta, kuin myös digitalisaation myötä entistä merkityksellisempää, sujuvampaa ja vähemmän kuormittava työtä. Johtajuudelta odotetaan ihmisläheisyyttä ja itse- ja yhteisöohjautuvuuden tukemista (TYÖ2030-ohjelma, 2022), jotka omalta osaltaan edesauttavat merkityksellisyyden kokemista työssä.

Pohdittavaksi jää, miten työn merkityksellisyyttä voisi hyödyntää työvoimapulasta kärsivien alojen pitovoiman vahvistamisessa ilman, että se vaikuttaa päälle liimatulta - tai kömpelöltä yritykseltä harhauttaa katse pois alan mahdollisista epäkohdista. Huolimatta siitä, että merkityksellistä työtä koskevan keskustelun ja tutkimuksen määrä on lisääntynyt, ilmiö kaipaisi vielä kansankielisempää sanoittamista työyhteisön arjessa eri aloilla.

- - -

Kirjoittaja työskentelee Lapin AMKin hallinnoimassa Työn pitovoiman vahvistamisen kokeilut työyhteisöissä matkailu- ja palvelualalla -hankkeessa. Kehittämistyön tavoitteena on tunnistaa työn merkityksellisyyden muodostumiseen, motivoitumiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä yhteistyössä lappilaisten työyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on tuoda työn pitovoimaa tukevat asiat näkyväksi ja keskusteluun työyhteisöissä ja edistää Lapin matkailu- ja palvelualojen työyhteisöjen uudistumiskykyä, työhyvinvointia ja tuottavuutta. Ajalla 1.11.2022-31.12.2023 toteutettavaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitteista hanketta hallinnoi Lapin ammattikorkeakoulu. Lisätietoja antavat Jenni Kemi (jenni.kemi[a]lapinamk.fi) ja Mari Vähäkuopus (mari.vahakuopus[a]lapinamk.fi).

Lähteet

Bailey, C., Lips-Wiersma, M., Madden, A., Yeoman, R., Thompson, M. & Chalofsky, N. (2018). The Five Paradoxes of Meaningful Work: Introduction to the special Issue ‘Meaningful Work: Prospects for the 21st Century’. Journal of Management Studies. Viitattu 26.1.2023 https://doi.org/10.1111/joms.12422

Christensen, A. & Walumbwa, F. (2013). Transformational leadership and meaningful work. https://www.researchgate.net/publication/333247724_Transformational_leadership_and_meaningful_work#fullTextFileContent

Cockburn-Wootten, C. (2012). Critically unpacking professionalism in hospitality: Knowledge, meaningful work and dignity. Hospitality & Society, 2(2), 215-230.

Geldenhuys, M., Laba, K., & Venter, C. M. (2014). Meaningful work, work engagement and organisational commitment. SA Journal of Industrial Psychology, 40(1), 1-10. Retrieved from https://www.proquest.com/scholarly-journals/meaningful-work-engagement-organisational/docview/1530409605/se-2

Great Place to Work ® & Duunitori 2021. Suomalaisen työelämän tila - tutkimus 2022. Viitattu 13.2. 2023.https://greatplacetowork.fi/wp-content/uploads/2022/01/Suomalaisen_tyoelaman_tila_2022-raportti.pdf

Hackman, J. R., & Oldham, G. R. (1976). Motivation through the design of work: Test of a theory. Organizational Behavior and Human Performance, 16, 250–279.

Jung, H. & Yoon, H. (2016). What does work meaning to hospitality employees? The effects of meaningful work on employees’ organizational commitment: The mediating role of job engagement, International Journal of Hospitality Management, Volume 53, Pages 59-68. https://doi.org/10.1016/j.ijhm.2015.12.004.

Jyväskylän yliopisto (2023). MEANWELL: Merkityksellisestä työstä hyvinvointia organisaatioihin -hanke. Luettu 16.2.2023 https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia/tutkimus/tutkimusalueet/tyo/meanwell

Kangasluoma, L. (2021). ”Merkityksellinen työ voi olla myös yksitoikkoista puurtamista”, asiantuntija sanoo ja torppaa intohimohötön. Talouselämä 14.6.2021. Luettu 16.2.2023. https://www-talouselama-fi.ez.lapinamk.fi/uutiset/merkityksellinen-tyo-voi-olla-myos-yksitoikkoista-puurtamista-asiantuntija-sanoo-ja-torppaa-intohimohoton/cd4743c3-d6ae-4fc4-aea1-afcd6b234d66

Kujala, E. (2022). Merkityksellinen työ on etuoikeutettujen kermapyllyjen luksusta. YLE Uutiset 11.10.2022. Luettu 16-2-2023. https://yle.fi/a/3-12635938

Lips-Wiersma, M. & Morris, L. (2009). Discriminating Between 'Meaningful Work' and the 'Management of Meaning'. Journal of Business Ethics. Springer, Vol.88, pp. 491–511. https://doi.org/10.1007/s10551-009-0118-9

Lips-Wiersma, M. & Wright, S. (2012). Measuring the Meaning of Meaningful Work Development and Validation of the Comprehensive Meaningful Work Scale (CMWS). Group & Organization Management. 37. 655-685. 10.1177/1059601112461578.

Martela, F., & Riekki, T. J. J. (2018). Autonomy, competence, relatedness, and beneficence: A multicultural comparison of the four pathways to meaningful work. Frontiers in Psychology, 9, Article 1157. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2018.01157

Michaelson, C., Pratt, M.G. & Grant, A.M. (2014). Meaningful Work: Connecting Business Ethics and Organization Studies. J Bus Ethics 121, 77–90. https://doi.org/10.1007/s10551-013-1675-5

Rosso, B. D., Dekas, K. H. & Wrzesniewski, A. (2010). On the meaning of work: A theoretical integration and review. Research in Organizational Behavior, 30, 91–127.

Saari, T., Koivunen, T., Pyöriä, P., Leinonen, M., Tapanila, K. & Melin, H. (2021). Duunarit – ammatistaan ylpeät: Duunarit-hankkeen loppuraportti. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Erillisteokset ja sarjajulkaisut [1199]. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2237-3

Supanti, D. & Bucther, K. (2019) Is corporate social responsibility (CSR) participation the pathway to foster meaningful work and helping behavior for millennials? International Journal of Hospitality Management. 77. 8-18. 10.1016/j.ijhm.2018.06.001.

TYÖ2030-ohjelma (2022). Työelämäfoorumi Suomi 2022. Luettu 16.2.2023. https://www.tyoelamafoorumi.fi/ajankohtaista/joukkoistaminen

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Lapissa matkailu- ja palvelualan toimintaympäristö on muutoksessa. Viime vuosina johtamisen arkea ovat haastaneet erilaiset organisaatiomuutokset, koronapandemia ja muut globaalit kriisitilanteet, työvoimapula sekä asiakkaiden ympäristötietouden lisääntyminen. Edellisessä blogitekstissämme tarkastelimme matkailu- ja palvelualan esihenkilöiden ja yrittäjien kokemuksia toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin liittyen.

Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme vastuullisissa esihenkilötehtävissä tai yrittäjinä matkailu- ja palvelualalla Lapissa toimivien pohdintoja sosiaalisesta vastuullisuudesta. Johtajat ovat tuottaneet kirjoitelmia, joissa he reflektoivat omaa päivittäistä johtamistyötään työyhteisöissään ja verkostoissaan. 

Kirjoitelmista olemme koonneet tähän kirjoitukseen sosiaalisen vastuullisuuden elementtejä. Tässä yhteydessä sosiaaliseen vastuullisuus tarkoittaa vastuuta ihmisistä, henkilöstöstä. Tärkeitä osa-alueita ovat muun muassa henkilöstön yhteisöllisyys, hyvinvoinnista huolehtiminen ja osaamisen kehittäminen.

Onnistumisia monimuotoisessa työyhteisössä

Työyhteisön ja siellä vallitsevan myönteisen ilmapiirin merkitys on esihenkilötehtävissä tai yrittäjinä matkailu- ja palvelualalla toimiville suuri. Johtamistyön tavoitteena on luoda edellytyksiä sille, että jokainen voi tulla töihin hymyillen. Töissä voi ja saa olla hauskaa, ja silti työtehtävät hoidetaan kiitettävästi.

Parhaimmillaan työilmapiiri kannustaa työntekijöitä antamaan parhaansa ja auttaa toteuttamaan itseään ja löytämään vahvuutensa. Johtajat totesivat, että hyvä työilmapiiri sallii myös huonot päivät.

Matkailu- ja palvelualalla esihenkilötehtävissä tai yrittäjinä toimivat kokevat onnistumisen hetkiä monimuotoisessa työyhteisössä työskentelystä ja johtamisesta.Yhdessä tekemisellä pyritään siihenkin, ettei yksittäinen työntekijä tuntisi liikaa stressiä työmäärästä. Myös he, joilla ei ole vakiintunutta työyhteisöä, kokivat tärkeäksi, että yhteistyö verkoston ja eri sidosryhmien kanssa on sujuvaa ja tiiviistä.

Työntekijäymmärrys monimuotoisen johtamisen ydin

Työntekijäymmärryksen näkökulmasta on tärkeää ymmärtää monimuotoisen työyhteisön yksilöiden tarpeita ja elämäntilanteita sekä erilaisia tapoja oppia. Monimuotoinen työyhteisö rakentuu esimerkiksi eri sukupolvien edustajista, työntekijöistä, jotka ovat erilaisissa elämäntilanteissa sekä eri kulttuureista saapuneista työntekijöistä.

Monimuotoisen työyhteisön esihenkilöinä toimivat kokevat tuntevansa tiiminsä jäsenet hyvin ja kykenevänsä sen myötä tunnistamaan työntekijöidensä vahvuuksia.

Hyvä työntekijäymmärrys mahdollistaa työtehtävien jakamisen tiimin jäsenten vahvuuksien mukaan siten, että jokainen pääsee työskentelemään vahvuusalueellaan ja loistamaan vuorollaan. Monimuotoinen työyhteisö tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita erilaisten näkemysten ja arvomaailmojen yhteensovittamiseen. Hyvä tiimituntemus auttaa työyhteisön ristiriitatilanteiden ratkaisemisessa ja mahdollistaa myös työntekijöiden osallistamisen tilanteisiin.

Tasavertaisuus arjessa

Kirjoitelmissa korostui luottamuksen, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden merkitys työyhteisössä. Johtajat tekevät töitä työntekijöiden tasavertaisuuden toteutumiseksi.

Oikeudenmukaisuutta pyritään toteuttamaan arjessa esimerkiksi tasapuolisella työvuoro- ja lomasuunnittelulla, tehtävien ja vastuiden tasaisella jakamisella sekä mahdollistamalla jokaisen kuulluksi tuleminen. Lisäksi työkaverin työpanoksen kunnioittaminen edistää tasavertaisuuden vahvistumista. Myös esihenkilön omalla esimerkillä johtaminen edesauttaa työnantajan ja työyhteisön arvomaailman jalkauttamisessa.

Töitä luottamuksen ilmapiirin saavuttamiseksi

Avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin eteen oltiin valmiita tekemään paljon töitä. Johtajat kokivat, että se ei synny itsestään.

Molemminpuolisen luottamuksen ilmapiirin muodostuminen on tärkeää, jotta työntekijä voi luottaa esihenkilöönsä vaikeissakin tilanteissa ja toisaalta, esihenkilö voi luottaa työntekijän hoitavan vastuunsa sovitun mukaisesti. Johtajat kokivat tästä onnistumisen tunnetta, ja myös luottamus itseensä johtajana vahvistui.

Tiimin hyvinvointi ensisijaista

Tiimin työhyvinvoinnin varmistaminen on johtajille ensiarvoisen tärkeää. Etenkin pandemia-aikana työntekijöiden hyvinvoinnin riittävä huomioiminen herätti huolta.

Esihenkilöiden kirjoitelmista oli havaittavissa, että osa vastaajista kokee työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisen helpompana kuin omasta hyvinvoinnista huolehtimisen. Arjessa panostetaan siihen, että voi esihenkilönä mahdollistaa työntekijöiden jaksamisen ja olla kaikkien tukena. Esimerkiksi työvuorosuunnittelu koettiin erittäin keskeiseksi tiimiläisten hyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttavaksi asiaksi.

Vahva työyhteisön jäsenten tuntemus, tilanteen lukutaito ja ennakointikyky mahdollistavat työyhteisön ongelmien käsittelyn rakentavalla tavalla, jolloin voidaan välttyä esimerkiksi sairauslomilta.

Merkityksellistä osaamisen johtamista

Osaamisen johtaminen korostui kirjoitelmissa merkittävänä sosiaalisen vastuullisuuden osa-alueena. Johtajat kokivat, että henkilöstön osaamisvajeet olisi hyvä tunnistaa ennakoiden, jotta tulevaan osataan paremmin varautua.

Johtajat pyrkivät ohjaamaan koulutuksen ja valmennuksen kautta henkilöstöä vahvempaan osaamiseen. Monimuotoista työyhteisöä pidettiin tässäkin vahvuutena, sillä sen koettiin mahdollistavan esimerkiksi hiljaisen tiedon ja osaamisen siirtymisen konkareilta uudemmille osaajille.

Pitovoiman vahvistaminen työyhteisön yhteinen asia

Myös tulevaisuuden osaajista huolehtiminen nostettiin esiin ja koettiin, että työyhteisöllä ja sen jokaisella työntekijällä on tärkeä rooli omalla toiminnallaan rohkaista ja kannustaa nuoria alalla työskentelyyn.

Näin ollen osaamisen johtamisella on useita merkityksiä: yritykselle tarvittavan osaamisen varmistamiseen, työntekijälle oman osaamisen kehittämiseen ja ennen kaikkea alan veto- ja pitovoiman vahvistamiseen.

Lopuksi: Sosiaalinen vastuullisuuden merkitys korostuu entisestään

Sosiaalinen vastuullisuus puhutti esihenkilötehtävissä ja yrittäjänä työskenteleviä. Arjen henkilöstöjohtamisessa on monia tilanteita, joihin vastaajat liittävät epävarmuutta. Näitä tilanteita ovat muun muassa, mahdollinen epäonnistuminen rekrytoinnissa, työtekijöiden hyvinvoinnin turvaamisessa, työntekijöiden välisessä riitatilanteen selvittämisessä tai yksittäisen työntekijän kohtaamisessa sekä mahdollisuudessa aiheuttaa työntekijöille tunnetta eriarvoisuudesta.

Johtamisosaamisen kehittämisellä on vaikutuksia henkilöstöjohtamisen käytänteisiin, henkilöstön työn vaativuuden ja kuormituksen arviointiin sekä yksilöllisten työn hallintakeinojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Osaava johtaja kykenee tukemaan henkilöstönsä motivoitumista kannustamalla ja innostamalla sekä ohjaamaan uudistuksia ja muutoksia yllättävissäkin tilanteissa.

Sosiaalisen vastuullisuuden merkitys matkailu- ja palvelualan pitovoimaa vahvistavana tekijänä tulee korostumaan entisestään, työn merkityksellisyyden lisäksi. Vastuullisilla henkilöstöjohtamisen käytänteillä voidaan vaikuttaa myös ikääntyvien osaajien jaksamiseen ja viihtyvyyteen työssä pitempään, mutta myös tuoda esiin arvoja, jotka mahdollistavat uuden sukupolven työntekijöiden sitoutumisen.

Edellä kerrottu on synteesi vastuullisissa esihenkilötehtävissä tai yrittäjinä matkailu- ja palvelualalla Lapissa toimivien johtajien kirjoitelmista. Kirjoitelmat on tuotettu osana LovelyLife® in Lapland -hyvinvointivalmennusta. Vuoden kestävään valmennukseen osallistuu 15 johtajaa, jotka toimivat ohjelmapalvelu-, majoitus-, ravitsemis-, puhtaanapito- ja hyvinvointialojen yrityksissä.  Valtaosa osallistujista on naisia ja heidän ikäjakaumansa on 25–65 vuotta. Johtajat työskentelevät sekä keskisuurissa että pienissä yrityksissä. Kirjoitelmassa johtajia pyydettiin kertomaan muun muassa arjen johtamistyöstään ja omasta roolistaan johtajana.  

Hyvinvointivalmennuksen toteuttaa IhanaElo®-tiimi osana Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa Vastuullisen muutoksenhallinnan osaamisen ja taitojen vahvistaminen - hanketta. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.  

x x x

LovelyLife® in Lapland –hyvinvointivalmennus järjestää ilmaisen Hyvinvoinnin iltapäivän maaliskuussa 21.3.2023 klo12-14. Iltapäivään ovat tervetulleita kaikki hyvinvoinnista, itsensä ja tiiminsä kehittämisestä sekä LovelyLife® in Lapland -valmennuskokonaisuudesta kiinnostuneet. Iltapäivä on hyvä tilaisuus tulla kokoamaan ideoita ja inspiraatiota hyvinvoinnin edistämiseksi arjen johtamistyössä. Ilmoittaudu mukaan IhanaElon ja Lapin AMKin yhteistyönä järjestettävään tapahtumaan 14.3. mennessä: https://bit.ly/lovelylifeinlapland

Lisätietoa valmennuksesta: bit.ly/lovelylifeinlapland 

Lisätietoa valmennustiimistä: https://www.ihanaelo.fi/  

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Tiedolla johtaminen, oikeaan tietoon perustuva päätöksenteko, on ajankohtainen teema matkailun kehittämisessä. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää matkailuelinkeinolta ja muilta matkailun kehittäjiltä kykyä herkkään reagointiin toiminnan ohjaamiseksi vastaamaan kysynnän muutoksiin.

Mitä matkailun aluekehittäjien tarvitsema ”oikea tieto” voisi olla ja miten sitä voi hyödyntää? Näiden kysymysten parissa työskenneltiin Lapin ammattikorkeakoulun toteuttamassa TIEVA-hankkeessa.

Tiedolla johtamisen aineksia aluetasolle

Lapin ammattikorkeakoulussa on yhteistyössä Lapin liiton kanssa kehitetty matkailun tiedolla johtamista muun muassa Lapin matkailun koronatoipumisen tilannehuone -hankkeessa (EAKR, Lapin liitto, Vipuvoimaa EU:lta). Yritysten toipumista koronapandemian aiheuttamista vaikutuksista edesautettiin jakamalla nopealla päivitystahdilla tietoa matkailun kehittymisestä.

Syksyllä 2022 päättyneen Lapin matkailun tiedolla johtamisen syventäminen (TIEVA) -hankkeen (EAKR, Lapin liitto, Vipuvoimaa EU:lta) tavoitteena oli tiedolla johtamisen edistäminen aluetasolla, eli kunnissa ja matkailukeskuksissa. Hankkeen alussa kartoitettiin kohdealueita, joilla oli tarpeita ja mahdollisuus tiedolla johtamisen syventämiseen yhteistyössä hankkeen kanssa.

Vastauksista ilmeni, että aluekehittäjät käyttävät matkailun johtamisen tietoperustana muun muassa yöpymistilastoja, mediaseurantaa ja sosiaalisen median kanavissa tapahtuvan markkinoinnin vaikuttavuuden seurantaa. Tiedolla johtamisessa oli puutteita erityisesti resursseissa sekä tietolähteiden tuntemisessa.

Viisi kohdealuetta – useita tarpeita

Kartoituksen antamia tietoja hyödyntäen tiedolla johtamisen tukemiseen liittyvä työ kohdistettiin viidelle alueelle, joita olivat: Lappi (maakuntataso), Muonio, Pyhä, Luosto ja Sodankylä. Tietosisällön valitsemisessa käytiin keskusteluja yhteistyöhön liittyneiden alueiden kanssa. Matkailutoimijoiden esille tuomat tietotarpeet koskivat muun muassa matkailusesonkeja ja niiden vaikutuksia, hiilipäästöjä, matkailun talousvaikutuksia, rekisteröimätöntä majoitusta ja matkailukysynnän ennakointia.

Lapin luotsi -sivulle tuotiin uusia tietosisältöjä jäsenneltynä asiakkaan polun mukaisesti, eli jakaen tietoja suunnitteluvaiheesta, varaus- ja ostovaiheesta, matkailusta Lapissa sekä asiakaspalautteesta.

Matkan suunnitteluvaiheessa seurataan Lapin ja sen kohteiden kiinnostavuutta hakukoneissa. Varaus- ja ostovaiheessa seurataan matkailupalveluiden varausten määrää. Toteutumaa seurataan muun muassa matkojen määrien, yöpymisten ja liikkumista Lapissa koskevien tilastojen kautta.

Luotsiin on nostettu pilottikohteille kohteiden tarpeiden mukaisia sisältöjä. Lisäksi palveluun on päivitetty tiedot Lapin saavutettavuudesta ja Covid-19- pandemian vaikutuksista.

Ympärivuotisuuden tarkastelu palvelee muun muassa matkailutyöllisyyden edistämistä

Ympärivuotisuuden edistäminen on yksi yleisimmistä kehittämiskohteista Lapin matkailuelinkeinon ja -alueiden piirissä. Matkailualueiden ja -kohteiden vahvuus perustuu usein määrättyyn sesonkiin, esimerkiksi Lapissa joulu ja talvi laajemmin on erityisesti ulkomaalaisten matkailun osalta suosittu.

Korkeasesonki on tuottoisa, mutta voimakkaaseen sesonkivaihteluun liittyy myös ongelmia. Näistä eräs ajankohtaisimmista liittyy rekrytointivaikeuksiin. Mikäli tarjolla ei ole ympärivuotista työtä, matkailualan yritysten on vaikeampi palkata työntekijöitä.

Lapin matkailukeskukset ovatkin kiinnostuneita kehittämään toiminnasta entistä ympärivuotisempaa. Kehittäminen taas edellyttää mittaamista toiminnan vaikutusten seuraamiseksi. TIEVA-hankkeessa kehitettiin tunnuslukua kohteiden ympärivuotisuuden asteen mittaamiseksi. Käyttökelpoisimmaksi tavaksi todettiin laskea hiljaisimman kuukauden yöpymisten osuus vilkkaimman kuukauden yöpymisistä.

Tilastokeskuksen suhdanneaineistosta hankittiin myös ympärivuotisuuden kehittämisessä ja sesonkivaihtelujen kuvaamisessa tarvittavaa tietoa (Tilastokeskus 2023). Käyttöön hankittu tieto koski Muoniota ja siitä oli nähtävissä toimialojen liikevaihdon vaihtelu kuukausittain indeksinä esitettynä. Aineistosta erottuvat selvästi vuosivaihtelu ja kuukausivaihtelu sesonkeineen, mutta tarkkuustaso ei riitä esimerkiksi Oloksen ensilumenladun aiheuttamien vaikutusten erottamiseen.

Kysynnän ennakointi on aina tärkeää

Tulevan kysynnän ennakointi mahdollisimman hyvin on matkailuelinkeinon kannalta erittäin kiinnostavaa. Erilaiset toimintaympäristön muutoksista johtuvat vaihtelut tuovat omat haasteensa kysynnän ennakointiin ja sen pohjalta tehtävään toiminnan suunnitteluun. Kysynnän ennakointi asetettiin haasteeksi myös TIEVA-hankkeelle. Kysynnän ennakointi perustettiin lähinnä Google-hakuja koskevaan aineistoon sekä Amadeus-järjestelmän tietoa lentoliikenteen varaustilanteesta koskevaan tietoon.

TIEVA-hankkeen kokemuksien mukaan Lapin matkailussa kannattaa jatkossakin hyödyntää Google Trendsin tarjoamaa tietoa hakujen ja ihmisten kiinnostuksen kohteiden trendeistä. Tämä auttaa matkailutoimijoita suunnittelemaan osuvampaa markkinointia, tekemään järkeviä kohdennuksia ja seuraamaan muutoksia ihmisten kulutuskäyttäytymisessä.

Ennustaminen yhä vaikeampaa

Kysynnän ennakoimiseksi ei pystytty rakentamaan muuta luotettavaa ennustemallia, koska kansainväliseen matkailuun liittyy tällä hetkellä runsaasti epävarmuustekijöitä. Matkailukysyntä kesän 2021 ja talven 2022 aikana Lapissa oli hyvä, mutta samaan aikaan Ukrainan sota ja koronapandemian mahdollinen jatkuminen sekä epävakaa tilanne kansainvälisessä taloudessa muodostavat suuria epävarmuustekijöitä.

TIEVA-hankkeen käyttöön hankittiin myös Amadeus-järjestelmän tietoa lentoliikenteen varaustilanteesta. Tieto oli niin sanotusti raakamuodossa (csv), joten sen tulkinta on hyvin työlästä. Työkaluja esimerkiksi tiedon näköistämiseen ei ole.

BisLenz/ Tridea Oy selvitti TIEVA-hankkeen toimeksiannosta tiedon hyödynnettävyyttä. Analyysin mukaan tietojen hyödyntämiseksi tulisi muodostaa liiketoimintamalli ja ratkaista useita siihen liittyviä seikkoja, esimerkiksi miten tietojen automaattinen päivitys toteutettaisiin ja kuka olisi liiketoimintariskin kantava tietojen ”jälleenmyyjä”.

Asiakaspalautteita koottuna

TIEVA-hankkeessa hankittiin MyReputation-palvelusta asiakaspalautta koskevaa tietoa koko maakunnasta ja erillisistä kohteista. Palvelussa esitetty tieto on peräisin useista yleisesti käytössä olevista tunnetuista asiakaspalautekanavista. Eri kanavista peräisin oleva tieto on muokattu siten, että niistä on voitu muodostaa yleisarvosanoja.

MyReputation-tietoa esiteltiin alueiden edustajille myös kohde- ja yrityskohtaisesti. Laaja asiakaspalaute kootusti esitettynä antaa yrityksille ja kohteille tutustumisen arvoista tietoa, jonka taustaehdot on hyvä tuntea ennen pitemmälle vietyjen johtopäätösten tekemistä.

Hiilijalanjäljen laskennassa tarvitaan empiiristä tietoa

Hankkeessa pilotoitiin myös hiilijalanjäljen laskentaa Pyhä-Luosto-alueella yhteistyössä Välkky-hankkeen kanssa. Laskentaan antoi tietoja 12 yritystä ja tiedoista pystyttiin tekemään joitakin alustavia johtopäätöksiä.

Osallistuvia yrityksiä tulee olla sellainen määrä, että saadaan perustietoa erilaisista päästölähteistä. Kun nämä tiedot yhdistetään esimerkiksi muihin aluetta kuvaaviin tilastoihin, on mahdollista päästä kattavampiin päästölaskelmiin. Kohdetasoista laskentaa helpottaa huomattavasti, mikäli myös matkailuyrityksiä palvelevilta toimijoilta, kuten kuljetusyrityksiltä ja kiinteistöjen omistajilta saadaan tietoja.

Tiedolla johtamisen kumppanuudet

TIEVA-hankkeen yhtenä tavoitteena oli rakentaa yhteistyötä tiedolla johtamisessa ja datan käytössä erityisesti kansainvälisten (S3 Platform, NECSTouR) ja kansallisten kumppanien (Visit Finland, Tilastokeskus) kanssa. S3 Platform on EU-tasoinen matkailun temaattinen kumppanuus. Kumppanuuden teema on Digitalization and Safety in Tourism ja Lapista kumppanuuden toiminnassa mukana ovat Lapin liiton lisäksi Lapin AMK. Tämän teeman pohjalta syntynyt eurooppalainen yhteistyöaloite Tourism of Tomorrow Lab, joka tarjoaa matkailun tiedolla johtamisen palveluja matkailualueille.

Vuoden 2022 alusta Tourism of Tomorrow Lab (ToTLab) on NECSTouR:n osasto. NECSTour on eurooppalaisten matkailualueiden organisaatio. TotLab on tiedolla johtamisen asiantuntijakumppani, joka toimittaa dataan perustuvia palveluita Premium-jäsenille. Tavoitteena on ratkaista konkreettisia ja todellisia ongelmia käsi kädessä alueellisten matkailuorganisaation kanssa ja jakaa oppimisia verkoston jäsenten kesken.

TIEVA-hankkeen toiminnassa TOTLab yhteistyötä on tehty kahdella tasolla, toisaalta kehittäen TOTLabin palveluja kansainväliseen tarjontaan ja toisaalta hyödyntäen palvelujen Lapin tiedolla johtamisen projektien sparraukseen.

Matkailualueilla haasteita sopivien tietolähteiden löytämisessä ja hyödyntämisessä

Matkailun tiedolla johtamista on harjoitettu tuon käsitteen alla Lapissa useita vuosia. Jo tätä aiemmin erilaista aineistoa, kuten tilastoja, on hyödynnetty matkailuelinkeinon piirissä toiminnan ohjaamisessa.

Koronapandemian aika nopeine muutoksineen korosti entisestään ajankohtaisen tiedon merkitystä. Lapin matkailun koronatoipumisen tilannehuone -hankkeessa nousi esille kohdekohtaisen tiedon merkitys, joka sai vahvistusta TIEVA-hankkeessa.

Maakunnalliselle matkailutiedolle on tarvetta ja monet kohteista käyttävät periaatteessa samoja tietolähteitä. Kohteilla on usein määrättyjä omia tietotarpeita, joihin ne etsivät vastauksia kehittääkseen alueen matkailua parhaalla tavalla. Nämä voivat olla yleisistä tietolähteistä, kuten tilastoista tehtyjä erillistilauksia tai perustilastojen hankkimista käyttöön mahdollisimman nopeasti omaksuttavassa muodossa.

Lisäksi kohteilla voi olla muita erityisiä tietotarpeita, jotka voivat vaatia vaikkapa matkailun talousvaikutuksia kuvaavia erillisselvityksiä. Kohdekohtaisen tiedon ongelmat ja ratkaisut kytkeytyvät lopulta matkailutiedon yleiseen problematiikkaan – kuinka saada käyttöön mahdollisimman kattavaa tietoa ajantasaisesti, helposti tulkittavassa muodossa ja siten, että se palvelee tulevan toiminnan suunnittelua.

Tietoaineistoja on olemassa valtavia määriä, jatkossa tulisikin muun muassa keskittyä tunnistamaan oleelliset aineistot sekä mallit, joiden avulla saadaan numeromassoista irti merkityksellistä tietoa matkailun kehittäjille.

Lähde

Tilastokeskus (2023) Toimialoittainen yritystietopalvelu. Luettu 25.1.2013 osoitteesta: https://www.stat.fi/tup/yritystietopalvelu/index.html

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Lapissa matkailu- ja palvelualan toimintaympäristö on muutoksessa. Viime vuosina johtamisen arkea ovat haastaneet erilaiset organisaatiomuutokset, koronapandemia ja muut globaalit kriisitilanteet, työvoimapula sekä asiakkaiden ympäristötietouden lisääntyminen.

Tarkastelemme tässä blogikirjoituksessa toimintaympäristön muutoksia vastuullisissa esihenkilötehtävissä tai yrittäjinä matkailu- ja palvelualalla toimivien näkökulmasta. Lappilaiset johtajat ovat tuottaneet kirjoitelmia, joista olemme koonneet heidän pohdintojaan meneillään olevista muutoksista sekä niiden heijastumisesta henkilöstöjohtamiseen ja päivittäiseen johtamistyöhön.

Esihenkilö organisaatiomuutoksen rattaissa

Matkailu- ja palvelualan esihenkilöinä ja yrittäjinä työskentelevät toteavat alan voimakkaan kasvun heijastuneen johtamistyöhön. Kasvun myötä henkilöstömäärä ja organisaatiorakenne muuttuu ja työtehtäviä pitää organisoida uudelleen. Tämä edellyttää sekä uusien työntekijöiden että talossa uusiin työtehtäviin siirtyvien perehdyttämistä ja koulutusten järjestämistä. Hyvin usein perehdyttäminen edellyttää johtajalta vierihoitoa, etenkin uusien tiimiläisten kanssa.

Kasvun jatkuminen tarkoittaa johtamistyössä varautumista ja sopeutumista jatkuvan muutoksen tuomiin udelleenjärjestäytymisiin ja tehtävien delegoimiseen. Johtajalla on tärkeä rooli läsnäolollaan ja esimerkillään ohjata tiimiläisiä sekä keskustella ja vastata heidän kysymyksiinsä. Kuitenkin kasvu ja positiiviset tulevaisuuden näkymät motivoivat johtajia.

Uudelleen organisoituminen tai toimintojen siirtyminen esimerkiksi ostopalveluksi on omiaan aiheuttamaan työntekijöille epävarmuutta ja pelkoa oman yksikön tulevaisuudesta. Johtamistyön arjessa tämä ilmentyy keskustelutarpeen lisääntymisenä: työyhteisöissä on tarve keskustella, tulla kuulluksi ja tuetuksi. Samalla uusia toimintatapoja voidaan luoda yhdessä työyhteisön kanssa.

Globaalien kriisien vaikutus päivittäisjohtamiseen

Globaalit megatrendit, muutokset ja kriisitilanteet kuten ilmastonmuutos, koronapandemia ja Ukrainan sota heijastuvat osaltaan Lapin matkailu- ja palvelualan johtotehtävissä työskentelevien ja yrittäjien arkeen. Pandemia-aikana asetetut rajoitukset aiheuttivat johtamistyöhön valtavia muutoksia ja epävarmuutta. Toisaalta pandemia-aika lisäsi johtajien epävarmuuden sietokykyä, vahvisti heidän kyvykkyyttään toimia hetkessä, muuttaa suunnitelmia ja tehdä nopeita päätöksiä.

Ukrainan sota, sähkön ja raaka-aineiden hinnan nousu ja saatavuuden epävarmuus vaikuttavat osaltaan matkailu- ja palvelualan yritysten johtamiseen resurssien, kuten rahoituksen, henkilöstön, ja tavaran epävarmuutena. Monien raaka-aineiden rajujen hinnan nousujen vuoksi, johtajat joutuvat työssään entistä enemmän panostamaan toiminnan ja palveluiden suunnitteluun sekä hintojen kilpailuttamiseen.

Ilmastonmuutos ja ympäristötietouden lisääntyminen vaikuttavat matkailu- ja palvelualalla johtamiseen jo nyt ja tulevaisuudessa vielä entistä enemmän. Ilmastonmuutos luo painetta matkailun tapojen muutokseen. Kuluttajakäyttäytyminen muuttuu ja asiakkaat kantavat huolta ympäristöasioista ja muuttavat tottumuksiaan. Johtajat kokevat tärkeinä arvoina ympäristön säilyttämisen ja suojelemisen. Ympäristöasioiden huomioiminen edellyttää uudenlaista toiminnan suunnittelua ja käytänteitä. Johtamisen arkeen tarvitaan lisää osaamista ympäristötietoisuuteen ja vastuulliseen toimintaan. Esihenkilöiden tulee opastaa työntekijöitä työyhteisössä ympäristöasioissa, sillä arjen käytänteet vaikuttavat siihen, millaisena yritys näyttäytyy asiakkaille.

Henkilöstöjohtamisen haasteena työvoimapula

Esihenkilöille on tärkeää pystyä sitouttamaan olemassa olevia työntekijöitä. Tämä oli erityisen haasteellista koronapandemian aikana. Johtajat joutuivat lomauttamaan ja irtisanomaan työntekijöitä, ja sitten taas tilanteiden muuttuessa kutsumaan työntekijöitä takaisin töihin. Johtajat pyrkivät lomautusten aikana pitämään yhteyttä lomautettuihin työyhteisön jäseniin ja säilyttämään tiimin välistä yhteyttä esimerkiksi yhteisen viestintäkanavan ja tekemisen kautta, kuten käymällä lenkillä tai piknikillä yhdessä.

Työvoimapula oli havaittavissa jo ennen koronapandemiaa, mutta pandemian jälkeen työntekijät näyttävät kadonneen, etenkin matkailualalta. Koronapandemian jälkeen muutos työvoiman saatavuudessa on dramaattinen: varsinkin lyhyisiin ja määräaikaisiin työsuhteisiin on erittäin hankalaa löytää tekijöitä, osaavista työntekijöistä puhumattakaan. Työntekijöiden kaikkoaminen haastaa matkailu- ja palvelualan esihenkilötyön arkea.

Matkailu- ja palvelualan esihenkilöiden ja yrittäjien mielestä vaikuttaa siltä, että alan työtä ei koeta enää kiinnostavana. Johtajat kokevat painetta onnistua rekrytoinneissa, jotta löydetään sopivia työntekijöitä tiimiin. Rekrytoinnissa onnistuminen tai toisaalta epäonnistuminen vaikuttaa koko työyhteisöön, jonka tulee olla osaava, toimiva ja puhaltaa yhteen hiileen sesongissa. Mikäli työvoimapula jatkuu tämän kaltaisena tai jopa pahenee tulevina vuosina, on matkailuala Lapissa erityisen vaikeassa tilanteessa.

Lapin matkailu- ja palvelualojen esihenkilöiden kirjoitelmissa nousee esille monimuotoisen työyhteisön vaativan yhä vahvempaa johtamisosaamista. Osalla johtajista on ollut jo vuosien ajan monikansallinen tiimi johdettavanaan. Työperäinen maahanmuutto koetaan erittäin hyvänä suuntana ja yhtenä vastauksena työvoiman saatavuuteen liittyviin haasteisiin.

Työyhteisön monimuotoisuutta lisää eri sukupolvia edustavat työntekijät. Johtajat kokevat työyhteisön jäsenien ikäerot positiivisena asiana, esimerkiksi hiljaisen tiedon välittymisen näkökulmasta. Toisaalta he tunnistavat, että uuden sukupolven työntekijöiden arvomaailma voi olla hyvinkin erilainen verrattuna työelämässä jo pidempään olleiden sukupolvien kanssa. Nuorempi työntekijäsukupolvi on myös aiempaa tietoisempi omista oikeuksistaan työelämässä ja pitää tärkeänä oman arvomaailman mukaista toimintaa työyhteisössä.

Lopuksi

Pohdintojen päätteeksi esihenkilötehtävissä ja yrittäjinä työskentelevät toteavat muutosten olevan aina osa yritystoimintaa. Johtajien kohtaamat muutokset ovat moninaisia, ne voivat tulla suunnitellusti tai yllättäen, hiipiä hiljalleen tai tapahtua nopeasti.

Muutokset voivat aiheuttaa työntekijöille pelkoa jatkuvuudesta ja synnyttää jopa vastarintaa tai torjumista. Näissä tilanteissa johtajan positiivinen asenne ja tuki ovat erityisen tärkeitä. Johtajan tulee kyetä tyynnyttelemään mielialaa ja antamaan rehellisiä vastauksia muutosta koskeviin kysymyksiin.

Muutokset aiheuttavat johtajille stressiä, unettomia öitä ja ristiriitoja. Parhaimmillaan ne kuitenkin antavat mahdollisuuden kehittyä, oppia uutta ja löytää uusia itselle merkityksellisiä asioita. Tämä kirjoitus on synteesi vastuullisissa esihenkilötehtävissä tai yrittäjinä matkailu- ja palvelualalla Lapissa toimivien johtajien kirjoitelmista. Kirjoitelmat on tuotettu osana LovelyLife® in Lapland -hyvinvointivalmennusta.

Vuoden kestävään valmennukseen osallistuu 15 johtajaa, jotka toimivat ohjelmapalvelu-, majoitus-, ravitsemis-, puhtaanapito- ja hyvinvointialojen yrityksissä. Valtaosa osallistujista on naisia ja heidän ikäjakaumansa on 25–65 vuotta. Johtajat työskentelevät sekä keskisuurissa että pienissä yrityksissä. Kirjoitelmassa johtajia pyydettiin kertomaan muun muassa toimintaympäristössään tapahtuneista muutoksista ja niiden vaikutuksista arjen johtamistyöhön ja omaan rooliinsa johtajana.

Hyvinvointivalmennuksen toteuttaa IhanaElo®-tiimi osana Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa Vastuullisen muutoksenhallinnan osaamisen ja taitojen vahvistaminen - hanketta. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

LovelyLife® in Lapland –hyvinvointivalmennus järjestää ilmaisen Työn muotoilun aamupäivän tammikuussa. Sinne ovat tervetulleita kaikki hyvinvoinnista, itsensä ja tiiminsä kehittämisestä sekä LovelyLife® in Lapland -valmennuskokonaisuudesta kiinnostuneet. Aamupäivä on hyvä tilaisuus tulla kokoamaan oivalluksia työn muotoilun moninaisuuksista sekä konkreettisia ideoita ja työkaluja arkeen hyödynnettäväksi.

Työn muotoilun aamupäivä järjestetään tiistaina 31.1.2023 klo 9-11. Verkossa järjestettävään tapahtumaan voi ilmoittautua mukaan su 29.1. mennessä.

Lisätietoa valmennuksesta: bit.ly/lovelylifeinlapland
Lisätietoa valmennustiimistä: https://www.ihanaelo.fi/

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Vuosi 2020 vei matkailualan vaikeaan tilanteeseen koronapandemian puhkeamisen myötä. Tiet ja lentokentät hiljenivät, hotellit ja ravintolat sulkeutuivat. Voimaan astuneet rajoitukset vaikuttivat osaltaan kulutusmahdollisuuksiin matkailutoimialoilla.

Muutos oli suuri verrattuna pitkän kasvun huipentumaa edustaneeseen edelliseen vuoteen. Rekisteröidyt yöpymiset majoitusliikkeissä vähenivät koko maassa 38 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna ja Lapissa lähes yhtä paljon, 34 prosenttia (Tilastokeskus 2022a). Kesällä kotimaanmatkailu avautui siivittäen matkailua paikoitellen vilkkaaksi.

Päivitys uusimpia tilastotietoja hyödyntäen

Tunturi-Lappi on perinteisesti sekä ulkomaisten että kotimaisten matkailijoiden suosima kohde. Seutukuntaan kuuluvat Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kunnat. Lapin ammattikorkeakoulu on selvittänyt alueen matkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset aiemmin vuodelta 2017. Välitön vaikutus muodostuu matkailijoiden asioidessa heitä palvelevissa yrityksissä, eli ei kata esimerkiksi tukkuliikkeissä muodostuvia välillisiä vaikutuksia.

Tämän vuoden alussa valmistuneen päivityksen kohdevuosi oli 2020 ja se tehtiin Tunturi-Lapin Leaderin tilauksesta (Satokangas 2022). Päivityksen tietopohjana käytettiin uusimpia mahdollisia tietoja Tilastokeskuksen yritysrekisteristä (Tilastokeskus 2022b). Tilastoviiveen vuoksi uusin tieto koskee vuotta 2020. Lisäksi hyödynnettiin aiemmin kerättyjä tietoja matkailun osuudesta toimialoittain. Molemmat työt on toteutettu niin sanotulla tulomenetelmällä, mikä tarkoittaa yritysten saaman ja toimialoittain yhteenlasketun matkailutulon selvittämistä.

Matkailutulo vähentynyt 33 miljoonaa euroa

Tunturi-Lapin alueen välitön matkailutulo vuonna 2020 oli yhteensä noin 264 miljoonaa euroa (taulukko 1). Tästä selvästi suurin osa muodostui Kittilässä. Lapin ammattikorkeakoulu on selvittänyt aiemmin matkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset Tunturi-Lapista vuodelta 2017 (Satokangas 2018). Tarkasteluvälillä 2017–2020 välitön matkailutulo alueella on vähentynyt noin 33 miljoonaa euroa. Matkailutulo on vähentynyt erityisesti Kittilän kunnassa. Matkailutulon muutoksen laskennassa vuoden 2017 matkailutuloa koskevat luvut on deflatoitu kuluttajahintaindeksillä, jolloin rahan arvon muutos vuosien 2017 ja 2020 välillä ei vaikuta matkailutulon muutoksen tarkasteluun (Tilastokeskus 2022c; Tilastokeskus 2022d).

Taulukko 1 Matkailun välittömät tulovaikutukset Tunturi-Lapissa vuonna 2020 ja muutos 2017–2020

Työllisyysvaikutukset eri suuntaisia

Taulukosta 2 havaitaan, että Tunturi-Lapin matkailutyöllisyys vuonna 2020 oli lähes 1 500 henkilötyövuotta. Merkittävin osa matkailutyöllisyydestä muodostui Kittilän kunnassa. Toisaalta matkailutyöllisyys on myös vähentynyt henkilötyövuosissa mitattuna eniten Kittilässä. Enontekiöllä ja Kolarissa matkailutyöllisyys on lisääntynyt huolimatta matkailutulon lievästä vähenemisestä.

Taulukko 2 Matkailun välittömät työllisyysvaikutukset Tunturi-Lapissa vuonna 2020 ja muutos 2017–2020

Pohdintaa havainnoista

Koronapandemian leimaaman vuoden 2020 aikana matkailutulo väheni Tunturi-Lapissa absoluuttisesti eniten Kittilän kunnassa, jossa matkailutulo myös on suurin alueella. Muissa kunnissa absoluuttisen tulon väheneminen oli suhteellisen pientä.

Matkailutyöllisyys väheni Kittilässä jo suuresta perustasosta johtuen eniten. Huomionarvoista on, että Enontekiöllä ja Kolarissa matkailutyöllisyys jopa lisääntyi tarkasteluvuosien välillä. Näillä alueilla matkailutulo säilyi lähes ennallaan, joten eri syistä johtuvat muutokset henkilöstö/ liikevaihto suhteissa voivat merkitä sitä, että työllisyys on hieman aiempaa suurempi.

Työvoiman tarve vaihtelee toimialoittain huomattavasti. Työllisyyden kasvu voi johtua myös eri toimialojen merkityksen muuttumisesta, liittyen muun muassa vuonna 2020 kotimaanmatkailun merkityksen kasvamiseen. Enontekiöllä työllisyys kasvoi lähinnä huvi- ja virkistystoimialla, kun taas Kolarissa kasvu tapahtui erityisesti majoitus- ja ravitsemistoimialalla. Kyse voi olla palvelujen kysynnän eroista kohteissa, mutta myös siitä, että samojakin palveluja tarjoavat yritystoimipaikat sijoittuvat tilastoissa eri toimiluokkaan.

Koronapandemian kaltaisen murroksen vaikutuksista eri kohteisiin ja toimialoihin olisikin hyvä tuottaa lisätietoa. Ainakin yhtä mielenkiintoista on jatkossa toistaa selvityksiä, jolloin on mahdollista seurata alan toipumista pandemiasta.

Lähteet

Satokangas P. (2018) Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Tunturi-Lapissa vuonna 2017. Lapin ammattikorkeakoulu. Julkaisematon selvitysraportti.

Satokangas P. (2022) Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Tunturi-Lapissa vuonna 2020. Lapin ammattikorkeakoulu. Julkaisematon selvitysraportti.

Tilastokeskus (2022a) Vuosittaiset yöpymiset ja saapuneet vieraat majoitusliikkeissä muuttujina Maa, Majoitusliikkeen tyyppi, Maakunta, Vuosi ja Tiedot. Luettu 12.5.2022 osoitteesta:

https://statfin.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__matk/statfin_matk_pxt_11j1.px/table/tableViewLayout1/

Tilastokeskus (2022b) Tuotteet ja palvelut. Yritysrekisteri. Luettu 28.2.2022 osoitteesta: https://www.tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html

Tilastokeskus (2022c). Kuluttajahintaindeksi. Luettu 28.2.2022 osoitteesta: https://www.stat.fi/til/khi//

Tilastokeskus (2022d). Indeksit. 4.7 Reaalisten suureiden laskeminen eli deflatointi. Luettu 16.3.2022 osoitteesta: https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&course_id=tkoulu_inde&lesson_id=4&subject_id=7

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Jotta kulttuuriperintöön liittyvää tarinaa ja historiaa voidaan hyödyntää matkailun kehittämisessä, on tunnettava tarinoiden taustoja ja sisältöjä pääpiirteissään.

Maailmanperintö Struven ketjun pohjoiset osat -hanke levittää tietämystä Struven mittausketjusta keräämällä historiaan ja kulttuuriperintöön liittyviä tarinoita ja muotoilemalla niitä helposti jaettavaan muotoon.



Kuva 1: Matkailupalveluiden kehittämistyöpaja Enontekiöllä syyskuussa 2021.

Mikä Struven ketjuun liittyvissä tarinoissa kiinnostaa?

Keväällä 2021 koronapandemia vaikutti hankkeen toimintaan ja fyysisten kokoontumisten ja yhteisten työpajojen järjestäminen ei ollut vielä mahdollista vastuullisesti. Hanke järjesti viisi webinaaria, joissa asiantuntijat eri maista kertoivat Struven mittausketjuun liittyvää historiaa ja esittelivät mm. paikallisia mittauspisteitä ja niiden tämänhetkistä saavutettavuutta.

Samaan aikaan yleisöä aktivoitiin ja osallistettiin ideointiin kevyellä, webinaarien kuunteluun sopivalla tavalla. Osallistujia pyydettiin mm. pohtimaan, mitkä asiat tarinoissa herättivät kiinnostusta ja inspiroivat ja mitä näistä asioista he haluaisivat jakaa eteenpäin ystävilleen, perheilleen ja kollegoilleen. Näin pyrittiin tunnistamaan, mitkä asiat kulttuuriperinnössä kiinnostavat ja voisivat olla pohjana uusille tuotteille ja palveluille.

Kuva 2: Ideoinnissa ja yleisön aktivoinnissa hyödynnettiin Slido.com -palvelua.

Ideointia luonnossa patikoiden

Syksyllä 2021 koronatilanteen kohentuessa voitiin vihdoin suunnitella tapaamisia, työpajoja ja tutustumiskäyntejä eri mittauspisteille. Syyskuussa kokoonnuttiin Tunturi-Lapin maisemissa. Osallistujat pääsivät tutustumiskäynnille Enontekiön Jyppyrävaaralle, jossa pienen patikoinnin jälkeen kuulimme tutkimusretken matkasta Enontekiön alueella.

Jyppyrävaaran laelta on bongattavissa useampi mittausketjun mittauspiste ja se on helposti saavutettavissa suoraan Tunturi-Lapin luontokeskukselta lähtevää polkua pitkin. Struven ketjun todelliset mittauspisteet alueella ovat hieman haastavampia saavuttaa.

Patikoinnin jälkeen osallistujat työstivät ryhmissä uusia palvelukonsepteja matkailijoille. Mielessä oli tuore kokemus Jyppyrältä, joka itsessään oli jo inspiroinut erilaisten matkailupalveluiden kehittämisen äärelle.

Pienryhmissä ajatukset koottiin yhteen ja syntyi kolme hyvin erityyppistä palvelua Struven ketjuun liittyen: Kulttuuripolkutyyppinen opastettu kierros aloittelijoille, Mittausmatkaseikkailu kokeneille luonnossa liikkujille ja Tee oma matkamuistosi -työpaja yhteistyössä museoiden ja luontokeskusten kanssa.

Kuvat inspiroivat ideoimaan uusia palveluita

Marraskuussa järjestettiin kulttuurikahvit Aavasaksan Paviljongilla, ja siellä aiheena oli erityisesti juuri Tornionlaakson ja Ylitornio-Övertorneån kulttuurihistoria. Kulttuurikahveilla kuultiin mielenkiintoisia esityksiä aiheesta ja ideoitiin Struven mittausketjuun liittyviä matkailutuotteita ja -palveluita inspiraatiokuvia ja työpohjia hyödyntäen.


Kuva 3: Aavasaksan paviljongille kokoontui marraskuussa noin 15 Tornionlaakson kulttuurihistoriasta kiinnostunutta ihmistä kuulemaan ja ideoimaan matkailupalveluita alueelle.

Samoja inspiraatiokuvia ja työpohjia sovellettiin myös marraskuisessa Tornio 400v -seminaarissa, jossa aiheena oli "tutkimusmatkailijoiden Tornionlaakso". Inspiraatiokuvien avulla ideoinnissa päästiin nopeasti liikkeelle. Kuvat aktivoivat osallistujia ja niiden avulla omia ideoitaan ja ajatuksiaan sai koota työpohjalle samaan aikaan, kun kuunteli kiinnostavia esityksiä.


Kuva 4: Ohessa kaksi esimerkkiä inspiraatiokuvien avulla tuotetuista ideoista yleistasolla ilman kaikkia yksityiskohtia.

Käsillä tekeminen vauhditti ideointia

Marraskuun loppupuolella tuotteita ja palveluita ideointiin Juoksengissa yhdessä Napapiirin kyläyhdistyksen kanssa. Paikalla oli yli 15 käsitöistä ja käsillä tekemisestä kiinnostunutta harrastajaa, jotka yhdessä ideoivat matkamuistotyyppisiä tuotteita. Tällä kertaa työpajavarusteluun kuului erilaisia materiaaleja ja työkaluja, jotka kädentaitoja omaavien ihmisten käsissä muotoutuivat erilaisiksi prototyypeiksi matkailijoille suunnatuista tuotteista.


Kuva 5: Mehupilleistä, puunpalasista, napeista, nahkasta ja villalangasta kokeillen ja kehitellen syntyi erilaisia prototyyppejä ja ideoita matkamuistotuotteista. Kuvassa kirjoittajan ehdotus kolmiomittauksesta idean saaneesta Struven ketju himmelistä.

Toiminta huipentuu kiertävään näyttelyyn

Kestävä matkailu ja siihen liittyvä tuotekehitys on yksi Maailmanperintö Struven ketjun pohjoiset osat -hankkeen teemoista. Hankkeessa ideoidaan Struven mittausketjuun ja kulttuuriperintöön liittyviä matkailupalveluita, joissa hyödynnetään erilaisia digitaalisia ratkaisuja; esimerkiksi kosketusvapaa infokioski, 360-kuvat mittauspaikoilta ja tarinaa tutuksi tekevä mobiilipeli.

Kaikki työpajoissa tuotetut Struven mittausketjuun liittyvät tuote- ja palveluideat kootaan yhteen hankkeen verkkosivuille tulevan kevään aikana. Hanke jatkuu syyskuun 2022 loppuun asti ja viimeisenä vuotena toiminta huipentuu kiertävään Struve-aiheiseen näyttelyyn. Näyttely kiertää huhtikuusta alkaen Rajalla-kauppakeskuksesta Torniosta Övertorneålle, Ylläkselle, Hammerfestiin ja Enontekiölle, ja palaa lopuksi Tornioon Tornionlaakson museoon syyskuussa.

Näyttelyssä on siis esillä rautaisa annos Struve-aiheista sisältöä mukaan lukien hankkeessa tuotetut digitaaliset ratkaisut ja tuotekehityskilpailun parhaat ehdotukset.

 

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Vihreä talous tarkoittaa yhteiskunnan toimintamallia, joka mahdollistaa samanaikaisesti taloudellisen vaurauden lisääntymisen sekä ympäristökuormituksen vähentämisen (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 2022).

Taloudellisen ja ekologisen näkökulman lisäksi vihreän talouden rakenteet tukevat sosiaalista kestävyyttä ihmisten toimeentulon parantamisen sekä varallisuuden oikeudenmukaisen ja vastuullisen jakamisen kautta (Antikainen, R., Lähtinen, K., Leppänen, M. & Furman, E. 2013:11).

Euroopan komission mukaan keskeisimpiä keinoja ympäristöystävällisemmän talouden toteuttamisessa ovat uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen sekä esim. vesi- ja jätepolitiikan kehittäminen. Lisäksi kestävä kulutus ja tuotanto sekä vihreiden innovaatioiden tukeminen ovat vihreän talouden keskeisiä edellytyksiä. (Euroopan komissio 2022b.)

Toteutimme Green Rural Economy eli GRUDE-hankkeen puolesta Lapissa yrittäjä- ja kuntatoimijahaastatteluita kevään 2020 ja kesän 2021 välillä. Haastatteluissa halusimme ensinnäkin kuulla, millaisia vihreän talouden hyviä käytänteitä lappilaisissa yrityksissä sekä kunnissa jo on käytössä. Toiseksi selvitimme, millaisia haasteita ja pullonkauloja käytänteiden toteuttamisessa on, ja kolmanneksi, millaisia toimenpiteitä kunnissa täytyisi tehdä, jotta vihreä talous edistyisi Lapissa mahdollisimman tehokkaasti.

Haastateltavat valikoituivat mukaan kunnista, jotka olivat GRUDE-hankkeen käynnistysvaiheessa ilmaisseet halunsa olla mukana hankkeen toiminnassa. Yrityskentältä haastattelimme muun muassa lämpöyrittäjää, kalastusyhteisöä, matkailutoimijaa ja hirsirakentajaa. Kunnissa haastattelut taas kohdentuivat keskuskeittiön esihenkilöön, energiantuotannon toimijaan ja kalastusbrändityöstä tietävään tahoon.

Vastuullisuus, vihreät innovaatiot ja yhteistyön merkitys yrityksissä

Yrityksen yhteiskuntavastuu tarkoittaa sitä, että yritys on taloudellisen vastuun lisäksi osaltaan vastuussa toimintapiirissään olevien ihmisten sekä ympäristön hyvinvoinnista. Kestävän kehityksen perusajatuksen mukaan resursseja tulee hyödyntää siten, että myös tulevilla sukupolvilla on edellytykset hyvään elämään ja omien tarpeidensa tyydyttämiseen. (Harmaala, M. & Jallinoja, N. 2012.)

Tutkimusorganisaatioiden lisäksi myös yrityksillä on tärkeä rooli ekoinnovaatioiden eli resurssitehokkaampien toimintatapojen ja prosessien kehittämisessä sekä käyttöönotossa (Euroopan komissio 2022a.)

Hirsirakentaminen on eräs esimerkki vihreän talouden mukaisesta resurssitehokkaasta toimintamallista. Rakennuksiin käytetty hirsi sitoo hiiltä kymmeniksi tai jopa sadoiksi vuosiksi. Puu on uusiutuva rakennusmateriaali, joka voidaan rakennuksen käyttöiän lopuksi hyödyntää energiantuotannossa.

Lisääntyneet sisäilmaongelmat erityisesti julkisissa rakennuksissa ovat motivoineet kuntia rakentamaan muun muassa kouluja ja päiväkoteja hirrestä. Haastattelemamme hirsirakennusyrittäjä uskookin, että hyvät kokemukset tähän mennessä toteutetuista kohteista vaikuttavat hirsirakentamisen suosion kasvuun myös tulevaisuudessa.

Vihreän talouden toimenpiteiden edellytyksiä yrityksissä

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen julkisin varoin on yksi merkittävistä keinoista ekoinnovaatioiden, kestävän kulutuksen ja tuotannon tukemisessa sekä vihreiden ratkaisujen valtavirtaistamisessa (Euroopan komissio 2022a; Harmaala, M. & Jallinoja, N. 2012.) Haastattelemamme kalastusyhteisön edustaja toikin esille hanketoiminnan hyödyllisyyden alueellisen kalastustoimialan kehittämisessä.

Hankkeiden kautta kalastajayhteisöön oli saatu houkuteltua lisää kalastajia ja näin saatu turvattua yhteisön jatkuvuus sekä riittävät tuotantovolyymit. Uudet kalastajat oli otettu mukaan yhteisön toimintaan ja heille oli jaettu kalastukseen liittyvää ammattitietoutta esimerkiksi kalapaikoista, liikkumisesta ja tuotteiden jalostamisesta. Haasteena kalastuselinkeinon jatkuvuudelle yhteisön edustaja näki ammattikalastukseen liittyvän yleisen tietoisuuden heikon tason.

Myös hakelämpöyrittäjän näkemys korostaa julkisen hallinnon toimenpiteiden merkitystä vihreän talouden edellytysten luojana (ks. Antikainen, R. ym. 2013: 16).

Yrittäjä nosti haastattelussa esille käytänteen, jossa kuntien omistamia kiinteistöjä, kuten kaukolämpöverkon ulkopuolella sijaitsevia kouluja, muutetaan öljylämmityksestä yrittäjävetoiseen hakelämmitykseen. Yrittäjän mukaan hakelämmitys lisää työllisyyttä kunnan alueella, parantaa huoltovarmuutta ja omavaraisuutta, vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja on kokonaistaloudellisesti yhteiskunnalle kannattavaa.

Pullonkaulana toiminnan yleistymiselle yrittäjä näki kuntapäättäjien tietämättömyyden hakelämmitykseen siirtymisen mahdollisuuksista ja aluetaloudellisista vaikutuksista.

Kilpailuetua vastuullisuudesta

Yritys voi hyötyä monin tavoin maineestaan vastuullisena yrityksenä. Maineen avulla on mahdollista muun muassa lisätä palveluiden ja tuotteiden kysyntää, houkutella osaavaa työvoimaa sekä sitouttaa henkilöstöä. (Harmaala, M. & Jallinoja, N. 2012.) Matkailuyrittäjän tapauksessa yritys onkin päättänyt hyödyntää kyläyhteisöstä löytyvää ammattitaitoa osana matkailupalveluidensa tuotantoa.

Yritys on kartoittanut kylässä olevaa osaamista ja muuta yritystoimintaa, ja heidän tavoitteenaan on hyödyntää paikallisia tuotteita ja palveluita oman palveluvalikoimansa täydentämisessä. Tällä tavoin yrityksessä pystytään keskittymään paremmin omaan ydinliiketoimintaan majoituspalveluiden tuottajana. Laaja yhteistyö muiden alueen toimijoiden kanssa parantaa matkailutoimijan mielestä heidän asemaansa yhteisössä ja tekee yrityksen liiketoiminnasta kannattavampaa.

Kuntien rooli vihreän talouden edistämisessä

Luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjautuvan liiketoiminnan tukeminen kuntatasolla nopeuttaa vihreää siirtymää koko yhteiskunnassa. Julkisen hallinnon tehtävänä on toimia ennen kaikkea edellytysten luojana ja ohjata tuotantoa ja kulutusta vihreän talouden tavoitteiden suuntaan esimerkiksi strategisten uudistusten kautta. Konkreettisia esimerkkejä vihreän talouden mukaisista käytänteistä ovat muun muassa kestävyysnäkökulman huomiointi julkisissa hankinnoissa, uusiutuvan energian hyödyntäminen sekä alueen elinvoimaisuuden lisääminen uusien työpaikkojen kautta. (Antikainen, R. ym. 2013: 16–18.)

Ekologisia ratkaisuja Lapin kunnista

Osa Lapin kunnista on ottanut tavoitteekseen lähiruoan osuuden kasvattamisen julkisessa ruoantuotannossa. Haastattelemamme ruokapalvelupäällikkö toi esille kilpailutusosaamisen merkityksen lähiruoan hankinnassa.

Hän kertoo, ettei hankintalaki suinkaan pakota valitsemaan rahallisesti edullisinta tarjousta raaka-ainetoimituksissa, vaan valinnassa voidaan soveltaa myös muita kriteerejä, joiden kautta lähiruoan käyttöä voidaan kuntien keskuskeittiöissä lisätä. Haasteena lähiruoan lisäämiselle ovat hänen mukaansa hankintaosaamisen puute kunnissa sekä saatavilla olevien paikallisten raaka-aineiden vähyys.

Toinen esimerkki julkisen puolen kiertotalouden ratkaisuista on kaukolämmön tuotannossa käytettävän metsähakkeen poltosta syntyvän tuhkan hyödyntäminen metsien lannoituksessa. Kaukolämpöverkkoihin tuotetaan lämpöä etupäässä metsähakkeella. Metsähake on uusiutuvaa energiaa, jonka tuotannolla on työllistäviä vaikutuksia paikallistalouteen.

Energiantuotannon sivutuotteena syntyy tuhkaa, joka vihreän talouden käytänteiden mukaisesti jalostetaan rakeistamossa muotoon, joka on helppo levittää metsään. Haastattelemamme energiantuotannon kuntatoimijan mukaan tuhkalla on hyvä kysyntä ja sen palauttaminen takaisin metsään vähentää kaatopaikkaläjityksestä aiheutuvia kustannuksia. Lannoitekäyttöä rajoittavat lähinnä tuhkan sisältämät raskasmetallit, joiden pitoisuuksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa oikean polttotekniikan avulla.

Vastuullinen kuntaimago lisää alueen elinvoimaa

Vihreän talouden näkökulmat kannattaa huomioida myös kunnan imagon kehittämisessä. Ennakoivuus ja oma-aloitteisuus vastuullisten toimintatapojen kehittämisessä lisäävät sekä julkisen puolen että yritysten tapauksessa markkinaetua suhteessa kilpailijoihin (Antikainen, R. ym. 2013: 7, 16; Harmaala, M. & Jallinoja, N. 2012).

Eräs haastattelemistamme kuntatoimijoista toikin esille brändityön merkityksen paikallisen liike-elämän kannalta. Kunnan taitavasti rakentama brändi voi houkutella alueelle monenlaista liiketoimintaa, joka vastavuoroisesti kiihdyttää kuntabrändin tunnettuutta ja kiinnostavuutta sekä lisää alueen elinvoimaa.

Vihreä talous edellyttää laajaa asiantuntemusta ja rohkeaa päätöksentekoa

Haastatteluissa tuotiin esiin monipuolisesti vihreän talouden hyviä käytänteitä sekä kunnista, että yrityskentältä. Esimerkkejä saatiin sekä taloudellisen, ekologisen, että sosiaalisen kestävyyden osa-alueilta. Huomionarvoista on, että useimmissa esimerkeissä vihreän talouden toimenpiteiden positiiviset vaikutukset vaikuttivat ulottuvan laajasti yritys- ja aluetalouden eri osa-alueille.

Sekä kuntapäättäjien, että yrittäjien haastatteluissa nähtiin myös, että erityisesti tiedon puute aiheuttaa haasteita vihreän talouden eteenpäin viemiselle Lapissa, mikä kestävän kehityksen tavoitteiden laajuus huomioiden onkin varsin ymmärrettävää.

Aihepiirin moniulotteisuus sekä laajat syy-seuraussuhteet ovat omiaan vaikeuttamaan vihreään talouteen liittyvän tutkimustiedon tulkintaa ja ymmärrettävyyttä. Vihreä talous edellyttääkin toimintatapojen muuttamista koko yhteiskunnan ja kaikkien tuotantosektorien tasolla, mikä väistämättä tekee siitä pitkäjänteisen prosessin (Antikainen, R. ym. 2013: 19, 26, 28).

Vihreän talouden toimintamallien käyttöönotto vaatii myös rohkeita päätöksiä kunnissa ja yrityksissä. Päätösten tueksi tarvitaan osaamista ja kokemuspohjaista tietoa hyväksi havaituista vihreän talouden käytännöistä. Niitä olemme koonneet Pohjois-Suomen, -Ruotsin ja -Norjan alueilta GRUDE-hankkeen verkkosivuille osoitteeseen: www.grudeproject.eu.

Lähteet

Antikainen, R., Lähtinen, K., Leppänen, M. & Furman, E. 2013. Vihreä talous suomalaisessa yhteiskunnassa. Ympäristöministeriön raportteja 1/2013.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41446/YMra1_2013_Vihrea_talous_suomalaisessa_yhteiskunnassa.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Euroopan komissio. 2022a. Innovaation hyödyntäminen.
https://ec.europa.eu/environment/basics/green-economy/innovation/index_fi.htm
[luettu 4.1.2022]

Euroopan komissio. 2022b. Ympäristö.
https://ec.europa.eu/environment/basics/green-economy/index_fi.htm
[luettu 3.1.2022]

Harmaala, M. & Jallinoja, N. 2012. Yritysvastuu ja menestyvä liiketoiminta. Almatalent Oy.
https://verkkokirjahylly.almatalent.fi/teos/FAEBHXBTDG

Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu – Ympäristö.fi. 2022. Vihreä talous.
https://www.ymparisto.fi/fi-fi/kartat_ja_tilastot/ympariston_tilan_indikaattorit/Vihrea_talous [luettu: 3.1.2022]

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Elämysteknologia on yrittäjien näkökulmasta käsitteenä erikoinen ja hieman ahdistava. Toki elämysteknologiaa voi lähestyä monesta näkökulmasta: elämyksen tuottamisen teknologiana tai elämyksen jakamisen teknologiana. Yrittäjät kokevat kuitenkin elämysteknologian mahdollisuutena kokea ja toteuttaa asioita, vaikka se hieman hirvittääkin.

Elämysteknologialla voidaan tuottaa ja kokea uudenlaisia elämyksiä ja jakaa tietoa uusilla tavoilla, joissa rajana ovat vain mielikuvitus ja teknologian keinot.

Elämysteknologian toteuttamiseen ei tarvita virtuaalitodellisuutta tai teknistä erityisosaamista

Elämysteknologia pitää sisällään hienot ja monimutkaiset käsitteet kuten lisätty todellisuus (AR, augmentedreality), sekoitettu todellisuus (MR, mixed reality) ja virtuaalitodellisuus (VR, virtual reality), mutta yhtä lailla siihen voidaan lukea erilaiset varausjärjestelmät, sosiaalinen media ja yrityksen nettisivuille upotetut videot.

Yksi toimiva esimerkki teknologian arkipäiväistyneestä muodosta ovat pandemian myötä lähes yhdessä yössä käyttöön otetut etäyhteydet. Nykyään etäkokoukset toimivat jo hyvin ja ovat monessa mielessä perinteisiä tapaamisia huomattavasti tehokkaampia. Erityisesti pitkien välimatkojen Lapissa etäyhteydet ovat tehostaneet käytäntöjä ja vähentäneet turhaa liikkumista.

Elämysteknologiaa matkailuun -hankkeen tavoitteena on selvittää ja kehittää edelleen elämysteknologioiden hyödyntämistä Lapin alueen yrityksissä, erityisesti matkailualalla. Hankkeessa työstetään selvitystä elämysteknologian käytöstä matkailupalveluissa. Selvitystä varten haastateltiin kesän aikana pienyrittäjiä eri puolilta Lappia.

Elämysteknologisten ratkaisujen hyödyntäminen on monipuolista

Elämysteknologioita voidaan hyödyntää hyvin erilaisin päämäärin ja keinoin. Toteutustavasta riippumatta tavoitteena on aina elämyksen syventäminen ja elämyksen käyttäjäkokemuksen parantaminen.

iNaturalist on kansalaistieteellinen projekti ja sosiaalinen verkko luonnontieteilijöitä, kansalaistieteilijöitä ja biologeja. Sen tarkoituksena on kartoittaa ja jakaa havaintoja luonnon monimuotoisuudesta kaikkialla maailmassa. Havaintoja voidaan lisätä verkkosivuston tai mobiilisovelluksen avulla. iNaturalist mahdollistaa lajihavainnoinnin ja kansalaistieteen tekemisen. Elämysteknologiset ratkaisut voivat siis suoraan auttaa myös tieteen tekemisessä.

Eräässä matkailuyrityksessä on kehitetty vuorovaikutteista järjestelmää, jonka kautta pystytään kommunikoimaan asiakkaiden kanssa, markkinoimaan, informoimaan vierailun aikana, jälkimarkkinoimaan ja lopulta sitouttamaan asiakas saman kanavan kautta. Järjestelmän toimintaa on tarkoitus laajentaa asteittain kattamaan koko yrityksen sidosryhmien verkosto. Kun tekninen toteutus on yhteistyökumppanin hallussa, yrittäjän itsensä ei tarvitse kantaa siitä huolta. Näin ollen vain visuaalinen toteutus ja sisällöntuottaminen ovat asioita, joihin yrittäjä kokee kaipaavansa apua.

Enontekiöllä on viimeisen neljän vuoden aikana otettu tiheään tahtiin käyttöön varausjärjestelmiä ja automatisoitu toimintaa. On toteutettu maastopyöräpolkuja, joissa on gps sekä offline-tilassa toimiva sovellus (Rewind-karttasovellus).

Muonion kunnan vetämä Aurora by Locals -hanke puolestaan toteutti E8-tiehen pohjautuvan kohti Kilpisjärveä etenevän virtuaalitodellisuuskierroksen Tunturi-Lapissa. Kierroksella pääsi mm laskettelijan kenkiin, melomaan sekä lentämään 3D-lasit päässä, ja se on jaossa Tunturi-Lapin kirjastoissa. Info latujen ylläpidosta ollut netissä jo kauan lähes kaikkialla Lapissa.

Positiivisia esimerkkejä kaivataan

Yrittäjien omat käyttäjäkokemukset elämysteknologioista ovat melko rajallisia eivätkä ne ole toistaiseksi olleet kovin mieleenpainuvia. Uutta kokeillaan kyllä mielenkiinnosta, kun jotain tulee vastaan, mutta pääsääntöisesti kokemukset ovat olleet tavanomaisia ja toimivuudeltaan hyvin vaihtelevia. Jos kiinteän linkin taakse laitetaan informaatiota, se tulisi muistaa myös päivittää tai palvelu ei yksinkertaisesti toimi. Toisaalta on koettu, että lisätyn todellisuuden toteutukset ja 3D-keinotodellisuus antavat mielikuvituksellisia ratkaisuja, tuovat aina hyvää fiilistä ja hymyä suupieliin.

Asiakkailta toiveita ei ole juurikaan tullut, useimmat ovat tyytyväisiä, kunhan nettiyhteys toimii. Yrittäjät ovat kuitenkin hyvin tietoisia siitä tosiasiasta, että jos tuote, palvelu tai tieto ei löydy netistä, sitä ei ole tapahtunut eikä se silloin ole myöskään saavutettavissa.

Elämysteknologiat tuominen pienyrittäjän ulottuville

Yrittäjät kokevat tarvitsevansa apua nimenomaan perusasioissa, siinä mistä kannattaisi lähteä liikkeelle. Tämä ei tarkoita, että kaikkia kannattaisi lähteä kouluttamaan elämysteknologian monimutkaisimpiin koukeroihin. Lähinnä kyse on siitä, että jokin taho, esimerkiksi alueorganisaatiot, ottaisivat oman alueensa kokonaisuutena haltuun. Näin varmistettaisiin tasalaatuisuus, samanlainen juoni, laatu, tekniikka ja tyyli kaikessa. Yrittäjille ei jäisi kauheasti tekemistä eikä maksettavaa ja he voisivat edelleen keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Alueorganisaatioiden tehtävähän on tuoda alueelle asiakkaita.

Myös jatkuvuus on tärkeää. Saavutetut edistysaskeleet eivät saa jäädä esimerkiksi yhden hankkeen lopputulemaksi, vaan kaikki tulisi olla alueorganisaation alla kehitettävissä, jatkettavissa ja uudelleen toteutettavissa eri vuodenaikoina.

Yrityksillä voisi olla alueorganisaation hallinnoima ”elävä kansio”, johon voisi lisätä materiaalia, kun kehitetään uusia tuotteita tai toimitiloja. Ja kun kerran saataisiin yrittäjät mukaan, pitäisi muistaa myös ylläpito. Hyvä ratkaisu voisi olla alueorganisaation kuukausittainen workshop tai virtuaalikahvit, joissa käytäisiin läpi päivityksiä, muutoksia ja uusia asioita yleisesti.

Kaikkiaan yrittäjät ovat hyvin myötämielisiä elämysteknologioille matkailupalveluissa, mutta kaipaavat ruohonjuuritason ymmärrystä itselleen sekä erityisesti selkeää hallinnoijaa toiminnoille. Vahva yhteistyö sekä alueiden sisällä että eri hankkeiden välillä nousi myös selkeästi esille. Yrittäjän on vaikea valita valtavasta hankeviidakosta juuri niitä hankkeita, jotka häntä itseään ja hänen yritystään eniten hyödyttäisivät. Tässä me voimme varmasti auttaa.

Kuva 1. Elämysteknologiaa matkailuun -hankkeen työpajassa Hotelli Metsähirvaalla 9.9.2021 osallistujat pääsivät testaamaan erilaisia elämysteknologioita. Kuva: Sini Kestilä

Lähteet

Antti-Pekka Palokangas, Valkea Arctic Experience, haastattelu 16.6.2021
Hannu Autto, Kilpisjärven biologinen asema, haastattelu 5.7.2021
Oona Kuru, Villa Rauha, haastattelu 8.7.2021
Valtteri Immonen, Wildmaker Lapland, haastattelu 8.7.2021
Laura Hokajärvi, Hunter of the North, haastattelu 8.7.2021
Anne-Mari Kovalainen, Puolukkamaan pirtit, haastattelu 4.8.2021



> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Matkailu tekee paluun, mutta millaisena?

Koronakriisi on epäilemättä saattanut koko matkailualan poikkeukselliseen tilanteeseen. OECD (2020a) ennakoi, että pandemian jälkeinen kansainvälinen matkailu tulee tapahtumaan tarkkojen alueiden sisäpuolella ja lähialueiden matkailun odotetaan elpyvän ensimmäisten joukossa. On arvioitu, että Pohjoismaissa kansainvälinen vapaa-ajan matkailu elpyy vuonna 2023 ja liikematkailu vuonna 2025 (Wakonen, 2021, s. 4).

Pandemia on kasvattanut taloudellista eriarvoisuutta. Samaan aikaan kun taloustilanne erityisesti nuorilla ja pienituloisilla on yleisesti heikentynyt, vanhempi ikäluokka ja suurituloiset ovat kerryttäneet säästöjään reippaasti (Wilska, 2021). Kulutuksen uskotaan elpyvän asteittain (Mikkonen, 2021) ja vaikka palvelusektorin elpyminen on ennustettavasti yksi ensimmäisistä elpymisen kohteista, ulkomaanmatkailun odotetaan lähtevän kasvuun kulutuseristä viimeisimpinä (Valtionvarainministeriö, 2021, s. 14).

Pitkittyneen ja hitaan talouskasvun vuoksi matkailu saattaa tulevaisuudessa olla mahdollista yhä harvemmalle ja hygienia- sekä sääntelyvaatimusten johdosta matkailun odotetaan kallistuvan hieman (Laesser & Bieger, 2020, s. 8). Pandemian vaikutukset matkailijoiden kulutuskysyntään ja ostokäyttäytymiseen olisi syytä huomioida palvelutuotannossa ja koronakriisi tulisikin nähdä mahdollisuutena muotoilla matkailun tulevaisuus uudelleen.

Vaikka tulevaisuus on aina tuntematon, voidaan tutkimusten pohjalta hahmotella yleisesti Suomen ja Lapin kansainvälistä matkailua koskevia trendejä, joihin pandemian jälkeisessä ajassa tulisi keskittyä. Ennusteissa erityisesti laatu, turvallisuus, palveluiden yksilöityminen, digitaalinen markkinointiviestintä ja kestävä matkailu on määritelty tulevaisuudessa korostuviksi elementeiksi, joihin paneudutaan tässä blogikirjoituksessa tarkemmin. Kootut trendit eivät ole absoluuttisia totuuksia, mutta niiden avulla voidaan edistää näkemyksellisyyttä ja uusia ajattelumalleja matkailun kehittämiseksi.

 

Laatu

Matkailun kallistumisen lisäksi on odotettavaa, että tulevaisuudessa kuluttajat harkitsevat matkalle lähtöään tarkemmin ja viipymien kohteessa toivotaan pitenevän (Carbone, 2020, s. 50). Nämä heijastuvat myös laatuvaatimuksiin ja kohteen ravintolapalveluihin ollaan valmiita panostamaan rahallisesti. Majoituksen kohdalla yksityinen majoitusvuokraus koetaan houkuttelevana ja korkeamman tason majoitusmahdollisuudet sekä laatu korostuvat. (TEM, 2021, s. 21, 89, 90.)

Visit Finland ja TEM tarkentavat, että tulevaisuudessa laadukkuus matkailussa ei ainoastaan liity perinteisenä pidettyyn materialistiseen ulottuvuuteen, vaan aineellisen laadun sijaan keskitytään yhä enemmän myös aineettomaan laatuun, johon kuuluvat mm. laadukkaat autenttiset ja aidot kokemukset, merkityksen hakeminen sekä palvelut, jotka tukevat terveyttä ja hyvinvointia. Kokemusten halutaan olevan yksilöllisiä ja opettavaisia sekä elämää rikastuttavia. (TEM, 2021, s. 90; Visit Finland, 2021a, s. 2.)

 

Turvallisuus

On arvioitu, että muutokset maailman poliittisissa suhteissa sekä kansallismielisyyden ja protektionismin nousu, EU:n yhtenäisyyden horjuminen, Venäjän rooli tulevaisuudessa sekä Kiinan vaikutusvallan merkittävä kasvu voivat olla seikkoja, joihin tulee jatkossa varautua yhä huolellisemmin (Kivinen, Lappalainen, Schreck & Vasara, 2021, s. 17).

Covid-19-pandemian myötä turvallisuuden on ennustettu olevan entistä merkittävämpi tekijä matkailussa ja matkakohdetta valitessa. Suoria lentoja kohteeseen saatetaan suosia entistä enemmän (Tanskanen, 2021) ja niin sanottu kuplamatkailu voi lisääntyä, jolloin muut kontaktit minimoidaan ja matkaan lähdetään omien läheisten kesken tai matkan tarkoitus on nimenomaisesti vierailla sukulaisten tai ystävien luona (Visit Finland, 2020, s. 3, 6).

Hyvä kriisinhallinta vaikuttaa positiivisesti matkailun kysyntään ja Suomen onnistuminen koronakriisin torjunnassa ja pitkäaikainen profiloituminen turvallisena matkakohteena ovat valttikortteja pandemian jälkeisessä kansainvälisessä matkailussa.



Kuva: Lapin materiaalipankki, Kirsi Ukkonen, 2015

Palveluiden yksilöityminen

Tulevaisuuden kuluttajat haluavat tuntea itsensä erityisiksi ja yksilölliset palvelut sekä kokemukset nähdään voimakkaasti nousevina matkailun trendeinä. Kehittyvän tekniikan myötä voidaan luoda ketteriä, kontaktittomia ja yhä tarkemmin yksilöityjä matkailupalveluita, joissa syvällinen ihmistuntemus korostuu. Ihmisten arvot ovat entistä polarisoituneempi, ja samalla kun toiset suosivat teknologisia ratkaisuja, toiset kaipaavat perinteistä vieraanvaraisuutta, ihmiskontakteja sekä irtiottoa teknologiasta matkansa aikana. (Visit Finland, 2020.)

Etätyön yleistyttyä entisestään myös työn ja loman yhdistämisestä, niin kutsutusta workcationista, odotetaan tulevan yhä suositumpaa, jolloin työn tekeminen ja vapaa-aika sekoittuvat toisiinsa (Visit Finland, 2020, s. 4). Tällöin vastapainona työskentelylle matkakohteessa tulisi olla palvelutarjontaa ja aktiviteetteja vapaa-aikaa varten.

Matkailijaryhmistä senioreiden ennustetaan kasvavan merkittäväksi matkailupalveluja kuluttavaksi ikäryhmäksi. He voivat todennäköisesti paremmin kuin heitä edeltäneet iäkkäät sukupolvet ja massakohtelun sijaan heidän toiveensa ja tarpeensa tulee ottaa yksilöllisesti huomioon. (Hiltunen, 2019, s. 23.)

Yhtenä trendinä ennakoidaan myös inklusiivisen eli esteettömän matkailun nousua. Tällaisia kaikille avoimia ja ketään syrjimättömiä matkailupalveluita tulisi tarjota mahdollisimman monelle eri kohderyhmälle kuten seksuaalivähemmistöjen ja eri uskontokuntien edustajille. Inklusiivinen matkailutuote on rakennettu ja viestitty kohderyhmän tarpeiden mukaan. Kaikki erityiskohderyhmät eivät vaadi mitään muutoksia matkailutuotteen tai palvelun fyysisiin puitteisiin, vaan huomiota tulee kiinnittää erityisesti kohderyhmälle viestintään. (Visit Finland, 2021b, s. 1, 6.)

Digitaalinen markkinointiviestintä

On ennakoitu, että pienet ja keskisuuret yritykset, jotka eivät investoi digitalisaatioon, eivät selviydy tai menesty tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa, että matkailualan, matkakohteiden ja yritysten on omaksuttava teknologian käyttö täysimääräisesti pysyäkseen kilpailukykyisinä. (OECD, 2020b, s. 61.)

Tällä hetkellä tietoa matkakohteesta haetaan Googlen lisäksi sukulaisilta ja tuttavilta, mutta myös sosiaalinen media, kuten Facebook, Instagram ja YouTube ovat entistä tärkeämpi kanavia hankkia tietoa. Matkaa ostettaessa arvostetaan nopeaa varaus- ja ostosykliä ja viestinnän tulee olla tarkoin suunniteltua ja suunnattu halutulle kohderyhmälle. (TEM, 2021, s. 87, 89.)

Tulevaisuudessa virtuaalimatkailu määritellään yhdeksi merkittäväksi markkinoinnin muodoksi – virtuaalikokemus matkakohteesta on saatava ensin ja matkapäätös perustuu siihen (Visit Finland, 2020, s. 5). Lisätyn todellisuuden (AR) sekä virtuaalitodellisuuden (VR) kehittyminen mahdollistavat yhä autenttisempia kokemuksia koettaviksi ja erilaisten mobiiliteknologioiden odotetaan toimivan markkinoinnin tukena entistä voimallisemmin (Carbone, 2020, s. 50).

Kestävä matkailu

Globaalisti kulutustutkimukset ennustavat terveyteen ja omaan hyvinvointiin keskittyvän elämäntavan ja kulutuksen lisääntymistä. Kestävät arvot ovat monelle entistä tärkeämpiä ja matkakohteen valintaan sekä liikkumiseen kiinnitetään enemmän huomiota (Wilska, 2021). Kestävien arvojen johdosta myös jakamistalouden kasvu nähdään yhtenä tulevaisuuden matkailua ohjaavana trendinä (Kuhzady, Olya, Farmaki & Ertaş, 2021).

Hyvinvointitrendi heijastuu lisäksi luontomatkailun suosion lisääntymisenä (Visit Finland, 2020). Ympärivuotiseen matkailupalvelutarjontaan tulee panostaa, sillä talvien ollessa yhä vähälumisempia ja Keski-Euroopan kesien käydessä sietämättömän kuumiksi, Suomen kesämatkailu voi nostaa suosiotaan (Kivinen, Lappalainen, Schreck & Vasara, 2021, s. 27).

On myös mahdollista, että Lapin matkailu voi pandemiakriisin jälkeen lähteä voimakkaaseen nousuun, sillä etenkin aasialaiset luovat matkailulle kasvumahdollisuuksia Suomen puhtaan luonnon ja kiehtovan elämäntyylin johdosta. Lapin tulevaisuuskuvat 2040-luvulla –selvityksen skenaario 1 mukaan Lappiin on odotettavissa paljon matkailuun liittyviä kiinalaisinvestointeja, jotka ulottuvat myös liikenneinfrastruktuurin panostuksiin. Skenaarion mukaan etenkin Lapin raideliikenteen odotetaan kehittyvän kansainvälisten investointien tukemana. (Kivinen, Lappalainen, Schreck & Vasara, 2021, s. 16.)

Muutoksessa mukana

Maailma on jatkuvassa muutoksessa ja koronapandemian johdosta tarve tietää tulevaisuudesta sekä varautua siihen on entistäkin suurempi. On oletettavaa, että kansainvälinen matkailu tulee palaamaan pandemiaa edeltäviin lukuihin lähivuosien aikana ja ennustettujen trendien valossa Suomella on hyvät mahdollisuudet olla vetovoimainen matkailukohde myös tulevaisuudessa. On kuitenkin pidettävä mielessä, että menestyneimpiä ovat aina olleet ne maat ja kohteet, jotka keskittyvät tietoon ja sen keräämiseen (Pardo & Ladeiras, 2020, s. 676) ja ovat uuden tiedon karttuessa valmiita ”ajattelemaan uudelleen”.

Tulevaisuusajattelu on taito, joka voidaan opetella ja jokaisen alueen, yrityksen ja toimijan tulisi tietoa keräämällä ja sitä hyödyntämällä katsoa tulevaa heille tärkeistä näkökulmista. Nyt esitettyjä ennusteita ei pitäisi ajatella vain annettuina, vaan voimme itse vaikuttaa siihen, millainen huominen tulee olemaan.

Taustaa Kemijärven matkailun kehittäminen ja uudistaminen –hankkeesta

Hankkeessa pureudutaan mm. kansainvälisen matkailun trendeihin covid-19-kriisin jälkeen, jotta tilanteen normalisoiduttua pystyttäisiin mahdollisimman hyvin vastaamaan matkailijoiden muuttuneisiin toiveisiin ja tarpeisiin.

Tarkoituksena on laatia nykytila-analyysi Kemijärven alueesta kehittämispotentiaalin tunnistamiseksi sekä selvittää, millaisilla palveluilla Kemijärvi koettaisiin kiinnostavana vierailla kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa. Lisäksi toteutetaan talousselvitys matkailijoiden taloudellisista vaikutuksista, jalkautetaan selvityksen tulokset alueen matkailu- ja liitännäiselinkeinolle sekä sidosryhmille ja edistetään jatkokehittämistyön käynnistymistä yhdessä verkostojen kanssa

• Rahoitus: Maakunnan omaehtoisen kehittämisen rahoitus (AKKE)
• Toteutus: 1.6.2021 – 28.2.2022
• Yhteistyökumppanit: Kemijärven Kehitys Oy

Lähteet

Carbone, F. (2020). Tourism destination management post COVID-19 pandemic: a new humanism for a human-centred tourism (tourism 5.0). Turismo Mundial, Crise Sanitária e Futuro, 43. Viitattu 1.8.2021 (PDF) Tourism Destination Management Post COVID-19 Pandemic: a new humanism for a Human-Centred Tourism (Tourism 5.0) (researchgate.net)

Hiltunen, E. (2019). Helsingin matkailusäätiö. Viitattu 1.8.2021. 2FINAL_hki_matkailusaatio_matkailun_tulevaisuus_raportti_V211019_SIVUT.pdf

Kivinen, K., Lappalainen, I., Schreck, J., & Vasara, E. (2021). Capful oy ltd. Lapin tulevaisuuskuvat 2040-luvulla. Viitattu 12.7.2021 https://lapinluotsi.fi/wp-content/uploads/2021/01/lapin-tulevaisuuskuvat-2040-luvulla-raportti-01-2021.pdf

Kuhzady, S., Olya, H., Farmaki, A., & Ertaş, Ç. (2021). Sharing economy in hospitality and tourism: a review and the future pathways. Journal of Hospitality Marketing & Management, 1–22. Viitattu 12.7.2021 Sharing economy in hospitality and tourism: a review and the future pathways (tandfonline.com)

Laesser, C., & Bieger, T. (2020). Einschätzung der Zukunft des Tourismus im Zuge der Lockerung von SARS-CoV-2 Massnahmen: Kleine Schritte zu einer vorübergehenden neuen «Normalität».Viitattu 26.7.2021 https://www.alexandria.unisg.ch/260236/1/Zukunft%20CH%20Tourismus%20%28Report%20V20200513%29.pdf

Lapin materiaalipankki. (2015). Vaeltajat Inarin Otsamotunturilla. Kirsi Ukkonen. Viitattu 11.8.2021 Lapland Material Bank - Autumn (lappi.fi)

Mikkonen, H. (2021). Säästöpankkiryhmä. Ylen aamu. Suomalaisten tileillä on miljardeja, mihin rahat menevät?. Viitattu 12.7.2021 Suomalaisten tileillä miljardien koronasäästöt - mihin rahat menevät? | Ylen aamu | TV | Areena | yle.fi

OECD. (2020a). Tourism Policy Responses to the coronavirus (COVID-19). Viitattu 14.7.2021 Tourism Policy Responses to the coronavirus (COVID-19) (oecd.org)

OECD. (2020b). OECD Tourism Trends and Policies 2020. Viitattu 14.7.2021 6b47b985-en.pdf (oecd-ilibrary.org)

Pardo, C., & Ladeiras, A. (2020). Covid-19 “tourism in flight mode”: a lost opportunity to rethink tourism–towards a more sustainable and inclusive society. Worldwide Hospitality and Tourism Themes. Viitattu 28.7.2021 Worldwide Hospitality and Tourism Themes | Emerald Insight

Tanskanen, J. (2021). Yle. Lentovarausten data paljastaa: Juuri kukaan ei halua matkustaa nyt Suomeen karanteenin pelossa – jopa Ruotsi on suositumpi matkakohde. Viitattu 9.7.2021 Lentovarausten data paljastaa: Juuri kukaan ei halua matkustaa nyt Suomeen karanteenin pelossa – jopa Ruotsi on suositumpi matkakohde | Yle Uutiset | yle.fi

TEM. (2021). Kotimaan matkailijaselvitys. Kotimaanmatkailun nykytila ja potentiaali – selvitys kohderyhmistä ja kehittämistoimista. Viitattu 20.7.2021 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162882/TEM_2021_14.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Valtionvarainministeriö. (2021). Taloudellinen katsaus. Valtionvarainministeriön julkaisuja. Viitattu 20.7.2021 Taloudellinen katsaus, kevät 2021 (valtioneuvosto.fi)

Visit Finland. (2021b). Inklusiivisen matkailun opas. Viitattu 2.8.2021 inklusiivisen_matkailun_opas_2021.pdf (businessfinland.fi)

Visit Finland. (2020). Matkailija 2030 -skenaariot. Viitattu 12.7.2021 Sales presentation (businessfinland.fi)

Visit Finland. (2021a). Kulttuurimatkailun tuotesuositukset. Viitattu 12.8.2021 vf-kulttuurimatkailun-tuotesuositukset-2021.pdf (businessfinland.fi)

Wakonen, K. (2021). Tiedolla kohti tulevaa. Visit Finland. Viitattu 12.7.2021 The new PowerPoint template contains the following layout models: (businessfinland.fi)

Wilska, T-A. (2021). Jyväskylän yliopisto. Ylen aamu. Suomalaisten tileillä on miljardeja, mihin rahat menevät?. Viitattu 12.7.2021 Suomalaisten tileillä miljardien koronasäästöt - mihin rahat menevät? Ylen aamu | TV | Areena | yle.fi

 

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Matkailun välitön tulo Sodankylässä vuonna 2019 oli hieman yli 60 miljoonaa euroa, kertoo Sodankylän kunnan tilaama ja Lapin ammattikorkeakoulun tuottama selvitys (Satokangas 2021).

Koronapandemia puhkesi vuonna 2020 muuttaen matkailun kenttää voimakkaasti, joten selvitys kuvaa ennen pandemia vallinnutta tilannetta. Selvitys perustuu uusimpiin käytössä oleviin tilastotietoihin, joiden saatavuudessa on noin vuoden viive.

Välitön matkailutulo muodostuu palvelualan yrityksissä

Matkailun välittömät vaikutukset muodostuvat matkailijoiden asioidessa yrityksissä. (Kauppila 2001, 5–6; Ylkänen 1983.) Selvityksen toimialaluokitus (taulukko 1) heijastelee matkailijoiden kulutustarpeita ja niistä aiheutuvan tulon jakautumista. Selvityksen perusaineistona käytettiin Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoja (Tilastokeskus 2017).

Tilastoaineiston ohella sovellettiin yrityskyselyssä kerättyä tietoa matkailun osuudesta yritysten liikevaihdon muodostumisessa. Kyselyyn on osallistunut 61 yritystä. Tämän ohella matkailun osuuden selvityttämisessä on käytetty aiemmasta selvityksestä peräisin olevia Luostoa koskevia tietoja (Isola 2013).

Toimialojen välitön matkailutulo laskettiin kertomalla tilastoitu kokonaisliikevaihto toimialan matkailuosuusprosentilla. Matkailun välittömät työlllisyysvaikutukset laskettiin vastaavalla periaatteella.

Majoitus- ja ravitsemistoimialan merkitys suurin

Selvityksen tulokset esitellään jaoteltuna vähittäiskaupan ja liikenteen toimialaan, majoitus- ja ravitsemistoimialaan, sekä huvi- ja virkistystoimialaan. Kuhunkin toimialaan kuuluu useita alaluokkia TOL 2008 -tilastointijärjestelmän mukaisesti (Tilastokeskus n.d.).

Alaluokkien tiedot on laskettu Tilastokeskuksen toimesta yhteen ja esitetty toimialakohtaisesti. Näin saadaan muodostettua yksinkertaisemmin esitettäviä kokonaisuuksia, eivätkä tietosuojasyyt haittaa tietojen esittämistä samoin, kuin pyrittäessä yksityiskohtaisempaan tarkasteluun.

Taulukko 1 Matkailun välittömät tulovaikutukset Sodankylässä vuonna 2019

 



Suurin osa välittömästä matkailutulosta muodostui taulukon 1 mukaisesti majoitus- ja ravitsemistoimialalla. Vähittäiskaupan ja liikenteen toimialan kokonaisliikevaihto oli suurin, mutta matkailijoiden osuus liikevaihdon muodostumisessa oli pienin toimialoista.

Silti noin 15 % kauppojen, huoltamoiden, taksien ja muiden vastaavien yritysten liikevaihdosta muodostui matkailijoiden ansiosta. Vähittäiskaupan matkailutulo oli toiseksi korkein ennen huvi- ja virkistystoimialaa. Majoitus- ja ravitsemistoimialalla sekä huvi- ja virkistystoimialalla matkailun osuus liikevaihdon muodostumisessa oli noin 80–90 %, eli olennaisen merkittävä.

Taulukko 2 Matkailun välittömät työllisyysvaikutukset Sodankylässä vuonna 2019

Matkailun välittömät työllisyysvaikutukset Sodankylässä on esitetty taulukossa 2. Välitön matkailutyöllisyys oli yhteensä 340 henkilötyövuotta, josta selvästi suurin osa muodostui majoitus- ja ravitsemistoimialalla. Majoitus- ja ravitsemistoimiala oli kunnassa huomattava työllistäjä, toimialan kokonaistyöllisyys oli lähes yhtä suuri, kuin vähittäiskaupan ja liikenteen työllisyys yhteensä.

Toimialojen matkailutyöllisyys sai aikaan yhteensä lähes 11 miljoonaa euroa palkkatuloa ja lähes 1,5 miljoonaa euroa palkkaverotuloa. Laskennassa ei ole huomioitu mahdollista verotulovuotoa, joka aiheutuu kohdekunnan ulkopuolella kirjoilla olevista työntekijöistä.

Toipumisen seuranta mahdollista vastaavin periaattein

Sodankylän matkailun talousvaikutusten kehittymistä on jatkossa mahdollista seurata käyttäen vastaavaa menetelmää, jolla on laskettu vuotta 2019 koskevat tulokset. Koronapandemia aiheutti tosin huomattavia muutoksi matkailuun.

Esimerkkinä voi käyttää matkailijoiden yöpymisiä, joita oli Sodankylässä vuonna 2020 vain noin puolet vuoden 2019 määrästä (Visit Finland 2021). Näin ollen jatkossa tehtävät selvitykset kuvaavat lähinnä toipumista, jossa pandemiaa edustava taso vertailukohtana edustaa jonkinlaista ”vanhaa normaalia” tai toistaiseksi saavutettua huippua.

Lähteet

Isola J. (2013). Isoja J. (2013) Pyhä-Luoston alueen matkailun talousvaikutukset vuonna 2011. Lapin yliopisto, julkaisematon selvitysraportti.

Kauppila P. (2001). Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: pohjoismaisen mallin matkailijatutkimukset. Naturpolis, Kuusamo, tutkimuksia 3/2001. Luettu 15.3.2021 osoitteesta: http://www.kuusamo.fi/sites/default/files/tutkimus_matkailun_aluetaloudelliset_vaikutukset_0.pdf

Satokangas P. (2021). Matkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset Sodankylässä vuonna 2019. Lapin ammattikorkeakoulu, julkaisematon selvitysraportti.

Tilastokeskus (2017). Tuotteet ja palvelut. Yritysrekisteri. Luettu 15.3.2021 osoitteesta: http://www.tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html

Toimialaluokitus 2008. Luettu 15.3.2021 osoitteesta:
https://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/index.html

Ylkänen T. (1983). Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset kunta/ aluetasolla. Tutkimusmenetelmä.

Visit Finland (2021) Vuosittaiset yöpymiset ja saapuneet asuinmaittain, 1995–2021*. Luettu 2.8.2021 osoitteesta: http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland/VisitFinland__Majoitustilastot/visitfinland_matk_pxt_116t.px/table/tableViewLayout1/

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Maailman matkailujärjestö uutisoi viime tammikuussa vuoden 2019 olleen globaalin matkailun ennätysvuosi ja ennakoi kasvun jatkuvan myös kuluvana vuonna. Suunta muuttui kuitenkin nopeasti koronan muodossa ilmaantuneen mustan joutsenen myötä.

Matkailu on alana kokenut turbulenssia aikaisemminkin ja osoittanut joustavuutta ja ketteryyttä haastavissakin tilanteissa. Matkailun asiantuntijuudelle, kehittämiselle ja tuelle on nyt tarvetta; ala tuottaa työllisyyttä ja elinvoimaa työllistäen erityisesti nuoria ja naisia (ks. esim. Harju-Myllyaho, Hakkarainen & Vähäkuopus 2020; García-Rosell 2020). Myös García-Rosell (2020) näkee matkailualan tukemisen Covid-19-kriisin aikana vastuullisuustekona. Hän toteaa monien maiden ja alueiden olevan taloudellisesti riippuvaisia matkailusta.

Matkailualan kokonaisvaltainen muutos?

Kriisin aikana monilla matkailualan foorumeilla on käyty keskustelua alan tulevaisuudesta ja myös matkailukoulutuksessa on pohdittu mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Monet tutkijat ovat esittäneet kriisin tarjoavan matkailualalle tilaisuuden transformaatioon. (esim. Prideaux, Thompson & Pabel 2020; Ioannides & Gyimóthy 2020).

Monissa keskusteluissa on aprikoitu, josko Covid-19 saisi aikaan matkailualan uudistumisen entistä kestävämpään suuntaan (esim. Cheer 2020). Edelheim (2020) puolestaan pohtii arvopohjaista matkailukoulutusta. Hänen mukaansa menneisyys ja nykyisyys muovaavat aina sitä, kuinka suunnittelemme tulevaisuuttamme, mutta Covid-19-kriisi on hämärtänyt mahdollisuuksiamme ennakoida tulevia tapahtumia.

Edelheim näkee, että nyt voisi olla tilaisuus matkailun korkeakoulutuksen muutokselle, jonka myötä opiskelijat valmistuisivat muutososaamisella varustettuna. Myös Higgings-Desbiolles (2020, 2) toteaa, että Covid-19-kriisin seurauksena akateemisissa keskusteluissa on ollut esillä matkailun mahdollisuus transformaatioon ja toisaalta mahdollisimman nopea palautuminen aiempaan kasvun aikaan.

Vaikka alan osalta ei koettaisi mullistavaa muodonmuutosta, koronakriisiä edeltänyt tarve vastuullisen matkailun kehittämiselle ei ole kriisin myötä hävinnyt. Kehitystarpeet ovat saaneet uusia muotoja, joissa yhtenä tärkeänä ulottuvuutena korostuu turvallisuus.

Koronakriisi voidaan nähdä häiriötilana ja vaikka tilanne on haastava, matkailua tulee olemaan myös jatkossa. UNWTOn (2020a) mukaan palautuminen tasolle ennen koronaa vie matkailualalta jonkin aikaa ja luottamus rakentuu alaan hiljalleen.

Matkailukoulutus elää mukana alan muutoksissa

Olipa alan tulevaisuus millainen tahansa, matkailukoulutus on kiinteä osa tätä tulevaisuutta. Kun huomioidaan alan kehitys ennen koronaa, koronan aikana ja mahdollinen kehitys pandemian jälkeen, muutamia seikkoja voidaan pitää jokseenkin varmoina.

Ensinnäkin matkailun tutkimukselle, kehittämiselle ja asiantuntijuudelle on suuri tarve myös tulevaisuudessa. Tarvitaan tietoa monista eri näkökulmista, monilla eri tasoilla ja erilaisilla foorumeilla; erityisesti tarvitaan ennakointitietoa, tietoa tulevaisuuden näkymistä matkailuun vaikuttavista muutosvoimista. Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin liiton Lapin matkailun koronatoipumisen tilannehuone on yksi niistä toimenpiteistä, joilla tuetaan päätöksentekoa ja tiedon liikkumista eri tahojen välillä.

Lapin matkailuelinkeinojen liiton hallinnoimassa hankkeessa puolestaan tuotetaan Lapin matkailuskenaariot, jotka auttavat valmistautumaan ”mitä jos”-kysymyksiin ja pohtimaan tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Toiseksi, alan kestävien käytäntöjen eteen tehtävä työ nousee entistäkin merkittävämpään rooliin. Kuten sanottua, matkailun kestävyys ja elinkeinon resilienssi kriisitilanteissa on ollut hyvä ja tässä häiriötilanteessa tuosta innovointikyvystä ja joustavuudesta on hyötyä (ks. esim. UNWTO 2020b).

Matkailun turvallisuus tulee olemaan kiinteä osa vastuullista matkailutoimintaa, mikä tullee näkymään tähän liittyvän asiantuntijuuden kysynnän kasvuna. Lisäksi ne haasteet ja mahdollisuudet, jotka koettelivat matkailua jo ennen koronaa, odottavat siellä myös kriisin jälkeen.
Osaavaan työvoimaan liittyvät haasteet, ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat pirulliset ongelmat sekä digitaalisuuden lisäämät mahdollisuudet ovat esimerkkejä näistä. Näitä teemoja viedään eteenpäin niin koulutuksessa kuin TKI-toiminnassa.

Kolmanneksi, vaikka matkailun korkeakoulutus ei kokisi suurta mullistusta, tiettyjen taitojen tärkeys korostuu: taito ennakoida, varautua muutoksiin ja tehdä tulevaisuutta proaktiivisesti, kyky toimia itsenäisesti ja asiantuntevasti muuttuvassa maailmassa sekä kyky huomioida vastuullisuuden eri näkökulmat omassa toiminnassa.

Näiden lisäksi toimijoiden tuntemus, käytännön kehittämismenetelmien hallinta ja verkostoituminen auttavat kehittämään alaa eteenpäin leveämmin hartein.

 

Lähteet:

Cheer, J. M. (2020). Human flourishing, tourism transformation and COVID-19: a conceptual touchstone, Tourism Geographies, DOI: 10.1080/14616688.2020.1765016

Edelheim, J. (2020). How should tourism education values be transformed after 2020?, Tourism Geographies, DOI: 10.1080/14616688.2020.1760927

García-Rosell, J. (2020). Five reasons why supporting the tourism industry in times of COVID-19 is an act of responsibility. Haettu 19.9.2020 osoittesta: https://www.jcgarciarosell.com/post/five-reasons-why-supporting-the-tourism-industry-in-time-of-covid-19-is-an-act-of-responsibility?utm_content=buffer482eb&utm_medium=social&utm_source=linkedin.com&utm_campaign=buffer

Freya Higgins-Desbiolles (2020) The “war over tourism”: challenges to sustainable tourism in the tourism academy after COVID-19, Journal of Sustainable Tourism, DOI: 10.1080/09669582.2020.1803334

Prideaux, B., Thompson, M. & Pabel, A. (2020). Lessons from COVID-19 can prepare global tourism for the economic transformation needed to combat climate change, Tourism Geographies, DOI: 10.1080/14616688.2020.1762117

UNWTO (2020a). Covid-19 and tourism. Impact of covid-19 on global tourism made clear as UNWTO counts the cost of standstill. Haettu 19.9.2020 osoitteesta https://www.unwto.org/news/impact-of-covid-19-on-global-tourism-made-clear-as-unwto-counts-the-cost-of-standstill.

UNWTO (2020b). Unwto to harness the power of a.i to link tourism workers with jobs. Haettu 2.10.2020 osoitteesta https://www.unwto.org/news/unwto-to-harness-the-power-of-ai-to-link-tourism-workers-with-jobs

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Lapin ammattikorkeakoulun koordinoima Lapland of opportunity (ESR) -hanke järjesti yhdessä Lapin yliopiston Business Ladies (ESR) -hankkeen kanssa yritysyhteistyön mahdollisuuksia pohtivan Yritetään yhdessä -etätyöpajan keväällä 2020.

Lapland of opportunity -hankkeen tavoitteena on tukea maahanmuuttajataustaisten työllistymistä matkailualalle. Hankkeen kohderyhmänä ovat sekä maahanmuuttajataustaiset työntekijät että matkailuyrittäjät.

Business Ladies -hankkeen kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset naisyrittäjät. Työpajaan toivotettiin tervetulleeksi yrittäjiä molempien hankkeiden kohderyhmistä, mutta myös laajemmin.

Hankkeiden erilaiset, mutta toisiaan leikkaavat kohderyhmät innostivat yhteisen, yrittäjille suunnatun työpajan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Maahanmuuttajataustaisista naisyrittäjistä moni toimii matkailualalla. Osalla yritystoiminta puolestaan on sen luonteista, että yhteistyö matkailualan yritysten kanssa voisi tuottaa molemminpuolista hyötyä.

Maahanmuuttajataustaisilla yrittäjillä on usein myös kokemusta maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden palkkaamisesta. Ajattelimme, että näiden kokemuksien jakamisesta voisi olla hyötyä myös muille matkailualan yrittäjille.

Yritetään yhdessä - työpaja

Työpajan järjestämisen yhteydessä jännitettiin hieman sitä, saadaanko yrityksiä innostettua osallistumaan. Koronaviruksen aiheuttaman pandemian takia monet keväälle suunnitellut työpajat ja tilaisuudet oli siirretty toiseen ajankohtaan, koska yrityksille haluttiin antaa aikaa selvitä mahdollisista pandemian aiheuttamista muutoksista omassa yritystoiminnassaan. Silti ajattelimme tällaisen keskustelevan työpajan innostavan yrittäjiä, jos ei heti aloittamaan yhteistyötä muiden kanssa, niin ainakin tutustumaan muihin yrittäjiin, mikä voisi synnyttää yhteistyötä tulevaisuudessa.

Työapajan toteutuksessa haluttiin myös testata, miten täysin etänä toteutettu työpaja onnistuisi. Lapland of opportunity -hankkeen kohderyhmänä on koko Lappi ja jo hankesuunnitelman laatimisen aikana mietittiin etäyhteyksien käyttöä, jotta Lapin kaukaisimmastakin paikasta yrittäjät pääsisivät matkustamatta osallistumaan työpajoihin ja tilaisuuksiin. Tämä on myös ekologisesti kestävää ja vastuullista toimintaa hankkeelta.

Keskusteleva etätyöpaja sai mukavan kokoisen yrittäjäporukan monilta eri aloilta tulemaan mukaan. Monialaisuus oli innostavaa, sillä tarkoitus oli nimenomaan lisätä moninaisempaa yhteistyötä eri alojen välillä. Työpaja tarjosi osallistuneille yrityksille mahdollisuuden tutustua, verkostoitua ja keskustella muiden yrittäjien kanssa.

Erilaisia yhteistyöesimerkkejä avaavan inspiraatiopuheenvuoron ja työpajan ryhmäkeskustelujen pohjalta voidaan todeta, että yritykset ovat innokkaita niin toimialojen sisällä tapahtuvaan, kuin toimialat ylittävään yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Yhteisten intressien löytyminen ja win-win -tilanteiden saavuttaminen ei välttämättä ole aivan yksinkertaista, mutta työpajassa nousi esille monia potentiaalisia ideoita.

Yhteistyö voi näyttäytyä yhteisinä tuotteina, palveluketjun muodossa tai vaikkapa yhteisinä työntekijöinä. Myös yritysten välinen mentorointi kiinnostaa yrittäjiä.

Yhteistyön ja verkostoitumisen todettiin edellyttävän ennakkoluulotonta asennetta ja vievän myös aikaa. Osallistujat toivoivatkin lisää tilaisuuksia, joissa yrittäjät pääsevät aidosti tutustumaan toisiin yrittäjiin. Samanlaisia toiveita on kuultu yrittäjiltä muissakin tilaisuuksissa. Koulutusorganisaatioiden hallinnoimilla hankkeilla ja niiden sisällä olevalla asiantuntijuudella voi olla merkittävä rooli yrittäjien toisiinsa tutustumisen mahdollistamisessa ja tukemisessa.

Mitä opimme työpajasta ja miten tästä eteenpäin

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) visiona on olla edelläkävijä. Yhtenä LUCin strategisena erikoisosaamisena on tulevaisuuden palvelujen kehittäminen, jonka toteutumiseksi alueen tarpeiden kuunteleminen on olennaisen tärkeää. Työpajat ovat yksi hyvä mahdollisuus tiedustella alueen ja sen yrittäjien tarpeita.

Kuten Yritetään yhdessä -työpajassa nousi esille, yritysten välisessä yhteistyössä kolmas osapuoli, kuten korkeakoulu, voi toimia tärkeässä välittäjäroolissa. Kolmas osapuoli voi järjestää kohtaamistilanteita sekä koota erilaisia tarpeita ja linkittää samanlaisia tarpeita omaavia toimijoita yhteen helpottaen näin win-win -yritysyhteistyön saavuttamista.

Yritetään yhdessä -työpaja osoitti hanketoimijoiden tarpeellisuuden yritysyhteistyön ja mentoroinnin innoittajana varsinkin nykyisissä epävarmuuden siivittämissä olosuhteissa. Työpajaan osallistuneet yrittäjät totesivat, että usein hankkeiden järjestämät tilaisuudet ovat olleet heille paikkoja, joissa he ovat kohdanneet toisia alueen tai alan yrittäjiä. Siksi on tärkeää, että hankkeet toimivat puolueettomina yritysten välisten yhteistyön ja mentoritoiminnan mahdollistajina nyt ja myös tulevaisuudessa.

Lapland of opportunity -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama. Sitä toteutetaan yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Startup Refugees -verkoston kanssa. Hankkeen kesto on 1.9.2019 – 31.8.2022. Hankkeen budjetti 344 642 €, josta ESR-tukea 275 176 €.

Lähde:

Lapin korkeakoulukonserni (LUC). Viitattu 3.6.2020 https://www.luc.fi/fi/LUC/Strategia

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Matkailu on Lapin alueelle kärkiala, joka osaltaan mahdollistaa hyvinvointia ja taloudellista kasvua pohjoisella alueella (Lappi-sopimus 2018-2021).

Lapissa on myös vahva perinne teollisuudessa; Meri-Lapissa sekä metsäteollisuus että terästeollisuus ovat jo vuosikymmeniä luoneet hyvinvointia ja työpaikkoja alueelle. Alueella on myös paljon pienempiä teollisuusyrityksiä erilaisilla toimialoilla. Teollisuusmatkailun konseptointi –hankkeessa pyritään luomaan kestävää yhteistyötä näiden alojen välille.

 

Matkailualan muutosten tuulet

Viimeisen kymmenen vuoden ajan Lapin matkailu on kasvanut eksponentiaalisesti aina alkuvuoteen 2020 saakka. Erityisen suurta kasvu on ollut kansainvälisen matkailun osalta. Talvikaudesta 2019 - 2020 odotettiin taas ennätystulosta, mutta maailmanlaajuinen koronakriisi lamaannutti matkailun keväällä 2020 (UNWTO 2020; Niestadt 2020).

Globaalina ja suhdanneherkkänä toimialana matkailuala on kärsinyt kriisissä paljon. Joidenkin ennusteiden mukaan matkailualan toipumiseen menee vuosia (UNWTO 2020; Niestadt 2020; Lapin matkailuelinkeinon liitto ja Lapin kauppakamari 2020).

Vaikka kriisin vakavuutta ei voi mitenkään vähätellä, hiljaisempi aika on antanut myös aikaa uusille, innovatiivisille ajatuksille matkailualan tulevaisuutta ajatellen.

Liikehdintä on ollut aaltomaista, kesäkuussa matkustusrajoituksia ja muita rajoituksia purettiin, jonka myötä matkailuala hieman piristyi. Elokuun alussa matkustusrajoituksia jälleen kiristettiin joidenkin maiden osalta (Business Finland 2020a). Eritoten kotimaan matkailu näyttää lisääntynee kesän 2020 aikana (Satokangas 2020).

Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin liitto ovat käynnistäneet EAKR-rahoitteisen, Vipuvoimaa EU:lta Lapin matkailun koronatoipumisen tilannehuone -hankkeen, jonka tavoitteena on koota, tulkita sekä jakaa tietoa matkailutoimijoille tietoa kriisistä toipumisen tueksi.

Matkailijoiden arvojen ja kulutuskäyttäytymisen muutosta koronanjälkeiselle ajalle on ennakoitu eri foorumeilla. On arvioitu, että kriisin jälkeen matkailijat arvostavat entistä enemmän “hyviä” arvoja edustavia matkakohteita, jotka noudattavat esimerkiksi kestävän ja vastuullisen matkailun periaatteita (Yle uutiset 2020).

Teollisuusmatkailu ja sen konseptoiminen vastuulliseksi ja elämykselliseksi matkailutuotteeksi voi olla yksi mielenkiintoinen kehittämisen kohde. Meri-Lapin alueella onkin jo upeita esimerkkejä teollisuusmatkailutuotteista. Kuvassa 1 on Kemin matkailun järjestämä elämysmatka matkailijoille Jäänmurtaja Sampolla.

Kuva 1. Jäänmurtaja Sampo. Lähde: Kemin Matkailu Oy / Experience365

 

Teollisuusmatkailu muualla maailmassa

Euroopassa teollisuuteen liittyvä matkailu on kasvattanut suosiotaan ja teollisuusmatkailupalveluita on kehitetty sekä olemassa oleviin kohteisiin että käyttämättömiin perintökohteisiin, esimerkiksi entisiin kaivoksiin.

Luulajassa sijaitseva Ruotsin pohjoisin tiedekeskus Teknikens Hus keskittyy alueen teollisuuteen. Siellä voi tutkia esimerkiksi terästeollisuutta, metsäteollisuutta sekä astronomiaa. Ruotsissa on myös muutamia kaivoskohteita, joissa voi vierailla. Taalainmaalla on Falunin kuparikaivokset ja LKAB:N rautamalmikaivos Kiirunassa, joissa molemmissa järjestetään ohjattuja kierroksia.

Saksassa lähellä Hannoveria sijaitsevassa Rammelsbergin kaivosmuseossa on myös mahdollista vierailla. Museossa esitellään kaivostyöläisten arkea alueella.

 

Meri-Lapin alueen teollisuusmatkailu - Mitä ja kenelle?

Meri-Lapin alueen matkailuun haetaan uusia ideoita Teollisuusmatkailun konseptointi -hankkeen avulla, jonka tavoitteena on kehittää alueen matkailua ja reagointikykyä muuttuvaan kuluttajakäyttäytymiseen. Hankkeen avulla voidaan hyödyntää kattavasti alueen potentiaalia yhdessä teollisuudessa ja matkailussa toimivien yrittäjien ja toimijoiden kanssa yli toimialarajojen.

Hanke käynnistyi Kemin kaupungin tarpeesta kehittää Meri-Lapin alueen matkailua. Hankkeessa Meri-Lapin alueelle on jo syntynyt monialainen verkosto, johon kuuluu matkailuyritysten edustajia, teollisuuden toimijoita, yhdistysten jäseniä sekä muita sidosryhmiä. Tässä verkostossa teollisuusmatkailun konseptia kehitetään yhdessä korkeakouluorganisaatioiden kanssa. Kuvassa 2 on esitetty hankkeen posteri.

Kuva 2. Teollisuusmatkailun konseptointi –hankkeen posteri.

 

Vastuullista teollisuusmatkailua kehittämässä

Teollisuusmatkailukonseptia kehitettäessä tulee huomioida vahvasti turvallisuus ja kestävä kehitys. Luonnon hyödyntäminen edellyttää toimintojen vastuullisuutta luontoa ja kulttuuriympäristöä kunnioittaen.

Meri-Lapin alueen elinkeinojen tasapainoinen kehitys ja kannattava liiketoiminta paranee entisestään, kun kestävän kehityksen käytännöt saadaan sisällytettyä vahvemmin yritysten kaikkiin toimintoihin.

Vastuullisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää sidosryhmille ja asiakkaille sekä pitkäjänteisen toiminnan takaamisen vuoksi. Asiakkaat ovat yhä enemmän tietoisia vastuullisuuden merkityksestä ja tällä hetkellä maailmaa muokkaavan koronaviruksen vaikutukset tulevat todennäköisesti lisäämään asiakkaiden kiinnostusta korkeaa laatutasoa kohtaan. (Business Finland 2020.)

Hankkeella edistetään etenkin uusien alueen teollisiin ominaispiirteisiin, kansainvälisesti tunnustettuihin kärkiosaamisalueisiin ja kulttuuriperintöön pohjautuvien laadukkaiden teollisuusmatkailupalveluiden syntymistä eri vuodenajoille. Teollisuusmatkailu mahdollistaa koko alueen näkemisen uudesta ja erilaisesta näkökulmasta ja tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Hankkeessa ideoita ammennetaan alueen omista vahvuuksista esimerkiksi kulttuuriperintöön, arktiseen teollisuuteen ja matkailupalveluihin liittyen.

Teollisuusmatkailun kehittäminen edistää ympärivuotisten matkailupalveluiden tarjontaa ja antaa keinon laajentaa alueelle saapuvaa kansainvälistä asiakaspohjaa. (Lapin Yrittäjät 2020; Miettunen 2018.)

 

Verkostoista vauhtia kehitykseen

Hankkeen verkostossa valitut kehittämisen teemat ovat kulttuuriperintö, kiertotalous ja vastuullinen teollisuus sekä elintarviketeollisuus sisältäen maatilamatkailutyyppisen toiminnan. Näiden teemojen kautta tuodaan esiin alueen identiteettiä, historiaa ja alueen teollisuuden erikoisosaamista.

Kehittämällä teollisuusmatkailuun liittyviä palveluita säilytetään palanen historiaa; historian esiintuonti matkailijoille edesauttaa matkailijoiden kiinnostusta aluetta kohtaan (Meri-Lapin Kehittämiskeskus 2020). Matkailijoille halutaan tarjota elämyksiä ja historian havinaa. Teollisuusmatkailukonsepti on onnistunut silloin kun saadaan historia ja nykyisyys kohtaamaan mielenkiintoisella tavalla.

Teollisuusmatkailusta voi kehittyä Meri-Lapin alueelle yksi tulevaisuuden matkailualan vetonauloista. Matkailijat haluavat innovatiivisia ja autenttisia matkailuelämyksiä. Kehitettyjä konsepteja voidaan hyödyntää hankkeen jälkeen myös muualla Suomessa. Alueen yritykset, toimijat ja teollisuudenalat haluavat vastata tarpeeseen kehittämällä omia palveluitaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Hankkeen tavoitteista ja tuloksista viestitään hankkeen aikana monipuolisesti eri kanavissa. Perinteisen median lisäksi käytössä on digitaalisen median kanavia kuten LinkedIn, Lapin AMKin verkkosivut sekä hanketoimijoiden muut viestintäkanavat. Tavoitteena on saavuttaa Meri-Lapin alueen toimijat ja yritykset. Hankkeen Kick Off –tilaisuudesta on kirjoitettu tiedote Lapin AMKin sivuille ja paikallislehtiin.

Teollisuusmatkailun konseptointi –hanke on rahoitettu Lapin liiton myöntämällä Euroopan aluekehitysrahaston, Vipuvoimaa EU:lta tuella (276 853 €), kokonaisbudjetin ollessa 346 069 euroa. Hanke on alkanut 8/2019 ja päättyy 12/2021. Hankkeen päätoteuttajana on Lapin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Lapin yliopisto.

 

Lähteet

Business Finland 2020. Kestävyys matkailuvalttina. Haettu osoitteesta 18.5.2020 https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/vastuullisuus/kestava-matkailu-lyhyesti/

Lapin Yrittäjät 2020. Haettu osoitteesta 20.5.2020. https://www.yrittajat.fi/lapin-yrittajat/a/blogit/teollisuusmatkailu-matkailun-seuraava-megatrendi

Lappi-sopimus 2018-2021. Hankittu osoitteesta 25.5.2020 http://www.lappi.fi/c/document_library/get_file?folderId=3589265&name=DLFE-32814.pdf

Meri-Lapin Kehittämiskeskus. 2020 Haettu osoitteesta 20.5.2020 http://www.meri-lappi.fi/fi/asuminen/historia/alueen-teollisuuden-historia/
Miettunen, M. 2018. Meri-Lapin Teollisuusmatkailu -esiselvitys.

Niestadt, M. 2020. European Parliamentary Research Service. Haettu osoitteesta 19.5.2020. https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/ATAG/2020/649368/EPRS_ATA(2020)649368_EN.pdf

Satokangas, P. 2020. Pohjoisen tekijät blogi. Lapin ammattikorkeakoulu. Haettu osoitteesta 14.8.2020. https://www.lapinamk.fi/blogs/Kesa-lievensi-matkailun-korona-ahdinkoa---syksy-ja-talvi-ratkaisevan-tarkeita/40628/5403550e-4877-44ab-b5ea-f315e43ff2a3

UNWTO 2020. World Tourism Barometer. 18 (2). Haettu osoitteesta 19.5.2020. https://www.unwto.org/market-intelligence

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Vuosi 2020 on jo jäänyt historiaan muutenkin kuin uuden vuosikymmenen alkuetappina. COVID19-epidemia pysäytti yhteiskuntia laajasti ympäri maailmaa. Liikkumiseen perustuva matkailu kärsi pysähtymisestä erityisen pahasti.

Rekisteröidyt yöpymiset Lapin majoitusliikkeissä olivat kasvussa vielä tammi- ja helmikuussa, mutta kevättalvella luvut sulivat nopeammin, kuin maakuntaa peittäneet nietokset. Vuoden 2019 maaliskuussa yöpymisiä oli noin 410 000, vuotta myöhemmin vähän alle 250 000.

Huhtikuussa yöpymisiä oli vain noin 20 000, eli alle kymmenesosa edelliseen vuoteen verrattuna. Toukokuussa yöpymisten määrä pysyi edelleen noin 20 000 tuntumassa, edellisen vuoden toukokuussa yöpymisiä oli ollut noin 90 000. Kesäkuussa toteutuneet 80 000 yöpymistä edustaa puolestaan lähes 50 % tasoa verrattuna vuotta aiempaan vastaavaan jaksoon. (Visit Finland 2020a.)

Vaikka kesällä nähtiin merkkejä paremmasta, epidemia ja sen seurausvaikutukset merkitsivät luonnollisesti suuria vaikeuksia matkailuelinkeinolle.

Lappilaisista matkailuyrittäjistä noin puolet arvioi, että ei pärjää seuraavaan talvisesonkiin asti. Pärjäämisen huoli on myös työntekijöillä, koska hieman yli 60 prosenttia yrityksistä on joutunut turvautumaan lomautuksiin tai irtisanomisiin. (Lapin matkailuelinkeinon liitto ja Lapin kauppakamari 2020.)

 

Ratkaiseva syksy

Alkukesästä epidemia oli siis laantunut ja asetettuja rajoituksia lievennettiin. Ravintolat ja hotellit avasivat oviaan toivoen asiakkaiden paluuta. Kesäkuussa tilanne näytti jo hieman paremmalta, kuin syvimmän karanteenivaiheen aikana. Valtioiden välisiä matkustusrajoituksia oli yhä voimassa, joten matkailun elpyminen perustui lähinnä kotimaiseen kysyntään.

Vaikka esimerkiksi heinäkuun yöpymistilastoja ei ole vielä saatavilla, vaikuttaa siltä, että kotimaanmatkailu muodosti melko kantavan sillan kesän yli. Vuoden 2019 heinäkuussa Lapissa rekisteröidyistä yöpymisistä noin 70 prosenttia kertyi viime vuonna kotimaisten matkailijoiden ansiosta.

Kotimainen kysyntä voi siis pelastaa kesän, mutta talvella suhteet kääntyvät toisinpäin. Joulukuussa 2019 ulkomaalaisten yöpymisten osuus oli peräti 80 prosenttia. (Visit Finland 2020b.) Lapin matkailun ja koko elinkeinoelämän kannalta olisi siis tärkeää, että kesä kuivaisi viruksen viimeiset pisarat. Talvisesongin kohtalo ratkeaa huomattavilta osin loppukesän aikana, jolloin matkanjärjestäjät ilmoittavat, pitävätkö ne kiinni tekemistään ennakkovarauksista.

Palautuminen kestänee useita vuosia

Työ- ja elinkeinoministeriön, Visit Finlandin, Tilastokeskuksen ja MaRa ry:n laatiman ennusteen mukaan matkailijoiden kulutus koko maassa supistuu 60—70 prosenttia vuonna 2020 ja toipuminen kriisiä edeltävälle tasolle kestää ainakin vuoteen 2022.

Matkailukysynnän elpyminen riippuu varsinaisen epidemian sammumisen sekä matkustusrajoitusten purkamisen ohella kuluttajien taloudellisesta tilanteesta ja turvallisuuden tunteen palautumisesta. Myös kulkuyhteyksien, kuten lentoreittien on luonnollisesti avauduttava. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2020.)

Tilannehuone – tietoa toipumisen tueksi

COVID19-epidemian aiheuttama kriisi on räikeä esimerkki matkailun muuttuvasta toimintaympäristöstä ja muutosten vaikutuksesta kysyntään. Yrittäjillä ei usein ole mahdollisuuksia seurata toimintaympäristön tarkkaa kehitystä ja pohtia siellä tapahtuvien muutosten vaikutusta omaan toimintaansa.

Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin liitto käynnistivät kesäkuussa EAKR-rahoitteisen (Vipuvoimaa EU:lta) Lapin matkailun koronatoipumisen tilannehuone -hankkeen, jossa kootaan, tulkitaan sekä jaetaan tietoa matkailutoimijoille tietoa kriisistä toipumisen tueksi. Tilannehuone-tietopankin kautta tulee saataville esimerkiksi matkailukysynnän kehittymästä kuvaavaa tietoa sekä arvioita tulevasta kehityksestä.

Virtuaalinen tilannehuone avataan vielä elokuun aikana Lapin luotsin verkkosivuilla.

Hankkeessa kehitetään tiedolla johtamisen ja verkostoyhteistyön toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää myös jatkossa.

COVID19-epidemia ei ole ensimmäinen matkailun kohtaama kriisi, mutta harvinaisen voimakas. Epidemia ja sen torjuntatoimet alkoivat toden teolla maaliskuussa, jolloin matkailun korkeasesonki alkoi olla Lapissa ohi. Tämä pelasti lukuisat yritykset ja työntekijät pahimmalta.

Mikäli epidemian toinen aalto iskee voimakkaana, tilanne on vakavampi. Matkailuelinkeinolle sekä varsinainen tauti että lääke, eli rajoitukset ovat vaarallisia. Koska rajoitukset ovat kuitenkin tarpeellisia ihmisten terveyden suojelemiseksi, matkailualan kannalta olisi tärkeää, että mahdollinen toinen aalto hiipuisi alkuunsa.

Lähteet

Lapin matkailuelinkeinon liitto ja Lapin kauppakamari (2020) Korona kurittaa rajusti Lapin matkailuyrityksiä- nykyiset tukimuodot eivät ole riittäviä. Luettu 10.6.2020 osoitteesta: https://www.lme.fi/lme/ajankohtaista/korona-kurittaa-rajusti-lapin-matkailuyrityksia-nykyiset-tukimuodot-eivat-ole-riittavia.html

Työ- ja elinkeinoministeriö (2020) Elpyminen koronapandemiasta voi käynnistyä pian, mutta kriisin vaikutukset näkyvät vielä pitkään. Luettu 10.6.2020 osoitteesta: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162277/Matkailualan_nakymat_kevat_2020.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Visit Finland (2020a) Kuukausittaiset yöpymiset ja saapuneet asuinmaittain muuttujina Alue, Maa, Tiedot ja Kuukausi. Luettu 10.6.2020 osoitteesta:
http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland/VisitFinland__Majoitustilastot/visitfinland_matk_pxt_116n.px/table/tableViewLayout1/

Visit Finland (2020b) Kuukausittaiset yöpymiset ja saapuneet asuinmaittain muuttujina Alue, Maa, Tiedot ja Kuukausi. Luettu 10.6.2020 osoitteesta: http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland/VisitFinland__Majoitustilastot/visitfinland_matk_pxt_116n.px/table/tableViewLayout1/

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle