kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Vihreän talouden hyvät käytänteet Lapissa

19.1.2022



Kirjoittajien kasvokuvat.
Henna Kukkonen (KM) ja Kalle Santala (metsätalousinsinööri, YAMK) työskentelevät asiantuntijoina Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä.

Vihreä talous tarkoittaa yhteiskunnan toimintamallia, joka mahdollistaa samanaikaisesti taloudellisen vaurauden lisääntymisen sekä ympäristökuormituksen vähentämisen (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 2022).

Taloudellisen ja ekologisen näkökulman lisäksi vihreän talouden rakenteet tukevat sosiaalista kestävyyttä ihmisten toimeentulon parantamisen sekä varallisuuden oikeudenmukaisen ja vastuullisen jakamisen kautta (Antikainen, R., Lähtinen, K., Leppänen, M. & Furman, E. 2013:11).

Euroopan komission mukaan keskeisimpiä keinoja ympäristöystävällisemmän talouden toteuttamisessa ovat uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen sekä esim. vesi- ja jätepolitiikan kehittäminen. Lisäksi kestävä kulutus ja tuotanto sekä vihreiden innovaatioiden tukeminen ovat vihreän talouden keskeisiä edellytyksiä. (Euroopan komissio 2022b.)

Toteutimme Green Rural Economy eli GRUDE-hankkeen puolesta Lapissa yrittäjä- ja kuntatoimijahaastatteluita kevään 2020 ja kesän 2021 välillä. Haastatteluissa halusimme ensinnäkin kuulla, millaisia vihreän talouden hyviä käytänteitä lappilaisissa yrityksissä sekä kunnissa jo on käytössä. Toiseksi selvitimme, millaisia haasteita ja pullonkauloja käytänteiden toteuttamisessa on, ja kolmanneksi, millaisia toimenpiteitä kunnissa täytyisi tehdä, jotta vihreä talous edistyisi Lapissa mahdollisimman tehokkaasti.

Haastateltavat valikoituivat mukaan kunnista, jotka olivat GRUDE-hankkeen käynnistysvaiheessa ilmaisseet halunsa olla mukana hankkeen toiminnassa. Yrityskentältä haastattelimme muun muassa lämpöyrittäjää, kalastusyhteisöä, matkailutoimijaa ja hirsirakentajaa. Kunnissa haastattelut taas kohdentuivat keskuskeittiön esihenkilöön, energiantuotannon toimijaan ja kalastusbrändityöstä tietävään tahoon.

Vastuullisuus, vihreät innovaatiot ja yhteistyön merkitys yrityksissä

Yrityksen yhteiskuntavastuu tarkoittaa sitä, että yritys on taloudellisen vastuun lisäksi osaltaan vastuussa toimintapiirissään olevien ihmisten sekä ympäristön hyvinvoinnista. Kestävän kehityksen perusajatuksen mukaan resursseja tulee hyödyntää siten, että myös tulevilla sukupolvilla on edellytykset hyvään elämään ja omien tarpeidensa tyydyttämiseen. (Harmaala, M. & Jallinoja, N. 2012.)

Tutkimusorganisaatioiden lisäksi myös yrityksillä on tärkeä rooli ekoinnovaatioiden eli resurssitehokkaampien toimintatapojen ja prosessien kehittämisessä sekä käyttöönotossa (Euroopan komissio 2022a.)

Hirsirakentaminen on eräs esimerkki vihreän talouden mukaisesta resurssitehokkaasta toimintamallista. Rakennuksiin käytetty hirsi sitoo hiiltä kymmeniksi tai jopa sadoiksi vuosiksi. Puu on uusiutuva rakennusmateriaali, joka voidaan rakennuksen käyttöiän lopuksi hyödyntää energiantuotannossa.

Lisääntyneet sisäilmaongelmat erityisesti julkisissa rakennuksissa ovat motivoineet kuntia rakentamaan muun muassa kouluja ja päiväkoteja hirrestä. Haastattelemamme hirsirakennusyrittäjä uskookin, että hyvät kokemukset tähän mennessä toteutetuista kohteista vaikuttavat hirsirakentamisen suosion kasvuun myös tulevaisuudessa.

Vihreän talouden toimenpiteiden edellytyksiä yrityksissä

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen julkisin varoin on yksi merkittävistä keinoista ekoinnovaatioiden, kestävän kulutuksen ja tuotannon tukemisessa sekä vihreiden ratkaisujen valtavirtaistamisessa (Euroopan komissio 2022a; Harmaala, M. & Jallinoja, N. 2012.) Haastattelemamme kalastusyhteisön edustaja toikin esille hanketoiminnan hyödyllisyyden alueellisen kalastustoimialan kehittämisessä.

Hankkeiden kautta kalastajayhteisöön oli saatu houkuteltua lisää kalastajia ja näin saatu turvattua yhteisön jatkuvuus sekä riittävät tuotantovolyymit. Uudet kalastajat oli otettu mukaan yhteisön toimintaan ja heille oli jaettu kalastukseen liittyvää ammattitietoutta esimerkiksi kalapaikoista, liikkumisesta ja tuotteiden jalostamisesta. Haasteena kalastuselinkeinon jatkuvuudelle yhteisön edustaja näki ammattikalastukseen liittyvän yleisen tietoisuuden heikon tason.

Myös hakelämpöyrittäjän näkemys korostaa julkisen hallinnon toimenpiteiden merkitystä vihreän talouden edellytysten luojana (ks. Antikainen, R. ym. 2013: 16).

Yrittäjä nosti haastattelussa esille käytänteen, jossa kuntien omistamia kiinteistöjä, kuten kaukolämpöverkon ulkopuolella sijaitsevia kouluja, muutetaan öljylämmityksestä yrittäjävetoiseen hakelämmitykseen. Yrittäjän mukaan hakelämmitys lisää työllisyyttä kunnan alueella, parantaa huoltovarmuutta ja omavaraisuutta, vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja on kokonaistaloudellisesti yhteiskunnalle kannattavaa.

Pullonkaulana toiminnan yleistymiselle yrittäjä näki kuntapäättäjien tietämättömyyden hakelämmitykseen siirtymisen mahdollisuuksista ja aluetaloudellisista vaikutuksista.

Kilpailuetua vastuullisuudesta

Yritys voi hyötyä monin tavoin maineestaan vastuullisena yrityksenä. Maineen avulla on mahdollista muun muassa lisätä palveluiden ja tuotteiden kysyntää, houkutella osaavaa työvoimaa sekä sitouttaa henkilöstöä. (Harmaala, M. & Jallinoja, N. 2012.) Matkailuyrittäjän tapauksessa yritys onkin päättänyt hyödyntää kyläyhteisöstä löytyvää ammattitaitoa osana matkailupalveluidensa tuotantoa.

Yritys on kartoittanut kylässä olevaa osaamista ja muuta yritystoimintaa, ja heidän tavoitteenaan on hyödyntää paikallisia tuotteita ja palveluita oman palveluvalikoimansa täydentämisessä. Tällä tavoin yrityksessä pystytään keskittymään paremmin omaan ydinliiketoimintaan majoituspalveluiden tuottajana. Laaja yhteistyö muiden alueen toimijoiden kanssa parantaa matkailutoimijan mielestä heidän asemaansa yhteisössä ja tekee yrityksen liiketoiminnasta kannattavampaa.

Kuntien rooli vihreän talouden edistämisessä

Luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjautuvan liiketoiminnan tukeminen kuntatasolla nopeuttaa vihreää siirtymää koko yhteiskunnassa. Julkisen hallinnon tehtävänä on toimia ennen kaikkea edellytysten luojana ja ohjata tuotantoa ja kulutusta vihreän talouden tavoitteiden suuntaan esimerkiksi strategisten uudistusten kautta. Konkreettisia esimerkkejä vihreän talouden mukaisista käytänteistä ovat muun muassa kestävyysnäkökulman huomiointi julkisissa hankinnoissa, uusiutuvan energian hyödyntäminen sekä alueen elinvoimaisuuden lisääminen uusien työpaikkojen kautta. (Antikainen, R. ym. 2013: 16–18.)

Ekologisia ratkaisuja Lapin kunnista

Osa Lapin kunnista on ottanut tavoitteekseen lähiruoan osuuden kasvattamisen julkisessa ruoantuotannossa. Haastattelemamme ruokapalvelupäällikkö toi esille kilpailutusosaamisen merkityksen lähiruoan hankinnassa.

Hän kertoo, ettei hankintalaki suinkaan pakota valitsemaan rahallisesti edullisinta tarjousta raaka-ainetoimituksissa, vaan valinnassa voidaan soveltaa myös muita kriteerejä, joiden kautta lähiruoan käyttöä voidaan kuntien keskuskeittiöissä lisätä. Haasteena lähiruoan lisäämiselle ovat hänen mukaansa hankintaosaamisen puute kunnissa sekä saatavilla olevien paikallisten raaka-aineiden vähyys.

Toinen esimerkki julkisen puolen kiertotalouden ratkaisuista on kaukolämmön tuotannossa käytettävän metsähakkeen poltosta syntyvän tuhkan hyödyntäminen metsien lannoituksessa. Kaukolämpöverkkoihin tuotetaan lämpöä etupäässä metsähakkeella. Metsähake on uusiutuvaa energiaa, jonka tuotannolla on työllistäviä vaikutuksia paikallistalouteen.

Energiantuotannon sivutuotteena syntyy tuhkaa, joka vihreän talouden käytänteiden mukaisesti jalostetaan rakeistamossa muotoon, joka on helppo levittää metsään. Haastattelemamme energiantuotannon kuntatoimijan mukaan tuhkalla on hyvä kysyntä ja sen palauttaminen takaisin metsään vähentää kaatopaikkaläjityksestä aiheutuvia kustannuksia. Lannoitekäyttöä rajoittavat lähinnä tuhkan sisältämät raskasmetallit, joiden pitoisuuksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa oikean polttotekniikan avulla.

Vastuullinen kuntaimago lisää alueen elinvoimaa

Vihreän talouden näkökulmat kannattaa huomioida myös kunnan imagon kehittämisessä. Ennakoivuus ja oma-aloitteisuus vastuullisten toimintatapojen kehittämisessä lisäävät sekä julkisen puolen että yritysten tapauksessa markkinaetua suhteessa kilpailijoihin (Antikainen, R. ym. 2013: 7, 16; Harmaala, M. & Jallinoja, N. 2012).

Eräs haastattelemistamme kuntatoimijoista toikin esille brändityön merkityksen paikallisen liike-elämän kannalta. Kunnan taitavasti rakentama brändi voi houkutella alueelle monenlaista liiketoimintaa, joka vastavuoroisesti kiihdyttää kuntabrändin tunnettuutta ja kiinnostavuutta sekä lisää alueen elinvoimaa.

Vihreä talous edellyttää laajaa asiantuntemusta ja rohkeaa päätöksentekoa

Haastatteluissa tuotiin esiin monipuolisesti vihreän talouden hyviä käytänteitä sekä kunnista, että yrityskentältä. Esimerkkejä saatiin sekä taloudellisen, ekologisen, että sosiaalisen kestävyyden osa-alueilta. Huomionarvoista on, että useimmissa esimerkeissä vihreän talouden toimenpiteiden positiiviset vaikutukset vaikuttivat ulottuvan laajasti yritys- ja aluetalouden eri osa-alueille.

Sekä kuntapäättäjien, että yrittäjien haastatteluissa nähtiin myös, että erityisesti tiedon puute aiheuttaa haasteita vihreän talouden eteenpäin viemiselle Lapissa, mikä kestävän kehityksen tavoitteiden laajuus huomioiden onkin varsin ymmärrettävää.

Aihepiirin moniulotteisuus sekä laajat syy-seuraussuhteet ovat omiaan vaikeuttamaan vihreään talouteen liittyvän tutkimustiedon tulkintaa ja ymmärrettävyyttä. Vihreä talous edellyttääkin toimintatapojen muuttamista koko yhteiskunnan ja kaikkien tuotantosektorien tasolla, mikä väistämättä tekee siitä pitkäjänteisen prosessin (Antikainen, R. ym. 2013: 19, 26, 28).

Vihreän talouden toimintamallien käyttöönotto vaatii myös rohkeita päätöksiä kunnissa ja yrityksissä. Päätösten tueksi tarvitaan osaamista ja kokemuspohjaista tietoa hyväksi havaituista vihreän talouden käytännöistä. Niitä olemme koonneet Pohjois-Suomen, -Ruotsin ja -Norjan alueilta GRUDE-hankkeen verkkosivuille osoitteeseen: www.grudeproject.eu.

Lähteet

Antikainen, R., Lähtinen, K., Leppänen, M. & Furman, E. 2013. Vihreä talous suomalaisessa yhteiskunnassa. Ympäristöministeriön raportteja 1/2013.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41446/YMra1_2013_Vihrea_talous_suomalaisessa_yhteiskunnassa.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Euroopan komissio. 2022a. Innovaation hyödyntäminen.
https://ec.europa.eu/environment/basics/green-economy/innovation/index_fi.htm
[luettu 4.1.2022]

Euroopan komissio. 2022b. Ympäristö.
https://ec.europa.eu/environment/basics/green-economy/index_fi.htm
[luettu 3.1.2022]

Harmaala, M. & Jallinoja, N. 2012. Yritysvastuu ja menestyvä liiketoiminta. Almatalent Oy.
https://verkkokirjahylly.almatalent.fi/teos/FAEBHXBTDG

Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu – Ympäristö.fi. 2022. Vihreä talous.
https://www.ymparisto.fi/fi-fi/kartat_ja_tilastot/ympariston_tilan_indikaattorit/Vihrea_talous [luettu: 3.1.2022]

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Teknologiariskit osana yritysten kehitystyötä

1.12.2021



Kirjoittajan kasvot.
Insinööri (YAMK) Leena Parkkila työskentelee projekti-insinöörinä Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Korkean teknologian yritykset kohtaavat erilaisia strategisia liiketoimintariskejä kehitystyössään. Yrityksen sisäisiin riskeihin kuuluva teknologiariski ”sisältää kaikki ei-toivotut tapahtumat, jotka liittyvät teknologioiden hyödyntämiseen ja teknologiapäätöksiin” (Peltonen 2002).

Teknologiariskin toteutuessa seurauksena on pahimmassa tapauksessa yrityksen ajautuminen teknologiseen ”umpikujaan”. Tästä on hankalaa ja kallista siirtyä uusiin teknologioihin ja toimintamalleihin. Yritykselle tulee pahimmassa tapauksessa merkittäviä taloudellisia menetyksiä, joka estää tarvittavan rahoituksen saamisen. Tästä seuraa toteutuneiden seurausten osalta myös taloudellinen riski. (Rousku 2017.)

Digitaalisten innovaatioiden teknologisena riskinä suuryrityksille sekä pk- ja mikroyrityksille on tietyn teknologian häviäminen markkinoilta. Lapin ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä tekevän Uudistuvan teollisuuden -osaamisryhmän hankkeissa ja kehitystyössä on törmätty samaan ongelmaan.

Syitä tietyn teknologian häviämiseen markkinoilta voi vain arvailla. Esimerkiksi tuotetta valmistavan yrityksen liiketoiminnan muutokset, keskeneräinen tai liian aikaisin julkistettu tuote ja vanhentunut teknologia sekä yritysten fuusiot voivat vaikuttaa teknologian häviämiseen markkinoilta. Tässä blogiartikkelissa esitetään ajatuksia ja esimerkkejä yritysten kehitystyössä ilmenevistä teknologian häviämisen riskeistä.

Teknologinen osaaminen kehitystyön vauhdittajana

DigiProcess-hankkeen (1.10.2019 - 30.9.2022) suuryritys- ja pk-yrityshaastatteluiden mukaan korkea teknologinen osaaminen on vauhdittanut pk- ja mikroyritysten pääsyä suuryrityksen kumppaneiksi ja kehittämään uusia tuotteita- ja palveluita parantaakseen suuryrityksen tuotannon kyvykkyyttä.

Korkean teknologian yritykset haluavat pysyä markkinoilla ja kehityksen kärjessä, joten tuote- ja palveluinnovaatioiden kehitys on heille elintärkeää. Digitalisaation kehittymisen myötä yritykset haluavat hyödyntää markkinoilla olevaa uusinta teknologiaa ja käyttää sitä osana omia innovaatioita. Yritykset haluavat tarjota asiakkaille parhainta mahdollista teknologiaa sisältäviä tuotteita ja palveluita. Ilman uusinta teknologiaa yritys jää hyvin nopeasti jälkeen muista yrityksistä (TechRepublic 2021).

Vanhentunut teknologia

Suuryrityshaastattelujen mukaan kaikki ei ole aina mennyt yrityksissä ns. ”putkeen” ja epäonnistumisiakin on tullut, kun yritykset ovat etsineet omaa tietä digitalisaation kehityksessä. Epäonnistumiset ovat kuitenkin ”antaneet osansa yrityksen digitalisaation suuntaan”.

Suuryritysyrityshaastatteluissa tuli esiin tapaus, jossa tietty teknologia lopetettiin valmistajan toimesta. Suuryrityksen edustajan mukaan ”teknologia lähti alta, eikä laitteita ollut enää saatavilla”. Teknologiaa käytettiin lisätyn todellisuuden (AR, Augmented Reality) hankkeessa, jossa käytettiin Google Tangon sisäpaikannusteknologiaa.

Haastatteluiden perusteella kävi ilmi, ettei Google Tangon ohjelmisto- ja teknologia-alustaa enää tueta eikä kehitetä eteenpäin. Google päätyi lopettamaan kehittämänsä lisätyn todellisuuden Tango-ohjelmistoalustan vanhentuneena niin ettei se enää tukenut sitä 1.3.2018 jälkeen. (Kastrenakes 2017).

Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuvan teollisuuden -osaamisryhmän hankkeissa ja kehitystyössä on muutama vuosi sitten kohdattu samantapaisia haasteita kuin yrityksissäkin mm. Google Tangon suhteen. Eräässä hankkeessa tutkittiin lisättyä todellisuutta ja sen soveltamista, joten siinä käytettiin Google Tango-ohjelmistoalustaa ja siihen yhteensopivia laitteita.

Keskeneräinen tuote markkinoille

Yrityksissä käytetään resursseja uuden tuotteen ja palvelun kehitystyöhön, mutta pk- tai mikroyritys ei saa lopputuotetta valmiiksi asiakkaille niin kuin on suunniteltu. Kehitystyössä tarvittavaa tuotetta esim. Google Glass älylaseja ei myyty enää kuluttajille (Tsukayama 2015). Eräs pk-yritys oli ottanut Google Glass -lasit käyttöön kehitystyössään, joten tässä tapauksessa konkretisoituivat sekä teknologiset että taloudelliset riskit.

Google Glass -lasit (kuva 1) tulivat myyntiin vuonna 2014 ja vuonna 2015 Google ilmoitti lopettavansa lasien tuottamisen. (Wikipedia 2021.) Kävi ilmi, etteivät lasit olleet vielä täysin valmiit eikä hyväksyttävissä kuluttajakäyttöön (Lehtiniitty 2017a). Google ei kuitenkaan täysin lopettanut lasien tuottamista vaan julkaisi vuonna 2017 seuraavan mallin yrityspuolelle eli Google Glass Enterprise Edition’in sekä myöhemmin vuonna 2019 Google Glass Enterprise Edition 2:n. (Wikipedia 2021.)

Silmälaseja muistuttavat vr-lasit.
Kuva 1. Google Glass -lasit (Wikimedia Commons 2020.)

Tulevaisuuden ennustamisen vaikeus

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, ainoastaan voi esittää arvailuja tulevaisuuden kehityksen suunnasta. Ei voi myöskään tietää etukäteen tuleeko tietyn teknologian käytöstä riskejä vai ei. Kehitystyötä eri teknologioiden parissa on kuitenkin tehtävä sekä yrityksissä että ammattikorkeakouluissa. Kehitystyö ja siinä epäonnistuminen ei ole turhaa, sillä siitä saa oppia. Se antaa kuitenkin osansa digitalisaation kehityksen suunnalle.

Teknologisesta riskistä seuraava taloudellinen riski on mikro- ja pk-yrityksille paljon vakavampaa kuin suuryrityksille, joilla on enemmän taloudellisia resursseja kokeilla erilaisia pilottiprojekteja. Epäonnistuneet projektit ja teknologian häviäminen markkinoilta ei kaada suuryritystä, mutta voi sysätä pienen yrityksen taloudelliseen ahdinkoon.

Tärkeintä on kuitenkin huomata ja luopua ajoissa väärästä teknologisesta suunnasta, ettei kehitystyöhön käytetä liikaa resursseja. Täytyy ottaa huomioon tehdyt virheet, oppia niistä ja käyttää hyödyksi niitä teknologian osa-alueita, joita kyseisessä projektissa hyödynnettiin. Aikaisemmista tiedoista voi olla hyötyä kehitettäessä uusia digitaalisia tuotteita ja palveluita.

Lähteet:

Kastrenakes, J. 2017. Google’s Project Tango is shutting down because ARCore is already here. The Verge Dec 15, 2017. Viitattu 16.11.2021 https://www.theverge.com/2017/12/15/16782556/project-tango-google-shutting-down-arcore-augmented-reality

Lehtiniitty, M. 2017a. Yllättävä julkaisu: Google Glass -laseille ensimmäinen ohjelmistopäivitys kolmeen vuoteen. Mobiili.fi 21.6.2017. Viitattu 12.11.2021 https://mobiili.fi/2017/06/21/yllattava-julkaisu-google-glass-laseille-ensimmainen-ohjelmistopaivitys-kolmeen-vuoteen/

Peltonen, K. 2002. Teknologian valinnassa piilee monta riskiä. Tekniikka & Talous. 26.9.2002. Viitattu 12.11.2021 https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/teknologian-valinnassa-piilee-monta-riskia/f17d5787-f116-30ea-abd6-1c48c1c6daf4

Rousku, K. (toimittaja). 2017. VM 22/2017 Ohje riskienhallintaan – LIITTEET 1 – 6. Valtionvarainministeriö. Viitattu 17.11.2021 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80013/Liitteet_VM22_2017.pdf

TechRepublic, 2021. Digital transformation: A cheat sheet. November 5, 2021 Viitattu 12.11.2021 https://www.techrepublic.com/article/digital-transformation-a-cheat-sheet/

Tsukayama, H. 2015. Google will stop selling Glass to the general public. But Google says the device is not dead yet. January 15, 2015. The Washington post. Viitattu 19.11.2021. https://www.washingtonpost.com/news/the-switch/wp/2015/01/15/google-will-stop-selling-glass-to-the-general-public-but-google-says-the-device-is-not-dead-yet/

Wikimedia Commons. 2020. File: Google Glass Main.jpg. Viitattu 16.11.2021 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Google_Glass_Main.jpg

Wikipedia. 2021. Google Glass. Viitattu 17.11.2021 https://en.wikipedia.org/wiki/Google_Glass


> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivull



Maaseudulla on merkitystä myös tulevaisuudessa

29.11.2021



Kirjoittajan kasvot.
OTM, HTM, MMM Tia Lämsä työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Ennustaminen on aina vaikeaa, etenkin tulevaisuuden ennustaminen. Vanha totuus pitää edelleen paikkansa.

Vaikka Suomessa tapahtuu laajalla mittakaavalla alueellista keskittymistä, on maaseutualueilla edelleen iso merkitys maassamme. Suomalaisista yrityksistä 40 prosenttia toimii maaseudulla ja kolmanneksella maatiloista on maatalouden ulkopuolista yritystoimintaa (MMM 2021).

Kun tarkastellaan Suomea yritystukien valossa, Suomen pinta-alasta 95 prosenttia on maaseutua. Tästä näkökulmasta tarkastellen 30 prosenttia Suomen yrityksistä sijaitsee maaseudulla. (Ely-keskus 2021). Näiden lukujen valossa ei käy kiistäminen, etteikö maaseudun tulevaisuudella ole merkitystä koko Suomelle. Alueella on myös potentiaalia moneen.

Korona myös osaltaan vaikutti siihen, että osa maaseutualueista on muutaman viime vuoden aikana saanut käännettyä muuttotappionsa jopa muuttovoittoon tai ainakin pienentämään tappiotansa. Moni työntekijä on etätyöhön siirtyessään muuttanut mökkipaikkakunnalleen pysyvämmin tai vihdoin toteuttanut haaveensa siirtyä kaupungin vilinästä maaseudun rauhaan. Tämä tuo toki uusia mahdollisuuksia myös näiden alueiden yrityksille.

Maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen on tärkeää

Karelia ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteistyössä alueidensa ProAgrioiden kanssa toteuttama ja Maaseuturahaston rahoittama Rural Future -hanke on toiminut nimenomaan maaseutuyritysten kannattavuuden ja toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Hankkeessa on haluttu kehittää uusia ansaintamuotoja toimeentulon ja toiminnan kehittämisen vahvistamiseksi. (Kehittyvä ja kannattava maaseutuyrittäjyys).

Maaseutupolitiikan visiossa todetaan monimuotoisen maaseudun olevan kansallinen menestystekijä, joka tarjoaa alustan ja ratkaisuja hyvälle elämälle, innovatiivisuudelle, yrittäjyydelle ja kestävälle yhteiskunnalle (Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2021:12, 19). Näihin asioihin on haluttu vaikuttaa ja luoda tulevaisuusvisioita maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi.

Korona on ollut jo kohta kaksi vuotta keskuudessamme ja epävarmuus tulevaisuudesta vaivaa edelleen monia yrittäjiä. Kuitenkin tulevaan on pyrittävä varautumaan ja sitä ennakoimaan parhaansa mukaan. Toiminnan kehittäminen ja ennakointi onkin noussut keskiöön monessa yrityksessä ja näiden asioiden merkitys on kirkastunut entistä voimakkaammin.

Visio eurooppalaisesta maaseudusta

Liiketoiminnan kehittäminen vaatii sitä, että oikeasti mietitään, mitä tulevaisuuden asiakas haluaa. Rural Future -hankkeessa haluttiin visioida myös eurooppalaisen maaseudun tulevaisuutta ja roolia, ja siinä järjestettiinkin upea European Rural Entrepreneurship Voices Forum -tapahtuma. Tapahtuma kokosi hienosti yhteen maaseudun toimijoita eri puolelta Eurooppaa, pääosin kuitenkin Suomesta.

Tapahtumassa kuultiin loistavia puheenvuoroja eurooppalaisilta nuorilta yrittäjiltä ja pohdittiin Euroopan maaseutualueiden tulevaisuutta monesta eri näkökulmasta näiden puhujien kesken. Myös tilaisuuden osallistujat pääsivät työryhmissä pohtimaan Euroopan maaseutualueiden tulevaisuusnäkymiä ja miettimään, millaista tulevaisuus on vuonna 2040.

Lopputuloksena forumista olikin, että tulevaisuudessa mahdollisuuksia kyllä on, kunhan tilaisuudet vain uskalletaan käyttää.

Tulevaisuus ei ole paikkaan sidottua

Tärkeänä asiana tulevaisuuden tarpeita mietittäessä on huomioida kuluttajien muuttuvat tarpeet. Niiden ennakointi luo pohjaa myös yritysten kehittämistoiminnalle. Tulevaisuuden kuluttajat ja nuori sukupolvi ovat edelläkävijöitä monissa asioissa ja esimerkiksi ostokäyttäytymisessä muutos lähtee heistä. Heidän kulutustaan ja arvojensa muutosta on syytä seurata, jotta yritysten toimintaa osataan kehittää oikeaan suuntaan.

Tietysti toiminnassa ja tarjoomassa halutaan vastata juuri niihin tarpeisiin, joita kuluttajilta nousee. Kokemuksen merkityksellä ostotilanteessa on entistä enemmän merkitystä, tämä vaatii yrittäjiltä asiakaskokemukseen panostamista.

Tietoyhteiskunnassa valveutuneet asiakkaat hakevat informaatiota yhä enemmän verkosta ennen ostopäätösten tekemistä. Myös itse kaupankäynti siirtyy enenevässä määrin verkkoon. Iso osa tiedonhausta tapahtuu itsenäisesti, joten yrittäjien on panostettava digitalisaatioon ja tiedon saatavuuteen 24/7. Tässä on varmasti vielä paljon tekemistä myös maaseudun yrityksillä.

Myös maaseudun pienyritysten on syytä olla läsnä verkossa. Tämä seikka tuli esiin myös hankkeen aikana, kun yrittäjien ryhmissä käytiin läpi tulevaisuusvisioita. Moni yrittäjä onneksi jo ymmärtää, että internet on paikka, missä markkinointi ja tiedon välitys nykyään pitkälti tapahtuu. Toisaalta se luo runsaasti uusia mahdollisuuksia. Koska asiakkaat voivat olla aivan eri puolella Suomea, Eurooppaa tai jopa maailmaa, potentiaalisia ostajia loistaville palveluille ja tuotteille on lukemattomia.

Myös digitalisaatio luo mahdollisuuksia

Kun alueella on toimiva verkkoinfra, voi moni yritys toimia Lapin pienellä paikkakunnalla siinä missä isommassa kaupungissakin. Eikä pidä unohtaa, että nykyään jopa myös korkeakouluopiskelu onnistuu monilla aloilla monimuotoisesti ja jopa lähes täysin verkko-opintoina. Joten edes opintojen vuoksi ei ole välttämättä tarvetta vaihtaa kotipaikkakuntaansa maaseudun rauhasta suurkaupunkiin.

Digitalisaatio on siis luonut monilta osin maaseudun tulevaisuudelle hyviä näkymiä. Maaseutu on tulevaisuudessakin täysin varteenotettava vaihtoehto asuinpaikkakunnaksi ihmisille, jotka näille alueille ovat sydämensä menettäneet.

Lähteet:

Ely-keskus 2021. Maaseudun yritysrahoitus. Saatavilla: Maaseudun yritysrahoitus - ely - ELY-keskus.Viitattu 28.10.2021.

Kehittyvä ja kannattava maaseutuyrittäjyys. Saatavilla: Rural Future | Kehittyvä ja kannattava maaseutuyrittäjyys (karelia.fi). Viitattu 26.10.2021.

Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2021:12. Ajassa uudistuva maaseutu – Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2021-2027. Saatavilla: Ajassa uudistuva maaseutu – Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2021–2027 (valtioneuvosto.fi)

MMM 2021. Yrittäjyys maaseudulla. Saatavilla: Yrittäjyys maaseudulla - Maa- ja metsätalousministeriö (mmm.fi). Viitattu 25.10.2021.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Alkutuotannon turvaaminen pohjoisissa olosuhteissa

22.11.2021



Kirjoittajan kasvot.
Agrologi (AMK) Hanna-Mari Romakkaniemi työskentele projektisuunnittelijana Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä.

Maaseutu ja sen elinkeinot ovat jatkuvien haasteiden edessä. Partasen (2021) mukaan ilmastonmuutoksen yhtenä merkittävänä osasyynä pidetään alkutuotantoa ja peltoviljelytoimia, kuten maanmuokkausta ja lannoitusta, sekä näiden aiheuttamaa maanpinnan tiivistymistä ja ravinnehuuhtoumia.

Myös laiduntava karja saatetaan nähdä uhkana luonnon monimuotoisuudelle. Virkajärven (2021) mukaan, kun laidunnus toteutetaan ’terapialaidunnuksena’ pienillä pinta-aloilla, alueet tallaantuvat ja tiivistyvät helposti. Näin käy myös isoilla laumoilla ja hyvin hoidetuilla peltolohkoilla, kun sadontuoton maksimoimiseksi ojanvarsipusikoiden ja metsäsaarekkeiden määrä on minimoitu.

Kansallinen omavaraisuus kuitenkin edellyttää vahvaa, monipuolista ja toimivaa alkutuotantoa yrittäjineen, toimijoineen ja liitännäiselinkeinoineen. Elintarviketeollisuusliiton (2021) mukaan maaseutuelinkeinojen työllistävä vaikutus ulottuu tuhansia työllistävästä elintarviketeollisuudesta aina pakkaamiseen, logistiikkaan ja kauppaan saakka. Eikä sovi unohtaa alkutuotannon suoraa työllistämisvaikutusta.

Kasvilajivalikoiman laajentaminen

Taloudelliset reunaehdot määrittävät merkittävästi tilakohtaisia ratkaisuja. Joonan (2021) mukaan hiilensidonnan ja monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää myös laajoille peltoalueille monenlaisia kasvu- ja elinympäristöjä. Kasvilajivalikoiman laajentaminen tarjoaa mahdollisuuksia niin viljelykierron monipuolistamiseen, jossa useat eri kasvit vuorottelevat esimerkiksi viiden vuoden kierrossa, kuin myös erikoiskasvien kasvattamiseen.

Laajentamalla kasvilajivalikoimaa viljelykierrossa, tarjotaan samalla myös maan pieneliöstölle monipuolisemmin ravintoa (Myllys, ym. 2015.) Joonan (2021) ja Myllyksen (2015) mukaan erityisesti syväjuuristen ja monivuotisten kasvien viljelyllä on suotuisia vaikutuksia maaperän pieneliöstölle.

Monimuotoisuus kasvattaa lajirunsautta ja tarjoaa erilaisille hyönteis- ja eliölajeille, kuten myös muille peltoluonnon eläinlajeille, enemmän ravintoa ja elinpaikkoja, kuin liian yksipuoliset ja vain yhteen kasviin keskittyvät ja isoalaiset kokonaisuudet. (Joona, 2021, Myllys, ym. 2015).

Kun isoilla tiloilla laajat, yli 10 hehtaarin peltolohkot antavat mahdollisuuksia useiden lajien palsta- tai kaistaviljelyyn, tarjoavat vastaavasti pienten tilojen kymmenistä aareista koostuvat tilkut kirjavuutta pienialaisten kasvustojen kautta. Peltojen lohkorakenne voi siten koostua yhtä lailla useista erilaisista kasvilajeista vuorotellen avomaanviljelystä puutarhatuotantoon kuin isoilla lohkoillakin. Ison lohkon muovautuvuus erilaisille viljelytekniikoille maalajien vaihtumisen myötä on tunnistettava jo perustamisvaiheessa, mikä helpottaa oikean kasvilajin valintaa. (Hakala, 2021).

Pohjoisen mahdollisuudet hiilineutraaliin tuotantoon

Hakalan (2021) mukaan hiilineutraali tuotanto edellyttää kattavaa ymmärrystä käytännön tasolla turvemaiden luokituksesta ja merkityksestä hiilen kannalta. Hakala pohjustaa keinovalikoimaa, joka meillä on käytettävissä turvemaiden viljelyn hiilikatoa alentamaan ja tavoitellessa nollapäästöistä alkutuotantoa. Hän nostaa keskiöön monivuotiset ja syväjuuriset, satotason hyvin säilyttävät kasvilajit sekä vedenpinnan noston. Se on paras keino vähentää hiilikatoa, mutta käytännössä nykyajan maatilojen koneet ja kalusto ovat niin isoja, ettei niiden kanssa märkiä alueita kyetä korjaamaan. Apuna voisivat olla erilaiset salaojitustekniikat, kuten säätösalaojitus suurilla tasaisilla lohkoilla.

Lapin vahvuus turvemailla kytkeytyy monivuotisten, syväjuuristen ja kosteikkokasvien tuotantoon. Tulevaisuuden mahdollisuudet lämpenevän ilmaston myötä tulee kyetä tunnistamaan ja tuomaan esille myös tavalliselle tuottajalle sekä kuluttajalle vahvuuksina. Tässä työssä tarvitaan koulutusta kaikille osapuolille tuottajat mukaan lukien.

Valio on mukana kattavan yritysjoukon kanssa Baltic Sea Action Groupissa (BSAG), jonka tärkein tehtävä on vauhdittaa Itämeri-työtä etsimällä ja kokoamalla yhteen Itämeren pelastamiseen tarvittavat yritykset, tutkijat, poliitikot sekä muut tarvittavat tahot (Baltic Sea Action Group, 2021). Järjestö tarjoaa myös koulutusta laaja-alaisesti kaikille Itämeren kuntoon vaikuttaville sektoreille. BSAG:n uudistavan viljelyn opisto tarjoaa maksutonta verkkokoulutusta, jossa yhdistyvät maanviljelyn kannattavuuden parantaminen ja käytännön ympäristötyö.

Kohonnut lämpösumma laajentaa kasvivalikoimaa

Hannukkalan (2021) mukaan kasvanut lämpösumma pohjoisessa on vaikuttanut suotuisasti nurmien satotasoihin. Vaikutukset ulottuvat positiivisina myös muiden kasvilajikkeiden kasvu- ja viljelyoloihin. Viljelyolojen parantuessa myös kasvien menestyminen paranee.

Hannukkala (2021) korostaa talven merkitystä Lapissa, joka turvaa monivuotisia kasvustoja pakkasvaurioilta. Paksun lumipeitteen ansiosta routa ei joka vuosi yllä kovin syvälle, mikä aikaistaa usein kevään kasvuun lähtöä.

Kohonnut lämpösumma monipuolistaa myös meillä kasvilajivalikoimaa, ja tämä antaa mahdollisuuksia laajentaa alkutuotannon viljelykasvien lajikevalikoimaa. Sama asia pätee niin eläinrehuksi kasvatettaviin kasveihin kuin pellolta pöytään kasvatettaviin elintarvikkeisiin. Kesän valoisuus on säilynyt pohjoisessa ennallaan, mikä luo hyvät olosuhteet nopealle kasvulle.

Louen maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskittymä

Ammattiopisto Lappian maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskittymä Tervolan Louella toteuttaa toiminnassaan todella kattavasti ja monipuolisesti niin alkutuotantoa tukevaa yritysyhteistyötä kuin maaseudun elinkeinoja kehittävää tutkimus, kehitys ja innovointitoimintaa. Louen esimerkit vahvistavat uskoa ja luottamusta siihen, että aidosti yhteistyöhaluisia toimijoita löytyy Lapista.

Yrityksille on tärkeää löytää myös koulutusyhteistyötä oman toiminnan rinnalle, jolloin alan uusien osaajien koulutus voisi tapahtua mahdollisimman sujuvasti, vaikka työn ohessa ja erilaisia oppimispolkuja yhdistellen. Saariniemen (2021) mukaan Louella toimii tällä hetkellä maidonjalostukseen keskittynyt jäätelöyritys ja lihanjalostamiseen keskittynyt toimija. Koulutilalla viljellään myös yrttejä tervolalaisen elintarvikealan toimijan käyttöön, tyrniä torniolaisen ja tervolalaisen yrityksen käyttöön sekä humalaa torniolaisen yrityksen käyttöön. Osaamiskeskittymässä on runsaasti tilaa myös uusille yrittäjille ja yrityksille.

Luonnonvarakeskus (Luke) on huomioinut Lappian tarjoamat vahvuuden ja monipuoliset kehitysmahdollisuudet ja siirtänyt osan kasvigeenivaraohjelmaan kuuluvista kasveista Lappian pelloille viljely- ja kasvukokeisiin. Luonnonvarakeskus on ollut mukana Lapin yliopiston ja Lappian kanssa Lappari -hankkeessa, jonka tarkoitus on löytää omaleimaisia keinoja hyödyntää lapinlehmien maitoa.

Hanke on päättynyt 2018, mutta aiheen ympärille on käynnistynyt uusi hanke, jonka puitteissa tarjotaan esimerkiksi koulutuksia lapinlehmien maidon jatkojalostukseen. Louen sijainti ja vahva ammattitaito alan toimijana ovat omiaan tukemaan myös Luken toimintaa pohjoisessa Suomessa.

Saariniemen (2021) mukaan maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskittymä Louella haluaa olla myös vahvana toimijana Lapin alueella sekä Meri-Lapissa kehittämässä ja viemässä eteenpäin erilaisia vaihtoehtoja löytää parantavia ja eheyttäviä kokonaisuuksia mielenterveyskuntoutujien tueksi.

Nokkosta elintarvikkeeksi resurssiviisaasti

SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi -hankkeessa toteutettujen pilottien pohjalta nousi esille nokkoseen liittyviä monipuolisia mahdollisuuksia alkutuotannon rikastamiseksi. Nokkonen tunnetaan heikosti elintarvikkeena, vaikka kasvi on ravintosisällöltään erittäin monipuolinen. Nokkonen sopii esimerkiksi leipätuotteisiin, jälkiruokiin ja teehenkin. SERI-hanke järjesti yhteistyössä Arktinen nokkonen -hankkeen (ARKNOKK) projektiopäällikön Tapio Pyörälän kanssa webinaarin edistämään nokkostietoutta Lapin alueella (Kuva 1).

Seminaarin ohjelma.
Kuva 1. Alkutuotannon turvaaminen pohjoisissa olosuhteissa -webinaari toteutettiin toukokuussa.

Pyörälän (2021) mukaan nokkonen sopii käytettäväksi sekä elintarvikkeena että monissa muissa tuotteissa. Pitkäikäisenä ja satoisana kasvina nokkosta hyödynnetään myös hiilen sidonnassa sekä eläinten ruokinnassa (Kuva 2). Nokkosyrittäjä Matti Veijola Ärmätti Oy:stä on kehittänyt Ärmätin tilalla nokkosentuotannossa käytettävät koneet ja laitteet. Yritys tuottaa, jalostaa ja myy erilaisia nokkostuotteita niin kuluttajille kuin isommillekin liikkeille aina eläimille tarjottaviin tuotteisiin saakka.

Jos Ärmätti on tässä onnistunut, miksei joku lappilainenkin yrittäjä voisi onnistua tuottamaan lappilaista nokkosta paikallisten elintarvikealan toimijoiden valikoimiin eri muodoissa. Ehkä kehittämään myös omat tuotesarjat lemmikkien hyvinvointia turvaamaan ja vaikka pellettiin puristettuna hevosten ja porojen ruokintaa monipuolistamaan.

Ärmätille nokkosen tuottaminen on ammatinvalintakysymys, jossa tuotantokasvi vaihdettiin kaikkialla viihtyvään ja kiehtovaan nokkoseen vaativan ryvässipulin tilalle. Nokkonen on osoittautunut haasteineen heille juuri oikeaksi kasvivalinnaksi. Ärmätti Oy panostaa voimakkaasti viljelytekniikoiden kehittämiseen sekä koneiden ja laitteiden kehitystyöhön, mikä on osoittautunut oikeaksi valinnaksi. Resurssiviisaus näkyy Ärmätillä esimerkiksi siinä, että omaa tilaa ja sen viljelyä ja tuotantoa halutaan kehittää ja viedä eteenpäin kokonaisuutena, jossa jokainen tuotannon osa-alue on tarkoin mietitty.


Leppäkerttu nokkosen lehdellä.
Kuva 2. Nokkonen on syväjuurinen ja pitkäikäinen kasvi, jonka satopotentiaali on kova. (Kuva: Tapio Pyörälä).

Lapissa nokkosta kasvaa ’joka mutkassa’. Nokkosen hyvä talvenkesto on osoitettu jo kauan aikaa sitten ja nokkoselle joutilasta peltoa on vapaana runsain määrin. Nokkonen viihtyy samalla pellolla jopa yli kymmenen vuotta ilman uusimistarvetta säilyttäen satoisuutensa.

Vahvajuurisena kasvina se on hyvä hiilensitoja, joka samalla sitoo maaperän paikoilleen vahvan juuriston avulla. Virkajärven (2021) mukaan vahvajuurisilla kasveilla on iso merkitys tavoitellessa maaperästä huuhtoutuvien ja vesien mukana kulkeutuvien ravinnehuuhtoumien alentamista.

Veijolan (2021) mukaan elintarviketuotantoa varten kasvatettavan nokkosen lannoitus on tarkkaa puuhaa. Karjanlantaa voidaan hyödyntää perustamisvaiheessa, mutta se on mullattava maan sisään. Karjanlannan lannoittava vaikutus säilyy pellossa useita vuosia lannoitemäärästä riippuen. Jatkossa on typpi annettava rakeistettuna lannoitteena, jotta raaka-aineen elintarvikekelpoisuus saadaan turvattua koko satokauden ajan.

Haasteista maaseudun elinvoimaisuuden kulmakiviksi

Runsaslumisten talvien ja pitkien valoisien kesäöiden rinnalla säilyvät myös haasteet. Runsas sadanta tarkoittaa toisinaan runsasta ja pitkää sadekautta kasvukauden aikana joko keväällä, kesällä tai syksyllä. Tämä viivästyttää keväisin kevättöiden alkua, haastaa kesäistä kasvua ja sadonkorjuuta ja syksyisin se vaikeuttaa niin sadonkorjuuta kuin kasvien talveen valmistautumista.

Seisova vesi pelloilla tietää isoja haasteita niin kevätpelloilla kuin syksyisin talveen valmistautuvilla kasvustoillakin.
Toisaalta, talvinen lumipeite usein turvaa kasvustoja pakkasjaksojen yli samalla kun kylmä tappaa taudinaiheuttajia. Tästä voi tulevaisuudessa muodostua suuri etu verrattuna Etelä-Suomen kasvukauden haasteisiin.

Kotieläintuotannon väheneminen on valitettavaa, toisaalta perustetaan isoja tilakokonaisuuksia. Sitä kautta myös pientiloilta vapautuvan peltomaan saaminen isojen tilojen kasvintuotantoon ja edelleen osaksi hiilensidontaan luo vakautta pohjoiselle kotieläintuotannolle.

Hiilivuon hidastaminen turvepelloilta edellyttää sekä hyvää pellon peruskuntoa että myös ammattitaitoa ja koulutusta viljelijöille niistä keinoista, joita heillä on käytettävissään tässä työssä. Tämä tarkoittaa, että pohjoisessa tulee tarjota laadukasta koulutusta myös tulevaisuudessa, jotta tarjotaan työkaluja myös suurenevien tilojen haasteisiin kuten johtamiseen. Eikä pitkien välimatkojen pohjoisessa tule unohtaa infran, eli tiet – kulkuväylät – yhteydet, kuntoa ja niiden ylläpitoa.

SERI-hanke on toteuttanut pilottivaiheessaan erityisesti alueellista yhteistyötä ja pyrkinyt vahvistamaan resurssiviisaus-termin jalkauttamista. Lapin ammattikorkeakoulun SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi –hankkeen tavoitteena on ollut kehittää Meri-Lapin alueen vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta hankeaikana (Kuva 2.). Hankkeen toimintakausi sijoittuu ajalle 1.1.2020 - 31.12.2021. Hankerahoituksen kokonaisbudjetti on 353 690 euroa, josta Lapin liiton myöntämän EAKR-rahoituksen osuus on 282 952 euroa. (Lapin ammattikorkeakoulu 2021).

Hankejuliste.
Kuva 3. SERI - Resurssiviisas Meri-Lappi -hanke.

Lähteet:

Baltic Sea Action Group. 2021. (Viitattu 9.8.2021) https://www.bsag.fi/fi/

Elintarviketeollisuusliitto. 2021. Viitattu 9.8.2021. https://www.etl.fi/elintarviketeollisuus/vastuullisuus/taloudellinen-vastuu/tyollisyys.html.

Hakala, T. 2021. Asiantuntija. Hiilineutraali maitoketju, Valio. Webinaarin esitysmateriaali. (Viitattu 9.8.2021.)

Hannukkala, A. 2021. Tutkija. Webinaarin esitysmateriaali. (Viitattu 9.8.2021.)

Joona, J. 2021. Ratkaisuja nautojen aiheuttamien päästöjen ja ympäristörasituksen vähentämiseen: Regeneratiivisen, hiiltä sitovan viljelyn käytännöt. Naudat, ilmasto ja ympäristö. 2021. Seminaari -tallenne. Viitattu 20.8.2021. https://www.youtube.com/watch?v=HxwIOzU1j0Q.

Kanniainen, H. 2021. Asiantuntija, OSK Ärmätti. Webinaarin esitysmateriaali. (Viitattu 9.8.2021.)
Lapin ammattikorkeakoulu. 2021. Lapin AMKin hanketietokanta. SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi. Viitattu 6.9.2021 https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Lapin-AMKin-hankkeet?RepoProject=4206000065.

Myllys, M., Gustafsson, K., Koppelmäki, K., Känkänen, H., Palojärvi A. & Alakukku, L. 2015. Juuristotietopaketti – Juuret maan rakenteen parantajina. Uudenmaan ELY -keskus. RaHa – Ravinnehuuhtoumien Hallinta -hankkeen loppuraportti. Viitattu 20.8.2021. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103454/ely%20juuristotieto_LR.PDF?sequence=2&isAllowed=y.

Naudat, ilmasto ja ympäristö. 2021. Seminaari -tallenne. Asikainen, A., Partanen, A-I., Maanavilja, L., Virkajärvi, P., Regina, K., Joona, J., Hänninen, A., Kantoniemi, J., Luostarinen, S., Lidauer, M. ja Rinne, M. Luonnonvarakeskus (järjestäjä). Viitattu 20.8.2021. https://www.youtube.com/watch?v=HxwIOzU1j0Q.

Nieminen, A. 2021. Pienipeltoalaisen maaseudun aluekehitys. Lapin AMK. (Viitattu 20.8.2021.) https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/498168/Nieminen_Ari.pdf?sequence=2

Partanen, A-I. 2021. Ilmatieteen laitos. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet. Naudat, ilmasto ja ympäristö. 2021. Seminaari -tallenne. Viitattu 20.8.2021. https://www.youtube.com/watch?v=HxwIOzU1j0Q.

Pyörälä, T. 2021. Projektipäällikkö, Lapin AMK. Webinaarin esitysmateriaali. (Viitattu 9.8.2021.)

Saariniemi, J. 2021. Toimipaikkapäällikkö, Ammattiopisto Lappia. Webinaarin esitysmateriaali. (Viitattu 9.8.2021.)

Virkajärvi, P. 2021. Luonnonvarakeskus. Naudat, ilmasto ja ympäristö. 2021. Seminaari -tallenne. Viitattu 20.8.2021. https://www.youtube.com/watch?v=HxwIOzU1j0Q.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Elämysteknologia parantaa pienyritysten saavutettavuutta

8.11.2021



Kirjoittajan kasvot.
Restonomi (YAMK) Pia Peltoperä työskentelee projektisuunnittelijana Elämysteknologiaa matkailuun -hankkeessa Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Hankkeen rahoittajien logot vierekkäin.


Elämysteknologia on yrittäjien näkökulmasta käsitteenä erikoinen ja hieman ahdistava. Toki elämysteknologiaa voi lähestyä monesta näkökulmasta: elämyksen tuottamisen teknologiana tai elämyksen jakamisen teknologiana. Yrittäjät kokevat kuitenkin elämysteknologian mahdollisuutena kokea ja toteuttaa asioita, vaikka se hieman hirvittääkin.

Elämysteknologialla voidaan tuottaa ja kokea uudenlaisia elämyksiä ja jakaa tietoa uusilla tavoilla, joissa rajana ovat vain mielikuvitus ja teknologian keinot.

Elämysteknologian toteuttamiseen ei tarvita virtuaalitodellisuutta tai teknistä erityisosaamista

Elämysteknologia pitää sisällään hienot ja monimutkaiset käsitteet kuten lisätty todellisuus (AR, augmentedreality), sekoitettu todellisuus (MR, mixed reality) ja virtuaalitodellisuus (VR, virtual reality), mutta yhtä lailla siihen voidaan lukea erilaiset varausjärjestelmät, sosiaalinen media ja yrityksen nettisivuille upotetut videot.

Yksi toimiva esimerkki teknologian arkipäiväistyneestä muodosta ovat pandemian myötä lähes yhdessä yössä käyttöön otetut etäyhteydet. Nykyään etäkokoukset toimivat jo hyvin ja ovat monessa mielessä perinteisiä tapaamisia huomattavasti tehokkaampia. Erityisesti pitkien välimatkojen Lapissa etäyhteydet ovat tehostaneet käytäntöjä ja vähentäneet turhaa liikkumista.

Elämysteknologiaa matkailuun -hankkeen tavoitteena on selvittää ja kehittää edelleen elämysteknologioiden hyödyntämistä Lapin alueen yrityksissä, erityisesti matkailualalla. Hankkeessa työstetään selvitystä elämysteknologian käytöstä matkailupalveluissa. Selvitystä varten haastateltiin kesän aikana pienyrittäjiä eri puolilta Lappia.

Elämysteknologisten ratkaisujen hyödyntäminen on monipuolista

Elämysteknologioita voidaan hyödyntää hyvin erilaisin päämäärin ja keinoin. Toteutustavasta riippumatta tavoitteena on aina elämyksen syventäminen ja elämyksen käyttäjäkokemuksen parantaminen.

iNaturalist on kansalaistieteellinen projekti ja sosiaalinen verkko luonnontieteilijöitä, kansalaistieteilijöitä ja biologeja. Sen tarkoituksena on kartoittaa ja jakaa havaintoja luonnon monimuotoisuudesta kaikkialla maailmassa. Havaintoja voidaan lisätä verkkosivuston tai mobiilisovelluksen avulla. iNaturalist mahdollistaa lajihavainnoinnin ja kansalaistieteen tekemisen. Elämysteknologiset ratkaisut voivat siis suoraan auttaa myös tieteen tekemisessä.

Eräässä matkailuyrityksessä on kehitetty vuorovaikutteista järjestelmää, jonka kautta pystytään kommunikoimaan asiakkaiden kanssa, markkinoimaan, informoimaan vierailun aikana, jälkimarkkinoimaan ja lopulta sitouttamaan asiakas saman kanavan kautta. Järjestelmän toimintaa on tarkoitus laajentaa asteittain kattamaan koko yrityksen sidosryhmien verkosto. Kun tekninen toteutus on yhteistyökumppanin hallussa, yrittäjän itsensä ei tarvitse kantaa siitä huolta. Näin ollen vain visuaalinen toteutus ja sisällöntuottaminen ovat asioita, joihin yrittäjä kokee kaipaavansa apua.

Enontekiöllä on viimeisen neljän vuoden aikana otettu tiheään tahtiin käyttöön varausjärjestelmiä ja automatisoitu toimintaa. On toteutettu maastopyöräpolkuja, joissa on gps sekä offline-tilassa toimiva sovellus (Rewind-karttasovellus).

Muonion kunnan vetämä Aurora by Locals -hanke puolestaan toteutti E8-tiehen pohjautuvan kohti Kilpisjärveä etenevän virtuaalitodellisuuskierroksen Tunturi-Lapissa. Kierroksella pääsi mm laskettelijan kenkiin, melomaan sekä lentämään 3D-lasit päässä, ja se on jaossa Tunturi-Lapin kirjastoissa. Info latujen ylläpidosta ollut netissä jo kauan lähes kaikkialla Lapissa.

Positiivisia esimerkkejä kaivataan

Yrittäjien omat käyttäjäkokemukset elämysteknologioista ovat melko rajallisia eivätkä ne ole toistaiseksi olleet kovin mieleenpainuvia. Uutta kokeillaan kyllä mielenkiinnosta, kun jotain tulee vastaan, mutta pääsääntöisesti kokemukset ovat olleet tavanomaisia ja toimivuudeltaan hyvin vaihtelevia. Jos kiinteän linkin taakse laitetaan informaatiota, se tulisi muistaa myös päivittää tai palvelu ei yksinkertaisesti toimi. Toisaalta on koettu, että lisätyn todellisuuden toteutukset ja 3D-keinotodellisuus antavat mielikuvituksellisia ratkaisuja, tuovat aina hyvää fiilistä ja hymyä suupieliin.

Asiakkailta toiveita ei ole juurikaan tullut, useimmat ovat tyytyväisiä, kunhan nettiyhteys toimii. Yrittäjät ovat kuitenkin hyvin tietoisia siitä tosiasiasta, että jos tuote, palvelu tai tieto ei löydy netistä, sitä ei ole tapahtunut eikä se silloin ole myöskään saavutettavissa.

Elämysteknologiat tuominen pienyrittäjän ulottuville

Yrittäjät kokevat tarvitsevansa apua nimenomaan perusasioissa, siinä mistä kannattaisi lähteä liikkeelle. Tämä ei tarkoita, että kaikkia kannattaisi lähteä kouluttamaan elämysteknologian monimutkaisimpiin koukeroihin. Lähinnä kyse on siitä, että jokin taho, esimerkiksi alueorganisaatiot, ottaisivat oman alueensa kokonaisuutena haltuun. Näin varmistettaisiin tasalaatuisuus, samanlainen juoni, laatu, tekniikka ja tyyli kaikessa. Yrittäjille ei jäisi kauheasti tekemistä eikä maksettavaa ja he voisivat edelleen keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Alueorganisaatioiden tehtävähän on tuoda alueelle asiakkaita.

Myös jatkuvuus on tärkeää. Saavutetut edistysaskeleet eivät saa jäädä esimerkiksi yhden hankkeen lopputulemaksi, vaan kaikki tulisi olla alueorganisaation alla kehitettävissä, jatkettavissa ja uudelleen toteutettavissa eri vuodenaikoina.

Yrityksillä voisi olla alueorganisaation hallinnoima ”elävä kansio”, johon voisi lisätä materiaalia, kun kehitetään uusia tuotteita tai toimitiloja. Ja kun kerran saataisiin yrittäjät mukaan, pitäisi muistaa myös ylläpito. Hyvä ratkaisu voisi olla alueorganisaation kuukausittainen workshop tai virtuaalikahvit, joissa käytäisiin läpi päivityksiä, muutoksia ja uusia asioita yleisesti.

Kaikkiaan yrittäjät ovat hyvin myötämielisiä elämysteknologioille matkailupalveluissa, mutta kaipaavat ruohonjuuritason ymmärrystä itselleen sekä erityisesti selkeää hallinnoijaa toiminnoille. Vahva yhteistyö sekä alueiden sisällä että eri hankkeiden välillä nousi myös selkeästi esille. Yrittäjän on vaikea valita valtavasta hankeviidakosta juuri niitä hankkeita, jotka häntä itseään ja hänen yritystään eniten hyödyttäisivät. Tässä me voimme varmasti auttaa.

Neljä ihmistä tutkii laitteita pulpettien äärellä seisten.
Kuva 1. Elämysteknologiaa matkailuun -hankkeen työpajassa Hotelli Metsähirvaalla 9.9.2021 osallistujat pääsivät testaamaan erilaisia elämysteknologioita. Kuva: Sini Kestilä

Lähteet

Antti-Pekka Palokangas, Valkea Arctic Experience, haastattelu 16.6.2021
Hannu Autto, Kilpisjärven biologinen asema, haastattelu 5.7.2021
Oona Kuru, Villa Rauha, haastattelu 8.7.2021
Valtteri Immonen, Wildmaker Lapland, haastattelu 8.7.2021
Laura Hokajärvi, Hunter of the North, haastattelu 8.7.2021
Anne-Mari Kovalainen, Puolukkamaan pirtit, haastattelu 4.8.2021



> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Empowering women entrepreneurs in sparsely populated Northern communities

4.11.2021



The writers' faces.
Authors: Anne Saloniemi, Bachelor of Natural Resources, project manager & Reeta Sipola, Master of Natural Resources, project manager | Lapland University of Applied Sciences, Future Bioeconomy Expertise group

The Final Seminar Week culminated the 3 years of the W-Power project

For three years, the international W-Power project has provided support and encouragement to women to set up, develop and identify the business potential of existing companies. For the last time, the project brought together female entrepreneurs and stakeholders in Joensuu in September 2021, for the final seminar week.

The event was organized as a hybrid implementation where some of the partners had the opportunity to travel to Joensuu and some participated through a virtual platform. The North-Karelian partners Karelia UAS and Business Joensuu had arranged a generous three-day seminar including inspiring panel discussions, workshops, interesting keynotes, and virtual networking. Through the online platform, all 68 registered participants could network internationally and find new contacts and customers.

Kuva 1 Saloniemi ja Sipola.jpg
Picture 1. Karelia UAS project team Helena Puhakka-Tarvainen, Satu Mustonen and Heidi Vartiainen hosted the final seminar in Joensuu.

The International Peer to Peer Networking Programme supported networking even during Covid

Peer to Peer Networking programme (P2P) piloted during the project, has offered opportunities to women entrepreneurs in sparsely populated regions for networking across borders. Programme has been a great possibility to find new contacts and partners, to learn new ways to work, and to discuss everyday challenges with a peer entrepreneur.

P2P- programme has been very helpful for many entrepreneurs even during the Covid-19, as face-to-face meetings have been forced to change into online meetings. The project has published a podcast presenting the P2P programme and its results. (Karelian Podcast 2021.)

In the final seminar in Joensuu, one of the pairs told their experiences and benefits of the programme in a panel discussion. Megan Burns, founder of Scoop Digital and Anu Ruusila founder of Cordial Communications told how committed they were in scheduling and planning the themes for their meetings in advance, and how valuable the peer support had been. They also had plans of keeping in touch in future and helping each other out. (Burns 2021; Ruusila 2021.)

The panel discussion was hosted by Päivi Sainio-Rohner from Strukturum I Jokkmokk, the Swedish project partner who has also coordinated the P2P programme. During the project, 23 enterprises have participated the programme, of which four from Lapland.

Promoting woman entrepreneurship

The project has also had many other activities and support measures, such as an innovation platform for new pre-startups, and a gender-sensitive coaching concept for business advisory bodies including a Business Model Canvas. Project regions have adopted these piloted methods and practices in ways appropriate to each region and will continue to develop them in the future. The project has had to adapt its activities to the pandemic situation, but it has still managed to reach hundreds of woman entrepreneurs during its lifetime with events, trainings, seminars and networking opportunities.

The project has encouraged woman entrepreneurs in sparsely populated areas to set up or develop an existing business. The driver behind the project have been studies showing that especially young, educated women move out of the rural areas, which can have negative effects on the vitality of rural regions. Promoting women's entrepreneurship can have a positive effect on the demographic balance of rural areas and the social structure of the communities. (ESPON 2013.)

In the Final seminar, the Region Mayer of North Karelia, Markus Hirvonen, said in his speech: “I hope that the project will continue because, without the success of women, we cannot survive”. The sparsely populated areas will continue to need actions to promote entrepreneurship.

Kuva 2 Saloniemi ja Sipola.jpg

Picture 2. Bisnesleidit, the network of women entrepreneurs operating under the North Karelian entrepreneurs hosted a cocktail- and networking event after the seminar.

Project outcomes are available on the project website. After the project, the international sharing and networking site in LinkedIn remains available. The W-Power project group invites new members to join the group at https://www.linkedin.com/groups/8725639/.

The international W-Power project was coordinated by Karelia University of Applied Sciences and Lapland University of Applied Sciences was a partner from Northern Finland. Other areas involved in this project were Northern Sweden, Iceland, Scotland, Shetland Islands, and West Coast of Ireland. The project was funded by the EU's Northern Periphery and Arctic Program 2014 - 2020.

w-power northern perip EU hankelogot

References

Burns, M. 2021. founder of Scoop Digital. W-Power final seminar. Panel Discussion: The Peer-to-Peer Networking Programme 29.9.2021.

ESPON 2013. Gender Imbalances in European Regions. https://www.espon.eu/topics-policy/publications/maps-month/gender-imbalances-european-regions.

Karelian Podcast 2021. The Success Stories of W-Pwer -project: Episode 1 Peer-to-Peer (P2P) networking programme. https://soundcloud.com/karelianpodcast/w-power-podcast-episode1

Ruusila, A. 2021. founder of Cordial Communications. W-Power final seminar. Panel Discussion: The Peer-to-Peer Networking Programme 29.9.2021.

W-Power project. Capacity building needs for woman entrepreneurs in the Northern Periphery and Arctic. 2019 http://w-power.interreg-npa.eu/subsites/W-POWER/Capacity_building_needs_for_woman_entrepreneurs_in_the_Northern_Periphery_and_Arctic.pdf

W-Power project. Mapping the challenges for female entrepreneurship in the Northern Periphery and Arctic. 2019. http://w-power.interreg-npa.eu/subsites/W-POWER/Mapping_the_challenges_for_woman_entrepreneurship_in_the_Northern_Periphery_and_Arctic.pdf

 

> Return to the front page of Pohjoisen tekijät blog



Lähituotteesta paikallisen kaupan vetovoimatekijäksi

5.10.2021



Kirjoittajan kasvot.
DI Anni Hamari työskentelee projekti-insinöörinä Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä ja agrologi (AMK) Hanna-Mari Romakkaniemi projektisuunnittelijana Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

 

Kauppias osaa arvostaa lähituottajia

Valtaosalle tavallisia kuluttajia lähituote tai -palvelu tarkoittaa laadukasta tuotetta, ja sen takana on ammattitaitoinen ja tunnettu paikallinen toimija. Kuluttajien keskuudessa on virinnyt halu tukea ja kannustaa paikallisia yrittäjiä ja palveluntarjoajia. Tällä tavalla turvataan myös paikallisten tuotteiden ja palveluiden saatavuutta.

Nivan ym. (2018) mukaan kuluttajatutkimuksissa kuluttajien arvostuksiin kotimaisen ja ulkomaisen ruoan välillä vaikuttavat myös laatuun, terveellisyyteen, turvallisuuteen ja hintaan liittyvät käsitykset. Paikallisten tuotteiden ja palveluiden merkitys korostuu erityisesti pohjoisessa, jossa kaupat sijaitsevat kaukana. Pitkä kauppamatka aiheuttaa myös yksittäiselle kuluttajalle kasvavaa hiilijalanjälkeä sekä kohonneita polttoainekustannuksia.

Paikallisen tuotannon monipuolisuus ja tuotteiden saatavuus läheltä voivat muodostua ajan- ja kustannussäästöjen kautta mielekkääksi. Samaan aikaan, kun maaseudulla suositaan kotimaisia elintarvikkeita, ulkomaista alkuperää olevien elintarvikkeiden arvostus on kaupungeissa kasvanut. Tämä trendi saattaa pidemmällä aikavälillä haastaa kotimaista elintarviketuotantoa entisestään, vaikka kotimainen tuotanto nähdään myös tärkeänä kulttuuriperinteen muodostajana (Niva, Peltoniemi & Aalto 2018.).

Kuluttajan kannalta lähituotetta tulisikin olla riittävästi tarjolla helpon saatavuuden lisäksi myös kohtuuhintaisena, jotta asiakas innostuu tuotteen säännöllisestä käytöstä. Tässä kohden on paikallisen päivittäistavarakaupan vuoro astua esille ja tarjota paikka oman alueen tuotteille osana paikallisen kaupan valikoimaa.

Kaupan on tunnettava lähituottajat. Avoin ja rehellinen viestintä, laadukas kommunikaatio ja molemminpuolinen sitoumus edistävät kaupan ja tuottajan välisen symbioosin syntymistä. Arvostus on olemassa ja se pitää tuoda näkyvästi esille.

Tuotteen esilletuontia helpottamaan on kehitetty Kuukauden lähituote- tai palvelu -toimintamalli. Toimintamallin avulla arvostusta voidaan tuoda selkeämmin esille (Kuva 1), ja tehostaa yhden tuottajan tuotteiden markkinointia kaupalla.

Parhaimmillaan toimintamalli rohkaisee uusia tai aloittelevia tuottajia toimittamaan tuotteitaan myyntiin, kun arvostus lähituottajia kohtaan näytetään selkeästi.

Kaupan sisätila jossa on kyltti kuukauden lähituote.

Kuva 1. Tervolalaisen Juha Jankkilan puikulaperuna oli ensimmäinen tuote Kuukauden lähituote -toimintamallin toteutuksessa kaupalla.

Lähituote on kauppiaalle menestystekijä. Näin uskoo K-Market Tervolan kauppias Pia Palokangas. "Meillä on halu siihen, että Tervola pärjää, ja jos sitä pystymme omalla työllämme edistämään, niin onhan se mahtavaa. Lähituottaja on tuttu ja turvallinen, jolta saa laadukkaita tuotteita. Kuntalaiset myös arvostavat paikallisia tuotteita."

Eteenpäin vie suurena voimana kotiseuturakkaus. Pia on asunut 30 vuotta Tervolassa ja kauppias Jukka Palokangas on myös kotoisin Tervolasta.

Kuukauden lähituote tai -palvelu -toimintamalli

Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa SERI - Resurssiviisas Meri-Lappi -hankkeessa tehdään työtä alueen resurssiviisauden, kiertotalouden ja vähähiilisyyden teemoissa. SERI-hankkeessa toteutettujen pilotointien avulla Lapin ammattikorkeakoulu on vahvana alueellisena toimijana edistämässä resurssien viisasta käyttöä, sekä tuomassa lukuisia hyviä toimintatapoja alueen vähähiilisyyttä eteenpäin vievään työhön.

SERI-hankkeessa pilotoitiin myös Kuukauden lähituote tai -palvelu -toimintamalli. Vaikutus on ensisijaisesti paikallinen ja kasvattaa alueen elintarviketuotteiden liiketoimintaa, jolla voidaan taata alueen elinvoimaisuus myös vähähiilisemmässä tulevaisuudessa.

Käytetty toimintamalli on monistettavissa elintarvikekauppojen lisäksi muiden kaupan alan yrityksiin, joiden valikoimissa voidaan kasvattaa lähituotteita. Toimintamallia voidaan käyttää myös paikallisia palveluja tarjoavien yritysten näkyvyyden kasvattamiseen.

Toimintamalli edistää vähähiilisyyttä, kun pitkien kuljetusmatkojen ja lämmitettyjen välivarastointien tarve poistuu. Nykytilassa käytössä oleva logistiikkaketju toimii siten, että Lapissa tuotettu tuote kuljetetaan Helsinkiin ja varastoidaan keskusvarastoon, josta se kuljetetaan takaisin Lappiin.

Lapissa tuotettujen tuotteiden ei tarvitse käydä logistisesti turhaa lenkkiä Helsingin keskusvarastolla, vaan ne saadaan suoraan tuottajalta kaupan hyllylle. Myös asiakas saa tällöin tuoreemman tuotteen käyttöönsä. Kauppakin hyötyy mallista, sillä tyypillisen 3 - 5 päivän toimitusajan sijaan voidaan tuotteet saada hyllyyn jo samana iltana tuottajan joustavuudesta ja ketteryydestä osittain riippuen.


Lähituote- tai lähipalvelutoimintamallin kehittäminen

Toimintamalli on suunniteltu siten, että sen perustaminen ei vaadi paljoa taloudellisia resursseja. Toimintamalli on helppo käynnistää tuttujen tuottajien kanssa ja tavoitteena on luoda yhteiset rutiinit toteutukselle. Toimintamallin avulla tuodaan yhteen neuvottelupöytään tuottajat ja kaupat, joiden tahtotilana on edistää lähituotteiden käyttöä yhteistyössä.

Kaupalla esitettävän markkinointimateriaalin voi tarvittaessa tulostaa itse, painattaa ekologisessa painotalossa tai julkaista digitaalisesti esimerkiksi sosiaalisen median kanavilla. Digitaalisen materiaalin ympäristövaikutus on pienempi, mutta käsiin tuntuvalla materiaalilla tavoitetaan asiakkaat paremmin. Painetun markkinointimateriaalin avulla tuote on mahdollista saada näkyvämmin esille kaupalla.

Toimintamallin käynnistymisvaiheessa huomiota tulee kiinnittää siihen, että aloitusvaiheessa tavoitettaisiin alueen tuottajat mahdollisimman kattavasti. Toimintamallin toteutuksen aikana voidaan markkinoida kaupalla kahta pientuottajaa samanaikaisesti, tällä turvataan myös kuluttajalle tuotteen varmempi saatavuus kampanja-aikana. Tällöin kysynnän kasvu ei muodostu yksittäiselle elinkeinonharjoittajalle tai elintarviketuottajalle kohtuuttoman suureksi painolastiksi, kun tuotteiden tarjoajia on useita.

Tuottaja tai toimija voi myös toimia yksittäin koko toimintamallin toteutuksessa, kun tuotteiden ja palveluiden tarjonta riittää kasvaneeseen kysyntään. Usein toimintamalli käynnistetään sitä markkinoivan yrityksen toimesta, mutta aloitteentekijänä voi aivan hyvin olla myös yrittäjät tuotteiden ja palveluiden takana.


Meri-Lapin alueelle mahtuu uusia tuottajia

Meri-Lapin alueella on suhteellisen vahvaa liha- ja maitoalan tuotantoa. SERI-hankkeen ja Tervolan kunnan yhteistyössä järjestämän Lähiruokaa resurssiviisaasti Meri-Lapissa -webinaarisarjan perusteellakin oli selvää, että Meri-Lappiin kaivataan kovasti esimerkiksi puutarhavihannesten viljelijöitä.

Pia Palokangas tietää kertoa, että esimerkiksi tervolalaiselle luomulaatuiselle valkosipulille kysyntä on niin kovaa, että enemmänkin otettaisiin myyntiin, jos vain olisi saatavilla. Lähiruokaa resurssiviisaasti Meri-Lapissa -webinaarit pidettiin Teams -alustalla tammi – maaliskuussa ja kokoava päätöswebinaari 23.3.2021.

Kauppiaat eivät ole ainoita, jotka janoavat lähituotteita tarjottavaksi kuntalaisille. Myös keskuskeittiöille toimittavalla perunan ja juuresten viljelijälle voisi olla kysyntää. Sopimukseen kuuluisi toimittaa raaka-aineet kuorittuina ja pakattuina. Multaista perunaa kyllä saisi ehkä helpomminkin, mutta sen käsittely nykyisissä tiloissa keskuskeittiöillä ei onnistu puhtaus- ja hygieniasyistä.

Peruna menestyy hyvin Meri-Lapin alueella, mikäli omia viljelykokemuksia on uskominen. Joka vuosi satoa on tullut, ja maakellarissa varastoituna peruna kestää parhaimmillaan seuraavaan kesään saakka.

Kuluttajatuotteilla mitattuna omavaraisuus täyttyy ainoastaan poronlihalla, nauriilla ja lampaanlihalla (Kuha, Hallikainen & Hannukkala 2018), joten kehitettävää löytyy. Kuhan ym. (2018) mukaan "Lappi on nollatuotantoaluetta useilla sellaisilla maatalouden tuotteilla joiden tuottaminen Lapin maakunnassa olisi täysin mahdollista".

Totta kai meidän kannattaisi ensisijaisesti syödä Meri-Lapissa sitä, mitä täälläkin voi tuottaa, kuten Meri-Lappilaista perunaa. Riisiä ja avokadoja täällä ei sen sijaan vielä kannata alkaa viljelemään, mutta Lapissa menestyvien vaihtoehtojen kartoitus kotimaisen kasviproteiinin lähteeksi voisi olla mielenkiintoinen avaus.


Hyvä suunnittelu on avain onnistumiseen

SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi -hanke käynnisti pilotin kauppiasparin kanssa hyödyntäen etäpalaverien mahdollisuutta. Kauppiaan into kehittää aluettaan sekä idearikkaus olivat toteutuksen ehdoton suola, tällöin myös toteutus muodostui mielekkääksi ja eteni suunnitellusti kohti päämäärää. Tässä pilotissa kauppiasparilla oli lähes valmiina lista tuottajista, joiden kanssa käytiin vuoropuhelua Kuukauden lähituote -toimintamalliin osallistumisesta.

Tuottajien kontaktoinnit hoidettiin kauppiasparin ja Lapin ammattikorkeakoulun hanketyöntekijöiden kanssa yhteistyössä, ja tuottajille tarjottiin heidän niin halutessaan myös apuja kaupalle toimitettavan markkinointimateriaalin suunnitelussa ja ulkoasussa. Tuottajien osalta laadittiin lista neljälle kuukauden ajanjaksolle valmiiksi alkaen huhtikuulta, kenen tuote minäkin kuukautena pääsee esille. Lisäksi suunniteltiin alustava lista elokuusta seuraavan vuoden maaliskuulle kattavaksi, ketä vaihtoehtoisia tuottajia alueella voisi olla.

Kokonaisuutena Kuukauden lähituote -toimintamallin lanseeraus tähän kohteeseen toimi erittäin hyvin. Osa tuottajista halusi vastaanottaa tarjottua apua materiaalien suunnitteluun, osa teki suunnittelutyön kaupan kanssa sopien. Tuottajat osoittivat olevansa erittäin yhteistyökykyisiä ja kykeneviä toimittamaan tuotetta myös hyvin lyhyillä toimitusajoilla siten, että parhaillaan uusi tuote-erä saatiin kauppaan jo samana iltana. Kun alkuun on päästy, on tämän toimintamallin laajennus vaikka koko vuoden kattavaksi tai tietyin väliajoin toistuvaksi vaivatonta ja antaa paikallisille tuotteille mahtavan aitiopaikan oman kylän kaupan hyllyllä.

 

SERI-hankeinfo

SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi -hanke on toteuttanut pilottivaiheessaan erityisesti alueellista yhteistyötä ja pyrkinyt vahvistamaan resurssiviisaan -termin jalkauttamista. Lapin ammattikorkeakoulun vetämän hankkeen tavoitteena on ollut kehittää Meri-Lapin alueen vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta hankeaikana (Kuva 2.).

Hankkeen toimintakausi sijoittuu ajalle 1.1.2020-31.12.2021. Hankerahoituksen kokonaisbudjetti on 353 690 €, josta Lapin liiton myöntämän EAKR-rahoituksen osuus on 282 952 €. (Lapin ammattikorkeakoulu 2021).

Hankejuliste.
Kuva 2. SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi -hanke.

Lähteet

Kuha, R., Hallikainen, V. ja Hannukkala, A. 2018. Aito arktinen maatalous: Lapin maatalouden nykytilanteen ja tulevaisuuden analysointia. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 12/2018.

Lapin ammattikorkeakoulu. 2021. Lapin AMKin hanketietokanta. SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi. Viitattu 6.9.2021 https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Lapin-AMKin-hankkeet?RepoProject=4206000065.

Luonnonvarakeskus, Helsinki. 80 s. Viitattu 15.7.2021 https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/541549/luke-luobio_12_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Niva, M., Peltoniemi, A ja Aalto, K. 2018. Turvallista, ympäristöystävällistä ja kulttuurisesti tärkeää? Kotimaisuuden merkitys ruoan valinnassa. Suomen Maataloustieteellisen seuran tiedote nro 35. Viitattu 31.8.2021. https://journal.fi/smst/article/view/73214/35077

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kansainvälisen matkailun trendit koronakriisin jälkeen

28.9.2021



Kirjoittajan kasvot.
Restonomi (AMK) Anni Kauppila työskentelee projektityöntekijänä Kemijärven matkailun kehittäminen ja uudistaminen –hankkeessa Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Hankekumppaneiden ja rahoittajien logot.

Matkailu tekee paluun, mutta millaisena?

Koronakriisi on epäilemättä saattanut koko matkailualan poikkeukselliseen tilanteeseen. OECD (2020a) ennakoi, että pandemian jälkeinen kansainvälinen matkailu tulee tapahtumaan tarkkojen alueiden sisäpuolella ja lähialueiden matkailun odotetaan elpyvän ensimmäisten joukossa. On arvioitu, että Pohjoismaissa kansainvälinen vapaa-ajan matkailu elpyy vuonna 2023 ja liikematkailu vuonna 2025 (Wakonen, 2021, s. 4).

Pandemia on kasvattanut taloudellista eriarvoisuutta. Samaan aikaan kun taloustilanne erityisesti nuorilla ja pienituloisilla on yleisesti heikentynyt, vanhempi ikäluokka ja suurituloiset ovat kerryttäneet säästöjään reippaasti (Wilska, 2021). Kulutuksen uskotaan elpyvän asteittain (Mikkonen, 2021) ja vaikka palvelusektorin elpyminen on ennustettavasti yksi ensimmäisistä elpymisen kohteista, ulkomaanmatkailun odotetaan lähtevän kasvuun kulutuseristä viimeisimpinä (Valtionvarainministeriö, 2021, s. 14).

Pitkittyneen ja hitaan talouskasvun vuoksi matkailu saattaa tulevaisuudessa olla mahdollista yhä harvemmalle ja hygienia- sekä sääntelyvaatimusten johdosta matkailun odotetaan kallistuvan hieman (Laesser & Bieger, 2020, s. 8). Pandemian vaikutukset matkailijoiden kulutuskysyntään ja ostokäyttäytymiseen olisi syytä huomioida palvelutuotannossa ja koronakriisi tulisikin nähdä mahdollisuutena muotoilla matkailun tulevaisuus uudelleen.

Vaikka tulevaisuus on aina tuntematon, voidaan tutkimusten pohjalta hahmotella yleisesti Suomen ja Lapin kansainvälistä matkailua koskevia trendejä, joihin pandemian jälkeisessä ajassa tulisi keskittyä. Ennusteissa erityisesti laatu, turvallisuus, palveluiden yksilöityminen, digitaalinen markkinointiviestintä ja kestävä matkailu on määritelty tulevaisuudessa korostuviksi elementeiksi, joihin paneudutaan tässä blogikirjoituksessa tarkemmin. Kootut trendit eivät ole absoluuttisia totuuksia, mutta niiden avulla voidaan edistää näkemyksellisyyttä ja uusia ajattelumalleja matkailun kehittämiseksi.

 

Laatu

Matkailun kallistumisen lisäksi on odotettavaa, että tulevaisuudessa kuluttajat harkitsevat matkalle lähtöään tarkemmin ja viipymien kohteessa toivotaan pitenevän (Carbone, 2020, s. 50). Nämä heijastuvat myös laatuvaatimuksiin ja kohteen ravintolapalveluihin ollaan valmiita panostamaan rahallisesti. Majoituksen kohdalla yksityinen majoitusvuokraus koetaan houkuttelevana ja korkeamman tason majoitusmahdollisuudet sekä laatu korostuvat. (TEM, 2021, s. 21, 89, 90.)

Visit Finland ja TEM tarkentavat, että tulevaisuudessa laadukkuus matkailussa ei ainoastaan liity perinteisenä pidettyyn materialistiseen ulottuvuuteen, vaan aineellisen laadun sijaan keskitytään yhä enemmän myös aineettomaan laatuun, johon kuuluvat mm. laadukkaat autenttiset ja aidot kokemukset, merkityksen hakeminen sekä palvelut, jotka tukevat terveyttä ja hyvinvointia. Kokemusten halutaan olevan yksilöllisiä ja opettavaisia sekä elämää rikastuttavia. (TEM, 2021, s. 90; Visit Finland, 2021a, s. 2.)

 

Turvallisuus

On arvioitu, että muutokset maailman poliittisissa suhteissa sekä kansallismielisyyden ja protektionismin nousu, EU:n yhtenäisyyden horjuminen, Venäjän rooli tulevaisuudessa sekä Kiinan vaikutusvallan merkittävä kasvu voivat olla seikkoja, joihin tulee jatkossa varautua yhä huolellisemmin (Kivinen, Lappalainen, Schreck & Vasara, 2021, s. 17).

Covid-19-pandemian myötä turvallisuuden on ennustettu olevan entistä merkittävämpi tekijä matkailussa ja matkakohdetta valitessa. Suoria lentoja kohteeseen saatetaan suosia entistä enemmän (Tanskanen, 2021) ja niin sanottu kuplamatkailu voi lisääntyä, jolloin muut kontaktit minimoidaan ja matkaan lähdetään omien läheisten kesken tai matkan tarkoitus on nimenomaisesti vierailla sukulaisten tai ystävien luona (Visit Finland, 2020, s. 3, 6).

Hyvä kriisinhallinta vaikuttaa positiivisesti matkailun kysyntään ja Suomen onnistuminen koronakriisin torjunnassa ja pitkäaikainen profiloituminen turvallisena matkakohteena ovat valttikortteja pandemian jälkeisessä kansainvälisessä matkailussa.

Viisi ihmistä vaeltaa syksyisen tunturin rinnettä alas kohti jokea.

Kuva: Lapin materiaalipankki, Kirsi Ukkonen, 2015


Palveluiden yksilöityminen

Tulevaisuuden kuluttajat haluavat tuntea itsensä erityisiksi ja yksilölliset palvelut sekä kokemukset nähdään voimakkaasti nousevina matkailun trendeinä. Kehittyvän tekniikan myötä voidaan luoda ketteriä, kontaktittomia ja yhä tarkemmin yksilöityjä matkailupalveluita, joissa syvällinen ihmistuntemus korostuu. Ihmisten arvot ovat entistä polarisoituneempi, ja samalla kun toiset suosivat teknologisia ratkaisuja, toiset kaipaavat perinteistä vieraanvaraisuutta, ihmiskontakteja sekä irtiottoa teknologiasta matkansa aikana. (Visit Finland, 2020.)

Etätyön yleistyttyä entisestään myös työn ja loman yhdistämisestä, niin kutsutusta workcationista, odotetaan tulevan yhä suositumpaa, jolloin työn tekeminen ja vapaa-aika sekoittuvat toisiinsa (Visit Finland, 2020, s. 4). Tällöin vastapainona työskentelylle matkakohteessa tulisi olla palvelutarjontaa ja aktiviteetteja vapaa-aikaa varten.

Matkailijaryhmistä senioreiden ennustetaan kasvavan merkittäväksi matkailupalveluja kuluttavaksi ikäryhmäksi. He voivat todennäköisesti paremmin kuin heitä edeltäneet iäkkäät sukupolvet ja massakohtelun sijaan heidän toiveensa ja tarpeensa tulee ottaa yksilöllisesti huomioon. (Hiltunen, 2019, s. 23.)

Yhtenä trendinä ennakoidaan myös inklusiivisen eli esteettömän matkailun nousua. Tällaisia kaikille avoimia ja ketään syrjimättömiä matkailupalveluita tulisi tarjota mahdollisimman monelle eri kohderyhmälle kuten seksuaalivähemmistöjen ja eri uskontokuntien edustajille. Inklusiivinen matkailutuote on rakennettu ja viestitty kohderyhmän tarpeiden mukaan. Kaikki erityiskohderyhmät eivät vaadi mitään muutoksia matkailutuotteen tai palvelun fyysisiin puitteisiin, vaan huomiota tulee kiinnittää erityisesti kohderyhmälle viestintään. (Visit Finland, 2021b, s. 1, 6.)

Digitaalinen markkinointiviestintä

On ennakoitu, että pienet ja keskisuuret yritykset, jotka eivät investoi digitalisaatioon, eivät selviydy tai menesty tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa, että matkailualan, matkakohteiden ja yritysten on omaksuttava teknologian käyttö täysimääräisesti pysyäkseen kilpailukykyisinä. (OECD, 2020b, s. 61.)

Tällä hetkellä tietoa matkakohteesta haetaan Googlen lisäksi sukulaisilta ja tuttavilta, mutta myös sosiaalinen media, kuten Facebook, Instagram ja YouTube ovat entistä tärkeämpi kanavia hankkia tietoa. Matkaa ostettaessa arvostetaan nopeaa varaus- ja ostosykliä ja viestinnän tulee olla tarkoin suunniteltua ja suunnattu halutulle kohderyhmälle. (TEM, 2021, s. 87, 89.)

Tulevaisuudessa virtuaalimatkailu määritellään yhdeksi merkittäväksi markkinoinnin muodoksi – virtuaalikokemus matkakohteesta on saatava ensin ja matkapäätös perustuu siihen (Visit Finland, 2020, s. 5). Lisätyn todellisuuden (AR) sekä virtuaalitodellisuuden (VR) kehittyminen mahdollistavat yhä autenttisempia kokemuksia koettaviksi ja erilaisten mobiiliteknologioiden odotetaan toimivan markkinoinnin tukena entistä voimallisemmin (Carbone, 2020, s. 50).

Kestävä matkailu

Globaalisti kulutustutkimukset ennustavat terveyteen ja omaan hyvinvointiin keskittyvän elämäntavan ja kulutuksen lisääntymistä. Kestävät arvot ovat monelle entistä tärkeämpiä ja matkakohteen valintaan sekä liikkumiseen kiinnitetään enemmän huomiota (Wilska, 2021). Kestävien arvojen johdosta myös jakamistalouden kasvu nähdään yhtenä tulevaisuuden matkailua ohjaavana trendinä (Kuhzady, Olya, Farmaki & Ertaş, 2021).

Hyvinvointitrendi heijastuu lisäksi luontomatkailun suosion lisääntymisenä (Visit Finland, 2020). Ympärivuotiseen matkailupalvelutarjontaan tulee panostaa, sillä talvien ollessa yhä vähälumisempia ja Keski-Euroopan kesien käydessä sietämättömän kuumiksi, Suomen kesämatkailu voi nostaa suosiotaan (Kivinen, Lappalainen, Schreck & Vasara, 2021, s. 27).

On myös mahdollista, että Lapin matkailu voi pandemiakriisin jälkeen lähteä voimakkaaseen nousuun, sillä etenkin aasialaiset luovat matkailulle kasvumahdollisuuksia Suomen puhtaan luonnon ja kiehtovan elämäntyylin johdosta. Lapin tulevaisuuskuvat 2040-luvulla –selvityksen skenaario 1 mukaan Lappiin on odotettavissa paljon matkailuun liittyviä kiinalaisinvestointeja, jotka ulottuvat myös liikenneinfrastruktuurin panostuksiin. Skenaarion mukaan etenkin Lapin raideliikenteen odotetaan kehittyvän kansainvälisten investointien tukemana. (Kivinen, Lappalainen, Schreck & Vasara, 2021, s. 16.)

Muutoksessa mukana

Maailma on jatkuvassa muutoksessa ja koronapandemian johdosta tarve tietää tulevaisuudesta sekä varautua siihen on entistäkin suurempi. On oletettavaa, että kansainvälinen matkailu tulee palaamaan pandemiaa edeltäviin lukuihin lähivuosien aikana ja ennustettujen trendien valossa Suomella on hyvät mahdollisuudet olla vetovoimainen matkailukohde myös tulevaisuudessa. On kuitenkin pidettävä mielessä, että menestyneimpiä ovat aina olleet ne maat ja kohteet, jotka keskittyvät tietoon ja sen keräämiseen (Pardo & Ladeiras, 2020, s. 676) ja ovat uuden tiedon karttuessa valmiita ”ajattelemaan uudelleen”.

Tulevaisuusajattelu on taito, joka voidaan opetella ja jokaisen alueen, yrityksen ja toimijan tulisi tietoa keräämällä ja sitä hyödyntämällä katsoa tulevaa heille tärkeistä näkökulmista. Nyt esitettyjä ennusteita ei pitäisi ajatella vain annettuina, vaan voimme itse vaikuttaa siihen, millainen huominen tulee olemaan.


Taustaa Kemijärven matkailun kehittäminen ja uudistaminen –hankkeesta

Hankkeessa pureudutaan mm. kansainvälisen matkailun trendeihin covid-19-kriisin jälkeen, jotta tilanteen normalisoiduttua pystyttäisiin mahdollisimman hyvin vastaamaan matkailijoiden muuttuneisiin toiveisiin ja tarpeisiin.

Tarkoituksena on laatia nykytila-analyysi Kemijärven alueesta kehittämispotentiaalin tunnistamiseksi sekä selvittää, millaisilla palveluilla Kemijärvi koettaisiin kiinnostavana vierailla kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa. Lisäksi toteutetaan talousselvitys matkailijoiden taloudellisista vaikutuksista, jalkautetaan selvityksen tulokset alueen matkailu- ja liitännäiselinkeinolle sekä sidosryhmille ja edistetään jatkokehittämistyön käynnistymistä yhdessä verkostojen kanssa

• Rahoitus: Maakunnan omaehtoisen kehittämisen rahoitus (AKKE)
• Toteutus: 1.6.2021 – 28.2.2022
• Yhteistyökumppanit: Kemijärven Kehitys Oy

Lähteet

Carbone, F. (2020). Tourism destination management post COVID-19 pandemic: a new humanism for a human-centred tourism (tourism 5.0). Turismo Mundial, Crise Sanitária e Futuro, 43. Viitattu 1.8.2021 (PDF) Tourism Destination Management Post COVID-19 Pandemic: a new humanism for a Human-Centred Tourism (Tourism 5.0) (researchgate.net)

Hiltunen, E. (2019). Helsingin matkailusäätiö. Viitattu 1.8.2021. 2FINAL_hki_matkailusaatio_matkailun_tulevaisuus_raportti_V211019_SIVUT.pdf

Kivinen, K., Lappalainen, I., Schreck, J., & Vasara, E. (2021). Capful oy ltd. Lapin tulevaisuuskuvat 2040-luvulla. Viitattu 12.7.2021 https://lapinluotsi.fi/wp-content/uploads/2021/01/lapin-tulevaisuuskuvat-2040-luvulla-raportti-01-2021.pdf

Kuhzady, S., Olya, H., Farmaki, A., & Ertaş, Ç. (2021). Sharing economy in hospitality and tourism: a review and the future pathways. Journal of Hospitality Marketing & Management, 1–22. Viitattu 12.7.2021 Sharing economy in hospitality and tourism: a review and the future pathways (tandfonline.com)

Laesser, C., & Bieger, T. (2020). Einschätzung der Zukunft des Tourismus im Zuge der Lockerung von SARS-CoV-2 Massnahmen: Kleine Schritte zu einer vorübergehenden neuen «Normalität».Viitattu 26.7.2021 https://www.alexandria.unisg.ch/260236/1/Zukunft%20CH%20Tourismus%20%28Report%20V20200513%29.pdf

Lapin materiaalipankki. (2015). Vaeltajat Inarin Otsamotunturilla. Kirsi Ukkonen. Viitattu 11.8.2021 Lapland Material Bank - Autumn (lappi.fi)

Mikkonen, H. (2021). Säästöpankkiryhmä. Ylen aamu. Suomalaisten tileillä on miljardeja, mihin rahat menevät?. Viitattu 12.7.2021 Suomalaisten tileillä miljardien koronasäästöt - mihin rahat menevät? | Ylen aamu | TV | Areena | yle.fi

OECD. (2020a). Tourism Policy Responses to the coronavirus (COVID-19). Viitattu 14.7.2021 Tourism Policy Responses to the coronavirus (COVID-19) (oecd.org)

OECD. (2020b). OECD Tourism Trends and Policies 2020. Viitattu 14.7.2021 6b47b985-en.pdf (oecd-ilibrary.org)

Pardo, C., & Ladeiras, A. (2020). Covid-19 “tourism in flight mode”: a lost opportunity to rethink tourism–towards a more sustainable and inclusive society. Worldwide Hospitality and Tourism Themes. Viitattu 28.7.2021 Worldwide Hospitality and Tourism Themes | Emerald Insight

Tanskanen, J. (2021). Yle. Lentovarausten data paljastaa: Juuri kukaan ei halua matkustaa nyt Suomeen karanteenin pelossa – jopa Ruotsi on suositumpi matkakohde. Viitattu 9.7.2021 Lentovarausten data paljastaa: Juuri kukaan ei halua matkustaa nyt Suomeen karanteenin pelossa – jopa Ruotsi on suositumpi matkakohde | Yle Uutiset | yle.fi

TEM. (2021). Kotimaan matkailijaselvitys. Kotimaanmatkailun nykytila ja potentiaali – selvitys kohderyhmistä ja kehittämistoimista. Viitattu 20.7.2021 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162882/TEM_2021_14.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Valtionvarainministeriö. (2021). Taloudellinen katsaus. Valtionvarainministeriön julkaisuja. Viitattu 20.7.2021 Taloudellinen katsaus, kevät 2021 (valtioneuvosto.fi)

Visit Finland. (2021b). Inklusiivisen matkailun opas. Viitattu 2.8.2021 inklusiivisen_matkailun_opas_2021.pdf (businessfinland.fi)

Visit Finland. (2020). Matkailija 2030 -skenaariot. Viitattu 12.7.2021 Sales presentation (businessfinland.fi)

Visit Finland. (2021a). Kulttuurimatkailun tuotesuositukset. Viitattu 12.8.2021 vf-kulttuurimatkailun-tuotesuositukset-2021.pdf (businessfinland.fi)

Wakonen, K. (2021). Tiedolla kohti tulevaa. Visit Finland. Viitattu 12.7.2021 The new PowerPoint template contains the following layout models: (businessfinland.fi)

Wilska, T-A. (2021). Jyväskylän yliopisto. Ylen aamu. Suomalaisten tileillä on miljardeja, mihin rahat menevät?. Viitattu 12.7.2021 Suomalaisten tileillä miljardien koronasäästöt - mihin rahat menevät? Ylen aamu | TV | Areena | yle.fi

 

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Resurssiviisastelua SERI-hankkeessa

15.9.2021



Kirjoittajien kasvokuvat.
Insinööri (YAMK) Katri Hendriksson työskentelee projektipäällikkönä Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä ja insinööri (AMK) Heini Tuuliainen projekti-insinöörinä Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Tausta

SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi -hankkeen kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä Meri-Lapin alueesta vähähiilisyyden ja resurssiviisauden edelläkävijä. Rakentamisen ja elintarvikeviisauden saroilla on tehty vähähiilisyyttä edistäviä pilotteja, joista saatujen tulosten avulla laaditaan syksyn aikana Meri-Lapille seudullinen vähähiilisyys- ja resurssiviisausstrategia sekä toimenpideohjelma.

Suomen ympäristökeskuksen (2020) mukaan resurssiviisaus on kykyä käyttää erilaisia resursseja harkitusti sekä hyvinvointia ja kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet, niin että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa (YM 2021, a). Resurssiviisaus katsoo resurssien kulutusta yhteiskunnan tasolla, jotta päästäisiin parhaaseen lopputulokseen kokonaisuuden kannalta (SYKE 2020).

 

Rakennusala elää murrosta

Rakennusalalla kestävää kehitystä on toistaiseksi edistetty talous edellä sosiaalisen ja ympäristövastuullisen toiminnan jäädessä vähemmälle huomiolle (Kuvio 1.). Rakentaminen ja rakennukset kuitenkin aiheuttavat suuren osan kaikista päästöistämme, joten alaa vaaditaan parantamaan ympäristövastuutaan.

Kolme ympyrää, joiden sisällä sanat taloudellinen kestävyys, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ja ekologinen kestävyys.
Kuvio 1. Kestävän kehityksen toiminnot.

Rakennusala on jäänyt muutenkin vähän ajastaan, joten myllerrystä on tiedossa, kun digitalisaatio, kiertotalous, cleantech ja muut vähähiilisyyttä edistävät ratkaisut luovat uusia sääntöjään, laista ja asetuksista puhumattakaan.

 

Vähähiilisyyttä jalanjälkiin

Jotta rakennusalan vihreä siirtymä olisi hivenen kevyempää Meri-Lapissa, SERI-hankkeen rakentamisen piloteissa etsittiin alan parhaat resurssiviisaat ratkaisut ja laitettiin ne materiaalipaketteihin. Suunnitelmien tasolla ratkaisuja tarjottiin talopakettien hiilijalanjäljen laskentaan, yrityksen lämmitysjärjestelmän valintaan sekä siirtolapuutarhamökin maankäyttöön, materiaaliratkaisuihin ja energian käyttöön.

Koska energian käyttö ja niihin liittyvät päästöt ovat toistaiseksi isoimpia ilmasto-ongelmia, uusiutuvaan energiaan siirtymisen lisäksi katse on käännetty energian käytön vähentämiseen. Hiilijalanjäljen laskenta paljastaa toiminnan tai tuotteen elinkaaresta pahimmat päästöpesäkkeet, jolloin niihin on helppo tarttua.

Kun toiminnasta tehdään läpinäkyvää, on valveutuneiden asiakkaidenkin helppo valita ominaisuuksiltaan paras ja vähähiilisin vaihtoehto. Hiilijalanjäljen laskentaan olisikin hyvä jo rakennusalan yrityksissä alkaa perehtyä, sillä pian Suomessa rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä (vuoteen 2025 mennessä) (YM 2021, b).

Lämmitysjärjestelmän harkitulla valinnalla on myös iso vaikutus päästöjen syntymiseen, sillä elinkaarisesti kustannustehokkailla energiakorjauksilla ja lämmitysjärjestelmien vaihdoilla nykyisen rakennuskannan päästöjä voidaan pienentää jopa yli 80 % (Sankelo & Alhola 2020).

 

Suurten materiaalipankkien käyttöönotto

Rakennusmateriaalit tuottavat päänvaivaa ympäristölle ja ilmastolle. Joko niiden valmistus aiheuttaa kamalia päästöjä tai ne syövät juuri niitä luonnonvaroja, joista meillä on kohta pulaa. Vaikka ekotehokkaiden ja muunneltavien rakennusten suunnittelu ja toteutus aloitettaisiinkin nyt, on meillä vielä paljon rakennuskantaa, jota ei välttämättä saada korjaamallakaan enää käyttökelpoiseksi. Siksipä purkaminen ja purkumateriaalien kiertotalous ovat viime aikoina olleet aiheellisesti tapetilla, muuallakin kuin SERI-hankkeessa.

Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2019 uudet oppaat rakennusten kestävään purkamiseen, joiden viisaita oppeja myös purkumateriaaleihin liittyvissä materiaalipaketeissa käsitellään. Paketeissa esitellään rakentamisen kiertotaloutta materiaalien tunnistamisesta niiden optimaaliseen hyödyntämiseen sekä annetaan valmiita toimintaohjeita ja jakelukanavia, jotta resurssitehokkaampaan toimeen olisi helpompi siirtyä. Lisäksi ratkaisuja etsittiin tuotannosta syntyvien sivuvirtojen hyödyntämiseen.

Purkuun menevät rakennukset ovat suuria materiaalipankkeja, joiden hyödyntäminen, jos jokin, on resurssiviisasta uusiutumattomien luonnonvarojen käydessä vähiin.

 

Inhmislähtöisyydestä apua rakennusalan haasteisiin?

Sen lisäksi, että suoria ympäristövaikutuksia on vähennettävä, löytyy rakennusalalta muitakin haasteita. Lujatalon ja Kantar TNS:n toteuttaman tutkimuksen mukaan kovimmat haasteet rakentamisessa keskittyvät laatuun ja suorittavan työvoiman saantiin (Lujatalo 2018). Rakentamisen laatuun vaikuttavat rakennushankkeen useat eri osapuolet. Virheitä syntyy muun muassa puutteellisten lähtötietojen seurauksena, suunnittelu- ja valmistusvirheistä, liian kireistä aikatauluista sekä alhaisimman hinnan priorisoinnista osaamisen kustannuksella. (Rakennusteollisuus 2021.)

Mikäli rakennusalalla johtamismenetelmät ovat jääneet kaiken muun ohella viime vuosituhannelle, voi ongelmien juurisyitä kaivella sieltä. ”Management by perkele” -tyyppistä johtamista tuskin (toivomme ettei) enää missään nähdään, mutta liiallista tehtäväkeskeisyyttäkin voisi tasapainottaa ripauksella inhimillisyyttä. Hivenen yhteistyötä, empatiaa ja henkilöstöresurssiviisautta olisi paikallaan myös sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kuromiseksi nykypäivän tasalle rakennustyömaalla.

Yhteistyöllä pystytään vastaamaan monenlaisiin haasteisiin. Resurssiviisasta toimintaa rakentamisessa on alettu lisäämään erilaisilla yhteistyötä tukevilla menetelmillä, kuten Big roomilla ja Last Planner systemillä. Lean-menetelmiin lukeutuvien yhteistoimintatapojen tarkoituksena on sitouttaa hankkeen osapuolia toimimaan yhteistyössä, jolloin aikataulut saadaan tiiviimmiksi, edellytykset varmistettua ja tieto kulkemaan jouhevammin. Aikataulujen ja osien yhteensopivuuksiin liittyviltä virheiltä vältytään ja projektin luotettavuus kasvaa. Yhteisen tekemisen kautta osapuolten välinen luottamus toisiinsa paranee. (Ratu KI-6031 2017, 105–106.)

Jos rakentamisessa psykologiseen turvallisuuteen kiinnitettäisiin yhtä paljon huomiota, kuin fyysiseen työturvallisuuteen, voisi hälläväliä-asennekin talttua. Kunnioittamalla työntekijöitä, kuuntelemalla heidän ajatuksiaan ja luomalla oikeudenmukaisen ja luottamuksellisen työilmapiirin, rakennusalallakin olisi pian aloitteellisia, sitoutuneita ja motivoituneita työntekijöitä. Huolehtimalla hyvinvoinnista ja kouluttamalla henkilöstöä, saadaan aineettomat resurssit kasvamaan ja laatu paranemaan. Kun työntekijöiden annetaan kehittää itse heidän parhaiten tuntemaansa työtä, työstä tulee tehokkaampaa ja tuottavuus lähtee kasvuun. (Tuuliainen 2021, 58–59.)

Kukapa ei haluaisi työskennellä ihmisiä kunnioittavassa ilmapiirissä, jossa myös itse voisi vaikuttaa asioihin? Resurssiviisas henkilöstöpolitiikka on oikea kilpailuvaltti työmarkkinoilla ja siitä kannattaa ottaa kaikki irti.

SERI-hankkeen pilotissa julkisen ruokapalvelun henkilöstöresurssiviisautta tuotiin esille esittelyvideolla. Tavoitteena oli kohentaa työantajaimagoa ja alan houkuttelevuutta, sillä tälläkin alalla osaavasta työvoimasta on pulaa. Duunitorin (2018) mukaan houkuttelevalle työnantajabrändille on enemmän kysyntää ja se vetää puoleensa parhaita osaajia. Lisäksi se kasvattaa myös nykyisten työntekijöiden lojaaliutta.

 

Ilman näkyvyyttä olet kuin valoton majakka pimeydessä

Markkinoinnin, viestinnän ja mainonnan merkitys korostui myös toisessa SERI-hankkeen elintarvikeviisauden pilotissa. Useita eri toimijoita kokoontui webinaarien merkeissä puhumaan alueen lähiruoan resurssiviisauden parantamisesta ja siitä minkälaisia haasteita ja ratkaisuja asiaan liittyy. Keskusteluissa näkyvyyden puute koettiin yhtenä haasteellisena tekijänä useammankin tahon kannalta.

Tunnettuuden puute voi heikentää erityisesti pk-yritysten menestystä. Vaikka markkinointi on tullut helpommaksi ja edullisemmaksi sosiaalisen median myötä, pieniltä yrityksiltä ei välttämättä löydy niitä resursseja, joita tunnetuksi tuleminen vaatii: aikaa, taitoa, voimavaroja ja henkilöstöä tai ylimääräistä rahaa maksaa siitä jollekulle.

SERI-hanke tarttui heti toimeen ja resurssiviisasta markkinointia hyödynnettiin useammassakin elintarvikeviisauden pilotissa. Näkyvyyden edistämiseksi kehitettiin markkinointiin liittyvä tietopaketti, jonka avulla yritys pystyy kartoittamaan, mikä on viestinnällisen toiminnan nykytilanne ja miten sitä voisi kehittää. Sen lisäksi, että onnistunut markkinointi voi parhaassa tapauksessa turvata yrityksen menestymisen useiden vuosien päähän, sitä voidaan käyttää henkilöresurssien tarpeen sekä tuotantotilojen kapasiteetin käyttöasteen optimointiin.

Voisiko näkyvyyden lisäämisestä löytyä viisauden ituja myös rakentamispuolelle ja voisiko positiivista näkyvyyttä lisätä jollain aivan uudella tapaa?

 

Alueellinen yhteistyö vahvistaa alueen taloutta ja ostovoimaa

Webinaarien tuloksiin perustuen SERI-hanke lähti edistämään elintarvikepuolen resurssiviisautta nostamalla lähituotteita ja -palveluita esille alueen kohteissa. Pilotit vahvistivat alueellisia yhteistyörakenteita ja kohteet auttoivat lähituotteiden ja -palveluiden tuottajia nostamaan markkina-arvoaan.

Lähellä tuotettuja tuotteita käyttämällä voidaan tukea alueen elinvoimaisuutta. Se lisää työllisyyttä ja sitä mukaan tuo ostovoimaa ja verorahoja alueelle. Lähituotteilla voidaan vähentää turhia kuljetuksia ja turhaa varastointia tuotteen elinkaaren aikana. Kuljetuskustannukset pienenevät ja kuljetuksista aiheutuneet vauriot vähenevät. Lyhyessä jakeluketjussa toimijoita on vähemmän, jolloin kommunikointi ja yhteistyö tulevat helpommiksi. Raaka-aineet eivät jää jumiin Suezin kanavaan vaan toimituksesta tulee joustavampaa.

SERI-hanke on toteuttanut pilottivaiheessaan erityisesti alueellista yhteistyötä ja pyrkinyt vahvistamaan resurssiviisaus-termin jalkauttamista. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää Meri-Lapin alueen vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta hankeaikana (Kuva 1). Hankkeen toimintakausi sijoittuu ajalle 1.1.2020 - 31.12.2021. Hankerahoituksen kokonaisbudjetti on 353 690 euroa, josta Lapin liiton myöntämän EAKR-rahoituksen osuus on 282 952 euroa. (Lapin ammattikorkeakoulu 2021)

Hankkeen kuvastoa ja rahoittajien logot.

Kuva 1. SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi -hanke.

 

Resurssiviisauden merkitys paikallisuudelle

Kaikesta SERI-hankkeessa toteuttamastamme heräsi ajatus, voitaisiinko esimerkiksi tällaista lähituoteideaa tuoda myös rakentamiseen mukaan? Me ainakin innostuisimme talosta, jonka materiaalit olisi tuotettu lähellä. Yritys voisi kertoa vaikkapa, että tämä puu on kaadettu Kemijärven metsästä. Aivan niin kuin broileripaketissakin lukee, miltä tilalta liha on kotoisin. Voisimme sitten vieraille kehuskella, että tämäkin torppa on rakennettu lappilaisesta tavarasta. Parhaassa tapauksessa materiaali olisi kierrätettyä, ja voisimme kertoa nohevana, että näissä seinissä on käytetty lähipitäjästä puretun vanhan kappelin tiiliä. Rakennusmateriaaleilla olisi henki ja oma hieno tarinansa.

Resurssiviisauden merkitystä kehitykselle ei voida väheksyä, se on muodostunut jo trendiksi aivan kuten vaikkapa digitaalisuuden hyödyntäminen kiertotalouden edistämiseksi. Resurssiviisaita ratkaisuja voidaan löytää jokaisesta toiminnosta, jokainen yritys voi osoittaa jonkin toiminnon toteuttavan resurssiviisautta ja jokainen yksilö pystyy näyttämään, kuinka on jossakin kohtaa toteuttanut jonkin toiminnon resurssiviisaammin kuin aiemmin.

Alueellisesti ajateltuna resurssiviisautta on joka paikassa. Sitä on nähtävillä kuntapalveluiden keittiöissä lähiruoan hyödyntämisessä, sitä on työyhteisössä, jossa työntekijöille tarjotaan mahdollisuus parantaa työhyvinvointiaan, puhumattakaan siitä miten resurssiviisaus on läsnä arjen toiminnoissa.

Meri-Lapissa resurssiviisautta on paljon, se vain täytyy kaivaa esiin ja mahdollistaa sille tilaa kasvaa ja kehittyä. SERI-hanke toteutti pilottivaiheellaan Meri-Lapin alueelle palveluksen ja sai pilottitoimenpiteillään esiin erityyppisiä resurssiviisaita ratkaisuja, joista toivon mukaan on hyötyä tulevaisuudessakin.

Lähteet

Duunitori. 2018. Työnantajakuvan rakentaminen. Viitattu 16.7.2021 https://duunitori.fi/tyoelama/tyonantajakuvan-rakentaminen.

Lapin ammattikorkeakoulu. 2021. Lapin AMKin hanketietokanta. SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi. Viitattu 12.7.2021 https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Lapin-AMKin-hankkeet?RepoProject=4206000065.

Lujatalo 2018. Rakennusalan vahvuudet, heikkoudet, haasteet ja mahdollisuudet. Viitattu 1.7.2021 https://www.lujatalo.fi/2018/09/04/rakennusalan-vahvuudet-heikkoudet-haasteet-ja-mahdollisuudet/.

Motiva 2016. Vähähiilisyyden tausta-aineisto Kestävää kasvua ja työtä (2014–2020) -ohjelman hankekäsittelijöille.

Rakennusteollisuus 2021. Rakentamisen laatu. Viitattu 1.7.2021 https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Laatu/.

Ratu KI-6031. 2017. Rakennushankkeen ajallinen suunnittelu ja ohjaus. 3. painos. Helsinki: Rakennustieto Oy.

SYKE 2020. Kiertotalouden termipankki. Viitattu 1.7.2021 https://www.syke.fi/kiertotaloudentermipankki.

Tuuliainen, H. 2021. Lean-johtaminen ekologisen toiminnan edistäjänä. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101271578.

Ympäristöministeriö 2021
- a, Mitä on kestävä kehitys? Viitattu 1.7.2021 https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys.
- b, Vähähiilisen rakentamisen tiekartta. Viitattu 11.8.2021 https://ym.fi/vahahiilisen-rakentamisen-tiekartta.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Osuuskuntamallilla uutta ajattelua ja liiketoimintaa

3.8.2021



Martti Ainosen kasvokuva.
YTM Martti Ainonen työskentelee sosiaalialan lehtorina ja hankeasiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhmässä

Osuuskunnat vastauksena aikamme haasteisiin

Osuuskuntamuotoinen liiketoiminta, sen merkitys ja mahdollisuudet ovat nousseet viime vuosina yhä voimallisemmin esiin EU:n ja monen sen jäsenvaltion agendalla. Osuuskunnat ovat eurooppalaisessa viitekehyksessä Social Economy -teemaan liittyvää liiketoimintaa. Suomessa puhutaan tässä yhteydessä yhteisötaloudesta tai kuten Lapin maakunnassa, sosiaalisesti kestävästä taloudesta (ks. esim. Arctic 2018)

Sosiaalisesti kestävä talous ja osuuskunnat nähdään vastauksena moniin aikamme haasteisiin kuten (nuoriso)työttömyyteen ja alueiden elinvoimaan sekä tienä kohti ekologisempaa ja kestävämpää taloutta. (SEE 2019; 5-17)

Italiassa esim. Emilia-Romanan alue on tullut tunnetuksi osuuskuntatoimintaa monipuolisesti kehittäneenä alueena sekä sosiaalisista osuuskunnistaan ratkaisukeinona heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen. (ART-ER 2019)

 

Osuuskunnissa on yli miljardi jäsentä

Suomessa Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Iiro Jussila on vastikään (OpMedia 2021) tuonut esille hämmästyksensä siitä, että osuuskuntaa luullaan jotenkin suomalaiseksi malliksi tai että olisi olemassa vain yksi yritysmalli. Maapallolla on kuitenkin yli miljardi osuuskuntiin kuuluvaa jäsentä ja ne ovat merkittäviä työllistäjiä ja turvaverkkoja.

Yritysmallien monimuotoisuus on Jussilan mukaan vahvuus, kun ajatellaan toimivaa taloutta ja kehittyvää yhteiskuntaa. Osuuskunnassa huomioidaan tasapainoisesti taloudellisia, sosiaalisia ja psykologisia näkökohtia eikä vain taloutta, kuten vallalla olevissa talousajattelun suuntauksissa.

 

Osuuskuntamallista tukea uudenlaiseen arvonluontiin

Jussilalla (OpMedia 2021) on esimerkki aineettoman pääoman merkityksen kasvusta. Osakeyhtiömallin kantava ajatus on ollut, että tuotannollinen pääoma ratkaisee tehokkuuden ja on olennaisin lisäarvon synnyttäjä. Kuitenkin aineettoman pääoman merkitys lisäarvon tuottamisessa on vahvistunut sitä mukaa kun palveluiden merkitys ja arvo on korostunut. Tämä on merkinnyt myös sitä, että eri sidosryhmien välinen yhteistyö on tullut arkipäiväisemmäksi osana arvonluontiprosessia.

Osuuskuntamalli sopii hyvin viime aikoina esillä olleen tiedon jakamisen ja yhteisen suunnan sekä tahtotilan löytämiseen. Osuustoiminnan ytimessä ei ole vastakkainasettelu ja jatkuvan kilpailemisen logiikka vaan yhteisen jaetun arvon rakentaminen.

Viime vuosina on näkynyt merkkejä siitä, että osuustoimintamallin käyttö on vahvistunut globaalilla tasolla. Osuustoiminta on kehittynyt maailmalla esimerkiksi alustataloudessa ja sektoreilla, joissa data on keskeisessä roolissa. (OpMedia 2021)

Eri maista on olemassa myös tutkimustuloksia siitä, että osuuskuntamuotoinen liiketoiminta kestää hyvin erilaisia talouden kriisejä ja sen liiketoimintamallin rakenne tukee paikallisuutta ja elinvoimaa sen toiminta-alueella (ART-ER 2019). Osuuskuntamuotoisen liiketoiminnan kehittyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia Lapin aluekehityksenkin näkökulmasta.

 

Lapin AMK ja Cooperative Campus -hanke

Lapin AMK on nostanut strategiassaan esiin käsitteen sosiaalisesti kestävä talous. AMK edistää asiaa mm. yhteistyöllä Lapin liiton kanssa ja erilaisin kehittämishankkein. AMK on esimerkiksi mukana Horizon 2020 ohjelmasta rahoitetussa hankkeessa Cooperative Campus. Hankkeessa etsitään ratkaisuja nuorisotyöttömyyden lieventämiseen EU:n alueella osuuskuntamuotoista yrittäjyyttä tehostamalla. (EU 2019)

Hankkeessa neljän eri Euroopan maan alueet eli Suomesta Lapin, Ruotsista Örebron, Espanjasta Navarran ja Sloveniasta Goriškan maakunta, haluavat edistää osuuskuntamuotoista liiketoimintaa alueillaan kehittämällä yhteistä valmennusmallia 18 - 29 -vuotiaille nuorille. Tarkoituksena on, että hankkeeseen osallistuvat nuoret voivat kokeilla osuuskuntayrittäjyyttä käytännössä kehittäen omaa liikeideaansa ja tehdä tässä myös yhteistyötä eri maiden nuorten kanssa. Lapin AMK tekee hankkeessa paikallista yhteistyötä Kemin osaajien osuuskunnan sekä Tekevä Lappia osuuskunnan kanssa, jotka tarjoavat asiantuntemustaan ja tukeaan opiskelijoille. (Lapin AMK 2020)

 

Kohti osuuskuntamuotoista yrittäjyyttä

Cooperative Campus -hankkeessa luotua valmennusmallia on toteutettu AMK:issa vapaavalintaisina opintoina viime syksyn ja tämän vuoden kevään aikana. Tulemme raportoimaan kokemuksemme ja tulokset valmennuksesta. Sen voi kuitenkin jo nyt kertoa, että toiminnan tuloksena yhteistyömme kansainvälisten kumppaneidemme kanssa on tiivistynyt ja saanut myös uusia muotoja. Lisäksi olemme saaneet AMK:iltamme kehittämisrahoitusta oppilaitososuuskunnan perustamiseen liittyvään selvitykseen. Selvitys valmistuu vuoden lopulla.

Lähteet:

ART-ER 2019. People and enterprises make it social. Art-Er, RaiSE-project. ERDF. Haettu 14.2.2020. http://www.ervet.it/wp-content/uploads/downlo-ads/2019/09/2019_ER_MakeItSocial.pdf

Arctic Smartness 2018. Haettu 18.1.2021. European Social Economy Regions -paikallistapahtuma 18.6.2018 https://arcticsmartness.fi/european-social-economy-regions-2018-paikallistapahtuma/

CoCa 2020. Haettu 20.12.2020. Cooperative Campus. https://cooperativecampus.com/

EU 2019. Haettu 20.12.2020. European commission 2019 call. Reducing youth unemployment: setting up co-operatives to enhance working opportunities in the EU https://ec.europa.eu/growth/content/reducing-youth-unemployment-setting-co-operatives-enhance-working-opportunities-eu_en

Lapin AMK 2020. Cooperative Campus. Haettu 20.12.2020. Hankkeet (lapinamk.fi)

OPmedia 2021.Haettu 2021. Osuuskunta haastaa perinteisen osakeyhtiömallin. https://op.media/chydenius/talous-ja-yhteiskunta/osuuskunta-haastaa-perinteisen-osakeyhtiomallin-836b42c3a7874552b9eb6b9afaf5126b


SEE. Social Economy Europe 2019. The future of EU-policies for the Social Economy: Towards a
European Action plan. Haettu 14.2.2021. https://s3platform.jrc.ec.euro-
pa.eu/documents/20182/313344/SEE-Action+Plan+for+Social+Economy.pdf/
f81115cc-527e-4e3b-bafe-a8b06ab4372a


Cooperative Campus hankkeen tiedot:

Koulutus: Tradenomikoulutus, liiketalous, Tornio
Osaamisryhmä: Digitaaliset ratkaisut
Päätoteuttaja: ANEL Navarra's Social Economy Entreprises Association
Yhteistyökumppanit: Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Coompanion Social Economy Association, Nova Gorica Municipality
Aikataulu: 1.3.2020 - 31.8.2021
Lisätietoja: Marjo Jussila, projektipäällikkö (AMK)
Rahoituslähteet: Horizon 2020

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Potkua maaseutuyrittäjyyteen Pohjanmaan malliin

24.11.2020



Tia Lämsän kasvokuva.
OTM, HTM, MMM Tia Lämsä työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Vastuullisten palvelujen osaamisryhmässä ja asiantuntijana Rural Future -hankkeessa.

Lapin ammattikorkeakoulu on toiminut vuoden 2018 lopusta saakka Rural Future -hankkeessa Karelia ammattikorkeakoulun ja alueiden ProAgrioiden kanssa. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa maaseutuyritysten kannattavuutta ja toimintaedellytyksiä.

Maaseutuyrittäjyydeksi luetaan kaikki maaseudulla toimivat yritykset toimialasta riippumatta.

Hankkeen johtoajatuksena on, että koska liiketoimintaympäristö ja markkinat muuttuvat, on myös maaseudulla toimivien yritysten osattava uusiutua. Hankkeessa olennaista onkin liiketoimintaan vaikuttavan tulevaisuuden ennakointi ja pienryhmätoiminta, jossa käydään läpi yritysten tulevaisuuspolkuja ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

 

Benchmarkkausta ja kokemuksista oppimista

Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli järjestää maaseudulla toimiville yrittäjille benchmarkkausmatkoja myös ulkomaille, joista voitaisiin saada mahdollisia uusia innovaatioita myös kotimaan maaseudulle.

Tammikuussa 2020 hanke toteuttikin onnistuneen matkan Berliiniin, missä pääkohde oli Grüne Woche ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Koska korona sotki myöhempien ulkomaanmatkojen suunnitelmat, päätettiin syksyn opinto- ja benchmarkkausmatka tehdä kotimaassa. Hankkeeseen osallistuvat Pohjois-Karjalan ja Lapin yrittäjät päätyivät syys-lokakuun vaihteessa Pohjanmaalle, Seinäjoelle ja sen lähialueille. Ja voikin todeta, että miksi lähteä merta edemmäs kalaan!

Ohjelmassa oli upeita kotimaisia, pääosin pienyrityksiä, jotka ovat kehittäneet ennakkoluulottomasti tuotteitaan ja toimintaansa. Lisäksi saimme perehtyä alueella toimiviin kehittämisorganisaatioihin, jotka auttavat pieniä yrityksiä matkan alkuun ja toiminnan kehittämiseen.
Uskon, että matkalla mukana olleet yrittäjät saivat roppakaupalla evästä laukkuihinsa ja saamme vielä odottaa mielenkiintoisia avauksia ja ideoita tulevaksi myös hankkeen kohdealueilla.

 

Kun suuri on kaunista

Pääsimme tutustumaan Pohjamaalla sekä isoihin että pieniin toimijoihin. Itseoikeutetusti kävimme alueen vetovoimaisessa ja kaikkien tuntemassa nähtävyydessä, Tuurin kyläkaupassa. Kuulimme taustaa sen historiasta ja sukupolvien pituisesta tarinasta.

Vaikka yritys onkin tänä päivänä valtava, olihan se jo vuonna 2016 Suomen suurin tavaratalo, myös sen tarina alkaa pienestä. Kasvu kulkukauppiaasta 1800-luvulta tähän päivään on ollut huikea. Tästä näkee, että kun yrittäjällä on ideoita ja halua niiden toteuttamiseen, vain taivas on rajana.

Kun nykyinen toimitusjohtaja siirtyi puikkoihin 1994, otti hän käyttöön uuden ajatusmallin: kyläkaupasta tehdään matkailunähtävyys, jota tullaan katsomaan kauempaakin. Ja kaikki tiedämme ja tunnemme tilanteen nyt. Tuurin kyläkaupan ympärille on rakentunut monta erilaista tapahtumaa ja aktiivista toimintaa. Toki tätäkään ei tehty ilman yrittäjän henkilökohtaisia ponnistuksia ja uhrauksia, mutta mediahuomio on taattu ja markkinointi toimii.

 

Pieniä toimijoita – erilaisia yrityksiä

Tämän jälkeen olikin hienoa siirtyä vertailukohteena huomattavasti pienempään toimijaan. Vierailimme Alavuden öljynpuristamolla ja kuulimme yrityksen taustaa ja kehitystä. Myös tämä yritys on käyttänyt mediaa hyväkseen. Se osallistui vuonna 2019 Suomalainen Menestysresepti -kisaan punajuurilevitteellään Juureva, ja pääsi sillä finaaliin saakka.

Tärkeä oppi yrityksessä oli, että pieni yrittäjä ei voi tehdä kaikkea itse , vaan on keskityttävä siihen mitä osaa. Heillä esimerkiksi markkinointi ostetaan ulkoa, ja ulkopuolista verkostoa hyödynnetään muutoinkin paljon. Hyvät yhteistyökumppanit ja verkostot ovat siis kullan arvoisia.

Upean yritystarinan kuulimme myös Henua Organicsilla. Yritys tuottaa laadukasta luonnonkosmetiikkaa ja on kovalla työllä ja hyvällä brändäämisellä saanut jalansijaa Euroopassa. Yrityksen perustajat totesivat jo alkuvaiheessa, että Suomen markkinat ovat tuotteelle liian pienet, joten suunta oli heti kansainvälisille markkinoille. Ja työ on kantanut hedelmää, vaikka korona on rokottanut pahasti myös tätä toimialaa. Onhan kivijalkaliikkeiden myynti romahtanut ja myös luksusbrändien on ollut mietittävä toimintaansa uudelleen.

Vahva viesti yrityksen toimitusjohtajalta on: ”Uskalla sanoa tavoitteesi ääneen”. Hän totesi, että silloin myös toimitaan tavoitteen saavuttamiseksi. Jos sitä ei uskalla sanoa ääneen, voi miettiä toimiiko silloin oikealla alalla.

Tapasimme myös monta muuta mielenkiintoista yritystä ja yrittäjää. Maininnan arvoisia kaikki, mutta nostan esiin varmaan koko Suomen tunteman menestystarinan Kyrö Distillery Companyn. Perustajajäsenen mukaan heilläkään menestys ei ole tullut helpolla ja riskittömästi, mutta usko omaan tekemiseen on ollut vahva.

Samaa viestiä saimme myös lähiympäristössä toimivilta muilta yrityksiltä kuten Fiini Naturallylta ja Sugar Daddiesiltä. Omaan itseen ja omaan tuotteeseen täytyy olla vahva usko ja toiminnan on hyvä olla erilaista kuin muilla. Melkein kaikki nostivat esille, että tuotteella ja yrityksellä on myös oltava tarina. Se on se, joka tuotetta myy.

Nostan vielä esille Lapuan Kankurit, jonka toista omistajaa kuulimme. Onhan huikeaa, että suomalaista käsityötä viedään kolmeenkymmeneen maahan ja tuotteista yli 50 prosenttia menee vientiin. Myös tässä yrittäjätarinassa korostui rakkaus työhön ja tekemiseen ja viennin osalta yrittäjä totesi, että siihen on oltava intohimo.

Myös se tuli selväksi, että menestys ulkomailla vaatii vielä huomattavasti enemmän pääomaa ja työtä kuin kotimaan markkinoilla. Lisäksi kohdemaan kulttuurin tuntemus on äärimmäisen tärkeää, siihen kannattaa panostaa.

 

Alueelta apua toiminnan kehittämiseen

Loistavien yritystarinoiden lisäksi pääsimme tutustumaan alueella yrittäjiä palveleviin toimijoihin. Elintarvikealan kehitysyhtiön, Foodwestin ”timanttitehtaan” palveluihin kuuluu elintarvikebisneksen kehittämispalvelut raaka-aineesta tuotteeksi ja ideasta liiketoiminnaksi ja kaupan hyllylle saakka. Ajatuksena on olla yritystoiminnan kasvun mahdollistaja. Myös Seinäjoen ammattikorkeakoulu tarjoaa palveluita yrityksille tuotekehitysvaiheessa ja elintarvikkeiden jalostuksessa.

Matkalla mukana olleet maaseutuyrittäjät pääsivät myös Ideaprässiin. Sen avulla yrittäjät saavat täysin ulkopuolisilta asiantuntijoilta palautetta yrityksen liike- ja tuoteideoista.

Ideaprässissä asiantuntijat antavat palautetta etenkin liikeidean kriittisistä kohdista ja vahvuuksista. He muodostavat 8-12 hengen raadin, joka ruotii liikeidean ilman yrittäjän läsnäoloa. Puheenjohtaja käy etukäteen läpi yrittäjän kanssa yritystoiminnan sen hetkisen tilanteen ja liikeidean. Hän laatii sen perusteella tietopaketin asiasta raatilaisille, jotka kommentoivat tämän perusteella toimintaa.

Puheenjohtaja kirjaa ruodinnan tulokset ylös, tekee yrittäjälle rehellisen yhteenvedon ja käy sen läpi palautekeskustelussa yrittäjän kanssa. Yrittäjä ei itse ole paikalla varsinaisessa ruotimistilanteessa, mutta me matkalla olleet ”vain opettajat” saimme olla mukana kärpäsenä katossa.

 

Reppu täynnä uusia ideoita

Ideaprässin seuraaminen oli mielenkiintoinen kokemus ja uskon, että konseptia kannattaisi kehittää jollain tavalla myös omassa toiminnassamme. Olen vakuuttunut, että yrittäjät saavat halutessaan paljon irti palautteesta.

Myös kritiikkiä ja voimakkaita kehittämisideoita tuli, joten kuuntelu ei ollut kaikilta osin helppoa. Kunhan yrittäjät ovat saaneet palautteen, pidämme vielä virtuaalitapaamisen ja pääsemme kuulemaan tunnelmat myös heidän puoleltaan.

Matka Etelä-Pohjanmaalle oli raskas, mutta erittäin onnistunut. Saimme mukana olleilta yrittäjiltä positiivista palautetta, eikä matka tainnut kenestäkään tuntua turhalta. Nyt opittuja asioita pitää pureskella ja työstää ja toivottavasti saamme syntymään uusia, timanttisia ajatuksia myös oman alueemme kehittämiseen.

Joukko yrittäjiä seisoo Lapuan vanhan patruunatehtaan pihalla.

Kuva 1. Benchmarking-matkalle osallistuneita maaseutuyrittäjiä kuvattuna Lapuan Vanhan Paukun pihamaalla.

Rural Future -hanke Facebookissa: https://www.facebook.com/ruralfuturehanke.

Toimintaan voi tutustua laajemmin myös hankkeen sivustolta https://ruralfuture.karelia.fi/ jolla voi ilmoittautua mukaan tulevaan toimintaan.

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Yhteistyöstä nostetta lappilaiseen koulutusvientiin

6.10.2020



Lehojärvi Suvi neliö.jpg
YTK Suvi Lehojärvi toimii projektisuunnittelijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut-osaamisryhmässä.

Takanani on nyt muutama kuukausi työskentelyä Lapin ammattikorkeakoululla sekä KOLA -koulutusvientiä Lappiin hankkeen parissa.

Hankkeen tavoitteena on lappilaisten koulutusorganisaatioiden ja koulutusviennistä kiinnostuneiden yritysten henkilöstön kansainväliseen koulutusvientiin liittyvän osaamisen kehittäminen ja tätä kautta alueen koulutusvientiin liittyvien valmiuksien kehittäminen. Hankkeella on tarkoitus myös vahvistaa kansainvälisen koulutusviennin koulutuskumppanuutta lappilaisten oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä.

Tullessani AMKille minulla oli melko kapea käsitys koulutusviennistä ja siihen liittyvistä kokonaisuuksista. Kuluneen kevään aikana olen kuitenkin perehtynyt aiheeseen ja päässyt keskustelemaan koulutusviennistä Lapin AMKin koulutusvientitoiminnassa mukana olleita henkilöitä haastattelemalla.

Keskustelu on ollut rikasta ja mielenkiintoista ja myös paljon yhteneväisiä näkemyksiä on noussut esille. Koulutusvienti nähdään haasteellisena osa-alueena, jota on vähän vaikea lähestyä. Käsitys koulutusvientitoimintamme raameista ja reunaehdoista on myös vielä rakentumatta. Olemmeko liian pieniä? Kiinnostaako Lappi? Entä ammattikorkeakoulujen tunnettavuus maailmalla?

Keskusteluista on kuitenkin noussut esille myös Lapin AMKin osaamisryhmien sisällä muhiva potentiaali. Kansainvälisten asioiden päällikkö Mari Putaansuun mukaan kansainväliset tutkinto-ohjelmat ovat Lapin ammattikorkeakoulun koulutusvientikeskustelun keskiössä, ja lappilainen yhteistyö on avain menestykseen.

Tästä on hyviä kokemuksia muun muassa Lapin yliopiston kanssa Beijing Sport Universitylle yhteistyössä toteutettu Snow and Ice Resort Management -koulutus, josta valmistui viime kesäkuussa 13 kiinalaista opiskelijaa matkailun restonomeiksi (Bachelor of Hospitality Management). Tämän yhteistyön myötä karttunutta kokemusta voi myös jatkossa hyödyntää muidenkin alojen koulutusviennin kehittämistyössä.

Snow and Ice Resort Management valmistuneet.jpg
Kuva 1. Snow and Ice Resort Management -koulutusohjelmasta valmistuneet (Marko Junttila)

Tukea koulutusviennin tiekartasta

Opetushallituksen uusi Koulutusviennin tiekartta vuosille 2020-2023 julkaistiin kesäkuun puolivälissä. Tiekartasta käy ilmi, että suomalainen koulutusvienti on kasvanut viime vuosina nopeasti. Koulutusvientiä harjoittavien yritysten liike vaihto oli noussut vuoden 2019 loppuun mennessä jo yhteensä 385 miljoonaan euroon. (OPH, Koulutusviennin tiekartta 2020.)

Suomalaiselle koulutusosaamiselle on siis kiinnostusta maailmalla. Tämän sain huomata jo vuonna 2011 opiskellessani ulkomailla. Välimeren ilmaston ihmisille Suomi näyttäytyi eksoottisena paikkana, jossa autoa voi ajaa lumella ja jäällä, mutta myös suomalainen koulutusjärjestelmä herätti mielenkiintoa kanssaopiskelijoissa sekä opettajissa. Sain usein vastata kysymyksiin suomalaisesta koulutusjärjestelmästä; miten meillä asiat hoidetaan, kuinka tasa-arvoista opiskelu on, ja kuinka se on pääsääntöisesti ilmaista.

Koulutusviennin tiekartta tarjoaa tukea myös lappilaisen koulutusviennin kehittämistyöhön. Tiekartta korostaa, kuinka alueellisissa hankkeissa olisi tärkeää löytää ja hyödyntää alueen omaa kilpailuetua, jotta voimme erottautua kansainvälisillä markkinoilla. (OPH, Koulutusviennin tiekartta 2020).

Tämä meidän on muistettava, kun siirrymme KOLA -hankkeen osalta viimeiseen päätoimenpiteeseen, jossa rakennamme yhdessä Lapin alueen kansainvälisen koulutusviennin toimintamallia.

Tiekartan ydinsanoma on selkeä: koulutusvientiä edistääksemme meidän on keskityttävä niiden palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen, joissa nähdään jo olevan korkeatasoista suomalaista osaamista ja kysyntää maailmalla.

Tulevaisuusnäkymiä

Maailmaa muokkaava Covid-19 epidemia on asettanut haasteita ihmisten liikkumiselle ja perinteiselle lähiopetukselle ja näin ollen myös koulutusviennille. Lapin ammattikorkeakoulun osaamista ovat kehittyneet etäoppimisen ratkaisut ja -pedagogiikka sekä vahva työelämäyhteistyö.

Koulutusviennin osalta avain menetykseen voi piillä juurikin etäoppimisen ratkaisuihin liittyvän osaamisen tuotteistamisessa sekä lähi- ja etäopiskelua yhdistävän monimuoto-opintojen ja täysin verkossa toteutettavien opintojen kohdentamisessa kansainvälisille markkinoille. Opetusteknologia, koulutuksen digitaaliset palvelut ja oppimisympäristöjen kehittäminen onkin nostettu yhdeksi koulutusviennin tiekartan temaattiseksi kärjeksi, jolla edistetään Suomen koulutusviennin mahdollisuuksia. (OPH, Koulutusviennin tiekartta, 2020).

Vaikka tällä hetkellä liikkuminen on haasteellista, toivon mukaan tilanne ei jatku samanlaisena ikuisesti. Lapin mykistävä luonto ja vuodenajat herättävät kiinnostusta vuodesta toiseen, mutta jatkossa lapin myyntivaltiksi voikin luonnon ohella nousta turvallisuus ja puhtaus.

Lapissa olemme tottuneet pitkiin välimatkoihin ja liikkumisen haasteisiin, mutta samalla myös puhaltamaan yhteen hiileen. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa eteenpäin lappilaisen koulutusviennin kehittämistyötä.

 

Lopuksi

Hankkeen osaamisen kehittämisen toimenpiteeseen kuuluu koulutusten järjestäminen eri teemoilla. Koulutukset tullaan järjestämään syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana. Koulutukset ovat avoimia kaikille aihealueesta kiinnostuneille. Jos haluat lisätietoa koulutuksista, ota yhteyttä.

Lähteet:

Opetushallitus, Koulutusviennin tiekartta 2020-2023. Luettu 28.7.2020 https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/koulutusviennin_tiekartta_2020-2023.pdf

Putaansuu, Mari – haastattelu, elokuu 2020.

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle






Opintoja osuuskunnan jäsenenä

4.8.2020



Jussila Tryyki Puolakka.jpg
TaM Marjo Jussila on Cooperative Campus -hankkeen projektipäällikkö Lapin ammattikorkeakoulussa. Anne Tryyki on Tekevä Lappia osuuskunnan toiminnanjohtaja ja Salme Puolakka työskentelee Kemin osaajien osuuskunnan toimitusjohtajana.

Opiskelijalle osuuskuntayrittäjyys on matalan kynnyksen mahdollisuus kehittää omaa tuotettaan tai palveluaan sekä rakentaa asiakaskuntaa jo opintojen aikana. Hakemalla olemassa olevan osuuskunnan jäseneksi voi liikeideaansa kirkastaa ja testata ilman suurempia sijoituksia.

Opiskelijalle liittymismaksut osuuskuntiin ovat pieniä ja toiminnan voi aloittaa käytännössä heti. Valmistumisen jälkeen opiskelija voi jatkaa osuuskunnan jäsenenä tai aloittaa oman yritystoiminnan jo kehitetyn liiketoiminnan ympärille.

Osuuskunnassa toimiminen vaatii jäseneltä aktiivisuutta ja yrittäjämäistä toimintaa, sillä oma asiakaskunta on hankittava itse markkinoimalla omaa tuotetta tai palvelua. Osuuskunta on kuitenkin hyvä alusta, joka auttaa hallinnollisissa asioissa liittyen hinnoitteluun, laskutukseen ja palkanmaksuun samalla, kun itse keskittyy tuotekehitykseen ja palvelun tuottamiseen.

Yksinyrittäjälle osuuskunta tarjoaa kaivatun työyhteisön ja myös henkistä tukea liiketoiminnan kehittämiseen ja pyörittämiseen. Osuuskunta sopii myös sivutoimiselle yrittäjälle, jolle osuuskunta on työyhteisön sijaan enemmänkin paikallinen laskutuspalvelu.

Yhteistyötä alueen olemassa olevien osuuskuntien kanssa

Lapin ammattikorkeakoulu on mukana EU-rahoitteisessa Cooperative Campus -hankkeessa, jossa yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa kehitetään osuuskuntayrittäjyyteen liittyvää koulutusta. Tavoitteena on koulutus, joka mahdollistaa opiskelijoille käytännön harjoittelun alueen olemassa olevissa osuuskunnissa.

Lapin ammattikorkeakoulu toteuttaa koulutuksen yhdessä Tekevä Lappia osuuskunnan ja Kemin osaajien osuuskunnan kanssa. Koulutuksen suunnitteluun yhdessä kv-verkoston kanssa osallistuu Lapin AMKista lehtori Martti Ainonen.

Tekevä Lappia on osuuskunta, joka on perustettu palvelemaan erityisesti Ammattiopisto Lappian opiskelijoita. Yhteisen koulutuskuntayhtymätaustan vuoksi myös AMK-opiskelijoita on toiminut jäseninä vuosien varrella. Cooperative Campus -hankkeen myötä tätä yhteistyötä on mahdollistaa tiivistää ja osuuskunnassa toimimalla AMK-opiskelija voi suorittaa harjoittelun tai vapaavalintaisia opintoja.

Tekevä Lappia osuuskunnassa on 26 jäsentä, joista useimmat opiskelevat käytännön aloja - elintarvikealaa, kuvataidetta, tekstiili- ja muotialaa - ja he myyvät osuuskunnan kautta ihan konkreettisia tuotteita. Myytävät tuotteet voivat olla myös palveluita, joissa opiskelija hyödyntää omaa osaamistaan ja myy sitä, joko yrityksille tai suoraan kuluttajille.

Toinen luonteva yhteistyökumppani hankkeessa ja koulutuksen toteutuksessa on Kemin osaajien osuuskunta. Osuuskunta on perustettu 2015 alueen työllisyyden edistämiseksi, ja opiskelija voi hakeutua jäseneksi eli osaajaksi oman liiketoimintasuunnitelman kanssa.

Osuuskunnassa on tällä hetkellä noin 60 eri alojen jäsentä, jotka ovat osuuskuntaan työsuhteessa, mutta toimivat kuin yrittäjät myyden omia palveluitaan. Tällä hetkellä osuuskunnan jäsenet eli osaajat tarjoavat palveluita liittyen mm. IT-tukeen, kiinteistöhuoltoon, pintaremontointiin, kauneuteen ja hyvinvointiin, graafiseen suunnitteluun, valokuvaukseen ja kielenkääntämiseen.

Jussila M kuva 1.jpg
Kuva 1. Webinaari osuuskuntayrittäjyydestä Lapin AMKin opiskelijoille huhtikuussa 2020.

Osuuskuntaopintoja vuonna 2020-2021

Ensimmäiset osuuskuntayrittäjyyden infot järjestettiin Lapin AMKin opiskelijoille huhtikuussa 2020. Kahdessa online-webinaarissa oli yli 70 liiketalous- ja sosionomiopiskelijaa kuulemassa osuuskuntatoiminnasta ja ensi vuoden opintomahdollisuuksista.

Lyhyiden äänestysmuotoisten kyselyiden pohjalta voidaan todeta, että opiskelijat ovat ehkä kuulleet osuuskuntatoiminnasta jotain ja se on osittain tuttua, mutta osuuskuntayrittäjyyttä ei tunneta vielä tarpeeksi hyvin. Kiinnostusta osuuskuntayrittäjyyteen ja opintoihin kuitenkin löytyi.

Tulevana lukuvuonna noin 15 AMK-opiskelijaa pääsee mukaan ryhmään, joka opiskelee osuuskuntayrittäjyyden perusasiat, luo ja kehittää omia liikeideoita ja testaa liikeideoita oikeilla markkinoilla. Opiskelijat pääsevät opintojen ajaksi valitsemansa osuuskunnan jäseneksi ja saavat siten mahdollisuuden opiskella aidossa ympäristössä osana osuuskunnan tarjoamaa tukea ja työyhteisöä.

Lukuvuonna 2020 - 2021 osuuskuntaopintoja ohjaavat lehtorit Katja Kankaanpää ja Timo Marttala sekä projektipäällikkö Marjo Jussila. Kaikki osallistuvat opiskelijat saavat opinnoista diplomin ja 1 - 2 innokasta opiskelijaa pääsee hankkeen kustantamalle matkalle Eurooppaan kertomaan omista kokemuksistaan kansainvälisille kumppaneille.

Cooperative Campus logokokoelma.jpg

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Vertaismentoroinnista uutta potkua naisyrittäjyyteen

26.6.2020



Saloniemi ja Sipola.jpg
Metsätalousinsinööri (AMK) Anne Saloniemi työskentelee projektisuunnittelijana ja agrologi (YAMK) Reeta Sipola projektipäällikkönä Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

POIKKEUS blogikuva.jpg

Kansainväliselle yhteistyölle on tämän kevään aikana haettu uusia muotoja, kun poikkeustilanne on pistänyt suunnitelmia uusiksi. W-Power -hankkeen (Empowering Women Entrepreneurs in Sparsely Populated Northern Communities) osalta tilanne on siinä mielessä hyvä, että toteuttajaverkoston yhteistyö on jo yli vuoden ajan ehtinyt rakentua toteutuneissa tapaamisissa ja säännöllisten etätapaamisten avulla.

Siksi siirtyminen koronan aiheuttamien, hankkeen toimenpiteisiin kohdistuvien haasteiden ratkaisemiseen on tapahtunut sujuvasti ja yhteistyö pelaa edelleen. Paljon tapahtumia ja koulutuksia on siirretty etäyhteydellä pidettäväksi ja fyysisten tapaamisten aikatauluja on lykätty myöhemmäksi koko hankealueella.

Kansainvälinen W-Power-hanke tarjoaa tukea ja kannustusta naisille erilaisiin yrittäjyyden haasteisiin. Hankkeessa tuetaan naisia, jotka haluavat yrittäjiksi, autetaan tunnistamaan jo olemassa olevien yritysten liiketoimintapotentiaalia, järjestetään koulutuksia ja panostetaan kohdennettuihin yritysneuvontapalveluihin.

Tutkimusten mukaan naisyrittäjyydessä on piirteitä, joita yrittäjyyden nykyiset tukimuodot eivät vielä kovin hyvin tunnista, ja siksi on todettu tarve panostaa naisille suunnattujen tukitoimien kehittämiseen ja naisyrittäjyyden haasteisiin liittyvän tietoisuuden lisäämiseen.

S ja S kuva 1.jpg
Kuva 1. W-Power hankkeen kansainvälinen hanketiimi ja yrittäjiä Skotlannissa kesällä 2019. Kuva Helena Puhakka-Tarvainen.

 

Vertaismentoroinnilla osaamisen kehittämistä

Verkostoitumisen ja kontaktien luomisen tärkeys korostuu harvaan asuttujen seutujen naisyrittäjillä. Omalla lähialueella ei aina välttämättä ole vertaistukea, jonka kanssa yritystoimintaan liittyviä iloja ja haasteita voisi jakaa.

Hankkeessa tehtyjen selvitysten perusteella yhteisöllisyydellä on kuitenkin tärkeä merkitys sekä yrittäjien jaksamiselle että toiminnan kehittämiselle. Tämän verkostoitumisen edistämiseksi W-Power-hankkeessa tarjotaan yrittäjille mahdollisuus verkostoitua sekä kansallisesti että kansainvälisesti vertaismentorointiohjelman avulla liiketoiminnan kehittämiseksi.

Vertaismentorointi on toisilta oppimista ja voi auttaa yrittäjää oman työnsä kehittämisessä. Ohjelman puitteissa naisyrittäjillä on mahdollisuus verkostoitua yli rajojen, saada sparrausapua liiketoiminnan kehittämiseen, löytää uusia asiakaskontakteja ja kumppanuuksia sekä jakaa ideoita ja hyviä käytänteitä. Koko hankealueella on toteutettu kansainvälinen haku vertaismentorointiohjelmaan syksyllä 2019.

Ohjelmaan tulleiden hakemusten perusteella eri alueilla toimivia naisyrittäjiä yhdistettiin pareiksi tai pienryhmiksi yrittäjien esittämien tavoitteiden ja myös toimialojen perusteella. Yrittäjät esiteltiin toisilleen ja he pääsivät etäyhteydellä tutustumaan paremmin ja vaihtamaan kokemuksiaan ja osaamistaan.

Koronan vuoksi mentorointiparien tutustumisvierailuja toistensa yrityksiin on jouduttu lykkäämään, kunnes matkustamisen rajoituksia voidaan purkaa, mutta kansainvälinen yhteistyö on silti koko ajan elänyt ja vahvistunut verkossa.

 

Verkostoitumista koronasta huolimatta

Lapista mentorointiohjelmaan valittiin nuori yrittäjä Julia Allemann, yksi LAURI Guest Housen omistajista. LAURI toimii käsityömyymälänä ja verstaana sekä majoitustilana, jonka vieraat voivat nauttia kodikkaista ja historiallisista rakennuksista. Julia vetää käsityökursseja ja työpajoja, joissa voi oppia tekemään upeita perinteisiä saamelaisia koruja. Nämä taidot hän on oppinut isoäidiltään. Julian innostuneisuus tarttuu ja on inspiroivaa huomata, kuinka vanhoja perinteitä kunnioitetaan LAURIssa.

Julia sai ryhmäänsä Skotlantilaisen Katen ja Ruotsalaisen Katarinan, koska heillä oli samanlaisia tavoitteita liiketoiminnan suhteen. He löysivät yhteisen sävelen heti ensi videotapaamisesta alkaen, kertoo Julia innoissaan. Fyysistä tapaamista suunniteltiin ja päivämääriä lyötiin lukkoon kevättalvella 2020. Sitten tuli korona ja toi omat haasteensa, mutta näiden neuvokkaiden yrittäjien yhteistyö ei katkennut.

Yhteydenpito verkossa jatkui ja ideoita alkoi syntyä. Yhteisellä päätöksellään he päättivät kokeilla Julian vetämää käsityöpajaa netin välityksellä, koska muillakin oli jo ollut ajatuksia omien verkkotyöpajojen järjestämisestä. Julia lähetti materiaalit ja työvälineet Katelle ja Katarinalle etukäteen.

Työpaja onnistui loistavasti antaen uusia ideoita sen kehittämiseen. Työpajan toteutus verkossa vaatii Julian mukaan vielä hieman hiomista, että niitä voisi toteuttaa myös asiakkaille. Konseptia kehitellään ja seuraava yhteinen käsitöiden tekemiseen liittyvä tapaaminen on Julian mukaan jo suunnitteilla.

Julian mukaan tämä vertaismentorointiryhmä odottaa innolla toistensa tapaamista fyysisesti. Vierailuiden peruuntuminen koronan vuoksi oli harmittavaa, mutta näiden kekseliäiden ja taitavien naisyrittäjien tapaamiset verkon kautta jatkuvat edelleen. Heille vertaistuen saaminen, kokemusten vaihto ja ideoiden jakaminen on ollut tärkeää, eikä nauruiltakaan ole vältytty. "From my side Kate and Katarina will get for sure Christmas cards during many next years” , toteaa Julia.

S ja S kuva 2.jpg
Kuva 2. Kate, Katarina ja Julia yhteisessä käsityöpajassa huhtikuussa 2020. Kuva Julia Allemann.

Naisyrittäjyyden edistäminen tukee kestäviä yhteisöjä

W-Power-hankkeessa tehdyissä selvityksissä ja myös tutkimuksissa on todettu, että naiset työllistyvät edelleen hyvin perinteisesti terveys- ja hyvinvointialoille, kasvatukseen ja yhteiskunnallisille aloille eikä sukupuolittunut tilanne ole viime vuosikymmeninä juuri edes tasoittunut muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Harvaan asuttujen alueiden yhteisöjen elinvoimaisuuden kannalta ei ole varaa menettää naisia kasvukeskuksiin, joissa suurin osa naisten tyypillisistä työpaikoista sijaitsee. Yrittäjyys voikin olla se vaihtoehto, jolla myös naiset voivat toteuttaa unelmansa ja jäädä asumaan omalle kylälle.

Tutkimusten mukaan yksi merkittävä tekijä naisten yrittäjyyspäätöksessä on halu saada enemmän päätösvaltaa omaan ajankäyttöön ja halu toteuttaa omia tavoitteita. Perheen ja työelämän yhdistäminen sekä elämänlaadun kohottaminen ovat myös tärkeitä motivaatiotekijöitä naisten yrittäjyydelle.

Kansainvälistä W-Power -hanketta hallinnoi Karelia ammattikorkeakoulu, joka vastaa Pohjois-Karjalan alueen toimenpiteistä. Pohjois-Suomesta partnerina on mukana Lapin ammattikorkeakoulu. Suomen lisäksi hankkeessa on mukana alueita muualta Euroopan harvaan asutuista pohjoisosista Ruotsista, Islannista, Skotlannista, Shetlannista ja Irlannista.

Lisäksi mukaan on omalla rahoituksellaan liittynyt mukaan kumppanialueena New Brunswickin alue Kanadasta, sillä he ovat nähneet hankkeen teemojen ja kehittämistoimenpiteiden vastaavan myös heidän alueensa tarpeisiin. 2021 keväälle jatkuva hanke rahoitetaan EU:n Pohjoinen periferia ja Arktisen -ohjelmasta 2014-2020.


Toimenpiteet taipuvat verkkototeutukseen, vaikka etäyhteydellä ei saavuteta aivan kaikkea

Vuoden 2020 suunnitelmia täytyy koronan takia päivittää jatkuvasti, ja kansainvälisten matkojen osalta aikatauluista ei vielä ole varmuutta. Suuri osa hankkeen koulutuksista ja muista tilaisuuksista on kuitenkin saatu siirrettyä verkossa toteutettaviksi.

Osittain etätoteutus on jopa parantanut osallistumismahdollisuuksia, kun matkustaminen on jäänyt pois ja esim. Pohjois-Karjalan ja Lapin alueilta voidaan osallistua verkon yli ristiin toisen alueen tapahtumiin. Myös kansainvälisiä webinaareja on tulossa tarjolle. Asiasisältöjen esittely onnistuu verkkototeutuksella hyvin, mutta yrittäjien jaksamisen kannalta tärkeää fyysisten tapahtumien tuomaa vertaistukea ja verkostoitumista on vaikeaa täysin korvata etäyhteydellä.

Hankkeessa suunniteltu yritysten innovaatiokilpailun alueellinen pilotointi tullaan toteuttamaan syksyllä alkuperäisen aikataulun mukaisesti tavalla tai toisella.

Innovaatiokisan ensimmäinen, kansainvälinen pilotointi toteutettiin vuoden 2019 lopulla etäyhteyksillä ja siitä saatiin positiivisia kokemuksia, joita suunnittelussa voidaan hyödyntää.

Elo-syyskuussa on tavoitteena järjestää kolmen päivän valmistautumispaketti, jonka aikana yrittäjät voivat ohjatusti hioa innovaatioitaan esittelykuntoon ennen kilpailuun osallistumista. Tämän koulutuksen osalta toivotaan, että fyysisten tilaisuuksien järjestäminen olisi taas syksyllä mahdollista. Yrittäjät saisivat parhaan hyödyn vuorovaikutteisista työpajapäivistä ja pitchausvalmennuksesta, jos ne pystytään järjestämään fyysisenä tapahtumana.

Loppukevään aikana odotellaan Irlannin osatoteuttajalta saatavaksi yrityskehittämisen tueksi tuotettavaa sukupuolisensitiivisen yritysneuvonnan koulutuspakettia, jonka tietoja aletaan jalkauttaa Lapin yritysneuvonnan kentälle. Koulutuspaketin tietojen levittäminen tapahtuu pääasiassa verkon välityksellä riippumatta koronasta, sillä kiireisten yritysneuvojien tavoittaminen laajassa maakunnassa onnistuu parhaiten etäyhteyksillä.

Jäämme myös odottamaan miten vertaismentoroinnit etenevät, jonka jälkeen kansainvälisen yhteistyön kokemukset mahdollisine videopäiväkirjoineen jaetaan myös kaikille kiinnostuneille.

 

Lähteet

Allemann, J. 2020. Julia Allemannin haastattelu sähköpostitse 5.5.2020. Anne Saloniemi.
LAURI Guest House. https://fi.laurihouse.com/

Puhakka-Tarvainen, H & Leminen, M. 2019. Naisyrittäjyys nousuun kansainvälisellä yhteistyöllä. https://www.karelia.fi/vasu/2019/02/07/wpower/

Suomessa on vallalla yhä jako naisten ja miesten töihin – katso, miten alat ovat juuttuneet sukupuoliin. Yle uutiset 13.2.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10631824

W-Power project. Capacity building needs for woman entrepreneurs in the Northern Periphery and Arctic. 2019 http://w-power.interreg-npa.eu/subsites/W-POWER/Capacity_building_needs_for_woman_entrepreneurs_in_the_Northern_Periphery_and_Arctic.pdf

W-Power project. Mapping the challenges for female entrepreneurship in the Northern Periphery and Arctic. 2019. http://w-power.interreg-npa.eu/subsites/W-POWER/Mapping_the_challenges_for_woman_entrepreneurship_in_the_Northern_Periphery_and_Arctic.pdf

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Riskit osana yritystoimintaa

2.6.2020



Tia Lämsän kasvokuva.
OTM, HTM, MMM Tia Lämsä työskentelee lehtorina Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Ajankohtaisena myllertävän koronaviruksen vuoksi yritykset ovat viimeistään tässä vaiheessa heränneet riskienhallinnan merkitykseen toimintansa suunnittelussa. Vaikka kukaan tuskin osasi aavistaa viruksen aiheuttamia laajoja seurauksia liiketoimintaan, voidaan moniin muihin yritystoimintaan vaikuttaviin asioihin varautua ennakoinnilla ja riskien huolellisella ja säännöllisellä arvioinnilla. Sen tulisikin olla olennainen osa yrityksen toiminnan johtamista. Yritystoiminta on täynnä erilaisia uhkia ja epävarmuustekijöitä, siksi menestyvässä liiketoiminnassa tavoitteellinen riskienhallinta on tärkeää.

Toisaalta liiketoimintaa ei ole ilman riskin ottamista (Ilmonen, Ilkka, Kallio, Jani & al. 2010). Tulevaisuudessa menestyneet yrittäjät ovatkin epäilemättä niitä, jotka ovat osanneet ennakoida esimerkiksi tulevia trendejä ja kulutuskäyttäytymisen muutoksia ja pystyneet näin muutamaan toimintaansa hyvissä ajoin sen mukaisesti. He ovat samalla ottaneet liiketoiminnassaan riskin kehittäessään toimintaansa ja panostaessaan uusiin toimintoihin.

Riskeihin liittyvän osaamisen kehittämiseksi Lapin ammattikorkeakoulun liiketoiminnan koulutusohjelmassa on tarjolla liiketoiminnan riskienhallinnan ja yritysjuridiikan suuntautumisvaihtoehto, missä painoalueina ovat riskienhallinnan ja juridiikan huomioiminen liiketoiminnassa ja sen suunnittelussa. Tästä suuntautumisvaihtoehdosta valmistautuneet tradenomit ovat käyneet opinnoissaan läpi monipuolisesti riskienhallintaa eri näkökulmista.

 

Riskit ja niiden hallinta

Riskeihin liittyy tiiviisti käsite epävarmuus. Epävarmuutta voidaan määritellä siten, että tapahtumaa tai sen seurauksia ei voida varmasti tietää. Epävarmuus voidaan kuvata myös erilaisilla laskennallisilla todennäköisyyksillä. Riskiä kuvataan usein viittaamalla mahdollisiin tapahtumiin tai seurauksiin. Tätä tekstiä kirjoitettaessa Rovaniemelle odotetaan suurinta tulvaa vuosiin, sen mahdollisia seurauksia ennakoidaan. Tässäpä ajankohtainen esimerkki luonnonriskien ennustamisesta ja riskianalyysistä.

Riskeistä voidaan mainita jo mainitun koronaviruksen ja suurtulvan lisäksi esimerkkeinä koneiden rikkoutuminen, yrittäjän tai työntekijän sairastuminen tai kuolema, tulipalot tai asiakkaiden maksukyvyttömyys. Ne voidaan luokitella eri tavoin esimerkiksi luonnonriskeihin (esim. hirmumyrsky, maanjäristys), ympäristöriskeihin (esim. luonnonvarojen pilaantuminen ja liikakäyttö) ja ihmiskuntaa uhkaaviin riskeihin (esim. väestönkasvu). Jokaisen yrittäjän on syytä pohtia omalla kohdallaan olennaiset riskit ja niiden vaikutukset yrityksen toimintaan.

On hyvä tiedostaa, että ihmisten suhtautuminen riskeihin on hyvin erilaista, ääripäinä voidaan nähdä pelurit ja riskien karttajat. Tätä suhtautumistapojen eroa on voinut seurata kevään aikana myös ihmisten asennoitumisena koronavirukseen. Se on vaihdellut yksilöittäin hyvinkin paljon. Myös moraaliset ja yhteiskunnalliset arvot vaikuttavat riskien arviointiin. Riskien hyväksymiseen vaikuttaa myös se, keneen riski kohdistuu. Yleisesti riski hyväksytään herkemmin, jos vaara kohdistuu niihin, jotka riskisestä toiminnasta myös hyötyvät.

 

Riskienhallinnan keinot

Riskien hallinnan osalta prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen ovat olennainen toiminnan perusta. Etenkin liiketoiminnan muutostilanteissa on tärkeää tehdä monipuolista riskienarviointia. Toiminnan riskejä ei voida kokonaan poistaa, mutta hyvällä suunnittelulla ja varautumisella niiden hallitseminen on mahdollista. Riskienhallinnan keinoina voidaan pitää

- riskien pienentäminen, pyritään vähentämään niiden todennäköisyyttä
- riskien välttäminen ja poistaminen, pyritään eliminoimaan niiden syyt
- huolellinen suojautuminen riskin varalta ja vahingon rajoittaminen
- riskin siirtäminen muualle esim. ottamalla vakuutus
- riskin omalla vastuulla pitäminen (Juvonen & al. 2014, 24-28.)

Riskinotto ja riskin kanssa eläminen voi olla joskus yrityksessä tietyssä tilanteessa tehty päätös ja tämä voikin olla järkevää silloin, kun se taloudellisesti katsotaan parhaaksi vaihtoehdoksi. Olennaista on kuitenkin tällöin se, että päätös perustuu tietoon ja huolelliseen riskien analysointiin.

Riskienhallinta ei ole mikään erillinen prosessi tai toiminto, vaan riskit ja niiden hallinta liittyy olennaisesti yrityksen arvoihin ja strategiaan. (Ilmonen, Ilkka, Kallio, Jani & al. 2010) Siksi riskienhallintaan pitääkin sitouttaa koko organisaatio johtoa myöten ja nähdä se merkittävänä tekijänä kaikessa toiminnassa.

 

Riskien arviointi

Riskit voidaan jaotella eri tavoin. Kirjallisuudessa perinteinen, laaja jako tehdään vahinkoriskeihin ja liiketoimintariskeihin. Esimerkkinä vahinkoriskeistä voidaan mainita tulipalot ja liiketoimintariskeistä rahoitusriskit tai asiakkuusriskit. Vahinkoriskeihin voidaan vaikuttaa riskiä pienentämällä, sitä välttämällä, se siirtämällä ja omalla vastuulla pitämällä. Esimerkiksi vakuuttaminen on keino suojautua vahinkoriskeiltä. Tosin on huomioitava, että kaikkia vahinkojakaan ei voi vakuuttaa ja vakuutusehtoihin on syytä tutustua hyvin etukäteen.

Liiketoimintariskejä ei voida vakuuttaa, vaan käytössä ovat muut edellä mainituista riskienhallintakeinoista. Tärkeintä on, että riskit pyritään kartoittamaan ja ennakoimaan mahdollisimman hyvin ja päätökset tehdään tietoisina riskeistä. Olennaista on pohtia riskin toteutumisen todennäköisyys ja siitä aiheutuva haitta. Tämän vuoksi on olennaista, että riskien toteutumisen seuraukset arvioidaan etukäteen ja varaudutaan ennen kaikkea niihin riskeihin, joiden seuraukset ovat yritykselle merkittävät. (Suominen 2003, 12-13)

Riskienhallinnan tavoitteena on ennen kaikkea yrityksen liiketoiminnallinen menestyminen. Lähtökohtana on varautuminen uhkiin ja erilaisten mahdollisuuksien hyödyntäminen. Vahinkoriskien ohella riskienhallinnan systemaattista toimintatapaa sovelletaan myös liiketoiminnan riskeihin.

Riskienhallinnan perustehtävä ja -lähtökohdat ovat samanlaiset riippumatta yrityksen koosta. Kuitenkin eroavaisuuksia on: pk -yritysten riskienkantokyky on yleensä heikko. Vaikka riskit tiedostettaisiin, niihin varautumiseen ei voida tehdä isoja budjetointeja. Lisäksi riskeihin kiinnitetään yleensä isoja yrityksiä vähemmän huomiota. (Kupi, Keränen & Lanne 2009,11.)

Luonnollisesti pienissä yrityksissä on resursseja vähemmän kuin isoissa, joten monesti riskienhallinnan osaaminen on vähäisempää kuin suuremmissa yrityksissä. Riskienhallinnan näkökulmasta esimerkiksi kirjallisten sopimusten puute tai sopimussisältöjen hallinta tuntuu olevan pienissä yrityksissä yllättävänkin yleistä.

 

Riskienhallinnan haasteet

Riskienhallinta vaikuttaa paperilla loogiselta, aukottomalta ja helpolta. Todellisuudessa kyseessä on erittäin haasteellinen yrityksen johtamisen osa-alue. Sen hallinta vaatii ymmärrystä yrityksen liiketoiminnasta, yrityksen riskien luonteesta ja siitä, miten ihmiset toimivat yksilöinä sekä organisaatiossa. Itse riskienhallinnan menetelmät, esimerkiksi riskianalyysi, ovat suhteellisen yksinkertaisia käyttää. Tärkeäksi tekijäksi muodostuu kuitenkin, miten niitä käytetään ja miten saatua tietoa sovelletaan. (Flink, Reiman, Hiltunen 2007, 11.)

Riskienhallinnan työkalujen ja keinovalikoiman lisäksi onkin tärkeää tuntea yritystoimintaa ja sen luonnetta. Eri toimialoilla kohdataan erilaisia riskejä. Siksi olisikin tärkeää, että yrityksessä itsessään olisi vahvaa osaamista myös riskienhallintaan, se auttaa luomaan uusia mahdollisuuksia tulevaisuuteen ja varautumaan potentiaalisiin uhkiin -mahdollistaa menestyvää liiketoimintaa.


Lähteet

Flink Anna-Liisa, Reima Teemu & Hiltunen Mika: Heikoin lenkki? Riskienhallinnan inhimilliset tekijät.

Ilmonen, Ilkka, Kallio, Jani & al. 2010: Johda riskejä –käytännön opas yrityksen riskienhallintaan

Juvonen, Marko, Koskensyrjä, Mikko, Kuhanen, Leena, Ojala, Virva, Pentti, Anne, Porvari, Paavo ja Talala 2014: Yrityksen riskienhallinta.

Kupi, Eija, Keränen, Jaana & Lanne, Marinka 2009: Riskienhallinta osana PK-yritysten strategista johtamista. VTT Working Papers 107. Julkaisu saatavilla: https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/workingpapers/2009/W137.pdf

Suominen, Arto 2003: Riskienhallinta

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Urheiluliiketoimintaa vahvistamaan – Sport Business Lapland -toiminta käynnistyy

26.5.2020



Tammia Kemi Hannola.jpg
Osaamispäällikkö, HTM Tarja Tammia, projektipäällikkö, tradenomi (AMK) Jenni Kemi ja yliopettaja, TtL Heikki Hannola työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulussa Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Liikunnan ja huippu-urheilun parissa liikkuu merkittävä määrä rahaa. Liikunta-alan toiminnalla on siten taloudellisia vaikutuksia, erityisesti huippu-urheilussa.

Kansainvälisesti urheilu ja liikunta nimetään kasvualoiksi, kuten esimerkiksi Euroopan urheiluinnovaatioyksikön EPSIn verkoston selvitykset osoittavat (European Platform for Sport Innovation, 2020). Liikunta-ala myös työllistää, ja alan työllistyminen painottuu yhä enemmän yksityiseen sektorille ja yrittäjyyteen (Koivisto, 2010).

 

Kassavirtaongelmat ovat arkipäivää

Kansainvälisen tason huippu-urheilijat loistavat median otsikoissa. Urheilullisten tulosten lisäksi medianäkyvyyttä tulee huippuansioista ja sopimusasioista.

Kansallisessa ja alueellisella tasolla tilanne liikunnan ja urheilun parissa toimivien osalta on usein varsin toisenlainen. Liikunnan alan seuroille ja yhdistyksille taloudellisten haasteiden ja kassavirtatasapainoilun kanssa kamppailu on arkipäivää.

Tilanne on sama urheilijoille. Nousevat, mahdolliset urheilun uudet tähdet sekä heidän lähipiirinsä etsivät vuosittain taloudellisia tukijoita mahdollistamaan urheilulupauksen ympärivuotisen harjoittelun.

Voisiko tilanne olla toisenlainen, jos liikunta- ja urheilutoimijoiden taloudellinen tilanne olisi vakaa, ja toimintaa voitaisiin kehittää pitkäjänteisesti ja strategisesti?

 

Urheilu voi olla kannattavaa liiketoimintaa

Lapin alueen liikunta-alan organisaatiot ja palveluntuottajat ovat tunnistaneet tarpeen vahvistaa liiketoiminnallista osaamistaan. Liikunta- ja urheilutoimintaan voidaan sitoa vahvaa liiketoiminnallista näkökulmaa, joka osaltaan mahdollistaa liikunta- ja urheilutoiminnan suunnitelmallisen kehittämisen.

Puhumme urheiluliiketoiminnasta ja sen osaamisen vahvistamisesta, jolle on kysyntää mm. yrityksissä, urheiluseuroissa ja tapahtumissa, kolmannen sektorin toimijoiden keskuudessa ja eri koulutusorganisaatioissa sekä alueellisesti että kansallisesti ja kansainvälisesti.

Urheiluliiketoiminnan osaamisen vahvistamiseksi Lapin ammattikorkeakoulussa rakennetaan yhteistyössä Santasport Lapin urheiluopiston kanssa urheiluliiketoiminnan koulutuskokonaisuus nimeltä Sport Business Lapland. Se on suunnattu urheiluseuroille, tapahtumajärjestäjille, valmentajille ja urheilijoille.

Tavoitteenamme on tuottaa urheiluliiketoiminnan teemaan liittyvää koulutusta rakentaen pitkällä aikavälillä Rovaniemelle Sport Business Lapland -urheiluliiketoiminnan osaamiskeskittymää palvelemaan liikunta- ja urheilutoimijoiden tarpeita.

Erilaajuisten urheiluliiketoiminnan moduulien tavoitteena on tukea seurojen ja tapahtumien liiketoimintaosaamista niin, että liikunta-alan toiminnan kehittämisessä otetaan huomioon myös taloudelliset reunaehdot.

Urheilijan arjessa ja urheilun jälkeisessä elämässä vahva liikunnallinen osaaminen voi toimia polkuna työuralle. Tässä voisi toimia apuna viestinnän ja myynnin tietotaito, esimerkiksi oman henkilökuvan ja osaamisen brändääminen. Valmentajan tehtävässäkään ei urheiluliiketoiminnan osaamisesta lie haittaa, kun huomioidaan valmentajan moninaiset tehtävät.

Toivomme ja uskomme saavamme kokoon yhteistyössä eri toimijoiden kanssa mielenkiintoisen ja toimijoiden tarpeeseen rakentuvan koulutuskokonaisuuden, jonka avulla osaltamme tuemme yhä kasvavaa liikunta- ja urheilualan kehittymistä.

Sport Business Lapland on lappilaisten koulutustoimijoiden yhteistyössä kehitettävä urheiluliiketoiminnan koulutuskokonaisuus, jota pilotoidaan syksystä 2020 alkaen. Koulutus on suunnattu liikunta- ja urheilutoimijoille, jotka haluavat tehostaa ja uudistaa toimintaansa vahvistamalla urheiluliiketoiminnan osaamista.

Ajalla 1.11.2019 - 31.10.2021 toteutettua, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ESR-rahoitteista hanketta hallinnoi Lapin ammattikorkeakoulu ja sen osatoteuttajana toimii Santasport Lapin urheiluopisto. Lisätietoja antaa projektipäällikkö Jenni Kemi (jenni.kemi(ät)lapinamk.fi / 040 4829 434). Työn edetessä tietoa koulutuskokonaisuudesta tullaan päivittämään osoitteeseen www.sportbusinesslapland.fi.

Sport Business logokokoelma.jpg

Lähteet

European Platform for Sport Innovation 2020. Viitattu 31.3.2020 https://epsi.eu/public-information-centre/
Koivisto, N. 2010. Liikunta-alan yrittäjyyden kehittämisstrategia 2020. Diges ry.

Teemaan liittyviä muita lähteitä
https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Terve-talous-ja-urheilu-on-harvinainen-yhdistelm%C3%A4/1022361
https://www.liikuntaneuvosto.fi/2019/08/05/indikaattorit/
https://yle.fi/urheilu/3-11210025

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Ihmiset tekevät liiketoiminnan digitalisoinnin päätökset

25.2.2020



Lindholm Tuomo mv neliö.jpg
MBA Tuomo Lindholm työskentelee lehtorina Digitaalisten ratkaisujen osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Digitalisaation vaikutusten hahmottaminen voi olla vaikeaa

Yritysten ja organisaatioiden digitalisointi on monimutkaista ja jatkuvaa toimintaa. Yksittäisten digitalisointitoimenpiteiden vaikutuksia on joskus hyvin vaikea rajata ja ennustaa tarkasti, koska ne ovat poikkeuksetta erilaisia.

Yritysten sekä niiden toimintaympäristön, menetelmien, tietojärjestelmien ja käytänteiden erilaisuuden lisäksi tämä johtuu myös siitä, että ihmiset reagoivat dataan ja digitaalisiin teknologioihin sekä niiden hyödyntämiseen liittyviin valintoihin ja päätöksiin hyvin erilaisilla tavoilla.

Digitalisoinnin valintoihin ja päätöksiin vaikuttaa esimerkiksi henkilön näkemys digitaalisten teknologioiden ja palveluiden tuomista mahdollisuuksista kehittää omaa toimintaa.

Näkemys rakentuu usein yhdistetyn henkilökohtaisen liiketoiminta- ja IT-osaamisen pohjalle. Myös aiemmat kokemukset vaikuttavat digitalisointia koskevaan päätöksentekoon. Vaikutukset kertaantuvat päätöksentekoon osallistuvien henkilöiden määrän myötä.

Digitalisointia suunnittelevan työryhmän diversiteettiä on hyvä tukea, sillä erilaiset näkemykset laajentavat yritysten digitalisoinnissa tarvittavaa jaettua osaamista. Mikäli jonkin osa-alueen osaaminen puuttuu, on epätodennäköistä, että sen tavoitteet ja luonteenpiirteet kyetään ottamaan huomioon valinnoissa ja päätöksenteossa.

Keskeisen liiketoiminta ja/tai IT-osaamisen puuttumisen seuraukset voivat pahimmillaan olla katastrofaaliset digitalisoinnin onnistumiselle ja yrityksen kilpailukyvylle.

 

Liiketoimintamallin muutokset ovat digitalisaation ydin

Kun yrityksen digitalisointityöhön osallistuvien määrää kasvatetaan, on tärkeä varmistaa, että kaikki ovat yhtä mieltä liiketoimintamallista ja sen ansaintalogiikan perusteista.

Tämä vaatii erityishuomiota, koska toisistaan poikkeavat näkemykset voivat hidastaa tai jopa estää tarvittavien valintojen ja päätösten tekemisen sekä niiden vaikuttavan jalkauttamisen organisaatioon.

Yhteisen liiketoimintanäkemyksen muodostamisen tueksi on olemassa useita erilaisia työkaluja. Yksi tällä hetkellä yleisimmin käytössä olevista on Alex Osterwaldin ja Yves Pigneurin kehittelemä strategisen johtamisen työkalu Business Model Canvas (BMC).

Alla kuvattu BMC on alun perin kehitetty olemassa olevien liiketoimintamallien kartoittamiseen ja visualisointiin sekä uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. Vuoden 2010 jälkeen siitä on jatkojalostettu uusia versioita tukemaan erilaisia liiketoimintatyyppejä ja markkinoita.


Lindholm Tuomo kuva 1.jpg
Kuva 1 Business Model Canvas (Osterwalder & Pigneur, 2013)
BMC ohjaa tutkimaan liiketoimintamallia järjestelmällisesti yhdeksän eri osa-alueen kautta. Yrityksen ja asiakkaan väliseen maastoon sijoittuvat asiakassegmentti, arvoehdotus, kanavat, asiakassuhteet ja tulovirrat. Näiden avulla selvitetään esimerkiksi, kenen ongelmaa yritys ratkaisee, millä tavoin ongelma ratkaistaan, miten ratkaisua viestitään, jaellaan ja mistä sen voi ostaa sekä millaisia asiakassuhteita muodostuu toiminnassa ja millaisia tulovirtoja ratkaisun ympärille syntyy.

Yrityksen sisäistä toimintaa lähestytään keskeisten aktiviteettien, resurssien ja kumppaneiden sekä kustannusrakenteen kautta. Nämä kertovat, mitä yrityksen tarjoaman ratkaisun tuottamisessa ja toimittamisessa tehdään, millaisilla resursseilla tämä tekeminen mahdollistetaan, millaisten kumppanuuksien avulla mahdollistetaan keskittyminen omaan tekemiseen ja mistä ratkaisun kustannusrakenne muodostuu.

 

Tietojenkäsittelijä oppii analysoimaan ja suunnittelemaan liiketoiminnan digitalisointia

Lapin ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn koulutuksessa on vuodesta 2016 lähtien käytetty BMC:tä erilaisten liiketoimintamallin kartoittamisen lisäksi digitalisaation vaikutusten tunnistamisessa ja liiketoiminnan digitalisoinnin suunnittelussa. Prosessi on nelivaiheinen.

Aluksi kuvataan liiketoimintamallin nykytila, sen jälkeen kuvataan miten digitalisaatio vaikuttaa kuhunkin osa-alueeseen. Lopuksi BMC:hen kuvataan digitalisoinnin tavoitetila ja siitä juonnetaan tarkemmat digitalisointitavoitteet sekä niihin vievät toimenpiteet.

Prosessin ja sitä tukevien erilaisten työkalujen hallinta mahdollistaa minkä tahansa liiketoimintamallin analysoinnin ja digitalisoinnin suunnittelun.

Prosessin läpivienti antaa oppijalle kattavan kuvan siitä millaisia erilaisia tehtäviä yritysten ja organisaatioiden digitalisointiin liittyy ja miten yhteen osa-alueeseen kohdistuvat digitalisointitoimenpiteet vaikuttavat toisiin osa-alueisiin esimerkiksi uusien tavoitteiden, mittareiden, tietovirtojen ja yhteisten tietojärjestelmien myötä.

Oppijoilta saadun palautteen pohjalta voidaan todeta, että tähän mennessä saadut oppimiskokemukset ovat hyviä. BMC:n on todettu auttavan digitalisaation hahmottamisessa ja konkretisoinnissa tutkittavan yrityksen kontekstiin. Tämän lisäksi on huomattu, että syventynyt ymmärrys digitalisaation liittyvästä tekemisestä auttaa tunnistamaan itselle mielenkiintoisia tehtäviä ja tarkentamaan omia oppimistavoitteita tulevaisuuden työtehtäviä varten.

 

Digiassari tarjoaa apukädet digitalisaation haasteisiin

Tässä kuvattua toimintamallia hyödynnetään kevennetyssä muodossa myös parhaillaan käynnissä olevassa 25 opintopisteen laajuisessa Digiassari-valmennuksessa, jossa päivitetään korkeasti koulutettujen työnhakijoiden osaamista vastaamaan digitalisoituvan toimintaympäristön tarpeita.

Digiassari-valmennuksen painopisteenä on digimarkkinointi ja se on käynnistynyt 10.2.2020. Lue lisää valmennuksesta www.lapinamk.fi/digiassari

 

Lähteet:

Osterwalder, A., & Pigneur, Y. (2013). Business Model Generation A Handbook for Visionaries, Game Changers, and Challengers. Wiley.



Arctic learning in the context of international business studies

4.2.2020



Krastina Anzelika neliö.jpg
Anzelika Krastina, MEd., Senior Lecturer, International coordinator, School of Northern Well-beeing and Services, Lapland University of Applied Sciences

Arctic learning strengthens the integration of international students

Arctic learning is an important component in overall International Business studies at Lapland UAS.

Lapland and the Arctic region have their unique characteristics and for international students to better understand the businesses operating in the region, employment or entrepreneurship opportunities, the studies of the regional specifics can be very beneficial for the integration into the regional worklife or possibility to make future businesses with the regional actors.

There are many examples of such businesses established in Lapland by foreign students due to better region understanding. Good examples are Arctic China Oy (Arctic China Oy, 2019) tourism destination company established by the Lapland UAS alumni from China, when he discovered an opportunity for Asian tourists in Lapland.

Another example is Lapin Panimo Oy co-founder (Lapin Panimo Oy, 2019), former Lapland UAS student from Latvia, who realised the gap and need for a local Lapland brand beer brewery. Without the knowledge of the local conditions and opportunities, probably such businesses would be difficult to develop.

Global attention towards the Arctic and Lapland is growing due to climate change as well as due to new economic opportunity discovered (Käpylä & Mikkola, 2013). We need to strengthen the knowledge of our own students coming from all over the world, as well as local Finnish students, to help to discover the opportunities that are hidden in the area.

Arctic learning in International Business Degree programme takes many forms. We invite specialists from the Arctic Center of the University of Lapland, we invite local business people to lectures, we carry out joint projects, for example, with the Arctic Design Week project or Lapin Panimo company, we organise Arctic Business Dating workshop and Creative Entrepreneurship in the Arctic annual event. Besides, we sometimes go out of the classroom and travel to see the region with wider lenses.


Field trip to Northern Finland

Field trip to the Northern Finland as a part of the International Business study programme during International Project course proved to be a valuable learning in terms of better understanding of the region, Saami culture, small business opportunities, sustainable solutions to the current climate change. More than 30 international students participated in the filed trip.

During two day trip in November 2019 the agenda included the following activities: first day was an exploration about the region from many prospectives. Second day was learning about the businesses in the area and actual visits to the companies, meetings with the owners and learning from their experiences.

First, we arrived to Inari and had a chance to participate in annual Calotte Academy led by well renown professor of Arctic politics Mr Lassi Heininen . According to Lassi Heininen´s presentation the Calotte Academy is an annual traveling symposium and an international scientific forum in the North regions of Europe targeted for young scientists interested in Arctic issues (Calotte Academy , 2019). Here the students had the possibility to gain new knowledge on various international projects taking place in the region, such as development of indigenous tourism between Sámi (Finland) and Nenets (Russia) tourism companies with real practical business cases.

Students had an opportunity to learn about Sámi Parliament, their activities at national and international level and a project called “Arctic Generation 2030” connected to digitalization of higher education provided for Arctic indigenous people.

AK 2020 kuva 1.jpg

Picture 1: Marina Falevitch (left), International coordinator at Sámi Education Institute tells about cross-border tourism project. (Picture by IB students)

Further learning about the region and Sámi culture continued in the Sámi Education Institute (SOGSAKK, 2019), unique education institution that provides education that helps to sustain traditions of the culture and Sámi language. Sámi Siida museum gave an opportunity to explore not only Sámi culture and traditional livelihoods, but also eight seasons of Lapland.

During our second day we visited companies mostly located in Lemmenjoki area, also called as a valley of the Golden River. The owner Timo Halonen charmed the students with the innovative and authentic way of running Hotel Korpikartano, which as we learnt is fully booked for the season even located in so remote distant area in Lapland and the Arctic.

AK 2020 kuva 2.jpg

Picture 2. International Business 1st year students from Bangladesh and Sri Lanka at the front row eager to discover Lapland (Picture by A.Krastina)

Visiting Ateljee Kaija Paltto was a great opportunity to learn the traditional reindeer harder’s family success story as well as to participate in actual felmaker´s workshop. The location and beautiful lanscapes of Sámi land were breathtaking.

AK 2020 kuva 3.jpg

Picture 3. Visiting Ateljee Kaija Paltto (Picture by A.Krastina)

Concluding the visit´s official part in Ahkun Tupa was not just about the restaurant in the wilderness, but more about the family business with Sámi background, handcrafts and happy being with the mindset of sustainable livelihoods.

AK 2020 kuva 4.jpg

Picture 4. Unforgettable sceneries of Lemmenjoki valley (Picture by A.Krastina)

Lessons learnt and conclusions

As a part of their study course students submitted reports from which it can be summarized that students learn so much beyond what actually was expected, which encourages for the future organization of such learning activities.

Probably few business ideas were born already during the trip. Students reflected on the lessons learnt regarding running the business in very harsh climate conditions as a positive learning with many success stories, which encourages them to consider own businesses in the future. They also referred to the importance of discovery of the Arctic region as such, beyond just being in Rovaniemi.

In addition it was an extraordinary culture learning for many. Last, but not least, it was important for students also due to strengthening their personal relationships, which might become a network for the future business cooperation. The following quoting from the student work will better reflect angles of their learning and meaningful experiences (Student feedback survey, 2019)

Student from France learnt about the Arctic region development:

"As we could see with the example of the Arctic Event, Arctic region is developing in an innovative and business way and will be soon famous worldwide. Learning about the region’s characteristics as a student is good to understand the environment you study in and facilitate your business tasks in the country with local companies. Also, knowledge of Arctic culture can become an advantage in the future expansion of this region."

Student from Belgium found an added value of the visit:

"It is important for a business student to be able to see all this, especially the visit to the hotel was interesting on this subject. Tourists like to learn more about the local culture, and it is important to know how to bring the added value that will make foreigners want to come and discover it. In my opinion, this journey should continue in the future, it is a good way to learn without sitting in a classroom and discover a lot about the real way of life in Lapland with local products. In the bus I couldn't take my eyes off the landscape, I was amazed by this beauty and that I will never forget. Thank you for everything for organizing all this."

Student from Vietnam finds the trip as a good start of his studies in this university and it encourages to stay here and start a business in the Arctic region:

"This is my first business trip since I came to Lapinamk. For me, this trip is so interesting and brought a lots of new experiences, not only about business but also about Sámi culture in Arctic region. I haven’t thought that they can have that kind of idea when running businesses in those places. I used to think no one will come there to be a guest, so why would they open a hotel or a restaurant like that, but I was wrong. They know clearly what people, visitors are curious about and take the chances to build the unique services.

Since we are studying in Rovaniemi, it is important to study more about Arctic region especially business here to gain our practical knowledge for future career if we want be an entrepreneur here in the Arctic. As our title of the presentation, this is a trip of enlightenment."

One student from Belgium called it as a real Lapland discovery:

"We can conclude that Lapland is a unique region in the world and the culture, although very different, is enriching. This work has allowed us to understand and learn a new vision of things. We all live in different environments and yet we all have something in common.

The Sami culture is a strong culture based on nature and animals, yet it is very modern. The Sami know how to live in harmony with our environment while remaining connected to the world. I therefore think that this kind of trip should continue so that everyone can discover this region that deserves to be known."

Student from Spain feels that their learning was beyond expressing it in words and the Arctic was discovered as a mine of opportunities:

"For me what I gain in this trip does not have a price, there are some kind of things in this life more valuable but sometimes we don't care about it because we cannot touch it. Arctic region has a huge economic potential that why it is important for a business student to learn about it because it is a mine of opportunities for them."

Student from France enjoyed learning about actual businesses in the region:

"This business trip organized by our teacher had the purpose to not only discover more North of Finland and show Rovaniemi is only a part of this North atmosphere, but also to gain knowledge and learn more about business established in this area and about some institutions established as well.

Even if their lifes are complicated by many facts (North of Finland area, different mother languages…), they are facing them and finding solutions no matter the problem and it is one of the main things that I am impressed about Saami people."

Student from Lithuania finds this experience similar to his home country:

"Saami remind of my home country, I think it is great that they have kept their culture and history, even have their own parliament. It is very important to keep to our traditions and I think its amazing that many Saami still keep their traditions."

Student from Russia (coming from the central part) discovers business opportunities in distant areas:

"I have learned, that it is possible to create something even in the 'Middle of nowhere'. Is there an opportunity for regular tourists to have trips as we had? I think many people would want to experience the same. Actually, before going on this trip I already had some knowledge about Saami, but I didn't know that they are living such a modern life and can run successful tourism businesses."

Students from Finland confirmed that they also have learnt a lot in addition to their previous knowledge about the region:

"For example, the daily life of an entrepreneur in Lapland during the season and also off the season.
The most important lesson for me during the trip was that marketing is really important. It is hard to get customers/guests if you don't look appealing also on online. Since your business is middle of the forest, no one can find your firm expect from internet. The layout of your web page needs to be well made in order to get more customers.

I'm more confident about starting a business because of Timo's hotel. If he can do it in the middle of nowhere, then I might too."

AK 2020 kuva 5.jpg

Picture 5. IB student group in Inari, Sámi Education Institute (Picture by A.Krastina)

References

Arctic China Oy https://www.arcticchina.com, retrieved 12.12.2019
Calotte Academy https://calotte-academy.com/, retrieved 12.12.2019
Käpylä, J. & Mikkola,H. 2013. The Global Arctic. The Growing Arctic Interests of Russia, China, the United States and the European Union. The Finnish Institute of International Affairs . https://www.fiia.fi/wp-content/uploads/2017/01/bp133.pdf, retrieved 16.12.2019
Lapin Panimo Oy https://lapinpanimo.fi, retrieved 12.12.2019
SOGSAKK http://www.sogsakk.fi/fi, retrieved 12.12.2019
Student feedback survey. 2019. Moodle course folders on “Project Management” and “International Project”




Naisyrittäjien kansainvälinen verkosto laajenee

3.9.2019



Sipola_Reeta.jpg
Agrologi (YAMK) Reeta Sipola toimii projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä.

Pohjois- ja Itä-Suomen naisyrittäjien verkostoitumista, uuden oppimista ja liiketoiminnan kehittämistä edistetään Karelia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa W-Power-verkostossa.

Verkostossa on jo lähes sata naisyrittäjää Euroopan pohjoisosista Suomesta, Ruotsista, Islannista, Skotlannista ja Irlannista, ja mukaan toivotaan yhä lisää.

 

Koulutusta ja verkostoitumista

Vertaistuen merkitys on tullut selkeästi esiin, kun naisyrittäjien hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on selvitetty. Alueellisesti järjestetään verkostoitumistilaisuuksia ja koulutuksia sekä työpajoja, joissa yrittäjät voivat tavata toisiaan, saada tukea liiketoimintansa kehittämiseen ja ideoida uutta.

Koulutusta on toistaiseksi järjestetty sosiaalisen median käytöstä, ja suunnitteilla on mm. hyvinvointiin ja työn hallintaan sekä markkinointiin ja juridiikkaan liittyviä koulutuksia.

Hankkeessa valitaan jokaisesta maasta muutamia naisyrittäjiä mukaan osallistumaan kansainvälisiin koulutus- ja verkostoitumistapahtumiin, joita järjestetään hankkeen toteuttajamaissa.

Lisäksi hanke käynnistää syksyllä 2019 yrittäjien kansainvälisen vertaismentorointiohjelman jonka hakuohjeet julkaistaan lähiaikoina.

Parhaillaan on käynnissä liikeideakilpailu, jossa haetaan innovatiivisia kehittämisideoita harvaan asuttujen pohjoisten alueiden naisyrittäjyyden edistämiseen. Kisan voittajatiimeille on luvassa rahapalkinnon lisäksi sparrausta idean jatkokehittämiseen.

 

Kehittämisideoita Skotlannista

Kesäkuussa 2019 rovaniemeläinen Pirkko Sirviö osallistui W-Powerin verkostoitumis - ja opintomatkalle Skotlantiin. Pirkko tarjoaa hyvinvointipalveluja, shiatsuhoitoja ja intialaista päähierontaa Tmi Perhosensiipi -yrityksessään. Lisäksi hänellä on pitkä kokemus englanninopettajan työstä sekä matkailualalta ja hän tekee useita töitä eri toimeksiantajille.

Matkalle Pirkko lähti verkostoitumaan, hakemaan ideoita oman yritystoiminnan kehittämiseen ja vertailemaan hyvinvointikäsityksen kansainvälisiä eroja. Pirkko kertoo, että Skotlannin vierailu antoi hänelle sekä uutta inspiraatiota että konkreettisia kehittämisideoita.

Pirkon suunnitelmissa on seurata uusien kontaktien vinkkejä ja kehittää liikeideoitaan "liikkuvampaan" suuntaan sekä etsiä mahdollisia yhteistyökumppaneita. Hän suosittelee W-Power-hanketta lämpimästi kaikille Lapin alueen naisyrittäjille.

 

W-POWER -hanke edistää harvaan asuttujen alueiden naisyrittäjyyttä

Naiset ovat harvemmin yrittäjiä kuin miehet. Esimerkiksi Suomessa naisyrittäjien osuus on Suomen Yrittäjänaisten etujärjestön mukaan noin 30 prosenttia, eikä luku ole kasvanut viimeiseen kymmeneen vuoteen.

Naisten yritykset ovat myös keskimääräistä useammin yhden hengen yrityksiä, jolloin yrittäjyyteen liittyy haasteita esimerkiksi perhe-elämän yhteensovittamisessa ja yritystoiminnan kasvattamisessa.

W-Power -hankkeeseen on valikoitunut osallistujamaista mukaan alueita, joilla on samankaltaisia haasteita harvaan asutun alueen elinvoimaisuuden säilyttämisessä.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa on todettu, että naisyrittäjyyden edistämisellä on merkittävä vaikutus alueiden elinvoimaisuuteen. Jos alue ei pysty tarjoamaan työpaikkoja naisille, nämä muuttavat kasvukeskuksiin tai eivät palaa opintojen jälkeen kotiseudulleen. Tämän seurauksena alueen elinvoimaisuus laskee, kun perheitä ei enää synny.

Naisten yrittäjyyden tukeminen esimerkiksi osaamisen kehittämisellä ja yrittäjyyden esteitä poistamalla lisää harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuutta luomalla perheille elinkeinomahdollisuuksia maaseudulla.

Empowering Women Entrepreneurs in sparsely populated Northern communities -hanketta toteuttaa Pohjois-Suomessa Lapin ammattikorkeakoulu, joka tekee yhteistyötä mm. Rovaniemen yrittäjänaisten kanssa ja etsii lisää yhteistyökumppaneita. Hanketta hallinnoi Karelia AMK ja sen rahoittaa EU:n Pohjoisen periferian ja arktisen ohjelma vuosina 2018-2021.

Lisätietoja hankkeesta löydät W-Power verkkosivulta sekä Facebook-sivuilta.

Kuva 1 Sipola syyskuu 2019.jpg

Kuva 1. W-Power-verkoston toinen kansainvälinen tapaaminen järjestettiin Skotlannissa kesäkuussa 2019. Yrittäjä Pirkko Sirviö Tmi Perhosensiivestä (kuvassa oikealla) oli tyytyväinen matkalla syntyneisiin kehittämisideoihin ja vertaistapaamisten antiin.



Konsumerismin vihreä vallankumous

18.12.2018



Mirva Juntti
KTM Mirva Juntti on Lapin ammattikorkeakoulun palvelupäällikkö.

Mitä sanoisit, jos paikallisen kultasepänliikkeen valikoimassa olisi paitsi uusia, myös kierrätettyjä tai kierrätysmateriaaleista tuotettuja koruja? Tai jos optikkosi lunastaisi vanhat silmälasisi ja tarjoaisi uusien rinnalla myös kierrätettyjä sankoja? Voisiko merkkivaateliike ehdottaisi jäsenyyttä verkkokauppaan, jossa ostamallesi tuotteille olisi tarjolla jälkimarkkinat eli kierrätyspaikka?

Itse tarttuisin kuluttajana tällaisiin tarjouksiin. Ekologinen kuluttaminen vaatii aivan turhaa vaivannäköä nyt kun uudet ja kierrätetyt tavarat ovat tarjolla erillään.

Lapin ammattikorkeakoulussa on ollut viime vuosina monia menestyksekkäitä kiertotalouteen liitettäviä projekteja. Olemme myös tutkimustoiminnallamme pöllyttäneet kuluttamiseen liittyviä käytänteitä monesta eri näkökulmasta. Jakamistalous sekä siihen liittyvät uudenlaiset palveluverkot, lähi-/uusiutuva energia, lähiruoka sekä villiyrttien keruu ja käyttö ovat esimerkkejä näistä teemoista.

Ekologisesta arvopohjasta ponnistava Lappi kaipaa meiltä syttöjä uusiksi tutkimuslähtöisiksi innovaatioiksi.

 

Piperryksestä prosentteihin

Huoli ilmaston muutoksesta kasvaa kuitenkin yhä. Olisiko seuraavaksi aika lähteä lanaamaan kivijalkayrityksiä vihreällä ajattelulla?

Tunnette varmasti ns. prosenttitaide-liikkeen, jossa uudiskohteiden kilpailutuksista ja budjeteista pyritään osoittamaan tietty prosenttiosuus taiteelle. Samanlaista ajattelua voitaisiin käyttää myös vihreämmässä kivijalkabisneksessä.

Voisimme yhteisöllisesti sopia, että esimerkiksi 30 prosenttia myytävänä olevista tuotteista olisi kierrätettyjä tai uudelleenvalmistettuja. Kun riittävän suuri massa kuluttajista sitoutuisi tällaiseen prosenttivihreään ajatteluun, joutuisivat yritykset kehittämään valikoimastaan ekologisempaa yhä innovatiivisemmalla tavalla.

Lundin yliopisto on profiloitunut vahvasti vihreän bisneksen edelläkävijänä. Yliopiston strategisena valintana on rohkaista yrityksiä kokeilemaan uusia ratkaisuja vihreän tulevaisuuden aikaansaamiseksi.

Aika on tällaiselle kypsä, sillä nuoret opiskelijat haluavat olla mukana kestävän kehityksen maailmanlaajuisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kuinka me Lapin ammattikorkeakoulussa voisimme auttaa alueemme yrityksiä kehittämään innovatiivisia, viherrettyjä bisnesideoita?

 

Väkertäjistä verkostoksi

Liiketoiminnan näkökulmasta prosenttivihreä tarjooma voisi myös synnyttää kivijalkayritysten tarpeisiin käsityöläisyydestä ja pientoimittajista koostuvan verkoston.

Nämä alihankkijat voisivat kerätä, uudelleenvalmistaa ja toimittaa kierrätys-, tai sivuvirtatuotteita yritysten tarpeisiin. Alihankkijaketju tuottaisi tarvittavat ekologiset tuotteet kokonaisvalikoimaan, eikä kivijalkayritysten ei tarvitsisi hajauttaa omia voimavarojaan tähän työhön.

Prosenttivihreästä liiketoiminnasta voisi syntyä lappilaisten yritysten erottautumistekijä esimerkiksi kansainvälisiä verkkokauppoja vastaan.

Puuhastelen itse perinnekäsitöiden ja niiden uusiokäytön parissa. Kollegan vaimolla oli valaisimien uusiokäyttöön keskittyvä toiminimi. Tuttavani on lappilaiseen poronnahkaan ja -sarviin liittyvä nuori yrittäjä.

Tällaisia tekijöitä Lapissa on paljon, mutta haasteena on se, että yksittäisinä toimijoina ne eivät pääse markkinoilla näkyville. Jos tällainen osaaminen liittyisi laajempiin prosenttivihreisiin kivijalkatarjoomiin ja brändiin, voisimme saada ekologisella ideologialla varustetut yritykset aidosti kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Eettinen kuluttaminen yleistyy vasta sitten, kun se on kuluttajalle helppoa ja vaivatonta. Haastankin meidät kaikki yhdessä kehittämään Lappiin vihreän kivijalkabisneksen toimintamalleja.

http://www.maailmantalous.net/fi/artikkeli/voiko-kuluttamalla-vaikuttaa



Edellinen 1 2 3 ... 30 31 32Seuraava