kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Study visits support knowledge transfer in ROSEWOOD4.0-project

17.11.2021



The writers' faces.
Anne Saloniemi, Bachelor of Natural Resources (Forestry) works as a Project Manager in the Future Bioeconomy Expertise group at Lapland University of Applied Sciences and Kari Mäkitalo, D.Sc. (Agriculture & Forestry), works as a Senior Scientist at Natural Resources Institute Finland in Rovaniemi.

ROSEWOOD4.0-project has organized study visits to share experience and support interregional knowledge transfer. Due to Covid-19, almost all face-to-face visits turned into online seminars. For this reason, study visits were also online between five hubs; Northern, Central-West, Central-East, Southern-West, and Southern-East Europe.

Stakeholders and partners were invited to join these study visits to hear more about chosen best practices. Suitable best practices shall be transferred to other regions to turn weaknesses into opportunities or strengths. Social acceptance of forestry is a hot topic at the moment because of planned EU politics concerning forests, biodiversity, and climate change.

In Finland, the online study visit, entitled “Forest Finland – Forest’s role in everything we have in Finland '' took place in September 2021.

Forests´ role in Finland

Forest Finland, the joint communication project of the Finnish forest sector, was introduced by Ms. Kirsi Joensuu, Executive Director, and Mr. Kai Lintunen, Head of International Communications of the FinnishForest Association. The campaign will awaken and raise people's interest and encourage discussion about the forests’ role in everything we have in Finland.

The aim of the Forest Finland campaign is firstly to awaken emotions related to forests and secondly to update Finns’ perception of what modern forest use comprises. Did you know that more than half of Europe´s protected forests are in Finland?

Metsien suomi - forest finland logo.

Picture 1:Forest Finland logo

Four persons standing by a brochure table and smiling.

Picture 2: Core Team, Forest Finland -project. Kai Lintunen, Head of International Communications; Hannes Mäntyranta, Communication Officer, Domestic Communications; Kaarina Aro, Project Manager, Forest Finland; Anna Kauppi, Senior Specialist, Communication.

Social acceptance of forestry

The audience was very interested in the best practice and lively discussions were raised after presentations. The Forest Finland campaign started in 2020 and will last until the end of 2023.

Although the target group is adult Finns, most of the material can be found also in English. The campaign has used different types of media: web pages, roadshow, seed disc campaigns, TV campaigns, radio campaigns, outdoor advertising, social media/influencers, cross-marketing, and various cooperation campaigns.

The survey of the effectiveness of the campaign showed that it was rated as a very positive one: reliable, convincing, interesting, informative, and non-irritating. It contacted audiences 74 million times in 2020 and 92 million times in 2021. This means that every Finn was reached 16 - 20 times on average.

Dissemination of knowledge like the Finnish Forest Association does, to both big audiences and authorities, on practical forestry and its determined development work is an excellent way to affect the social acceptance of forestry. A lot of actions are going on to develop renewable products and to renew the forestry practices to be more ecological. Sustainable and efficient silviculture is also an important tool in the fight against climate change.

The Forest Finland campaign has a great potential to be benchmarked in Rosewood Network and Europe generally. The campaign has already been introduced in the workshop of southwest Europe in October 2021 to share the experience with the members of the operational group for best practice implementation.

Project details

ROSEWOOD4.0 harnesses digital solutions and boosts knowledge transfer to connect multiple actors along the forest value chain to reinforce the sustainability of wood mobilization in Europe. ROSEWOOD4.0 focuses on digitalization and digital tools for knowledge transfer, training, and coaching, enabling practitioners to share know-how with a much wider impact.

Northern Hub includes Lapland University of Applied Sciences and Natural Resources Institute from Finland, Tretorget from Norway, and Paperprovince from Sweden. The project has received funding from the European Union’s Horizon 2020 research and innovation program.

EU flag.

References:

European Commission 2021. Eu network of regions on sustainable wood mobilisation ready for digitalisation. https://cordis.europa.eu/project/id/862681

Forest Finland 2021. Metsien Suomi. https://metsiensuomi.fi/in-english/

Rosewood4.0 2020. Sustainable Wood for Europe. https://rosewood-network.eu/

Rosewood4.0 2021. Cross-Regional Roadmap. https://rosewood-network.eu/resources/roadmaps/

Rosewood4.0 Study Visit 17.9.2021. Forest Finland – Forest’s role in everything we have in Finland. https://www.youtube.com/watch?v=K_2SISY-t9M.


> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle





Kestävä kehitys opetuksessa ja sen kehittämisessä

15.11.2021



Kirjoittajan kasvot.
KM Johanna Huttunen työskentelee koulutussuunnittelijana Oulun ammattikorkeakoulussa ja TtM Helena Kangastie TKI&O-erityisasiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulussa.

Taustoitusta

Kestävä kehitys, vastuullisuus ja niiden osaaminen puhuttavat korkeakoulujenkin arjessa. Myös ammattikorkeakoulujen tulisi kouluttaa ammattilaisia, jotka osaavat edistää kestävää kehitystä työssään ja osaavat toimia vastuullisesti.

Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma tarjoaa yhteisen viitekehyksen ja tukee kaikkien Suomen 24 ammattikorkeakouluyhteisön työtä kohti kestävämpää ja vastuullisempaa tulevaisuutta (Arene 2020).

Arenen ohjelman mukaan kädenjälki tarkoittaa vaikuttavuutta, jolla ammattikorkeakoulujen koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tuottama osaaminen muuttaa yhteiskuntaa ja työelämää. Kädenjälki puolella koulutuksen tarkoituksena on tuottaa kestävän kehityksen taidot jokaiselle (kuvio 1.)

Ammattikorkeakoulujen kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali -ohjelman sisältö. Kädenjälki kuvaa koulutuksen, TKI-toiminnan ja johtamisen ja henkilöstön osaamisen tavoitteita.
Kuvio 1. Ammattikorkeakouluyhteisöjen kädenjäljen kasvattamisen ja jalanjäljen pienentämisen osa-alueet. (Arene 2020)

Osaavalla henkilöstöllä on tärkeä merkitys kädenjäljen kasvattamisessa. Arenen Kestävä kehitys ja vastuullisuus -ryhmän koulutustyöryhmän työn tavoitteena on eri tavoin tukea ja sparrata ammattikorkeakouluja ”Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu” –ohjelman toteuttamisessa. Tavoitteena on tuottaa erilaisia työvälineitä opetussuunnitelma työhön ja opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Koulutustyöryhmä järjestää syksyllä 2021 AMK-yhteisölle webinaarisarjan, joka sparraa ammattikorkeakouluja ”Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu” –ohjelman toteuttamisessa. Webinaarisarjan tavoitteena on tukea kestävän kehityksen opetusta ja oppimista ammattikorkeakouluissa, jotta jokainen ammattikorkeakoulusta valmistunut opiskelija tuntee kestävän kehityksen perusasiat ja osaa edistää kestävää kehitystä työssään ja yhteiskunnassa.

Tässä kirjoituksessa käsittelemme Arenen koulutustyöryhmän 1.10.2021 järjestämän webinaarin sisältöä vastauksena kysymykseen, kuinka varmistamme kaikille ammattikorkeakouluista valmistuville kestävän kehityksen osaamisen. Aihetta käsittelevän webinaarin sisällöstä ja käytännön järjestelyistä vastasivat Oulun ja Lapin ammattikorkeakoulut ja webinaarin vastuuhenkilöinä sekä vetäjinä toimivat tämän blogin kirjoittajat.

Sisällön tuumiskelua

Tuumiskeluvaiheen lähtökohtana oli tuoda tarjolle opetuksen ja sen kehittämisen esimerkkejä, joilla vastaamme lupaukseen tuottaa työelämään ja yhteiskuntaan kestävän kehityksen osaajia. Sisällön rakentamista tehtiin mukaan lupautuneiden asiantuntijoiden kanssa. Yhdessä pohdittiin sitä, kuinka tehdä näkyväksi erilaisia vaihtoehtoja kestävän kehityksen ja vastuullisuuden näkymisestä osaamisperustaisissa opetussuunnitelmissa, opetuksen toteutuksessa ja arvioimisessa.

Toteutuksen konsteja

Webinaari toteutettiin aihekohtaisilla alustuksilla ja asiantuntijoiden puheenvuoroilla, joissa tuotiin tarjolle ja keskusteluun konkreettisia työkaluja esimerkkien avulla.

Webinaarin ohjelma

9.00-9.10 Avaussanat, vastuullisuusjohtaja Sinikka Jänkälä, Lapin ammattikorkeakoulu
9.10-9.30 Kestävä kehitys ja vastuullisuus osaamisperustaisissa opetussuunnitelmissa, yliopettaja Raija Erkkilä, Oulun ammatillinen opettajankoulutus
9.30-9.50 Case: kestävä kehitys opintojaksossa, opettaja Marko Korkeakoski, Lapin ammattikorkeakoulu
9.50-10.00 Tauko
10.00-10.20 Case: kestävä kehitys opintojaksossa, tutkintovastaava, lehtori Kari Heiskari Oulun ammattikorkeakoulu
10.20-10.50 Ryhmätyöskentelyä
10.50-11.20 Kestävän kehityksen toteutumisen arvioinnin keinot, suunnittelija Seppo Pakanen Oulun ammattikorkeakoulu
11.20-11.30 Loppusanat, vararehtori Jyrki Laitinen, Oulun ammattikorkeakoulu

Lapin AMKin vastuullisuusjohtaja Sinikka Jänkälä korosti alustuksessaan Arenen ohjelmaan kirjattujen lupauksien pitämistä ja niihin suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamista, jotta varmistetaan kestävän kehityksen taidot jokaiselle. Miten tämä lupausten pitäminen sitten mahdollistuu koulutuksien opetussuunnitelmissa. Tähän vastausta avasi OAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Raija Erkkilä, joka esitteli osaamisen rakentumista Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opetussuunnitelmaan 2021. Kuviossa 2 on esitetty osaamisen rakentuminen ammatillisessa opettajankoulutuksessa.

Kuvio 2 Pyramidi-malli osaamisen rakentumisesta ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Mallin vaiheet ovat tarkastelee-pohtii-osaa toimia- toimii-reflektoi.ja Kangastie.jpg
Kuvio 2. Osaamisen rakentuminen ammatillisessa opettajankoulutuksessa. (Happo, Karjalainen ja Perunka 2018.)

Opetussuunnitelman laatimisen vaiheessa pohdittavaksi tulee se, miten kestävä kehitys ja vastuullisuus näkyy tai pitäisi näkyä osaamisperusteisissa opetussuunnitelmissa. Olisiko sen oltava oma opintojakso vai kaiken läpäisevä osaaminen? Alustuksessa pohdittiin myös sitä, onko kestävä kehitys ja vastuullisuus on suurimmaksi osaksi arvo-osaamista. Jos on kysymys arvo-osaamisesta ja vastuullisuudesta, niin miten arvo-osaaminen osoitetaan ja miten sellaista osaamista arvioidaan?

Näihin kysymyksiin käytännön näkökulmaa ja vastauksia antoivat opetuksen toteuttamisen esimerkkien alustajat. Opettaja Marko Korkeakoski Lapin AMKista kertoi liiketalouden ja lehtori Kari Heiskari OAMKista alusti talotekniikan toteutusesimerkin. Esimerkkien esittämisen jälkeen yhteisessä keskustelussa tuli esille kestävän kehityksen opetuksen laaja kokonaisuus, joka haastaa myös opettajien osaamista.

Keskustelun jälkeen tarkasteltiin kestävän kehityksen toteutumisen arvioinnin keinoja, joita esitteli OAMKista tietotuotannon suunnittelija Seppo Pakanen. Tarkastelussa tuli esille, miten kestävä kehitys näkyy esimerkiksi opetussuunnitelmien kuvauksissa ja osaamisalueina, opintojaksojen sisällöissä, osaamistavoitteissa ja arviointikriteereissä. Olisi hyvä saada yhdenmukainen käytäntö kestävän kehityksen osaamistietojen tallentamiseen. Yleisenä pohdittavana kysymyksenä alustaja nosti esille sen, miksi kestävän kehityksen tilastointia tehdään ja mihin se vaikuttaa?

Webinaari päättyi OAMKin vararehtorin Jyrki Laitisen loppusanoihin, joissa hän pohti, tulisiko kestävän kehityksen olla ennemminkin läpileikkaava ajatusmalli ja, jos tulisi, niin miten se välitetään opiskelijoille? Hänen mielestään kestävän kehityksen ajatusmaailman tulisi rakentua kaikkeen asiaan ja tekemiseen sisälle myös opetuksessa.

Harkintaa ja ehdotuksia

Webinaarin suunnittelijoina ja vetäjinä pohdimme, saavutimmeko asettamamme tavoitteet. Onnistuimmeko jakamaan tietoa kestävän kehityksen tavoitteiden ja osaamisten käyttämisestä opetuksen kehittämisessä? Saivatko osallistujat eväitä kestävän kehityksen huomioimiseen opetuksen toteutuksessa ja arvioimisessa?

Mielestämme esittämämme kysymykset palautuvat pedagogiikan peruslähtökohtaan eli millä tavalla kestävän kehityksen opetus ja oppiminen tulee järjestää. Millaisen maailmaan koulutamme osaajia ja mitä tulevaisuuden haasteita eri tutkinnoista valmistuvat ovat ratkaisemassa ja millä ammatti-identiteetillä se onnistuu parhaiten.

Yhteisessä keskustelussa työelämän kanssa on hyvä löytää tärkeimmät kestävän kehityksen osaamistavoitteet ja mihin ammatillisiin osaamiskokonaisuuksiin ne liittyvät. Lopuksi mietitään, millaisilla pedagogisilla ratkaisuilla kestävän kehityksen osaamisia ja niiden rakentumista voidaan tukea. Ja millaista pedagogista tukea opetushenkilöstö tarvitsee opettaessaan opiskelijoille kestävän kehityksen osaamista osana ammatti-identiteettiä.

Lopuksi

Kestävän kehityksen tavoitteiden äärellä on tällä hetkellä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Tämä webinaari toi omalta osaltaan vastauksia opetukseen ja sen kehittämiseen. Suunnittelijoina ja vetäjinä voimme olla tyytyväisiä lopputulokseen, koska webinaari sai kaiken kaikkiaan hyvän palautteen osallistujilta.

Alustuksissa ja esimerkeissä nostettiin esille tarpeeksi konkreettisia asioita opetuksesta ja sen toteuttamisesta. Kaikille yhteisen keskustelun lisäksi kaivattiin vielä lisää yhteistä keskustelua kestävän kehityksen huomioimisesta opetuksessa. Keskustelua voi käydä esimerkiksi seuraavan (kuva 1) sisällön ja viestin avulla.

Sumantra Ghoshain ajatelma ajatuksia herättämään.
Kuva 1. Ajatuksia herättämään. (Korkeakoski 2021)

Opetushenkilöstölle pedagoginen tuki voi olla esimerkiksi sitä, että mahdollistetaan yhteinen keskustelu, miten kestävän kehityksen tavoitteet tulee huomioida opetussuunnitelmissa ja niiden toteutussuunnitelmissa.

Lähteet

Arene (2020). Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, 2020. Viitattu 8.10.2021 http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/Kest%C3%A4v%C3%A4%20vastuullinen%20ja%20hiilineutraali%20ammattikorkeakoulu.pdf?_t=1606145574.

Asikainen, E. 2020. Kestävän kehityksen osaamien osana ammatti-identiteettiä. Julkaisematon.

Webinaarin diaesitykset:
Erkkilä, R.2021. Kestävä kehitys ja vastuullisuus osaamisperusteisissa opetussuunnitelmissa. OAMK.
Heiskari, K. 2021. Case: kestävä kehitys opintojaksossa. OAMK.
Jänkälä, S. 2021. Ammattikorkeakoulujen kestävyys- ja vastuullisuuslupaukset. Lapin AMK.
Korkeakoski, M.2021. Vastuullisuus opintojaksossa. Lapin AMK.
Laitinen, J. 2021. Loppusanat. OAMK.
Pakanen, S.2021. Kestävän kehityksen arvioinnin keinot. OAMK

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Alumni co-operation in attracting applicants

10.11.2021



The writers' faces.
Authors Katja Mattila, MBA, Planning officer, Lapland UAS in LUC-services (University of Lapland) | Tarja Tammia, M.Sc., Manager in Responsibility in Business and Service Expertise group, Lapland UAS | Orsolya Tuba, BBA, Lapland UAS Alumna and Founder at Finn minta

Engaging alumni is important for higher education institutes as the engagement brings valuable contacts to the working life. Alumni are considered as valuable ambassadors for higher education institutes from which they have graduated. Alumni co-operation can have many forms from loose networking to planned collaboration projects and ventures. This article gives insights in one case of Lapland UAS’ alumni engagement in student recruitment and education marketing abroad.

Lapland UAS has long traditions in alumni relations but the alumni operations have been developed more actively since 2016. All graduated students from Lapland UAS (and from the former Kemi-Tornio UAS and Rovaniemi UAS) are Lapland UAS’ alumni.

Alumni activities generated a pilot case

In the end of 2019 International Business education started a pilot case for student recruitment and education marketing in Hungary with a Hungarian alumna that had already been actively involved in Lapland UAS educational marketing and alumni activities.

The alumni co-operation was seen as an opportunity to develop activities in a mutually beneficial way for both parties. In this pilot case the alumni co-operation has evolved from occasional joint events into a planned co-operation agreement, in which joint marketing activities and goals have been agreed for a year ahead.

Attracting applicants while developing new business

For Lapland UAS the main goal for this pilot case was to study possibilities for student recruitment and increasing awareness of Finnish higher education in Hungary, initially mainly in the Western region of the country. For the alumna the main goal was to develop her own entrepreneurship and create a platform and a community for those interested in Finland’s education and its study opportunities.

During the first contract period in 2020, various marketing events have taken place both live in several Hungarian towns and also online (Picture 1). Student recruitment has involved raising awareness of higher education in Finland, spreading the word about student opportunities in the Lapland region as well as introducing the Finnish culture. To increase the engagement and participation rates, most of these events were organised in Hungarian, and most of them included guest speakers with relevant experience in studying or teaching at Lapland UAS.

Young woman lying on snow and smiling to the camera.

Picture 1. Online Infowebinar was arranged first time in spring 2020.

During the same year of cooperation, the alumna has been working on building a brand of her entrepreneurship called Finn minta, which means Finnish model in Hungarian - referring to the educational and social role model that Finland stands for Hungary in many cases. Raising brand awareness about Finn minta and, at the same time, Finnish higher education was crucial, since not many of the students in Hungary considered Finland as an option for their international study opportunities.

Another important step was community building, which meant creating social media groups for those who are interested or have been studying in Finland - including surprisingly many alumni or former exchange students of Lapland UAS. This way, the group members can organically help each other and share their experiences, Finn minta being the main point of contact. A similar online group was designed for the other segment, the teachers and educators, who are interested in practices of the Finnish education system. Teachers mean a great deal of support when it comes to spreading the word about study opportunities, as they can reach a vast student pool.

Successful results motivate to move forward

Nothing can prove the success of the cooperation better than the reached contact points of the applicants. The number of Hungarian applicants applying to Lapland UAS with Finn minta is increasing. The number of participants and views on the webinar recordings promoting Lapland UAS were also outstanding. The webinar series organised to promote Lapland UAS has been a great success, with lots of engagements and interactive conversations.

As for the alumna, we can certainly say that it has been a great journey and opportunity to work with Lapland UAS. She has evolved from being an international marketing trainee at Lapland UAS to a successful entrepreneur living and doing her Master’s in Finland, at the source of her inspiration.

Future prospects

In autumn 2021 Lapland UAS and Finn minta have studied for new possibilities of co-operation for the agreement 2022. The main outcome is that the co-operation will continue with more online and possibly in-person events including a more consultative point of view. Participating at education fairs in Hungary as a representative of Lapland UAS is also part of the short term goals of the cooperation.

As for the long term goals, the cooperation is heading towards increasing the number of alumni cooperation with regards to international student recruitment. The possibilities of extending the co-operation to other universities are under investigation. The established pilot case, alumni co-operation model from International Business education for student recruitment and education marketing, can be modified and duplicated for other education, alumni and other countries as such.

Alumni are great resources for strengthening international relations and marketing. With a little support from the institute, alumni can easily be employed as student recruiters. Being aware of the Finnish HEI, alumni are able to provide specific information about their own experiences. Nevertheless, it is important to keep in mind that the co-operation and actions must be profitable and beneficial to both parties in order to keep up the motivation and to achieve the desired results.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Elämysteknologia parantaa pienyritysten saavutettavuutta

8.11.2021



Kirjoittajan kasvot.
Restonomi (YAMK) Pia Peltoperä työskentelee projektisuunnittelijana Elämysteknologiaa matkailuun -hankkeessa Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Hankkeen rahoittajien logot vierekkäin.


Elämysteknologia on yrittäjien näkökulmasta käsitteenä erikoinen ja hieman ahdistava. Toki elämysteknologiaa voi lähestyä monesta näkökulmasta: elämyksen tuottamisen teknologiana tai elämyksen jakamisen teknologiana. Yrittäjät kokevat kuitenkin elämysteknologian mahdollisuutena kokea ja toteuttaa asioita, vaikka se hieman hirvittääkin.

Elämysteknologialla voidaan tuottaa ja kokea uudenlaisia elämyksiä ja jakaa tietoa uusilla tavoilla, joissa rajana ovat vain mielikuvitus ja teknologian keinot.

Elämysteknologian toteuttamiseen ei tarvita virtuaalitodellisuutta tai teknistä erityisosaamista

Elämysteknologia pitää sisällään hienot ja monimutkaiset käsitteet kuten lisätty todellisuus (AR, augmentedreality), sekoitettu todellisuus (MR, mixed reality) ja virtuaalitodellisuus (VR, virtual reality), mutta yhtä lailla siihen voidaan lukea erilaiset varausjärjestelmät, sosiaalinen media ja yrityksen nettisivuille upotetut videot.

Yksi toimiva esimerkki teknologian arkipäiväistyneestä muodosta ovat pandemian myötä lähes yhdessä yössä käyttöön otetut etäyhteydet. Nykyään etäkokoukset toimivat jo hyvin ja ovat monessa mielessä perinteisiä tapaamisia huomattavasti tehokkaampia. Erityisesti pitkien välimatkojen Lapissa etäyhteydet ovat tehostaneet käytäntöjä ja vähentäneet turhaa liikkumista.

Elämysteknologiaa matkailuun -hankkeen tavoitteena on selvittää ja kehittää edelleen elämysteknologioiden hyödyntämistä Lapin alueen yrityksissä, erityisesti matkailualalla. Hankkeessa työstetään selvitystä elämysteknologian käytöstä matkailupalveluissa. Selvitystä varten haastateltiin kesän aikana pienyrittäjiä eri puolilta Lappia.

Elämysteknologisten ratkaisujen hyödyntäminen on monipuolista

Elämysteknologioita voidaan hyödyntää hyvin erilaisin päämäärin ja keinoin. Toteutustavasta riippumatta tavoitteena on aina elämyksen syventäminen ja elämyksen käyttäjäkokemuksen parantaminen.

iNaturalist on kansalaistieteellinen projekti ja sosiaalinen verkko luonnontieteilijöitä, kansalaistieteilijöitä ja biologeja. Sen tarkoituksena on kartoittaa ja jakaa havaintoja luonnon monimuotoisuudesta kaikkialla maailmassa. Havaintoja voidaan lisätä verkkosivuston tai mobiilisovelluksen avulla. iNaturalist mahdollistaa lajihavainnoinnin ja kansalaistieteen tekemisen. Elämysteknologiset ratkaisut voivat siis suoraan auttaa myös tieteen tekemisessä.

Eräässä matkailuyrityksessä on kehitetty vuorovaikutteista järjestelmää, jonka kautta pystytään kommunikoimaan asiakkaiden kanssa, markkinoimaan, informoimaan vierailun aikana, jälkimarkkinoimaan ja lopulta sitouttamaan asiakas saman kanavan kautta. Järjestelmän toimintaa on tarkoitus laajentaa asteittain kattamaan koko yrityksen sidosryhmien verkosto. Kun tekninen toteutus on yhteistyökumppanin hallussa, yrittäjän itsensä ei tarvitse kantaa siitä huolta. Näin ollen vain visuaalinen toteutus ja sisällöntuottaminen ovat asioita, joihin yrittäjä kokee kaipaavansa apua.

Enontekiöllä on viimeisen neljän vuoden aikana otettu tiheään tahtiin käyttöön varausjärjestelmiä ja automatisoitu toimintaa. On toteutettu maastopyöräpolkuja, joissa on gps sekä offline-tilassa toimiva sovellus (Rewind-karttasovellus).

Muonion kunnan vetämä Aurora by Locals -hanke puolestaan toteutti E8-tiehen pohjautuvan kohti Kilpisjärveä etenevän virtuaalitodellisuuskierroksen Tunturi-Lapissa. Kierroksella pääsi mm laskettelijan kenkiin, melomaan sekä lentämään 3D-lasit päässä, ja se on jaossa Tunturi-Lapin kirjastoissa. Info latujen ylläpidosta ollut netissä jo kauan lähes kaikkialla Lapissa.

Positiivisia esimerkkejä kaivataan

Yrittäjien omat käyttäjäkokemukset elämysteknologioista ovat melko rajallisia eivätkä ne ole toistaiseksi olleet kovin mieleenpainuvia. Uutta kokeillaan kyllä mielenkiinnosta, kun jotain tulee vastaan, mutta pääsääntöisesti kokemukset ovat olleet tavanomaisia ja toimivuudeltaan hyvin vaihtelevia. Jos kiinteän linkin taakse laitetaan informaatiota, se tulisi muistaa myös päivittää tai palvelu ei yksinkertaisesti toimi. Toisaalta on koettu, että lisätyn todellisuuden toteutukset ja 3D-keinotodellisuus antavat mielikuvituksellisia ratkaisuja, tuovat aina hyvää fiilistä ja hymyä suupieliin.

Asiakkailta toiveita ei ole juurikaan tullut, useimmat ovat tyytyväisiä, kunhan nettiyhteys toimii. Yrittäjät ovat kuitenkin hyvin tietoisia siitä tosiasiasta, että jos tuote, palvelu tai tieto ei löydy netistä, sitä ei ole tapahtunut eikä se silloin ole myöskään saavutettavissa.

Elämysteknologiat tuominen pienyrittäjän ulottuville

Yrittäjät kokevat tarvitsevansa apua nimenomaan perusasioissa, siinä mistä kannattaisi lähteä liikkeelle. Tämä ei tarkoita, että kaikkia kannattaisi lähteä kouluttamaan elämysteknologian monimutkaisimpiin koukeroihin. Lähinnä kyse on siitä, että jokin taho, esimerkiksi alueorganisaatiot, ottaisivat oman alueensa kokonaisuutena haltuun. Näin varmistettaisiin tasalaatuisuus, samanlainen juoni, laatu, tekniikka ja tyyli kaikessa. Yrittäjille ei jäisi kauheasti tekemistä eikä maksettavaa ja he voisivat edelleen keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Alueorganisaatioiden tehtävähän on tuoda alueelle asiakkaita.

Myös jatkuvuus on tärkeää. Saavutetut edistysaskeleet eivät saa jäädä esimerkiksi yhden hankkeen lopputulemaksi, vaan kaikki tulisi olla alueorganisaation alla kehitettävissä, jatkettavissa ja uudelleen toteutettavissa eri vuodenaikoina.

Yrityksillä voisi olla alueorganisaation hallinnoima ”elävä kansio”, johon voisi lisätä materiaalia, kun kehitetään uusia tuotteita tai toimitiloja. Ja kun kerran saataisiin yrittäjät mukaan, pitäisi muistaa myös ylläpito. Hyvä ratkaisu voisi olla alueorganisaation kuukausittainen workshop tai virtuaalikahvit, joissa käytäisiin läpi päivityksiä, muutoksia ja uusia asioita yleisesti.

Kaikkiaan yrittäjät ovat hyvin myötämielisiä elämysteknologioille matkailupalveluissa, mutta kaipaavat ruohonjuuritason ymmärrystä itselleen sekä erityisesti selkeää hallinnoijaa toiminnoille. Vahva yhteistyö sekä alueiden sisällä että eri hankkeiden välillä nousi myös selkeästi esille. Yrittäjän on vaikea valita valtavasta hankeviidakosta juuri niitä hankkeita, jotka häntä itseään ja hänen yritystään eniten hyödyttäisivät. Tässä me voimme varmasti auttaa.

Neljä ihmistä tutkii laitteita pulpettien äärellä seisten.
Kuva 1. Elämysteknologiaa matkailuun -hankkeen työpajassa Hotelli Metsähirvaalla 9.9.2021 osallistujat pääsivät testaamaan erilaisia elämysteknologioita. Kuva: Sini Kestilä

Lähteet

Antti-Pekka Palokangas, Valkea Arctic Experience, haastattelu 16.6.2021
Hannu Autto, Kilpisjärven biologinen asema, haastattelu 5.7.2021
Oona Kuru, Villa Rauha, haastattelu 8.7.2021
Valtteri Immonen, Wildmaker Lapland, haastattelu 8.7.2021
Laura Hokajärvi, Hunter of the North, haastattelu 8.7.2021
Anne-Mari Kovalainen, Puolukkamaan pirtit, haastattelu 4.8.2021



> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Empowering women entrepreneurs in sparsely populated Northern communities

4.11.2021



The writers' faces.
Authors: Anne Saloniemi, Bachelor of Natural Resources, project manager & Reeta Sipola, Master of Natural Resources, project manager | Lapland University of Applied Sciences, Future Bioeconomy Expertise group

The Final Seminar Week culminated the 3 years of the W-Power project

For three years, the international W-Power project has provided support and encouragement to women to set up, develop and identify the business potential of existing companies. For the last time, the project brought together female entrepreneurs and stakeholders in Joensuu in September 2021, for the final seminar week.

The event was organized as a hybrid implementation where some of the partners had the opportunity to travel to Joensuu and some participated through a virtual platform. The North-Karelian partners Karelia UAS and Business Joensuu had arranged a generous three-day seminar including inspiring panel discussions, workshops, interesting keynotes, and virtual networking. Through the online platform, all 68 registered participants could network internationally and find new contacts and customers.

Kuva 1 Saloniemi ja Sipola.jpg
Picture 1. Karelia UAS project team Helena Puhakka-Tarvainen, Satu Mustonen and Heidi Vartiainen hosted the final seminar in Joensuu.

The International Peer to Peer Networking Programme supported networking even during Covid

Peer to Peer Networking programme (P2P) piloted during the project, has offered opportunities to women entrepreneurs in sparsely populated regions for networking across borders. Programme has been a great possibility to find new contacts and partners, to learn new ways to work, and to discuss everyday challenges with a peer entrepreneur.

P2P- programme has been very helpful for many entrepreneurs even during the Covid-19, as face-to-face meetings have been forced to change into online meetings. The project has published a podcast presenting the P2P programme and its results. (Karelian Podcast 2021.)

In the final seminar in Joensuu, one of the pairs told their experiences and benefits of the programme in a panel discussion. Megan Burns, founder of Scoop Digital and Anu Ruusila founder of Cordial Communications told how committed they were in scheduling and planning the themes for their meetings in advance, and how valuable the peer support had been. They also had plans of keeping in touch in future and helping each other out. (Burns 2021; Ruusila 2021.)

The panel discussion was hosted by Päivi Sainio-Rohner from Strukturum I Jokkmokk, the Swedish project partner who has also coordinated the P2P programme. During the project, 23 enterprises have participated the programme, of which four from Lapland.

Promoting woman entrepreneurship

The project has also had many other activities and support measures, such as an innovation platform for new pre-startups, and a gender-sensitive coaching concept for business advisory bodies including a Business Model Canvas. Project regions have adopted these piloted methods and practices in ways appropriate to each region and will continue to develop them in the future. The project has had to adapt its activities to the pandemic situation, but it has still managed to reach hundreds of woman entrepreneurs during its lifetime with events, trainings, seminars and networking opportunities.

The project has encouraged woman entrepreneurs in sparsely populated areas to set up or develop an existing business. The driver behind the project have been studies showing that especially young, educated women move out of the rural areas, which can have negative effects on the vitality of rural regions. Promoting women's entrepreneurship can have a positive effect on the demographic balance of rural areas and the social structure of the communities. (ESPON 2013.)

In the Final seminar, the Region Mayer of North Karelia, Markus Hirvonen, said in his speech: “I hope that the project will continue because, without the success of women, we cannot survive”. The sparsely populated areas will continue to need actions to promote entrepreneurship.

Kuva 2 Saloniemi ja Sipola.jpg

Picture 2. Bisnesleidit, the network of women entrepreneurs operating under the North Karelian entrepreneurs hosted a cocktail- and networking event after the seminar.

Project outcomes are available on the project website. After the project, the international sharing and networking site in LinkedIn remains available. The W-Power project group invites new members to join the group at https://www.linkedin.com/groups/8725639/.

The international W-Power project was coordinated by Karelia University of Applied Sciences and Lapland University of Applied Sciences was a partner from Northern Finland. Other areas involved in this project were Northern Sweden, Iceland, Scotland, Shetland Islands, and West Coast of Ireland. The project was funded by the EU's Northern Periphery and Arctic Program 2014 - 2020.

w-power northern perip EU hankelogot

References

Burns, M. 2021. founder of Scoop Digital. W-Power final seminar. Panel Discussion: The Peer-to-Peer Networking Programme 29.9.2021.

ESPON 2013. Gender Imbalances in European Regions. https://www.espon.eu/topics-policy/publications/maps-month/gender-imbalances-european-regions.

Karelian Podcast 2021. The Success Stories of W-Pwer -project: Episode 1 Peer-to-Peer (P2P) networking programme. https://soundcloud.com/karelianpodcast/w-power-podcast-episode1

Ruusila, A. 2021. founder of Cordial Communications. W-Power final seminar. Panel Discussion: The Peer-to-Peer Networking Programme 29.9.2021.

W-Power project. Capacity building needs for woman entrepreneurs in the Northern Periphery and Arctic. 2019 http://w-power.interreg-npa.eu/subsites/W-POWER/Capacity_building_needs_for_woman_entrepreneurs_in_the_Northern_Periphery_and_Arctic.pdf

W-Power project. Mapping the challenges for female entrepreneurship in the Northern Periphery and Arctic. 2019. http://w-power.interreg-npa.eu/subsites/W-POWER/Mapping_the_challenges_for_woman_entrepreneurship_in_the_Northern_Periphery_and_Arctic.pdf

 

> Return to the front page of Pohjoisen tekijät blog



Virtuaalivierailu simulaatiosairaalassa

1.11.2021



Kirjoittajan kasvot.
TtM Sirpa Orajärvi ja terveydenhoitaja (YAMK) Helena Kari työskentelevät asiantuntijoina OmaDigi -hankkeessa ja lehtoreina Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmässä. DI Jani Sipola työskentelee asiantuntija OmaDigi -hankkeessa sekä projektipäällikkonä Uudistuvan teollisuuden -osaamisryhmässä.


Kuvassa on simulaatiosairaalan 3D-virtuaalimalli kuvattuna Matterportilla.
Kuva 1. Simulaatiosairaalan 3D-malli

Virtuaaliset oppimisympäristöt ovat nykyään jo laajasti koulutuskäytössä osana verkko- ja etäopetusta. Mobiiliteknologian kehitys on mahdollistanut opetuksen siirtämisen avoimiin oppimisympäristöihin ulos luokkahuoneesta niin, että opiskelu toteutuu myös aikaan ja paikkaan sitomatta digitaalisissa ja virtuaalisissa ympäristöissä.

Virtuaalinen oppimisympäristö on reaalimaailmaa vastaava 360-panoraamakuva, joka ei vaadi osallistujalta fyysistä läsnäoloa, vaan ympäristössä voi kulkea älypuhelimen, mobiililaitteen tai tietokoneen näytöllä tai virtuaalilasien kautta ja perehtyä teoriatietoon sekä suorittaa tehtäviä ja palata oppimisympäristöön rajattomasti. Oppimisympäristöön voidaan liittää materiaalia teksti-, kuva- ja videotiedostoina kohderyhmän tarpeiden ja osaamistavoitteiden mukaisesti.

Simulaatioteknologiaa virtuaalitodellisuudessa

OmaDigi -hankkeen (Osaamisen Mahdollistaminen Digitaalisissa Hyvinvointipalveluissa) tavoitteena on kehittää hyvinvointialan ammattilaisten digiosaamista ja siihen liittyvää koulutusta. Osana hanketta kehitetään virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä terveydenhuollossa ja opetuksessa. Ammattiopisto Lappian hyvinvointiala on mukana hankkeessa.

Hyvinvointialan opettajien toiveena oli hyvinvointiteknologiaan ja teknologisiin ratkaisuihin liittyvän osaamisen kehittäminen. Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli järjestää Lappialle koulutuksia liittyen simulaatioteknologiaan Lapin ammattikorkeakoulun Kemin kampuksella.

Koronapandemian vuoksi kampuksella toteutettavat koulutukset jouduttiin perumaan ja suunnittelemaan verkkototeutus. Toteutustavaksi valittiin virtuaalinen oppimisympäristöjen esittely (Kuva 1), mikä mahdollistui Tulevaisuuden terveyspalvelujen ja Uudistuvan teollisuuden -osaamisryhmien yhteistyönä. Virtuaaliesittely toteutettiin Matterport 3D-tilamallinnusympäristössä.

Virtuaalinen oppimisympäristöjen esittely tehtiin kuvaamalla koko simulaatiosairaala. Kohderyhmän toiveiden mukaisesti tarkempaa informaatiota lisättiin videoina ja tekstitiedostoina potilassimulaattoreista, niiden ohjausjärjestelmistä ja simulaatio-opetusmenetelmästä sekä joistakin laitteista.

Kuvaukset toteutettiin Matterportin Pro2 3D-kameralla (Kuva 2). Kameran tuottaman datan perusteella muodostettiin simulaatiosairaalasta 3D-pintamalli. Kuvaukset kestivät n. 4 tuntia ja 3D-pintamallin luominen tapahtui automaattisesti Matterportin pilvipalvelussa. Mattertagien (Kuva 3) avulla 3D-malliin voidaan lisätä informaatiota mm. videoiden, linkkien ja tiedostojen avulla.

Kuvassa on Matterport Pro2 3D-kamera simulaatioympäristössä.
Kuva 2. Matterport Pro2 3D-kamera.

Kuvassa on simulaatiosairaalan valvontaosasto, jonka esittelyyn on sijoitettu Mattertageja ja tägistä avattu videonäkymä.
Kuva 3. Simulaatiosairaalan valvontaosasto, jonka esittelyyn on sijoitettu Mattertageja.

Simulaatiosairaala on todellista hoitotyön reaalimaailman ympäristöä vastaava oppimisympäristö hoitotyön koulutukseen. Sairaalassa tapahtuvassa simulaatio-opetuksessa pyritään mallintamaan realistisia ja autenttisia työtilanteita, sekä asiakas- ja potilastapauksia, jotta koulutukseen osallistujat voivat ymmärtää ja hallita oikeita käytännön tilanteita paremmin.

Simulaatio mahdollistaa kokemuksellisen oppimisen turvallisessa ympäristössä vaarantamatta potilasturvallisuutta. Simulaatio-oppimisessa opiskelija suorittaa mm. hoitotoimenpiteitä ja tekee päätöksiä tavoitteena kehittää kriittistä ajatteluaan. Potilassimulaattori on tekninen laite, jonka anatominen rakenne vastaa todellisuutta, oikeaa ihmistä, ja jonka elintoiminnot voidaan simuloida realistisesti. Tämän lisäksi simulaatiota voidaan toteuttaa tietokoneohjelmilla, joilla hoidetaan interaktiivisesti potilasta tai toiminta tapahtuu virtuaalimaailmassa ja potilas on elektroninen.

Virtuaaliesittelyn monet mahdollisuudet

Virtuaaliesittely mahdollistaa hyvin monipuolisesti ympäristöjen esittelyn ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi esittelyä voidaan muokata kohderyhmän tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi tiloihin tuleville organisaation ulkopuolisille koulutettaville voidaan perehdytys tehdä virtuaalisesti tai mahdollisille ulkopuolisille tilojen vuokraajille osana tilojen myyntiesittelyä.

Omille opiskelijoille virtuaalinen ympäristö mahdollistaa monia oppimistehtäviä, joita on ohjeistettu virtuaaliympäristöön ja tukee näin etäopiskelumahdollisuuksia. Virtuaalisesti luotu ympäristö voidaan kiinnittää Moodle-oppimisalustaan, joten sen käyttö on myöskin sujuvaa osana oppikurssia.

Ympäristön hyödyntäminen on kustannustehokasta, koska opiskelijat ja ulkopuoliset tilojen käyttäjät voivat perehtyä ympäristöön etukäteen, eikä siihen tarvitse käyttää niin paljon aikaa osana koulutustilannetta. Tämä vastaa siten myös vastuullisuuden ja kestävän kehityksen haasteeseen.

OmaDigi -hanketta (Osaamisen Mahdollistaminen Digitaalisissa Hyvinvointipalveluissa) rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

Omadigi logokokoelma.JPG

Lähteet

Cooper, J.B. & Taqueti, V.R. 2004. A Brief History of the Development of Mannequin Simulators for Clinical Education and Training. Qual Saf Healt Care. 13/2004: 11-18

Jeffries, P.R. 2007. Simulation in Nursing Education – from Conceptualization to Evalution. New York. The National League for Nursing.

Liu, G.-Z. & Hwang G.-J. 2009. A key step to understanding paradigm shifts in e-learning: Towards context-aware ubiquitous learning. British Journal of Educational Technology, 2009, Vol. 40, Issue 6

Virtanen, M. 2016. Virtuaaliset oppimisympäristöt osana opetuksen digitalisaatiota. AMK-lehti, UAS Journal. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences. Koulutus ja oppiminen. Vol 1. Viitattu 6.11.2020 https://uasjournal.fi/koulutus-oppiminen/virtuaaliset-oppimisymparistot-osanaopetuksen-digitalisaatiot

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Vaikuttava tarina

26.10.2021



Kirjoittajan kasvot.
Viestintäkoordinaattori, KM Heli Lohi tekee Lapin ammattikorkeakoulun viestintää ja markkinointia LUC-palveluissa Lapin yliopistossa.

Tarinan jano

On inhimillistä viehättyä tarinoista. Tarinankerronnan perinteen varaan rakentuu iso osa kulttuurituotannosta ja viihteestä. Klassinen tarinankerronta ulottuu ja draaman kaari toteutuu TV-sarjoissa, elokuvissa, kertomakirjallisuudessa, jopa peleissä ja tosi-teeveessä (AV Arkki).

Tarina voi olla joko kokonaan tai osittain sepitettä. Kun sen tarkoitus on ensisijaisesti viihdyttää, ei toden ja sepitteen rajan hämärtyminen haittaa: hyvä ja hyvin kerrottu tarina ratkaisee.

Tarinat markkinoinnin ja joukkoviestinnän keinona herättävät sekä innostusta että huolta. Käyn tässä kirjoituksessa läpi tarinaa kummankin keinona, sillä sitä ne ovat myös organisaatioviestinnälle. Tarinaa, kun sillä halutaan vaikuttaa käyttäytymiseemme ja tarinaa tiedonvälittämisen keinona.

Tarinat, brändit ja markkinointi

Tarinankerronnassa (storytelling) on kyse tarinan jakamisesta. Kerrontaan voidaan käyttää puhetta, musiikkia, tekstiä tai vaikka videoita. Markkinointiviestinnässä tunnetaan myös käsite tarinallistaminen, joka liittyy palvelumuotoiluun. Sillä tarkoitetaan yrityksen, palvelun tai tuotteen vetovoimaisuuden lisäämistä muotoilemalla se tarinaksi.

Parhaat yritystarinat ovat totta

Tarinallistaminen on tietoista ja tavoitteellista toimintaa, johon Lapin ammattikorkeakoulukin valmentaa yrittäjiä muun muassa My Story-hankkeessa. ”Tarina on läsnä jokaisessa asiakaskohtaamisessa. Parhaimmillaan tarina näkyy, tuntuu, maistuu, tuoksuu ja kuuluu” (Tarinakone Oy).

Parhaat yritys- tai tuotetarinat tunnetaan laajasti ja ne saavat viraalia nostetta sosiaalisessa mediassa. T-Media Oy:n vanhempi asiantuntija Kari Väisänen arvioi, että Suomen maineikkaimman yrityksen, Ponssen, hyvä maine perustuu juuri sen tarinaan. Myös toinen mainemittausten kestomenestyjä, Kone Oy, koetaan kotimaisena perheyrityksenä vastuulliseksi. Mielenkiintoiseksi tuloksen tekee se, että kumpikaan yritys ei toimi suoraan kuluttajarajapinnassa. (Väisänen 2021)

Tarinallinen markkinointi

Hyväkin yritys- tai tuotetarina tarvitsee tuekseen markkinointia. Lopputulos voi olla esimerkiksi tarinallistettua markkinointia tai mainostarinoita. Mainostarina voi itsessään olla kuvitteellinen, mutta mainoksessa kuvattujen tuotteen tai palvelun ominaisuuksien on oltava totta. Tarinallinen markkinointi/mainonta on vaikea, mutta onnistuessaan tehokas laji.

Tutuimpia esimerkkejä tarinallisesta mainonnasta lienevät TV-mainokset, jotka ovat kuin lyhytelokuvia. Tarinakeskeisessä markkinoinnissa yritys tai yhteisö kertoo arvoistaan. Menetelmä on tehokas, sillä se onnistuu usein herättämään tunteita, mikä saa mainoksen pysymään yleisön mielessä pidempään. (Verkkoveistämö 2018)

Videon pysäytyskuvassa pieni tyttö katsoo ikkunasta ulos.

Video 1. https://youtu.be/Hk9AtokcQZE Kiinteistömaailman mainos palkittiin vuoden 2020 Voitto-mainoselokuvakilpailun Grand Prix -palkinnolla ”kauniista ja mittaansa suuremmasta tarinasta”. (Rajamäki 2021). Kuva: Kuvakaappaus Youtubesta.

Videon pysäytyskuvassa hieman rähjäinen mies pellolla huopahattu päässään.

Video 2. https://youtu.be/l9FxTuSDlRM S-ryhmä lanseerasi Kotimaista-tuotemerkkisarjansa väkevästi arvoihin vetoavalla mainoselokuvalla. Kuva: Kuvakaappaus Youtubesta.

Sisältömarkkinointi on markkinointipaletin uusimpia tulokkaita. Siinä keskitytään mainonnan sijaan tuottamaan sosiaaliseen mediaan sisältöä, kuten artikkeleita, videoita tai kuvia. Tavoitteena on valaa luottamusta, luoda brändiuskollisuutta ja myös jakaa tietoa. (Menestystarinat Oy 2021)

”Tarinallisuus on sisältömarkkinoinnin supervoima”, vahvistaa Hanna Kangasniemi Kubo Oy:n blogissa. Tarina jää mieleen, kun taas faktat ja vinkkijutut unohtuvat nopeasti. (Kangasniemi)

Olipa markkinoinnin keinovalikoima mikä hyvänsä, sen tavoitteena on erottua kilpailijoista, houkutella, antaa merkityksiä ja ennen kaikkea madaltaa ostokynnystä.

Mainos tarinassa

Ongelmalliseksi tarinallinen markkinointi käy, jos vastaanottaja ei ymmärrä tai pysty hahmottamaan sisältöä markkinoinniksi, vaan se sekoittuu esimerkiksi tiedonvälitykseen. Kilpailu- ja kuluttajavirasto muistuttaa, että mainos on voitava vaivatta tunnistaa mainokseksi riippumatta siitä, miten tai missä se on julkaistu. Näin siksi, että kuluttajilla on oikeus tietää, milloin häneen yritetään vaikuttaa kaupallisesti. (Kilpailu ja kuluttajavirasto 2018)

Viraston huoli on aiheellinen. Verkon yhteisöllistymisen myötä myös kaupallisen ja ei-kaupallisen viestinnän raja on käynyt entistä hämärämmäksi. Mainonnan eettinen neuvosto (MEN) on antanut huomautuksia blogikirjoituksista ja videoista, joissa markkinointi ei ole ollut tunnistettavissa markkinoinniksi Kansainvälisen kauppakamarin sääntöjen edellyttämällä tavalla.

Koska mediassa on entistä vaikeampaa erottaa toimituksellista sisältöä ja mainontaa toisistaan, ovat pohjoismaiset kuluttaja-asiamiehet laatineet yhteisen kannanoton piilomarkkinoinnista. Linjaus antaa säännöt myös tubettajien varsin laajasti harjoittamalle tuotemainonnalle. (Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2016)

Tarinat tiedonvälityksessä

Tarinallinen eli narratiivinen journalismi on yksi joukkoviestimien käyttämä uutisoinnin tapa. Tarinaa ei kuitenkaan tule kertoa vain tarinoinnin ilosta.

Pulitzer-palkittu toimittaja, editori ja journalismin opettaja Jacqui Banaszynski kertoo Suomen lehdistön verkkosivujen jutussa, että uutisointi ja raportointi ovat tarinallisessakin journalismissa keskeisiä. Myös narratiivisessa journalismissa tulee vastata uutisten peruskysymyksiin – mitä, missä, milloin, miksi, miten ja kuka. Ja faktojen täytyy pitää paikkansa. (Simola 2019)

Liian täydellinen tarina

Kertomuksen vaarat – Kokemuspuhe, eksemplumin paluu ja aikalaiskriittinen narratologia oli Koneen säätiön vuosina 2017–2020 rahoittama projekti, jossa kertomuksentutkijoista koostuva työryhmä herätti kriittistä ymmärrystä kertomusmuodon – kokemuspuheen ja tarinallisuuden - voimasta ja vaaroista. Median lisäksi kriittisyyttä peräänkuulutettiin tutkimuslaitoksilta ja tutkijoilta. (Kertomuksen vaarat)

Projektissa työskennelleen kertomustutkija Maria Mäkelän mukaan tunteisiin vetoavat ja samaistumispintaa tarjoavat kertomukset leviävät nopeasti sosiaalisessa mediassa, ja siksi ”liian täydelliseen tarinaan” pitää suhtautua kriittisesti. Tarinat lähtevät elämään omaa elämäänsä, eikä faktantarkastus pysy perässä. (Vehkoo 2018)

Vuonna 2012 laajasti levinnyt Enkeli-Elisan tarina on sittemmin toiminut hyvänä faktantarkastuksen oppikirjaesimerkkinä. Tarinassa viisitoistavuotias Elisa teki koulukiusaamisen seurauksena itsemurhan, ja tarinaa toistivat monet journalistisiin periaatteisiin sitoutuneet mediat. Enkeli-Elisan tarina paljastui myöhemmin huijaukseksi.

Kuvakaappaus Facebook-sivulta.

Kuva 1. Enkeli-Elisan Facebook-sivu keräsi nopeasti yli 40 000 tykkäystä. Kuva: Kuvakaappaus Facebookista vuodelta 2012.

Huijaukseksi paljastui myös keväällä 2020 laajalle levinnyt video delfiineistä, jotka olivat tarinan mukaan palanneet koronan hiljentämän Venetsian kanaviin. Aiheesta uutisoivat mm. YLE ja yhdysvaltalainen sanomalehti The Hill (Kuva 2.). (YLE 2020)

Twitter-kuvakaappauksessa kanava Venetsiassa ja rakennuksia sen reunalla.

Kuva 2. Tarinan mukaan delfiinit olivat vallanneet Venetsian kanavat heti kun turismi koronan vuoksi taukosi maaliskuussa 2020. Kuvakaappaus The Hill -lehden Twitter-tililtä.

Vaarallinen tarina

Kokemustarinat ovat usein ja lopulta melko vaarattomia. Erityisesti sepitteiden edelleen raportointi toki nakertaa journalistisen median uskottavuutta ja tarinalliseen mediaan viehättyneelle voi olla vaikea perustella, miksi juuri ”liian täydelliseen” tarinaan on syytä suhtautua varauksella. Mutta todella vaaralliseksi tarina muuttuu vasta kun siitä tehdään informaatiovaikuttamisen väline.

Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan väärän tai muuten harhaanjohtavan tiedon järjestelmällistä levittämistä. Se pyrkii vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja ihmisten käyttäytymiseen, päätöksentekijöihin ja hajaannusta aiheuttamalla yhteiskunnan toimintakykyyn. Sen takana voi olla valtiollinen tai joku muut toimija, joista jälkimmäinen voi levittää haitallista viestiä jopa tiedostamattaan. (Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen – Opas viestijöille, 16)

Tarinat kuuluvat informaatiovaikuttamisen keinovalikoimaan. Kertomus tai kuvaus viranomaistoiminnasta, ihmiskohtalosta, organisaatiosta, paikasta tai vaikka etnisestä ryhmästä muotoillaan sopimaan tarkoitushakuiseen narratiiviin. Hyvä esimerkki tarkoitushakuisesta ja laajalle levinneestä sepitteestä on, että ihmisen astuminen kuun kamaralle ja USA:n lipun pystyttäminen kuuhun ovat valetta. Tällaisia tarkoituksellisesti suunniteltuja ja informaatio-operaatioissa käytettyjä kertomuksia kutsutaan strategisiksi narratiiveiksi. (Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen – Opas viestijöille, 22)

Salaliittoteoriat palvelevat strategista narratiivia ja päinvastoin. Salaliittoteorioiden viehätys saattaa piillä kaiken selittävien tarinoiden kaipuussa. Usein ne ovatkin kiehtovia ja niiden pohtiminen on jännittävää. Pahaksi onneksi jotkut teorioista ovat myöhemmin osoittautuneet tosiksi, mikä tekee salaliittoteorioiden yksiselitteisen kumoamisen mahdottomaksi.

Yhdysvaltalaistutkimuksessa on kuitenkin käynyt ilmi, että mitä epärealistisempi ihmisen käsitys oli omasta poliittisesta tietämyksestään, sitä todennäköisemmin hän uskoi johonkin salaliittoteoriaan (Tampereen yliopisto & Aalto-yliopisto 2021).

Lopuksi

Tarinat ovat osa organisaatio- ja joukkoviestintää. Tarinan muodossa kerrotaan start-upeista, hallitustaipaleesta, yrityksen arvoista, taudeista, tilinpäätöksestä ja tattiharrastuksesta.

Tarinataloudessa tarinallistaminen nähdään tärkeänä keinona vangita kuluttajien ja yleisöjen huomio. Tarinatalouden valuuttaa ovat vahvat ja vetoavat yksilön kokemusta kuvaavat kertomukset, joita myös yritykset, puolueet ja muut viestijät pyrkivät jäljittelemään. (Hämäläinen 2020)

Tarinataloudessa tarinoilla myydään siis melkeinpä mitä vain ruisnapeista vaihtoehtoisiin maailmaselityksiin. Tarinateollisuudeksi voitaisiin puolestaan kutsua niitä viestintä-, markkinointi- ja mainontapalveluja, jotka auttavat yrityksiä viestimään, vaikuttamaan ja vakuuttamaan tarinan keinoin.

Sepitteet erottaminen tosien tapaustarinoiden joukosta on vaikeaa. Aina se ei ole tarpeenkaan. Hyvän tarinan ei välttämättä tarvitse olla täyttä totta, jos sillä ei haeta haittaa tai pyritä johtamaan kuulijaa harhaan. Ja etenkään, kun tarinan kuulija itsekin tietää seuraavansa tarinaa.

Jos tarinan äärellä tulee sellainen olo, että se pyrkii vaikuttamaan ajatteluuni tai toimintaani, on hyvä kysyä itseltä, kuka tätä minulle kertoo ja mihin kertoja tarinallaan pyrkii.

Yhtäkaikki, tarinaan on aina hyvä suhtautua vain tarinana.

Lähteet

AV Arkki. Klassinen tarinankerronta. Viitattu 22.10.2021 https://mediataidekasvattaa.fi/oppimateriaalit/kuka-kertoo/artikkeli-klassinen-tarinankerronta/

Hämäläinen, V. Tarinatalouden taistelukentällä. Kiiltomato 22.12.2020 Viitattu 22.10.2021 https://kiiltomato.net/tarinatalouden-taistelukentalla/?fbclid=IwAR1tCI-8cpN_0i_jn3JL11N8mzGBhSQNhxtZLBwGbSIZh7GnCA1UPJLy4s8

Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen. Opas viestijöille. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:11

Kangasniemi, H. Tarina on sisältömarkkinoinnin supervoima. Kubo Oy. Viitattu 22.10.2021 https://www.kubo.fi/tarina-on-sisaltomarkkinoinnin-supervoima/

Kertomuksen vaarat. Viitattu 22.10.2021 https://kertomuksenvaarat.wordpress.com/

Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2018. Mainonnan tunnistettavuus. Viitattu 22.10.2021 https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/markkinointi-ja-menettely-asiakassuhteessa/mainonnan-tunnistettavuus/

Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2016. Pohjoismaiden linjaus piilomarkkinoinnista. Viitattu 22.10.2021 https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/julkaisut/kuluttaja-asiamiehen-linjaukset/kansainvaliset-linjaukset/pohjoismaiden-linjaus-piilomarkkinoinnista/

Menestystarinat Oy. Sisältömarkkinointi on tärkeä osa nykyajan markkinointia. 29.5.2021. Viitattu 22.10.2021https://menestystarinat.fi/sisaltomarkkinointi-on-tarkea-osa-nykyajan-markkinointia/

Rajamäki, T. Voitto-mainoselokuvakilpailun voittajat selvillä: Kiinteistömaailma vei pääpalkinnon. Markkinointiuutiset 18.3.2021. Viitattu 22.10.2021 https://www.markkinointiuutiset.fi/artikkelit/voitto-mainoselokuvakilpailun-voittajat-selvilla-kiinteistomaailma-vei-paapalkinnon

Simola, K. Hyvä tarinallinen journalismi vastaa uutisen peruskysymyksiin. Suomen lehdistö 2.9.2019. Viitattu 22.10.2021 https://suomenlehdisto.fi/hyva-tarinallinen-journalismi-vastaa-uutisen-peruskysymyksiin/

Tarinakone Oy. Tarinallistaminen. Viitattu 22.10.2021 https://tarinakone.fi/tarinallistaminen/

Tampereen yliopisto ja Aalto-yliopisto 2021.Informaatiokaaos ja luottamus perinteiseen journalismiin -hanke. Sisältösekaannuksen selviytymisopas: Salaliittoteoriat kiehtovat, vaikka järki sanoisi toista. Viitattu 22.10.2021 https://sisaltosekaannus.fi/sisaltosekaannuksen-selviytymisopas/salaliittoteoriat-kiehtovat-vaikka-jarki-sanoisi-toista/

Vehkoo, J. Valheenpaljastaja: Juttu festareille karanneista vanhuksista ei ollutkaan totta – varo liian täydellistä tarinaa. YLE 19.8.2018. Viitattu 22.10.2021 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/19/valheenpaljastaja-juttu-festareille-karanneista-vanhuksista-ei-ollutkaan-totta

Verkkoveistämö. Tarinakeskeinen mainonta – mitä sinun tulee tietää. Viitattu 22.10.2021 https://verkkoveistamo.fi/tarinakeskeinen-mainonta-mita-sinun-tulee-tietaa/

Väisänen, K. Yrityksen maineen menettäminen on helppoa, mutta palauttaminen vie aikaa. Puheenvuoro. Suomen Kuvalehti 8.10.2021, 58.

YLE. Uutiset. Some-huhuille Venetsian delfiineistä ei ole saatu katetta. YLE 19.3.2020. Viitattu 22.10.2021 https://yle.fi/uutiset/3-11265342

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kiertotaloudella askel hyvinvointiin

13.10.2021



Johanna Aarinio-Keinäsen kasvokuva.
Lähihoitaja, kaivosmies ja rikastaja Johanna Aarnio-Keinänen opiskelee insinööriksi ja työskentelee projektisuunnittelijana Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Lapin ammattikorkeakoulussa on viime vuosina kytketty kiertotaloutta osaksi eri alojen koulutuksia ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- (TKI) toimintaa. LTKT2.0 – Lapin teollinen kiertotalous 2.0 – Lapin kiertotaloustoiminnan vahvistaminen -hankkeessa käynnistettiin keväällä 2021 esiselvitys liittyen kiertotalouden, tekniikan ja hyvinvointialojen kytkeytymisestä yhteen.

Hanke on Lapin liiton, Vipuvoimaa EU:lta, Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama ja toteutetaan 1.6.2021-31.3.2023.

Olen työskennellyt esiselvityksen parissa kuluneen puolen vuoden ajan. Olen AMKin konetekniikan opinnoissa loppumetreillä ja suoritan töiden ohessa teemaan kytkeytyvää opinnäytetyötä.

Hyvinvointia tehdään yhdessä

Hyvinvointi on terveyttä, materiaalista hyvinvointia ja hyvänä koettua elämänlaatua, johon kuuluvat yksilön sekä yhteisön hyvinvointi. Hyvinvointialoilla tapahtuva digitaalinen muutos lisää teknisten ratkaisujen ja toimintojen hyödyntämistä. Lisäksi toimintakulttuurin muutokselle ja kehittämiselle on tarvetta.

Tarvittavat ja selkeät ohjauskeinot tiedon viestimiseen, vuoropuhelun lisääntyminen, innovatiivisen tuotesuunnittelun edistäminen ja kiertotalouden uusien markkinoiden luominen voisivat luoda uuden, yhteisen hyvinvointialojen kiertotalousnäkökulman.

Voisiko yksi avain hyvinvointi- ja tekniikan alojen lisääntyvään yhteistyöhön löytyä kiertotalousteeman ympäriltä? Ja millaista lisäarvoa kiertotalouden ja teknologian kytkeminen osaksi hyvinvointialojen opintokokonaisuuksia voisi tarjota opiskelijoille?

Kiertotalous on resurssiviisas talousmalli. Avain kiertotalouteen on suunnittelu, ja elinkaariajattelun avulla tavoitteena on tuoda materiaalit yhä uudelleen kiertoon. Toisin sanoen kaikki materiaali on raaka-ainetta, joka kiertää loputtomasti biologisessa (uusiutuvat raaka-aineet) tai teknisessä (ei-uusiutuvat raaka-aineet) kierrossa arvonsa säilyttäen. (Lindell P & Soimakallio H 2021)

Suunnittelun, materiaalien ja energian kierron sekä elinkaarenhallinnan rinnalle on tuotu viime vuosina esille myös kiertotalouden sosiaaliset vaikutukset (mm. Sitra 2020) sekä pohdinnat yksilöstä kiertotalouden toteutumisen keskiössä. Alexandre Lemille on kehittänyt ”The Circular Humansphere” – mallin, jossa yhdistyvät kiertotalouden biologinen ja tekninen kierto pohdintoihin yksilöstä näiden toteutuksen keskiössä. (Lemille 2020)

Uudet työelämätaidot

Hyvinvointialojen koulutuksissa on tärkeää kohdentaa opetus teknologisen tiedon ja taidon kohtalaisen suureen osaamisvajeeseen. Tästä johtuen teknologisten laitteiden osaamisen kehittämistä, perehdyttämistä ja osaamisen ylläpitämistä on haasteellista suunnitella, jolloin niiden käytettävyys työtehtävien yhteydessä jää vähäiseksi.

Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö tarvitsee lisää tietoa, koulutusta ja ymmärrystä teknologisen osaamisen tuoman toimintakyvyn parantamiseen. Lisäksi tukea tarvittaisiin uusien teknologisten tietojärjestelmien ja ratkaisujen hallintaan.

Jatkuva oppiminen ja terveysteknologiaosaaminen mahdollistavat myös ekologisen kestävyyden kehittymisen, koska liikkuminen vähenee paikallisen terveydenhuollon parantuessa ja edistää kotimaisen terveydenhuollon vaikuttavuutta vähentäen alueellista eriarvoisuutta etähoidon ansiosta. (Kunnari & Tieranta 2019)

Digitaalisten ja älykkäiden ratkaisujen sekä alustojen hyödyntämisosaamisen arvioidaan olevan yhä tärkeämpää 2020-luvun työelämässä. Tekniikan alan työelämätaidoissa korostuvat jatkossakin kasvava digitaalisuus ja teknologinen kehitys, jotka vaikuttavat useisiin ammattikohtaisiin työtehtäviin.

Ympäristövastuullisuuden merkitys kasvaa tekniikan alan työtehtävissä ja merkitystään kasvattavat myös asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen sekä ihmisten ja osaamisen johtamis- ja valmentamistaidot. Konetekniikan asiantuntijan työtehtävien osalta tapahtuu myös muutoksia. Yleisiä osaamistarpeita ovat oppivien järjestelmien hallinta, robotiikka, ainetta lisäävä valmistus (esim. 3D- tulostus), tekoälyn hyödyntäminen konetekniikassa ja suunnittelussa sekä neuvonta-, opastus- ja ongelman- ja ohjaustaitojen vahvistaminen erityisesti etädiagnostiikan osalta. (Opetushallitus 2019)

Teknologia ympärillämme

Hyvinvointi- ja terveysteknologiset ratkaisut ylläpitävät ja parantavat ihmisten elämänlaatua, hyvinvointia ja terveyttä. Tulevaisuudessa korostuu yhä enemmän vahva yhteistyö eri toimijoiden välillä yli teemojen ja teknologiarajojen. Työelämässä teknisen alan, sosiaali- ja terveysalan sekä liiketalouden alan ammattilaiset pystyvät paremmin puhumaan samaa kieltä ja ymmärtämään toistensa näkökulmia.

Uuden ajattelun myötä ja hyödyntämällä olemassa olevaa teknologiaa saadaan aikaan yhteen toimivia kokonaisuuksia. Tämä osaltaan mahdollistaa uusien innovaatioiden, ratkaisujen syntymisen ja hyödyntämisen muuttuvassa koulutuksen sekä työelämän kehityksessä.

Jatkuvan oppimisen uudistuksella tuetaan sujuvia siirtymiä työelämän ja koulutuksen välillä koko elinkaaren ajan. Lisäksi uudistuksella tuetaan korkeakoulutuksen saatavuutta ja saavutettavuutta. Tämä osaltaan vauhdittaa yksityisen sektorin TKI-investointeja sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. (Opetushallitus 2019)

Valtioneuvoston julkaisema Uusi suunta: Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi julkaistiin 13.1.2021. Ohjelmassa on kansallisen kiertotalousohjelman ehdotus kiertotalouden opintojen sisällyttämisestä eri koulutusasteiden opetussuunnitelmiin ja tutkintojen perusteisiin ja täten kiertotalousteema on hyvinkin ajankohtainen useammasta eri näkökulmasta. (Valtioneuvosto 2021)

Suomessa kehittämiskohteena tulisi olla lääketieteen ja tekniikan yhteistyön parantaminen ekosysteemit verkostossa ja niiden eri tasoilla tapahtuvan tutkimus- ja tuotetoiminnan kehittäminen. Lääketieteen tutkimus- ja tuotekehittämiseen on investoitu mittavasti, mutta jonka hyödyntäminen uusien innovaatioiden synnyn sekä ratkaisujen kehittämiseksi, että kaupallistamiseksi on suurimmalta osin jäänyt hyödyntämättä.

Tämä heijastuu myös Suomen kilpailukykyyn hyvinvointi- ja terveysteknologia alalla. Vuonna 2020 terveysteknologian vienti kasvoi 0,5 prosenttia 2,43 miljardiin euroon. (Healthtech Finland 2021) Terveys- ja hyvinvointiteknologia on ollut viimeisten vuosien aikana yhä vahvemmin esillä ja teknologiaa voitaisiin hyödyntää asiakkaiden hyvinvoinnin edistämisessä sekä uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä.

Hyvinvointia kiertotalouden ympärillä

Kiertotaloudessa keskeistä on asenteiden, käyttäytymisen sekä toiminnan muutos ja kiertotalouden tavoitteena on luoda uusia tuote- ja palvelukonsepteja. Toimintatapojen muuttaminen ei tapahdu sormia napsauttamalla, vaan muutos tapahtuu toiminnassa.

Asenteisiin ja käyttäytymistapoihin voidaan vaikuttaa uusien taitojen oppimisella. Hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan uusia keinoja ja tulevaisuudessa opinnoissa painottuvat luovuus, hyvinvointi ja uudet oppimisen tavat. Viestinnän merkitys korostuu muutoksessa ja viestinnän asema organisaation strategisena roolina on tärkeää.

Kiertotalous tarvitseekin edistämistä, lisäresursseja ja vähähiilistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, ekosysteemien kehittymistä ja laitosinvestointeja. Kansallisen kiertotalousohjelman puitteissa näitä tuetaan EU:n elpymisinstrumentin rahoituksesta 200–250 miljoonaa eurolla. Näiden lisäksi on kirjattu vuotuinen 27 miljoonan euron rahoitus julkisiin hankintoihin, teollisiin symbiooseihin, ekosysteemien kehittämiseen sekä tuotesuunnitteluun. (Valtioneuvosto 2021)

Verkostoituminen ja muiden osaamisen kartoitus on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Alojen laajempi kokonaiskuva, ymmärrys ja osaaminen korostuvat yhä enemmän ja tuntemus juuri oman alan yleiskuvasta ei enää riitä.

Hyvinvointi koskettaa meitä kaikkia. Kiertotalous koskee meitä kaikkia.

Lähteet

Healthtech Finland. 2021. Teknologiateollisuus. Terveysteknologian vienti jatkoi kasvuaan koronasta huolimatta- Koronatestit siivittivät laboratoriodiagnostiikan viennin 27 prosentin kasvuun. Viitattu 20.7.2021 https://healthtech.teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/terveysteknologian-vienti-jatkoi-kasvuaan-koronasta-huolimatta-koronatestit

Lemille, A. 2020. The Circular Humansphere (2020 Update), Alexandre Lemillen internet-sivusto, 20.8.2020. Viitattu 13.8.2021 https://alexlemille.medium.com/the-circular-humansphere-2020-update-8b2df60a477.

Kunnari, M & Tieranta, O. 2019. Digiosaaminen tulevaisuuden terveyspalveluissa. Lumen. Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti. Viitattu 20.7.2021 https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2019/10/30/digiosaaminen-tulevaisuuden-terveyspalveluissa/

Opetushallitus 2019. Osaamisrakenne 2035. Raportit ja selvitykset 2019:14. 2019. Viitattu 20.7.2021 https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamisrakenne_2035.pdf

Sitra 2020. Kiertotalouden sosiaaliset vaikutukset. Sitra. 2020. Viitattu 13.8.2021 https://www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalouden-sosiaaliset-vaikutukset/

Teknologiateollisuus, Lindell P & Soimakallio H, 13.1.2021. Viitattu 20.7.2021 https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/teknologiateollisuudella-avainrooli-kiertotalouden-vauhdittamisessa

Valtioneuvosto 2021. Uusi suunta- Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:1. 2021. Viitattu 19.7.2021 https://ym.fi/documents/1410903/42733297/Uusi+suunta+-+Ehdotus+kiertotalouden+strategiseksi+ohjelmaksi.pdf/ad875da1-f4c4-aec4-4fe0-f17df9746383?t=1610462062018



> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Digitalisaation tuomat muutokset ja hyödyt teollisuudessa

8.10.2021



Kirjoittajan kasvot.
Insinööri (AMK) Mika Turska työskentelee projekti-insinöörinä Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus- osaamisryhmässä.

Hankekumppaneiden ja rahoittajien logot.

Aloitin syyskuussa 2021 Lapin ammattikorkeakoulussa Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmässä projekti-insinöörinä Digiprocess-hankkeessa. Edeltävän urani olen tehnyt Kemin Veitsiluodossa työnjohdollisissa tehtävissä eri osastoilla. Ehdin nähdä paperiteollisuuden hyvät kuin heikommatkin ajanjaksot. Tekniikkaa kehiteltiin parempaan suuntaan ja turvallisuus otettiin jatkuvasti paremmin huomioon eri toiminnoissa.

Operaattoreiden eli prosessinhoitajien osaamista laajennettiin ja koulutuksia järjestettiin muutosten myötä. Käyttäjäkunnossapito tuli osaksi kokonaisuutta ja se toi uusia mahdollisuuksia toimintaan. Mallissa käyttöhenkilökunta vastaa osaltaan ennakoivan kunnossapidon päivittäisistä rutiineista. Yksi hyvä esimerkki oli ODR-mittaukset (Operator driven reliability, käsittää käyttäjän suorittamaa kunnonvalvontaa), joilla tehtiin havaintoja laitteiden toiminnasta tarvittavien teknisten apulaitteiden avulla.

Mittalaitteilla saatiin tietoa muunmuassa tuotantolaitteiden lämpötilasta, tärinöistä ja verhokäyräkiihtyvyydestä.
Tekemisen taso oli tehtaalla aina erinomaista ja ihmiset tekivät työtä suurella ammattitaidolla. Paperin kysynnän lasku oli nähtävissä pitkään, mutta tuskin kukaan osasi odottaa metsäjätiltä päätöstä sulkea paperikoneet kokonaisuudessaan.

Pääsin siis seuraamaan läheltä nykypäivän käyttäjäkunnossapidon ja digitalisaation tulemista prosessiteollisuuden pariin. Tämä on ollut selkeä suuntaus useammalla teollisuuden alalla jo pitkään. Entisajan operaattorit ovat myös mieluummin kunnossapitäjiä kuin pelkkiä operaattoreita.

Manuaalisia toimintoja on automatisoitu ja robotiikka korvannut tekijöitä. Maailma, jossa operaattori hoiti vain hänelle annetut tehtävät ja vikatilanteen syntyessä jäätiin odottelemaan kunnossapidon erikoisjoukkoja, on muuttunut. Operaattoreiden on ollut pakko muuttua maailman mukana, vaikka se ei aina ole ollut helppoa.

Nykypäivän tilanne ja asenteiden muutos

Teollisuuden operatiivinen porras on ottanut suuria harppauksia eteenpäin. Asenteet ovat muuttuneet, laitteet ja työkalut on päivitetty vastaamaan standardeja. Lisäksi digitalisaation mahdollistamat toiminnot ovat tuoneet tarpeellisen lisän kunnossapitoon ja prosessiin.

Tekniikka on kehittynyt ja kunnonvalvonta on osittain pystytty automatisoimaan. Enää ei välttämättä tarvitse tehdä konkreettista kenttämittausta kriittisiltä laitteilta vaan data saadaan suoraan valvomoiden ohjausjärjestelmiin.

Digitalisaation myötä tulleet apulaiteet ja niiden käyttöönotto vaatii paljon myös asenteiden muutosta. Ihmiset ovat tottuneet tiettyihin tapoihin suuressa teollisuudessa. Esimerkiksi moottoreiden linjaus tehdään nykyään käyttämällä lasertekniikkaa apuna. Ennen tällaiset linjaukset katsottiin vain silmämääräisesti kohdalleen ja väännettiin pultit kiinni.

Yksi askel on totuttaa kokeneempi kansa tähän muuttuneeseen maailmaan ja huomaamaan kehityksen edut. Tätä potentiaalia ei ole syytä jättää huomioimatta. Operaattoreiden tietotaito pitää valjastaa muuttuvan teollisuuden rakenteeseen.

Pikkuhiljaa ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa meidän kuuluukin olla. Muutoksiin ollaan valmiimpia, ja älykkäämmän kunnossapidon tuleminen otetaan vastaan myös operatiivisella tasolla.

Digiprocess-hanke

DigiProcess-hanke (1.10.2019 - 30.9.2022) tukee prosessiteollisuuden digitalisointia kehittämällä digitaalisia palveluekosysteemejä teollisuuden ja pk-yritysten välille. Hankkeessa haastateltiin suuryrityksiä metalli-, kaivos-, ja metsäsektoreilla ja heiltä saatiin alla olevien esimerkkien mukaisia näkemyksiä, millaisia kunnossapitoon liittyviä tarpeita ja mahdollisia teknisiä uudistuksia he haluaisivat.

- Kunnonvalvonnan automatisoinnin kehittäminen (laitteiden kunnonvalvonnan laajentaminen vanhemmilla tehtailla manuaalisen kierroksen laitteisiin) 5g, langattomat anturit.

- Kumppani tekoälypuolella voisi olla hyvä.

- Virtuaalitodellisuutta työntekijöiden perehdytysasioissa.

- Konenäköön liittyvää kokonaisuutta, joka tukee prosessin ohjausta.

- Kunnossapidon mobiiliratkaisujen kehittämistä paikallisten pk-yritysten kanssa.

- Kypärään vaikka älyvisiiri ja siihen paikkatiedon pohjalta monenlaista infoa. Kuten turvallisuus- tai prosessitietoa.

Yritykset ovat valmiita muutokseen ja niin on myös tekijät. Kun yhteistyö, osaaminen ja asenne saadaan riittävälle tasolle niin teollisuuden digitaalinen muutos on lopullisesti tervetullut.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Lähituotteesta paikallisen kaupan vetovoimatekijäksi

5.10.2021



Kirjoittajan kasvot.
DI Anni Hamari työskentelee projekti-insinöörinä Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä ja agrologi (AMK) Hanna-Mari Romakkaniemi projektisuunnittelijana Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

 

Kauppias osaa arvostaa lähituottajia

Valtaosalle tavallisia kuluttajia lähituote tai -palvelu tarkoittaa laadukasta tuotetta, ja sen takana on ammattitaitoinen ja tunnettu paikallinen toimija. Kuluttajien keskuudessa on virinnyt halu tukea ja kannustaa paikallisia yrittäjiä ja palveluntarjoajia. Tällä tavalla turvataan myös paikallisten tuotteiden ja palveluiden saatavuutta.

Nivan ym. (2018) mukaan kuluttajatutkimuksissa kuluttajien arvostuksiin kotimaisen ja ulkomaisen ruoan välillä vaikuttavat myös laatuun, terveellisyyteen, turvallisuuteen ja hintaan liittyvät käsitykset. Paikallisten tuotteiden ja palveluiden merkitys korostuu erityisesti pohjoisessa, jossa kaupat sijaitsevat kaukana. Pitkä kauppamatka aiheuttaa myös yksittäiselle kuluttajalle kasvavaa hiilijalanjälkeä sekä kohonneita polttoainekustannuksia.

Paikallisen tuotannon monipuolisuus ja tuotteiden saatavuus läheltä voivat muodostua ajan- ja kustannussäästöjen kautta mielekkääksi. Samaan aikaan, kun maaseudulla suositaan kotimaisia elintarvikkeita, ulkomaista alkuperää olevien elintarvikkeiden arvostus on kaupungeissa kasvanut. Tämä trendi saattaa pidemmällä aikavälillä haastaa kotimaista elintarviketuotantoa entisestään, vaikka kotimainen tuotanto nähdään myös tärkeänä kulttuuriperinteen muodostajana (Niva, Peltoniemi & Aalto 2018.).

Kuluttajan kannalta lähituotetta tulisikin olla riittävästi tarjolla helpon saatavuuden lisäksi myös kohtuuhintaisena, jotta asiakas innostuu tuotteen säännöllisestä käytöstä. Tässä kohden on paikallisen päivittäistavarakaupan vuoro astua esille ja tarjota paikka oman alueen tuotteille osana paikallisen kaupan valikoimaa.

Kaupan on tunnettava lähituottajat. Avoin ja rehellinen viestintä, laadukas kommunikaatio ja molemminpuolinen sitoumus edistävät kaupan ja tuottajan välisen symbioosin syntymistä. Arvostus on olemassa ja se pitää tuoda näkyvästi esille.

Tuotteen esilletuontia helpottamaan on kehitetty Kuukauden lähituote- tai palvelu -toimintamalli. Toimintamallin avulla arvostusta voidaan tuoda selkeämmin esille (Kuva 1), ja tehostaa yhden tuottajan tuotteiden markkinointia kaupalla.

Parhaimmillaan toimintamalli rohkaisee uusia tai aloittelevia tuottajia toimittamaan tuotteitaan myyntiin, kun arvostus lähituottajia kohtaan näytetään selkeästi.

Kaupan sisätila jossa on kyltti kuukauden lähituote.

Kuva 1. Tervolalaisen Juha Jankkilan puikulaperuna oli ensimmäinen tuote Kuukauden lähituote -toimintamallin toteutuksessa kaupalla.

Lähituote on kauppiaalle menestystekijä. Näin uskoo K-Market Tervolan kauppias Pia Palokangas. "Meillä on halu siihen, että Tervola pärjää, ja jos sitä pystymme omalla työllämme edistämään, niin onhan se mahtavaa. Lähituottaja on tuttu ja turvallinen, jolta saa laadukkaita tuotteita. Kuntalaiset myös arvostavat paikallisia tuotteita."

Eteenpäin vie suurena voimana kotiseuturakkaus. Pia on asunut 30 vuotta Tervolassa ja kauppias Jukka Palokangas on myös kotoisin Tervolasta.

Kuukauden lähituote tai -palvelu -toimintamalli

Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa SERI - Resurssiviisas Meri-Lappi -hankkeessa tehdään työtä alueen resurssiviisauden, kiertotalouden ja vähähiilisyyden teemoissa. SERI-hankkeessa toteutettujen pilotointien avulla Lapin ammattikorkeakoulu on vahvana alueellisena toimijana edistämässä resurssien viisasta käyttöä, sekä tuomassa lukuisia hyviä toimintatapoja alueen vähähiilisyyttä eteenpäin vievään työhön.

SERI-hankkeessa pilotoitiin myös Kuukauden lähituote tai -palvelu -toimintamalli. Vaikutus on ensisijaisesti paikallinen ja kasvattaa alueen elintarviketuotteiden liiketoimintaa, jolla voidaan taata alueen elinvoimaisuus myös vähähiilisemmässä tulevaisuudessa.

Käytetty toimintamalli on monistettavissa elintarvikekauppojen lisäksi muiden kaupan alan yrityksiin, joiden valikoimissa voidaan kasvattaa lähituotteita. Toimintamallia voidaan käyttää myös paikallisia palveluja tarjoavien yritysten näkyvyyden kasvattamiseen.

Toimintamalli edistää vähähiilisyyttä, kun pitkien kuljetusmatkojen ja lämmitettyjen välivarastointien tarve poistuu. Nykytilassa käytössä oleva logistiikkaketju toimii siten, että Lapissa tuotettu tuote kuljetetaan Helsinkiin ja varastoidaan keskusvarastoon, josta se kuljetetaan takaisin Lappiin.

Lapissa tuotettujen tuotteiden ei tarvitse käydä logistisesti turhaa lenkkiä Helsingin keskusvarastolla, vaan ne saadaan suoraan tuottajalta kaupan hyllylle. Myös asiakas saa tällöin tuoreemman tuotteen käyttöönsä. Kauppakin hyötyy mallista, sillä tyypillisen 3 - 5 päivän toimitusajan sijaan voidaan tuotteet saada hyllyyn jo samana iltana tuottajan joustavuudesta ja ketteryydestä osittain riippuen.


Lähituote- tai lähipalvelutoimintamallin kehittäminen

Toimintamalli on suunniteltu siten, että sen perustaminen ei vaadi paljoa taloudellisia resursseja. Toimintamalli on helppo käynnistää tuttujen tuottajien kanssa ja tavoitteena on luoda yhteiset rutiinit toteutukselle. Toimintamallin avulla tuodaan yhteen neuvottelupöytään tuottajat ja kaupat, joiden tahtotilana on edistää lähituotteiden käyttöä yhteistyössä.

Kaupalla esitettävän markkinointimateriaalin voi tarvittaessa tulostaa itse, painattaa ekologisessa painotalossa tai julkaista digitaalisesti esimerkiksi sosiaalisen median kanavilla. Digitaalisen materiaalin ympäristövaikutus on pienempi, mutta käsiin tuntuvalla materiaalilla tavoitetaan asiakkaat paremmin. Painetun markkinointimateriaalin avulla tuote on mahdollista saada näkyvämmin esille kaupalla.

Toimintamallin käynnistymisvaiheessa huomiota tulee kiinnittää siihen, että aloitusvaiheessa tavoitettaisiin alueen tuottajat mahdollisimman kattavasti. Toimintamallin toteutuksen aikana voidaan markkinoida kaupalla kahta pientuottajaa samanaikaisesti, tällä turvataan myös kuluttajalle tuotteen varmempi saatavuus kampanja-aikana. Tällöin kysynnän kasvu ei muodostu yksittäiselle elinkeinonharjoittajalle tai elintarviketuottajalle kohtuuttoman suureksi painolastiksi, kun tuotteiden tarjoajia on useita.

Tuottaja tai toimija voi myös toimia yksittäin koko toimintamallin toteutuksessa, kun tuotteiden ja palveluiden tarjonta riittää kasvaneeseen kysyntään. Usein toimintamalli käynnistetään sitä markkinoivan yrityksen toimesta, mutta aloitteentekijänä voi aivan hyvin olla myös yrittäjät tuotteiden ja palveluiden takana.


Meri-Lapin alueelle mahtuu uusia tuottajia

Meri-Lapin alueella on suhteellisen vahvaa liha- ja maitoalan tuotantoa. SERI-hankkeen ja Tervolan kunnan yhteistyössä järjestämän Lähiruokaa resurssiviisaasti Meri-Lapissa -webinaarisarjan perusteellakin oli selvää, että Meri-Lappiin kaivataan kovasti esimerkiksi puutarhavihannesten viljelijöitä.

Pia Palokangas tietää kertoa, että esimerkiksi tervolalaiselle luomulaatuiselle valkosipulille kysyntä on niin kovaa, että enemmänkin otettaisiin myyntiin, jos vain olisi saatavilla. Lähiruokaa resurssiviisaasti Meri-Lapissa -webinaarit pidettiin Teams -alustalla tammi – maaliskuussa ja kokoava päätöswebinaari 23.3.2021.

Kauppiaat eivät ole ainoita, jotka janoavat lähituotteita tarjottavaksi kuntalaisille. Myös keskuskeittiöille toimittavalla perunan ja juuresten viljelijälle voisi olla kysyntää. Sopimukseen kuuluisi toimittaa raaka-aineet kuorittuina ja pakattuina. Multaista perunaa kyllä saisi ehkä helpomminkin, mutta sen käsittely nykyisissä tiloissa keskuskeittiöillä ei onnistu puhtaus- ja hygieniasyistä.

Peruna menestyy hyvin Meri-Lapin alueella, mikäli omia viljelykokemuksia on uskominen. Joka vuosi satoa on tullut, ja maakellarissa varastoituna peruna kestää parhaimmillaan seuraavaan kesään saakka.

Kuluttajatuotteilla mitattuna omavaraisuus täyttyy ainoastaan poronlihalla, nauriilla ja lampaanlihalla (Kuha, Hallikainen & Hannukkala 2018), joten kehitettävää löytyy. Kuhan ym. (2018) mukaan "Lappi on nollatuotantoaluetta useilla sellaisilla maatalouden tuotteilla joiden tuottaminen Lapin maakunnassa olisi täysin mahdollista".

Totta kai meidän kannattaisi ensisijaisesti syödä Meri-Lapissa sitä, mitä täälläkin voi tuottaa, kuten Meri-Lappilaista perunaa. Riisiä ja avokadoja täällä ei sen sijaan vielä kannata alkaa viljelemään, mutta Lapissa menestyvien vaihtoehtojen kartoitus kotimaisen kasviproteiinin lähteeksi voisi olla mielenkiintoinen avaus.


Hyvä suunnittelu on avain onnistumiseen

SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi -hanke käynnisti pilotin kauppiasparin kanssa hyödyntäen etäpalaverien mahdollisuutta. Kauppiaan into kehittää aluettaan sekä idearikkaus olivat toteutuksen ehdoton suola, tällöin myös toteutus muodostui mielekkääksi ja eteni suunnitellusti kohti päämäärää. Tässä pilotissa kauppiasparilla oli lähes valmiina lista tuottajista, joiden kanssa käytiin vuoropuhelua Kuukauden lähituote -toimintamalliin osallistumisesta.

Tuottajien kontaktoinnit hoidettiin kauppiasparin ja Lapin ammattikorkeakoulun hanketyöntekijöiden kanssa yhteistyössä, ja tuottajille tarjottiin heidän niin halutessaan myös apuja kaupalle toimitettavan markkinointimateriaalin suunnitelussa ja ulkoasussa. Tuottajien osalta laadittiin lista neljälle kuukauden ajanjaksolle valmiiksi alkaen huhtikuulta, kenen tuote minäkin kuukautena pääsee esille. Lisäksi suunniteltiin alustava lista elokuusta seuraavan vuoden maaliskuulle kattavaksi, ketä vaihtoehtoisia tuottajia alueella voisi olla.

Kokonaisuutena Kuukauden lähituote -toimintamallin lanseeraus tähän kohteeseen toimi erittäin hyvin. Osa tuottajista halusi vastaanottaa tarjottua apua materiaalien suunnitteluun, osa teki suunnittelutyön kaupan kanssa sopien. Tuottajat osoittivat olevansa erittäin yhteistyökykyisiä ja kykeneviä toimittamaan tuotetta myös hyvin lyhyillä toimitusajoilla siten, että parhaillaan uusi tuote-erä saatiin kauppaan jo samana iltana. Kun alkuun on päästy, on tämän toimintamallin laajennus vaikka koko vuoden kattavaksi tai tietyin väliajoin toistuvaksi vaivatonta ja antaa paikallisille tuotteille mahtavan aitiopaikan oman kylän kaupan hyllyllä.

 

SERI-hankeinfo

SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi -hanke on toteuttanut pilottivaiheessaan erityisesti alueellista yhteistyötä ja pyrkinyt vahvistamaan resurssiviisaan -termin jalkauttamista. Lapin ammattikorkeakoulun vetämän hankkeen tavoitteena on ollut kehittää Meri-Lapin alueen vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta hankeaikana (Kuva 2.).

Hankkeen toimintakausi sijoittuu ajalle 1.1.2020-31.12.2021. Hankerahoituksen kokonaisbudjetti on 353 690 €, josta Lapin liiton myöntämän EAKR-rahoituksen osuus on 282 952 €. (Lapin ammattikorkeakoulu 2021).

Hankejuliste.
Kuva 2. SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi -hanke.

Lähteet

Kuha, R., Hallikainen, V. ja Hannukkala, A. 2018. Aito arktinen maatalous: Lapin maatalouden nykytilanteen ja tulevaisuuden analysointia. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 12/2018.

Lapin ammattikorkeakoulu. 2021. Lapin AMKin hanketietokanta. SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi. Viitattu 6.9.2021 https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Lapin-AMKin-hankkeet?RepoProject=4206000065.

Luonnonvarakeskus, Helsinki. 80 s. Viitattu 15.7.2021 https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/541549/luke-luobio_12_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Niva, M., Peltoniemi, A ja Aalto, K. 2018. Turvallista, ympäristöystävällistä ja kulttuurisesti tärkeää? Kotimaisuuden merkitys ruoan valinnassa. Suomen Maataloustieteellisen seuran tiedote nro 35. Viitattu 31.8.2021. https://journal.fi/smst/article/view/73214/35077

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 ... 32 33 34Seuraava